fbpx Siirry sisältöön

Hallituksen lykkäyslinja on jäätävän kylmää politiikkaa

Tänään alkaneesta hallituksen budjettiriihestä on saatava merkittäviä päätöksiä työllisyys- ja ilmastotoimista sekä suomalaisen osaamisen vahvistamisesta. Huonolta kuitenkin näyttää. On käsittämätöntä, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000. Kyse on isosta mittakaavavirheestä. 

Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, mutta hallitukselta on puuttunut tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään.

Päätöksiä lykättiin jo ennen koronaa. Pääministeri Marin on jatkanut Rinteen pääministerinä luomaa lykkäyslinjaa. 

Huolta lisää se, että keskustan uusi puheenjohtaja Ministeri Saarikko on huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi tiukasti, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut jatkuvasti, tosin ilman vaikutusta, hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton ja jäätävän kylmää politiikkaa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sitä useampi ihminen on ilman työtä ja kuntien vaikeudet järjestää hyvinvointipalveluja rapautuvat. Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi riittävästi veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan ja tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa.

Tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Budjettiriihessä on saatava päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Toivon hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen.

Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa emmekä elinkelvotonta ympäristöä.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram