Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kun olen lukenut hallituksen budjettiesitystä ja valtiovarainministeriön virkamiesten jopa hätähuutoja sisältäneet tiedotteet, on sanottava: hyvä hallitus, palatkaa takaisin Säätytalolle. Budjettiriihi jäi täysin kesken. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavasti uhattu.

Valtiovarainministeriö on juuri laskenut talouskasvuennustetta. Työllisyyskehitys pysähtyi jo alkuvuodesta. Vastuunkannon sijaan Rinteen hallitus piti tynkäbudjettiriihen. Merkittävät työllisyyttä edistävät toimet jätettiin tekemättä ja päätökset siirrettiin tulevaisuuteen. Vaikutusarviot budjettiriihestä salattiin. Syynkin ovat keskeiset ekonomistit julkilausuneet. Tynkäbudjettiriihen työllisyysvaikutukset valuvat pakkasen puolella. Työllisyystavoite karkaa käsistä jo alkumetreillä.

Vaikka maailman talous tuo synkkiä pilviä, on suurin uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme Rinteen hallituksen vastuuton talouspolitiikka.

On täysin poikkeuksellista, että valtiovarainministeriön virkamiehet arvostelevat avoimesti ja kovin sanoin hallitusta todeten: ”Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistain, siis joistain toimista. Lisäksi hallitus on sitoutunut etsimään lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa. Niitä odotellessa.”

Valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä työllisyystavoite ei ole toteutumassa ja rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä. Työmarkkinapöytä on toiveiden varassa.

Kukaan virkamiesten varoitustekstiä lukenut ei ihmettele kokoomuksen johdolla jätettyä välikysymystä ja epäluottamusta hallitukselle. Kun valtiovarainministeriön virkamiehet yhtyvät näkemykseemme vastuuttomuudesta, pitäisi hallituksen viimeistään herätä. Hyvinvointiyhteiskuntamme murenee, jos hallitus ei muuta  politiikkansa suuntaa.

Hallituksen on syytä kuulla talouden asiantuntijoita, palata Säätytalolle pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme ja tekemään oikeita toimia työllisyyden edistämiseksi.

Korjaustoimia on tehtävä myös siksi, että budjettiesityksen lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole. Raha ryöstetään lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. Hallitus myy kansallisomaisuuttamme käyttäen valtaosan budjetin tilkkeenä. Lisäksi hallitus on vääntänyt valtion velanoton kasvuun. Ei ole ihme, että suomalaiset ovat huolissaan. 

Toisin oli viime kaudella. Silloin maahamme syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa. Tuhansissa perheissä koettiin ilon hetkiä, kun äiti tai isä oli saanut työpaikan. Kun työttömänä ollut nuori pääsi ensimmäiseen työpaikkaan. Nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin.

Ei ole ihme, että suomalaiset pohtivat, voiko hallitukseen luottaa. Lukemattomat vaalilupaukset ovat kokeneet vappusatasen kohtalon. Lukemattoman moni lupaus on petetty. Pääministeri lupasi turvata suomalaisten ostovoiman. Toisin käy. Tavallisen palkallaan elävän ahkeran työntekijän ja yrittäjän verotus kiristyy. Nuoret marssivat ilmastotekoja vaatien. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Opiskelijat ovat nousseet barrikadeille, koska hallituksen lupaamaa opintorahan korotusta ei tule. Ikäihmiset eivät marssi. Erityisesti heidän puolestaan on opposition puhuttava. Saan päivittäin huolestuneita viestejä, eikö vanhusten hoidon epäkohdille aiotakaan tehdä mitään.

Ennen vaaleja hallitus lupasi laittaa hoitajamitoituksen kuntoon hetkessä. Nyt tuleekin henkilöstömitoitus, ja laki tulee voimaan ei heti vaan aprillipäivänä vuonna 2023. Vasta pari viikkoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Hallitus sysää keskeisimmän vaalilupauksensa seuraavan hallituksen kontolle. 

Hallitus lupasi hoitajamitoitukseen 250 miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle esitetty summa on 5 miljoonaa. Miksi vanhuspalvelut jätettiin hallituksen mittavan rahan jaon ulkopuolelle?

