Tekijä: sari

TIEDOTE 9.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan hallituksen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Työvoiman tarpeeseen ja osaamistason nostoon tarvittavat määrärahat uhkaavat valua hallituksen ideologisiin hankkeisiin.

”Korkeakouluvision tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Hallitukselta puuttuvat kuitenkin selkeät suuntaviivat ja resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Lisämäärärahat valuvat hallituksen kunnille ja koulutusorganisaatioille kaavailemiin lisävelvoitteisiin eivätkä kohdennu osaajapulasta kärsiville aloille”, edustajat toteavat.

Kokoomus esitti jo vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle aloituspaikkojen lisäämiseen ja tutkintotavoitteiden nostamiseen 10 miljoonaa euroa. Osa tästä lisärahoituksesta tulisi kohdentaa varhaiskasvatuksen opettajien lisäämiseksi täydennys- ja muuntokoulutukseen.

Edustajat muistuttavat, että myös Vesa Vihriälän johtama talousryhmä esitti 8.5. julkaistussa raportissa harkittavaksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä 

”Miksi hallitus ei ole tarttunut ehdotukseemme? Hallitus olisi voinut toteuttaa ratkaisumme jo ensimmäisessä lisätalousarviossaan, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Aloituspaikkojen lisäämisellä ja niiden rahoituksen varmistamisella vastaamme osaajapulaan, mutta myös autamme ahkeria nuoria saamaan kaipaamansa opiskelupaikan”, edustajat toteavat.

Koronakevät on aiheuttanut monenlaista vaivaa muutenkin suurista paineista kärsiville korkeakouluihin hakeneille. Korkeakoulut muuttivat kevään opiskelijavalintojen perusteita yhteisvalinnan päätyttyä. Tämä on asettanut hakijat tilanteeseen, jossa heidän oikeusturvansa on uhattuna.

”Korkeakoulujen on arvioitava, millaisia vaikutuksia valintakriteerien muutoksella kesken prosessin on opiskelijoiden asemaan ja julkaistava nämä arviot. Nyt opiskelijoiden oikeusturva ei riittävästi toteudu”, toteavat edustajat.

Koronakriisistä selviytyminen edellyttää merkittäviä panostuksia osaamiseen ohella myös tutkimukseen. Siten pystymme vastaamaan rakennemuutoksiin, joita koronakriisi eri aloilla todennäköisesti vauhdittaa, arvioivat kansanedustajat. 

”Hallituksen kannattaa tuoda viipymättä eduskunnalle ehdotus sisäänottomäärien merkittävästä kasvattamisesta rahoituksineen. Tällä voidaan myös vähentää kevään opiskelijavalinnoista aiheutuvia ongelmia hakijoille”, päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sari Multala, p. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 30.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Mia Laiho, Sari Multala ja Sari Sarkomaa toivovat oikeudenmukaisuutta kevään opiskelijavalintoihin. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa yhteensä yli 151 000 hakijaa. Hallitus informoi eilen, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitustoimet päättyvät toukokuussa ja oppilaat palaavat kouluihin. Kansanedustajat ihmettelevätkin, mikseivät yliopistot voisi tässä tilanteessa järjestää valintakokeita yhteisvalinnan mukaisin menettelyin mutta tarkoin hygieniasta huolehtien. Kokoomusedustajat ovat jo esittäneet sisäänottomäärien väliaikaista kasvattamista, jotta yhteishaun aiheuttamat epävarmuustekijät saadaan minimoitua.

”Tilanne rajoitusten osalta on muuttunut merkittävästi ja esimerkiksi perusopetuksessa lähiopetukseen siirrytään toukokuun puolessa välissä. Toivon yliopistojen vielä kerran harkitsevan perinteisten pääsykokeiden järjestämistä. Valintakokeisiin ahkerasti valmistautuneilla nuorilla on tähän oikeus”, toteaa Kauma. 

Tänä keväänä perinteisiä valintakoetilaisuuksia tullaan järjestämään mahdollisesti vasta valintakokeiden toisessa vaiheessa. Eilen julkaistujen tietojen mukaan todistusvalintaa ollaan kasvattamassa useilla aloilla ja monessa yliopistossa. Todistusvalinnan määrää on nostettu paikoittain merkittävästi jossain jopa 90 prosenttiin. Samanaikaisesti ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin päättäneet, että valintakoe tullaan järjestämään etänä.

”Todistusvalinnan lisääminen saattaa tarkoittaa keväällä yliopistoon hakeville suoranaista painajaista. Osa hakijoista on saattanut hakea useamman vuoden ajan unelmiensa alalle ja tehnyt lukuaikataulunsa sekä sovittanut samalla mahdollisen päivätyönsä valintakokeisiin valmistautumisen mukaan”, toteaa Laiho.

Ristiriitaiset tulkinnat valintakokeiden järjestämisestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat aiheuttaneet aiheellista huolta ja ahdistuneisuutta korkeakouluihin hakevien keskuudessa. Valintaperusteista herää aito kysymys, miksi valintakokeita ei pystyttäisi järjestämään fyysisesti, vaikka esimerkiksi perusopetus on käynnistymässä kuun puolessa välissä.

”Kysymys valintakokeista koskettaa tuhansia, puhumattakaan tämän kevään ylioppilaiden tilanteesta. Tulevat ylioppilaat ovat joutuneet saattamaan kirjoituksensa aikaistetussa aikataulussa päätökseen koronakriisin ja epätietoisuuden keskellä. Tilanne on jo valmiiksi stressaava”, sanoo Multala. 

Yliopistolain mukaan yliopisto päättää itse opiskelijavalinnan perusteista. Perusteet pitävät sisällään niin valittavien määrän kuin valintaperusteet. Tulee kuitenkin samalla huomioida, että lisätty todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta. 

”Todistusvalinnan merkittävä kasvattaminen kesken valintaprosessin loukkaa opiskelijoiden oikeusturvaa. Ministeri Kosonen on pitänyt tärkeänä, että korkeakoulut tekevät vaikutusarviot valintamenettelyn muutoksesta. Kannustammekin korkeakouluja julkaisemaan nämä arviot vaikutuksista opiskelijoiden asemaan mahdollisimman pian”, peräänkuuluttaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Pia Kauma, p. 050 574 6764
Mia Laiho, p. 050 433 6461
Sari Multala, p. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 2.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kun terveysviranomaiset ja valtioneuvosto pohtivat yhteiskunnan toimintojen asteittaista avaamista, on tärkeää arvioida milloin ja miten kirjastot olisi mahdollista avata hallitusti, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Arviointityöhön on hyvä ottaa mukaan Suomen Kirjastoseuran ja muita kirjastoalan asiantuntijoita. Olen saanut kaupunkilaisilta paljon toiveita siitä, että poikkeustilasta ulospääsyssä kirjastot olisivat vahvasti avattavien toimintojen listalla. Kirjasto on hyvin tärkeä osa toimivaa kaupunkia ja ihmisten hyvää arkea. Suomen uudelleen rakentamisessa kirjastoilla on tärkeä rooli, jatkaa Sarkomaa.

Sen lisäksi, että kirjastot ovat sivistyksen ja lukutaidon vaalijoita kansainvälisten tutkimusten perusteella, kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä hyvinvointiin. Kirjastokyselyn mukaan suomalaiset rakastavat kirjastoja. Kirjastot edistävät olennaisen tärkeällä tavalla kansalaisten henkistä kriisinsietokykyä poikkeusoloissa. Kirjastojen voimavaroista on aivan olennaista huolehtia, kun Suomen koronakriisin jälkeistä uudelleen rakentamista tehdään, vaatii Sarkomaa.

On tärkeä muistaa, että vaikka kirjastotilat ovat kiinni, toimii moni palveluista verkossa. Esimerkiksi e-aineistot, media- ja pelikasvatus, tiedonhaun neuvonta ja aktiivinen some-viestintä ovat jo kauan olleet osa modernia kirjastoa. Kirjastoilla on ammattitaitoa verkkopalvelujen luomisessa ja ylläpidossa sekä niiden käytön neuvonnassa. Iso kiitos kuuluu kirjaston väelle, joka on kehittänyt suomalaista kirjastoa monipuolisesti.

On olennaista muistaa, että kirjastojen asiakaskuntaan kuuluu useita asiakasryhmiä, joille mahdollisuus käyttää kirjaston tietokoneita, muita laitteita ja verkkoyhteyksiä on tärkeää arkipäivän asioiden hoitamisessa. Niin kauan kuin kirjastot ovat suljettuina, on kunnissa huolehdittava, että vastaavat palvelut ovat saatavilla jollain tavalla poikkeustilanteissakin. Uusia palvelu- ja neuvontapuhelimia on jo saatu perustettua, jatkaa Sarkomaa.

Koronaviruksen aiheuttaman valtakunnallisen poikkeustilan vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Kirjastot edistävät kansalaisten kriisinsietokykyä monin tavoin. Tämä merkittävä voimavara on tärkeä ottaa vahvasti käyttöön, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Tiedote 29.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Vastuuministeri Kiurun toimia tarvitaan  – lääkärikäyntien väheneminen lykkää diagnooseja, pahentaa sairauksia ja voi aiheuttaa hengenvaaran

Koronaviruksen vastaisen työn ohella myös muiden sairauksien hoitoja ja oireiden tutkimista on ylläpidettävä epidemian aikana. Koronaviruksen vuoksi terveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet, jonka seurauksena diagnoosin ja hoidon lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa sairauden pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy. Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan on suuri riski, että myös Suomessa hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa peruspalveluministeri Kiurulta tehostettuja lisätoimia ja ohjeita. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä.

”Rajoitukset ovat purreet ja tartuntamäärät ovat laskeneet. Tästä iso kiitos kuuluu suomalaisille, jotka ovat rajoitteita noudattaneet. Toimet ovat kuitenkin johtamassa uuteen vaaraan, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä välttämättömiin terveyspalveluihin. Merkittävä määrä terveyspalveluja on ajettu alas ja kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu.

Näiden syiden seurauksena vastaanotto- ja päivystyskäyntien määrät ovat vähentyneet huomattavasti”, Sarkomaa sanoo.

Vaikka potilasmäärät ovat pudonneet, hoidon tarve ei ole vähentynyt. Sarkomaa kantaa erityistä huolta pitkäaikaissairaille välttämättömän sairauden hoidon ja seurannan puutteiden vaikutuksista.

”Diabetes, mielenterveysongelmat, syövät, sydän- ja verisuomisairaudet, astma, COPD sekä monet muut taudit pahenevat, jos hoitoon ei hakeuduta tai sinne ei pääse. Sairauksien hoito vaatii myös uusien diagnoosien tekemistä heti oireiden ilmaannuttua”, Sarkomaa huomauttaa.

Koronan vuoksi valtiovallalta on tullut vahva viesti siitä, että 70 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi pysyä kotona karanteenin omaisissa olosuhteissa. Sarkomaa nostaa esiin, että ohje lääkärille menon, riittävän liikunnan, kuntoutuksen ja sairauksien hoidon tärkeydestä myös epidemian aikana olisi vähintäänkin yhtä tärkeää tuoda selkeästi tietoon.

”Rajoitustoimien ohella kiritän hallitusta ohjeistamaan myös hoitoon hakeutumisen tärkeydestä ja etsimään yhdessä palvelujen järjestäjien kanssa turvalliset tavat taata riittävä ja turvallinen hoito Ja kuntoutus. On hyvä asia, että ihmiset ottavat koronaan liittyvät rajoitukset tosissaan, mutta moni kuitenkin turhaan pelkää kuormittavansa järjestelmää lääkärikäynnillään”, Sarkomaa sanoo.

”Myös tiedot suojavarustepulasta ovat lisänneet huolta. Suojavarusteasia on saatava kuntoon niin, että asianmukaisia  riittää ohjeiden mukaisesti kaikkiin sote-palveluihin ja kaikkialla voidaan toimia turvallisesti niin potilaiden kuin henkilöstön kannalta. Myös vastaanottotoimintaan täytyy antaa ohjeet suojavarusteiden käytöstä. Tämä lisäisi myös potilaiden turvallisuuden tunnetta”, Sarkomaa sanoo.

”Jokaisen ihmisen tulisi saada koronakriisin aikanakin terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellinen terveydenhoito ja kuntoutus. Poikkeustilassa tämä edellyttää ministeriltä vahvoja toimenpiteitä, selkeitä ohjeita ja vastuunkantoa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050-5113033

TIEDOTE 25.4.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat peräänkuuluttavat valtakunnallisesti kerättyä avointa tietoa lasten ja nuorten koronatartunnoista

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho peräänkuuluttavat avointa valtakunnallista tietoa päiväkotien ja koulujen koronatartunnoista ja määristä. Edustajien saamien tietojen mukaan Suomessa ei kerätä yhteen valtakunnallista tietoa esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuneista epidemioista. Tieto jää yksittäisiin kuntiin, kun dataa ei kokoa kukaan yhteen. Meillä on käytössä tieto ikäryhmittäin tartunnoista, mutta ei sitä moniko näistä tartunnan saaneista on ollut varhaiskasvatuksessa tai koulussa tai tarkemmin millä alueilla tartunnat ovat.