Kaikeksi karmeudeksi torso esitys koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää kylmästi syrjään yli puolet vanhuspalveluja käyttävistä ihmisistä. Hallitus on kääntämässä kylmästi selkänsä kotihoidossa oleville ikäihmisille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen.

Kokoomus on vastavoima Rinteen hallituksen vastuuttomuudelle. Kokoomuksella on vaihtoehto hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi antaa tukea Rinteen hallituksen budjettiesitykselle, joka perustuu tulevien sukupolvien kustannuksella elämiseen.  Budjetille, jota leimaa työllisyystoimien lykkäys. Teemme oman vastuullisen ja välittävän vaihtoehtomme, jossa

- työn ja eläkkeiden verotus ei kiristy

- koulutukseen panostetaan

- työttömyydestä kärsiviä autetaan saamaan töitä

- mielenterveyspalveluiden terapiatakuu toteutetaan

- teemme tuloksekkaita, kaupunkilaisjärkisiä ilmasto- ja ympäristötekoja

- tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisia

- kaikista ikäihmisistä kannetaan vastuuta. 

Ja tämä toteutetaan niin, että hyvä talouskehitys voi jatkua, työttömyys edelleen vähentyä ja työllisyys parantua.

Sari Sarkomaa
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja 
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kritisoivat SDP:tä ontosta esityksestä vanhuspalveluiden korjaamiseksi. Laihon ja Sarkomaan mukaan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on harhaanjohtamista, jos sen toteutuminen ei ole mahdollista muita vanhuspalveluita heikentämättä.

"SDP:n hoitajamitoitusesityksessä on kaksi suurta ongelmaa. Mistä saadaan 4000 uutta hoitajaa tämän toteutukseen? Ja miksi hallitus ei ole varannut riittävästi rahaa asian laittamiseksi kuntoon?, kysyy Laiho.

"Vanhustenhoitoa ei voi kehittää heittelemällä lukuja ilman katetta, vaan on pystyttävä katsomaan koko vanhuspalvelujen kokonaisuutta: omaishoitoa, kotihoitoa ja palveluasumista. Ei uudistuksia voi tehdä niin, että korjaamalla yhden kohdan, käännetään selkä muille hoivaa tarvitseville", jatkaa Laiho. 

Sarkomaa vaatii ministeri Kiurua ja koko hallitusta ottamaan vastuun  vanhuspalveluiden kokonaisuudesta.  

"Ministeri Kiurun toimet ovat monin tavoin poikkeuksellisen rumaa temppuilua. Hetkessä ja virkkeellä vanhuspalvelut kuntoon laittamisen luvannut Kiuru sysääkin vastuun asiasta seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kiuru esittää sitovan  ympärivuorokautisen henkilöstömitoituksen voimaan tulemista vasta kaksi viikkoa ennen vaaleja.", sanoo Sarkomaa. 

"Kaikeksi karmeudeksi Kiurun lakiesitys lisätä hoitajia sitovasti koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää  kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon.  Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas. Esitys on vaarassa johtaa siihen, että kunnissa joudutaan ammentamaan hoitajia jo nyt pulassa olevasta kotihoidosta", jatkaa Sarkomaa

Laiho ja Sarkomaa toteavat, että Kokoomus on sitoutunut vanhuspalveluiden resurssien korottamiseen ja hoitajamäärien nostoon.

"Vanhuspalveluiden kehittäminen vaatii ennakoitavuutta. Nyt monet kotihoidon työntekijät ihmettelevät, että miten ihmeessä heidän on tarkoitus selvitä työtehtävistään, kun kehittäminen keskittyy vain palveluasumiseen. Meidän täytyy antaa vahva viesti siitä, että myös omaishoitoa ja kotihoitoa luvataan kehittää", päättävät kokoomusedustajat.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh.+358504336461

Sari Sarkomaa, puh. +358505113033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä peruskoulun oppimisen tuen uudistamista niin, että turvataan jokaisen oppilaan mahdollisuus saada opetusta ja oppia.