Hallitus on kaavailemassa ratkaisuja koulujen avaamisen ja muiden koronavarotoimien purkamisesta. Kansanedustajat pitävät tärkeänä, että tietoa virustartuntatilanteesta on kerätty valtakunnallisesti ja luotettavasti. Erityisesti poikkeusolojen ja vakavan virusepidemian aikana on välttämätöntä, että kaikki mahdollinen ajantasainen ja luotettava tieto on avoimesti asiantuntijoiden, tutkijoiden, päättäjien, terveydenhuollon ammattilaisten sekä opetustoimen henkilöstön että kansalaisten käytössä.

Edustajat alleviivaavat valtakunnan tasolla kerätyn tiedon tärkeyttä, kun rajoitus toimia aletaan purkamaan tai uusi lievempiä suunnitellaan. Valtakunnallista tietoa tarvitaan niin päiväkotien, koulujen kuin vanhusten hoivalaitosten infektiotartuntojen määristä ja alueellisesta jakautumisesta. Alueellisia vaikutuksia ei voida ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa, jos niistä ei ole kerättyä tietoa.

Monet perheet miettivät myös normaali arkeen paluuta ja sitä tehdäänkö koulujen etäopetuksen purku ja varhaiskasvatukseen paluu heidän alueellaan.  Tieto on sekä perheille että työntekijöille tärkeä.

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Kirjallinen kysymys

Sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen terveydenhuoltoa uhkaa koronaepidemian jälkeen uusi kriisi, jos muiden sairauksien hoitoa ei riittävästi huomioida epidemian aikana ja exit-strategiassa. Kiireetöntä hoitoa on keskeytetty ympäri Suomea, jonka lisäksi potilaat ovat itse peruneet aikoja tai jättäneet tulematta vastaanotolle ja päivystykseen. Diagnoosin ja hoidon lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa potilaalle sairauden pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Asiasta ovat varoittaneet esimerkiksi lääkäriliton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi ja johtava ylilääkärin Petri Bono 17.4.2020 ilmestyneessä Lääkärilehden pääkirjoituksessa. Rajaniemi ja Bono varoittavat, että pitkä varautumisjakso johtaa siihen, että terveydenhuollon toiminta häiriintyy moneksi vuodeksi. Pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoito ja uusien oireiden välttämättömiä selvittelyjä jää toteutumatta. Tällaisia tarvitsevat mm. sydänoireiset potilaat, astmaatikot, COPD-potilaat, diabeetikot sekä potilaat, jotka tarvitsevat tähystyksiä ja leikkauksia esimerkiksi mahasuolikanavan oireiden selvittämiseksi ja hoidoksi.

Kansainvälisesti on raportoitu, että vastaanotoilla ja päivystyksissä on selkeästi vähemmän mm. sydänpotilaita (esim. infarktipotilaita). Hoidon tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Siksi on tärkeää ylläpitää myös muiden tautien hoitoja ja oireiden tutkimista joko klassisia tai etävastaanottoja hyödyntäen.

Jotta terveydenhuolto ei ajautuisi uuteen kriisiin COVID-19-epidemian laannuttua, on huolehdittava kroonisten ja puolikiireellisten sairauksien hoidosta myös epidemian aikana. Oikeaa tietoa on jaettava samaan aikaan kun ylläpidetään epidemian levitessä mukautuvaa sairaala- ja tehohoitokapasiteettia.

Valtakunnallisesti on määriteltävä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa. Ilman tätä määrittelyä uhkaa muista sairauksista aiheutuvien menetettyjen elinvuosien määrä kasvaa. Seuraukset näkyvät valitettavasti vasta muutamien vuosien päästä. Siksi keskustelu muiden sairauksien hoidosta COVID-19-epidemian aikana on syytä aloittaa nyt.

Rajaniemi ja Bono painottavat myös testauksen tärkeyttä terveydenhuollon kannalta ja kehottavat testaamaan väestöä mahdollisimman laajasti, jolloin voidaan estää tartuntojen leviäminen ja säästää terveydenhuollon resursseja. Rajaniemi toivoo, että huoli potilaiden hoitamatta jäämisestä välittyisi viranomaisille ja asiaan saataisiin ohjeistus.

Potilasmäärien vähentyminen on näkynyt ympäri Suomea, esim. HUS:in alueella päivityspotilaiden määrä on vähentynyt 20-50 prosenttia ja THL:n mukaan terveysasemilla käynnit ovat vähentyneet puoleen. On selvää, että lisäresursseja jonojen purkamiseen tarvitaan.

Myös syöpäseulonnat on keskeytetty monissa kunnissa koronaviruksen vuoksi. Suomessa seulotaan kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää sekä joillakin paikkakunnilla suolistosyöpää. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän seulontoihin kutsuminen on keskeytetty lähes 80 kunnassa. Osallistuminen on vähentynyt myös niillä paikkakunnilla, joilla seulontoja yhä järjestetään. Suomen Syöpärekisteri on vaatinut uusintakutsuja kaikille vuonna 2020 seulontaan oikeutetuille myös vuodelle 2021.

Julkisuudessa käyty keskustelu sekä tiedot mm. suojien puutteesta ja terveydenhuollon resursseista ovat aiheuttaneet huolta sairaalahoidon ja terveyspalveluiden käytön turvallisuudesta. Moni pelkää kuormittavansa hoitojärjestelmää ja jättää siksi käynnin väliin. Potilaat ottavat viranomaisten suositukset tosissaan ja ovat pysyneet poissa terveysasemilta.  Koronan vuoksi on ollut vahva viesti, että esimerkiksi iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi pysyä kotona. Ohjeet lääkärille menon tärkeydestä ja sairauksien hoidon tärkeydestä myös epidemian aikana ovat olleet vähäisempiä.

Ihmiset peruvat tai siirtävät lääkäriaikojaan itse ja seuraukset voivat olla vakavia. Kodeissaan eristyksissä olevat pitkäaikaissairaat eivät hakeudu tartuntoja pelätessään hoitoon. Tilanne on omiaan aiheuttamaan enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin itse koronavirus. Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja tappaa koronaa enemmän ihmisiä Suomessa.  Monet sairaudet pahenevat, jos niitä ei hoideta. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat.

Tilanne on vakava. Jos pitkäaikaissairauksia ei voida seurata ja hoitaa, tilanne voi pahentua niin, että sairaudet uhkaavat jo henkeä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen vaikutusarvion mukaan koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on kauaskantoisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat THL:n mukaan vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy.

Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa. Mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne kasvattaa ennestään huolestuttavaa tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.

Jonojen purkamiseen kriisitilanteen jälkeen on THL:n mukaan syytä varautua huolellisesti. Epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien arvioidaan vaikuttavan erityisesti riskiryhmään kuuluvien, ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä asunnottomien arjessa pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Useita riskejä liittyy vaikutusarvion mukaan myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön toimintakykyyn. Henkilöstöä on huolettanut muun muassa suojauksen riittävyys sekä asiakkaiden turvallisuus. Henkilöstön mahdollisia tartuntoja pidetään myös merkittävänä riskinä järjestelmän kantokyvylle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää potilaiden hakeutumista välttämättömään hoitoon koronakriisin aikana?

Millaisin toimin huolehditaan puolikiireellisten ja pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoidosta sekä uusien oireiden välttämättömästä selvittelystä ja kuntoutuksesta koronaepidemian aikana?

Millaisin toimin ja voimavaroin varaudutaan hoitojonojen ja hoitovajeen purkamiseen koronakriisin aikana ja sen jälkeen?

Aikooko hallitus laatia suunnitelman uusintakutsuille syöpäseulontoihin niille, jotka eivät päässeet seulontaan vuonna 2020 koronakriisin vuoksi?

Millaisin toimin ja ohjein aiotaan edistää sitä, että kotona karanteeninomaisissa olosuhteissa olevat yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saisivat koronakriisin aikana terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntouksen?

Mihin toimiin on ryhdytty valtakunnallisen määrittelyn tekemiseksi siitä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa?

Millä toimin hallitus ehkäisee ja vastaa kasvaviin mielenterveysongelmiin sekä miten on tarkoitus vahvistaa puutteellista mielenterveyshoidon perustasoa?

Millaisiin toimiin on ryhdytty, ettei suojavarustepula estä tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntoutuksen saamista eikä vaikeuta turvallisen hoidon toteuttamista tai epidemian taltuttamista?

Mihin toimiin ryhdytään vastaanottojen koronaturvallisuuden ja suojavarusteiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi?

Mihin toimiin ryhdytään testausstrategian täydentämiseksi, niin että olemassa oleva kapasiteetti tulee hyödynnetyksi ja vähintään 10 000 testin tavoite päivittäin saavutetaan?

Miten hallitus tulee ottamaan huomioon koronakriisistä aiheutuvat hoitojonot ja kuntien vaikean taloudellisen tilanteen osana hallitusohjelman mukaista hoitotakuun määräaikojen lyhentämistavoitetta?

Milloin hallitus tuo eduskuntaan esitykset hoitotakuun uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta?

Helsingissä 27.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Tiedote 23.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Yksinäisyys ja liikkumattomuus koronakriisin salakavalat vaarat - huoli ikääntyneiden hyvinvoinnista kasvaa epidemian pitkittyessä

Vakava huoli ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien pärjäämisestä ja epidemian pitkäaikaisista vaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointiin kasvaa poikkeusolojen pitkittyessä. Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmä on valmistellut 20 keinoa ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeen.

”Erityisesti ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita. Riskiryhmien suojaaminen koronavirukselta onkin ensiarvoisen tärkeää. Epidemian pitkittyessä huolenaiheita tulee kuitenkin lisää. Erityisesti perussairauksien hoito, yksinäisyyden ehkäisy ja ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito on varmistettava”, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

Poikkeusoloissa moni ikääntynyt on entistä enemmän muiden ihmisten avun ja tuen varassa. Kaikilla ei välttämättä ole läheistä, jolta pyytää apua asioinnissa. Ikääntyneiden mahdollisuutta hankkia palveluita, jotka tukeva kotona oloa, on myös parannettava. Kokoomus on esittänyt, että palvelusetelillä voitaisiin turvata oikea-aikaisten peruspalveluiden saatavuus ja mahdollistaa esimerkiksi kotiinkuljetuspalvelut lääkkeille ja ruualle.

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa palvelusetelin käyttöön myös ikääntyneiden hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi. ”Palvelusetelillä voidaan lisätä liikuntaa ja kuntoutusta ikääntyneen fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Koronaepidemian aikana on toimintakyvyn heikkenemistä vältettävä ja ikääntyneiden liikunnasta ja kuntoutuksesta huolehdittava”, Sarkomaa sanoo.

Koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt rajoitukset ovat välttämättömiä, mutta niiden pitkittyessä myös haitat nousevat esiin. Esimerkiksi lääkärikäyntien selkeä väheneminen koronaepidemian alettua on huolestuttava signaali.

”Moni sairaus, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat, vaativat säännöllistä hoitoa. Mm nämä sairaudet vaativat hoitoa riippumatta koronasta. Palveluja on oltava tarjolla ja tarpeellisista lääkäriajoista ja seurantakäynneistä ei pitäisi luopua kuin aivan välttämättömästä syystä. Ikääntyneiden on saatava apua terveysongelmiinsa myös koronakriisin keskellä”, kansanedustaja Paula Risikko sanoo.

Sosiaalisten lähikontaktien vähentäminen on nyt välittömän terveyden suojaamiseksi tärkeää, mutta samalla yhä useampi ikääntynyt voi tuntea yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta eristäytymisen seurauksena. Lisäksi eristäytyminen lisää liikkumattomuutta ja heikentää toimintakykyä. 

”Yksinäisyyden torjumiseksi ja ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, jossa myös järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamista kannattaa hyödyntää. Vähentynyt liikkuminen näkyy nopeasti toimintakyvyn heikkenemisenä ja kaatumisen riski kotona kasvaa. Koronaepidemian aikanakin ikäihmisen mahdollisuus liikkumiseen ja ulkoiluun tulee säilyä, sillä ne ylläpitävät toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia. Mahdollisuudet liikkumiseen ja kuntouttavien palveluiden nopea saatavuus on varmistettava myös epidemian aikana”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, 050 433 6461

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 511 3107

Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmän kannanotto on luettavissa Kokoomuksen sivuilla.