Sarkomaa on huolissaan opettajien hätähuudosta, jonka mukaan lapsen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin ja opettajat jätetään yksin. Tilastot vahvistavat, että peruskouluissa annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

– Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Toimiva tukijärjestelmän  puolesta tulee erityisen paljon viestejä pääkaupunkiseudun kouluista, joissa on yli viidesosa Suomen lapsista. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat, lisäävät jo valmiiksi vaativaa opettajien työtä, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen peruskouluissa oppilaille tarjottavan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuen puutteiden korjaamisesta. Sarkomaan mukaan on tiukemmin säädettävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

– Nykytilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja ja voimavaroja selvitä vaativasta tehtävästään. Kannatan osa-aikaisen pienryhmäopetuksen käyttöönottoa uudeksi tukimuodoksi. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin, kun se on lapsen etu, Sarkomaa huomauttaa.

Tänään lauantaina vietetään Maailman opettajien päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa.

Yhteystiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää erinomaisena, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tavoite selvittää siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan kilpailuttamissa palveluissa. Sarkomaa kirittää hallitusta etenemään asiassa ja on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

”Rekisteröitymismenettely tarkoittaa sitä, että kilpailuttamisen sijaan Kelan asettamien kriteerien mukaiset palvelun tuottajat olisivat palveluihin oikeutettujen ihmisten valittavissa. Näin laatu ja palveluja käyttävän ihmisen näkökulma nousisivat keskiöön”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa esittää, että rekisteröitymismenettelyyn siirryttäisiin Kelan kuntoutus- ja tulkkauspalveluissa.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät huolet osoittavat kilpailutuksen sopivan huonosti tämän tyyppisiin palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

”Erityisen vakavaa huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta. Rekisteröitymismenettelyn tuoma valinnanvapaus mahdollistaisi sen, ettei kilpailuttaminen enää katkaisisi toimivia hoitosuhteita eikä pakotettaisi aloittamaan esimerkiksi vaikeavammaisen lapsen kuntoutusta alusta”, Sarkomaa sanoo.

”Rekisteröitymismenettelyn tuoman valinnanvapauden puolesta on tullut vahva toive palveluiden käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan, mutta myös palveluiden tuottajilta”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että myös Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen on tehnyt esityksen rekisteröitymismenettelyyn siirtymisestä kuntoutuksen ja tulkkipalveluiden osalta.

Sarkomaa toivoo, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi lainsäädännön valmistelun ja mahdolliset kokeilut Kelan kanssa niin, että rekisteröitymismenettely tulisi voimaan jo vuonna 2021.

Rekisteröitymismenettely vie eteenpäin eduskunnan käsittelemän ei myytävänä -kansalaisaloitteen vaadetta kilpailuttamisen sijaan vahvistaa vammaisten ihmisten omia valintoja ja itsemääräämisoikeutta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selvittää siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan kilpailuttamissa palveluissa.

Elli Aaltonen on Kelan pääjohtajana tehnyt esityksen rekisteröintimenettelyyn siirtymisestä Kelan järjestämien vammaisten henkilöiden tulkkipalveluiden ja kuntoutuksen terapiapalveluiden osalta. 

Rekisteröitymismenettely tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta.  Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Kelan valtuutettujen teettämät arvioinnit ovat myös osoittaneet vahvan uudistamistarpeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen tiettyjen Kelan kilpailuttamien palveluiden siirtämistä rekisteröitymismenettelyyn?

Helsingissä 27.9.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirto Kuopioon on pysäytetty sisäministeriön tuoreella päätöksellä. Päätös on viisas ja ainoa oikea. Päätöksellä keskeytettiin sisäministeriön viime marraskuussa tekemän päätös Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopiossa toimivaan Pelastusopistoon. Kuopioon siirto olisi merkinnyt loppua Helsingin Pelastuskoululle.

Jatkolupa koskee sekä pelastajatutkintoon että alipäällystötutkintoon johtavaa pelastusalan ammatillista koulutusta. Koulutuksen kustannuksista vastaa Helsinki.

Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Helsingin Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua. Siirto Kuopioon sisältää suuria riskejä Helsingin ja pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. On välttämätöntä, että alueemme turvallisuutta ei jyrätä aluepolitiikan alle. 

Päätös on kuitenkin työvoitto asian kanssa työskennellen laajalle joukolle. Eduskunnan päässä olemme vastustanut pelastuskoulumme siirtoa hartiavoimin yhdessä kansanedustajien Kari Tolvanen ja Mia Laihon kanssa. (HS 5.11.2018). Jatkoluvan lisäksi Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä nostetaan jo ensi vuonna. Perusteluina ministeriöstä mainittiin pelastusalan henkilöstön riittävyyden turvaaminen, koska se on suomalaisten turvallisuuden takaamisessa yksi keskeinen haaste tulevina vuosina. Tämä kertoo päivän selvästi sen, että Helsingin Pelastuskoulun siirtäminen Kuopioon ei ole viisasta eikä perusteltua.  

On täysin selvää, että Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä on välttämätöntä lisätä, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt vahvan huolen. Sen mukaan pelastuskoulun lakkauttaminen johtaisi pelastushenkilöstön ensihoitovalmiuden katoamiseen. 

Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä. Toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää. Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. 

Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut pelastushenkilöstöä 46 vuotta. On välttämätöntä meidän kaikkien turvallisuudelle, että tämä tärkeä työ saa jatkua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. vpj

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa pitävät viisaana ja ainoana oikeana vaihtoehtona päätöstä säilyttää pelastuskoulu pääkaupunkiseudulla. Sisäministeriö teki viime marraskuussa esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat oltaisiin koulutettu jatkossa Kuopiossa, sillä esitys olisi lakkauttanut Helsingin pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi uhkasivat siirtyä Kuopioon. Laiho, Tolvanen ja Sarkomaa vastustivat esitystä jo tuolloin muun muassa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (HS 5.11.2018).

"On hienoa, että turvallisuus ei jäänyt aluepolitiikan alle ja Helsingin pelastuskoulu jatkaa toimintaansa. Siirto Kuopioon olisi sisältänyt suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei olisi huomioinut erityisalojen turvallisuutta eikä riittävällä tavalla Uudenmaan alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023 siten, että viimeiset sisään otettavat opiskelijat otetaan syksyn 2021 aikana. Toimiluvan edellytyksenä on muun muassa se, että Helsingin Pelastuskoulun opetuksesta tehdään puolueeton arviointi vuoden 2020 loppuun mennessä. Edustajien mukaan pelastuskoulutuksen säilyttäminen Uudellamaalla myös tämän jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Heidän mukaansa koulutusmääriä tulisi lisäksi kasvattaa, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus oli uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä, ja toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää.

"Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi Uudellamaalla, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua”, kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

kansanedustaja, erikoislääkäri

050 433 6461

Kari Tolvanen

kansanedustaja, rikosylikomisario

09 432 3182

Sari Sarkomaa

kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Runsas neljäsosa kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tytöistä sanoo kokeneensa seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä vuoden aikana. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä näin ilmoitti tytöistä selvästi harvempi, alle viidesosa. Myös lukion ja ammattioppilaitosten tyttöjen kokemukset ovat samansuuntaisia.

Netti on aiempaa selkeämmin nuorten seksuaalisen häirinnän kanava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kahdessa vuodessa on tapahtunut selvä muutos.

Koululaisten kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat yleisiä. Kouluterveyskyselyssä alakoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vajaat viisi prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Tyttöjen ja poikien kokemusten välillä ei ollut merkittävästi eroja. Pieni osa alakoululaisista vastasi kokeneensa myös koskettelua tai painostamista koskettamaan.

Yläkoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli vuoden aikana kokenut kolmasosa vastaajista, pojista selvästi harvemmat. Tuloksia ei voi suoraan verrata alakoululaisten vastauksiin, sillä asiasta kysyttiin eri tavoin.

Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä noin joka kymmenes vastaaja oli kokenut seksuaaliväkivaltaa: riisuutumaan pakottamista, intiimien alueiden koskettelua vastoin tahtoa, seksiin painostamista tai pakottamista tai päihteiden tai tavaroiden tarjoamista seksiin suostumisesta. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista pojista seksuaaliväkivaltaa oli vuoden aikana kokenut muutama prosentti vastaajista.

Kouluterveyskyselyn mukaan tytöt kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta jollekin luottamalleen aikuiselle useammin kuin pojat. Silti tytöistäkin niin tekee vain noin kolmasosa.

Tytöt kokevat poikia harvemmin, että he saavat tukea kokemansa seksuaalisen häirinnän tai väkivallan vuoksi koulun aikuisilta ja koulun ulkopuolisista palveluista.

THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen todennut, että tulokset herättävät uusia kysymyksiä siitä, miten tytöt ja pojat kokevat avun ja tuen saamisen. Hän on myös todennut, että on selvitettävä, millaista tukea tytöt haluavat ja tarvitsevat.  

Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82 prosenttia oppilaista, yhteensä runsaat 260 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia sekä kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Viime eduskuntakaudella laadittiin silloisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta opas peruskouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. 

Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että lisätietoa ja toimia tarvitaan lasten ja nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisia toimia hallitus aikoo tehdä lasten ja nuorten kokeman seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumisen keinojen vahvistamiseksi? Miten aiotaan selvittää niin, tyttöjen kuin poikien tarpeet avusta ja tarpeista, ettei kukaan jäisi yksin ilman tukea?

Helsingissä 17.9.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Eilinen pääministeri Antti Rinteen hallituksen ”viisikon” tiedotustilaisuus lyhyeksi jääneestä ”tynkäbudjettiriihestä” herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Miksi ihmeessä Rinteen hallitus peittelee ja salasi budjettiriihen päätösten työllisyysvaikutukset?

 En aluksi uskonut korviani. Voiko olla totta, että hallituksella ei ole tehtynä arvioita budjettiriihen päätöksien työllisyysvaikutuksista? Miksi arvioita ei kerrota? Siksikö, että budjettiriihi jäi kesken? Menopäätöksiä tehtiin kyllä mutta työllisyystoimet jäivät tyngäksi. Päätökset lykättiin tulevaisuuteen. ”Pääministeri Antti Rinne kertoikin eilen: ”vasta 2020 huhtikuussa määritellään aika iso osa konkreettisista toimenpiteistä”. Kysyn, miksi vasta silloin? Miksi tärkeimmät päätökset jäivät tekemättä?

Tynkäriihtä kannattaisi istua vielä edes päivä. Jos hallitus aikoo saavuttaa tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta, on Säätytalolle palattava tekemään rohkeammin työllisyyttä edistäviä toimia ja arvioimaan mitä työllisyysvaikutuksia tehdyillä päätöksillä on. 

 Yhtä käsittämättömiä ovat valtiovarainministerin ja pääministerin puheet. Että meillä toteutuisi kulut, mutta ei työllisyysaste. Se ei ole mahdollista”. Näin sanoi vielä eilen valtiovarainministeri Mika Lintilä. Kysyn, eikös lähes juuri näin budjettiriihi eilen päättänyt? Menoista kyllä päätettiin mutta työllisyystoimet jäivät tyngäksi.

Pääministeri Rinne lupasi kesäkuussa, ettei pysyviä menoja lisätä ilman tietoa pysyvistä tuloista. Eikös tämä lupaus jäänyt lunastamatta, kun hallitus ei julkaissut mitään lukuja työllisyystoimien vaikuttavuudesta, vaikka menolisäyksiä esitetään yli miljardin euron edestä. Tämä murentaa luottamusta koko hallituksen ohjelman kestävyyteen vakavalla tavalla. 

Työllisyystavoitteesta luopuminen vaarantaisi koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Takaisin Säätytalolle mars koko hallitus! Nyt on pystyttävä parempaan.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Mielenterveys kuuluu kaikille. On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Olin ilahtunut saatuani kutsun puhujaksi Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan viime helmikuussa pidettyyn terapiatakuu – kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuuteen perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Mielenterveysongelmat ovat keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden.

Kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti 53 060 kansalaista. Kun asialla on näin vahva kansalaisten tuki, sekä eduskuntapuolueiden laaja kannatus, tulisi hallituksen varmistaa myös terapiatakuun rahoitus.

Helsingin tarkastuslautakunnan huomautus puutteista lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa kotikaupungissamme on todella huolestuttava. Palvelut ovat pirstoutuneet kouluterveydenhuoltoon, Helsingin nuorisoasemalle ja terveyskeskuksiin, joissa ei ole tarpeeksi asiantuntemusta. Helsingin kouluterveydenhuoltoa vaivaa krooninen lääkäripula ja perusterveydenhuolto takkuaa.

Eduskuntaryhmämme teki jo viime keväänä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapset eivät kuulu syrjäytymään hoitojonoihin, vaan heille on annettava ajoissa apua ja tuki normaaliin elämään. 

Hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun kanssa ovat välttämättömiä velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomea yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. Myös järjestöjen on oltava vahvasti mukana matalan kynnyksen vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen. Sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti