Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kansainvälisenä kisapäivänä on oikea aika muistuttaa eläinsuojelusta vastaavaa ministeri Leppää kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen. Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista, joka on määrä vihdoin viedä maaliin tällä eduskuntakaudell

Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan.

Maa- ja metsätalousministeriön alkuvuodesta valmistuneen selvityksen mukaan rekisteri koirille tullaan perustamaan ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa. Tärkeä tavoitteeni on ollut, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee pakolliseksi myös kissojen osalta.

Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan.

SEY:n tuoreimman tutkimuksen mukaan löytöeläimistä koirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat myös rekisteriinsä ansainneet.

Tänään on syytä kiittää Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen väkeä kissamaisen hyvästä työstä kaikkien kattien ja muiden eläinten parhaaksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen

Julkaistu

Tiedote 11.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta korjaustoimiin, joilla lisätään ikäihmisten kuntoutusta ja liikuntaa sekä mahdollisuuksia ulkoilla. Vanhustenhuollon liikkumaton, istuva ja makuuttava hoivakulttuuri tulee monin tavoin kalliiksi. 

- Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn ja paisuttaa muutenkin vauhdilla kasvavaa hoivan tarvetta. Kyse on yhtälailla ikäihmisten osallisuudesta ja oikeudesta elää omannäköistä elämää, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa ministeri Krista Kiurua viime eduskuntakaudella käsitellyn, historian ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon ehdotuksista, joiden tarkoitus on juurruttaa kotikuntoutus sekä muita kuntouttavia ja liikuntaa edistäviä toimintatapoja osaksi ikäihmisten palveluja. 

- Liikuntapoliittinen selonteko paljasti, että nykyisin liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten. Heitä olisivat muun muassa juuri toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet, Sarkomaa muistuttaa. 

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta toimintakykynsä ylläpitämiseen. Sarkomaa haluaa, että liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saisi olla ikärajaa.

- On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään useammin ulos kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Liikunnan edistäminen ja kuntoutus pitäisi olla vanhustenhuollon keskiössä. Vanhustenhuollossa on nykyistä enemmän hyödynnettävä fysio- ja toimintaterapeuttien osaamista. Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mielestä kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on vaikuttava keino, kun sote-kustannusten kasvua  halutaan taittaa ja ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia. Myös jokaisen kunnan on asiaan täysin välttämätöntä herätä. Suomalaisten liikkumattomuuden kustannukset nousevan jopa kolmeen miljardiin. Liikunta tekee hyvää ihmisille ja kansantaloudelle.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 10.8.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa toteavat valtiovarainministeriön tuoreen perustuloselvityksen vahvistavan sen, ettei perustulo toimi. Selvityksessä erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli koko aikuisväestön kattavan perustulomallin vaikutuksia.  

- Vastikkeettoman perustulon negatiivisten seurausten lista on selvityksen mukaan pitkä. Keskituloisten ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi. Lisätienestien hankkimisen kannustimet laskisivat progression kiristyessä. Työllisyyden ei myöskään arvioida parantuvan, Risikko sanoo.

Perustulon kannattajat ovat puolustaneet perustuloa sillä, että tukimalli tekisi työnteosta aina kannattavaa.

- Selvityksen mukaan väitteelle ei ole perusteita. Perustulo ei lisää työnteon kannustimia, koska mallin rahoittaminen vaatii myös pienituloisten verotuksen kiristämistä. Meillä ei yksinkertaisesti ole yhteiskuntana varaa sellaiseen sosiaaliturvamalliin, joka ei aidosti paranna työnteon kannustimia ja passivoi tuensaajia, Sarkomaa sanoo.

Edustajat toteavat, että sosiaaliturvan on jatkossakin oltava vastikkeellista ja syyperusteista. Kokoomus on esittänyt sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi yleistukimallia, jossa työnteon kannattavuus paranisi tuen vähentyessä tasaisesti tulojen noustessa. Erona perustuloon olisi myös se, että tukea saadakseen henkilöltä edellytettäisiin aktiivisuutta. Ja aktiivisuus hyödyttäisi rahapussia.

Vastikkeettoman ja kaikille ilman tarkempaa harkintaa maksettavan perustulon keskeiset ongelmat liittyvät tuen huonoon kohdentumiseen sekä passivoivaan vaikutukseen.

- Selvitys toteaa, että perustulossa suuria voittajia olisivat esimerkiksi pelkästään pääomatuloja saavat henkilöt, jotka voivat olla hyvinkin varakkaita. Miten hallitus edes kuvittelee ajavansa näin järjetöntä mallia?, Risikko ja Sarkomaa ihmettelevät.

Lisätietoja:

Paula Risikko, 050 511 3107
Sari Sarkomaa, 050 511 3022

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestäytyi vaalien jälkeen valitsemalla ryhmällemme uuden johdon. Oli ilo ja kunnia tulla valituksi eduskuntaryhmämme ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. 

Kokoomus suuntaa oppositioon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Kokoomuksen on tehtävä rakentavaa uuden ajan oppositiopolitiikkaa. 

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja rahoitus. Hallitusohjelma on ennemminkin toiveiden tynnyri kuin strateginen ohjelma. Lopputuloksena on epätietoisuus mitä tavoitteista ylipäätään aiotaan toteuttaa ja miten rahoittaa. 

Hallitusohjelman suurin kysymysmerkki on se, miten työllisyystavoite aiotaan saavuttaa. Ohjelmassa ei ole juurikaan keinoja vaan pallo on heitetty työmarkkinajärjestöille. Työllisyystavoite ratkaisee niin hallituksen onnistumisen kuin maamme hyvinvoinnin. Edellisellä eduskuntakaudella uusia työpaikkoja syntyi Lahden kaupungin asukasmäärän verran. Jatkamme kokoomusvoimin oppositiosta työtä yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

On virhe, että uuden hallituksen veropolitiikka lisää ahkerien suomalaisten verotaakkaa. Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Ostovoiman turvaaminen on erityisen tärkeää suurten elinkustannusten Helsingissä. 

Viime eduskuntakaudella oli iso pettymys, että perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olleen perhevapaauudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei tämä toistu. Hallitusohjelman reunaehdot perhevapaauudistukselle herättävät huolta. Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus huomioi lapsilähtöisesti perhei­den moni­nai­set ti­lan­teet, kohte­lee erilaisia perheitä tasa­puo­li­sesti sekä vahvistaa työl­li­syyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jatkaa tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä.

Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Nyt kun Kiuru on vanhusten palveluista vastaava ministeri, on puheet muuttuneet. Myös Rinteen hallituksen ohjelmassa on kirjattu se, mitä kokoomus ennen vaaleja hoitajamitoituksesta linjasi. Hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksen on perustuttava ensisijaisesti ihmisen tarvitsemaan hoitoon. Kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. SDP ja koko hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään sen, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Huolestuttavaa on, että eduskunta ei ole toistuvasti kysymälläkään saanut yhtään selvää vastausta, miten ja millä aikataululla Kiuru ministerinä ikäihmisten palveluiden epäkohtia aikoo korjata.

Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille. Ikäihmisten palveluiden sietämättömät puutteet on korjattava viipymättä. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Olen saanut paljon kyselyitä tulevan syksyn vierailuista eduskuntaan. Otan mielelläni vastaan ryhmiä tutustumaan eduskuntaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin ja politiikan kuulumisista. Vierailun varausta ja järjestelyitä varten olethan yhteydessä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai 050 511 3033. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 7.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannattaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksonin (rkp) esitystä arvioida isojen ja suuritehoisimpien veneiden kuljettajien taitovaateet. Sarkomaa pitää viisaana luoda veneen kokoon ja tehoon kytketty tutkinto tai ajokortti isojen veneiden kuljettajille.

Suomessa yli 24-metrisen huvialuksen kuljettajalla on oltava kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja. Tämä tarkoittaa, että ilman lupakirjaa voi kuljettaa 23,9-metristä alusta, jossa on satojen hevosvoimien koneteho. Sarkomaan mukaan tilanne ei ole tarkoituksenmukainen.

- Iso venekoko isolla teholla on vaarallinen yhdistelmä, jos kuljettajalla  ei ole osaamista eikä ymmärrystä vesillä liikkumisesta. Asia on vuosi vuodelta tärkeämpi, kun veneilijöiden määrä on kasvanut ja vesillä on yhä isompia veneitä ja moottoreita, Sarkomaa toteaa.

Ruotsissa veneilykortti on pakollinen yli 12-metristen ja tietyn nopeuden ylittävien veneiden kuljettajille. Myös muissa Pohjoismaissa ja Virossa on samantyyppinen käytäntö. Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa luvatun liikenneturvallisuusstartegian valmistelussa vesiliikenteen turvallisuustoimet nostetaan vahvasti esille ja tehdään tarvittavat lainsäädäntöesitykset.

- Vesillä liikkuessa tarvitaan ennen kaikkea toisten kunnioittamista. Vapauden vastapari on vastuu. Venekokojen ja konetehojen kasvaessa on  osaamisessa oltava enemmän vaateita. Esimerkiksi soutuveneellä liikkujan ja mittavan moottoriveneen kuljettajilta on voitava vaatia erilaisia asioita, Sarkomaa jatkaa ja lisää, ettei pidä pakollista tutkintoa tai veneajokorttia pienveneilijöille tarkoituksenmukaisena.

Sarkomaa muistuttaa, että ennaltaehkäisevään vesiturvallisuustyön voimavarat ovat hyvin pieniä.

- Meripelastuseura tekee upeaa vapaaehtoistyötä veneilijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Sen toiminnan suurin rahoitus tulee kannattajajäseniltä jäsenmaksuista. Meripelastusseuran tehtävien määrä on 10 viime vuodessa kaksinkertaistunut. Yhteiskunnan tuen määrää on arvioitava niin, että alukset voidaan pitää valmiudessa ja vesillä, Sarkomaa ehdottaa. 

On perusteltua, että liikenneministeriö yhdessä veneilyalan toimijoiden kanssa arvioi toimet, joilla edistetään veneilyn turvallisuutta ja vastuullisuutta. Turvallisuus liikenteessä syntyy yhteistyössä.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Julkaistu

Tiedote 5.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa syksyn budjettiriiheen valmistautuvaan hallitukseen kotitalousvähennyksen leikkausten perumiseksi. Sarkomaan mukaan hallituksen on keskityttävä työllisyyttä edistäviin, ei heikentäviin toimiin. 

”Eduskuntakauden tärkein tavoite on nostaa työllisyysastetta. Pääministeri Rinteen hallituksen tiedossa olevat työllisyystoimet ovat kuitenkin laihoja, ja mikä hälyttävintä, hallitus näyttää painottavan toimia, joiden vaikutukset jopa heikentävät työllisyyttä”, Sarkomaa toteaa.

”Vakava esimerkki on kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Kotitalousvähennys on työllistänyt erityisesti pieniä yrityksiä ja vahvistanut kotitalouspalvelualan syntyä”, Sarkomaa jatkaa.

Antti Rinteen hallitusohjelmassa on kirjaus kotitalousvähennyksen tuntuvasta leikkaamisesta. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Korvauksen enimmäismäärä laskee 2 400 eurosta vuodessa 2 250 euroon.

Vuonna 2017 yhteensä lähes 450 miljoonan euron vähennyksistä 85 prosenttia käytettiin remontteihin, loput kotitalous- ja hoivapalveluihin. 

”Jos vähennystä leikataan, on selvää, että remontointi- ja hoivapalvelujen käyttö vähenee. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on kuin hölmöläisen peiton jatkamista. Kun tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja kitkeä harmaata taloutta, niin toimitaankin päinvastoin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki monen ikäihmisen arkeen, ja kotona asumisen mahdollistaja. Vähennyksen leikkaus voi tuoda yllättäviäkin lisäkustannuksia. Ikääntyvässä Suomessa pitää leikkauksien sijaan päinvastoin uudistaa ja laajentaa kotitalousvähennystä niin, että se ehkäisee ikäihmisten tarvetta käyttää raskaampia palveluja kuten tehostettua palveluasumista.

”On käsittämätöntä, miksi hallitus kamppaa ihmisten arkea helpottavia toimia. Leikkaus on myös täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille helpottaa eläkeläisten toimeentuloa”, Sarkomaa sanoo.

Keskimäärin eläkeläinen on ostanut palveluita Suomen kotipalveluyhdistyksen mukaan noin 2000 eurolla vuoden aikana. Näin ollen kymmenen prosentin leikkaus voisi tarkoittaa noin 200 euron vuosittaisia lisäkuluja vähennystä käyttäville eläkeläisille.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 28.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomessa tehostetaan diabeteksen hoitoa.  Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve vahvistaa ennaltaehkäisyä, peruspalveluja sekä etenkin kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua.

Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Diabeteksen hoidossa tarvitaan jättiläisloikka eteenpäin, niin, että uusin teknologia saadaan yhdenvertaisesti tukemaan hyvää hoitoa ja hoitotasapainoa.

"On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Oikeusasiamieskin on kantelun johdosta asiaan hiljattain kiinnittänyt vakavaa huomiota", Sarkomaa sanoo. 

"Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä", Sarkomaa sanoo.

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti. Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

"Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi", Sarkomaa sanoo.

"Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. On täysin välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen pääsy oikea-aikaisesti perusterveydenhuoltoon. Siksi kokoomus on esittänyt palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla", Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3022

Julkaistu

Tiedote 21.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Koomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta päättämään asiasta viivytyksettä, jo syksyn budjettiriihessä.


”Terapiatakuu ei voi jäädä odottamaan sote-uudistusta tai pahimmillaan jäädä sen jalkoihin. Hallituksen pitää varmistaa hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin nopeasti”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa vaativat.


Kokoomusjohto iloitsee siitä, että terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä lämpimästi. Teimme jo keväällä oman esityksemme hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Siksi kokoomus on esittänyt hoitotakuun tiukentamista”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

”Terapiatakuu osuu suoraan yhteen sote-palveluidemme kipeimmistä kohdista. Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin, mutta merkittävin haaste on viive palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

 Lisätietoja:

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 5.7.2019Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan lakiesityksen tuetusta hoitovapaasta  tukemaan omaisistaan huolehtivien työssäjaksamista. 

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä.  Läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä, lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. 

Omaishoitajana toimii eri ikäisiä ihmisiä. Toimia tarvitaan mahdollistamaan ansiotyön ja omaishoitajan vaativan tehtävän yhdistäminen. Esimerkiksi vaikeasti vammaista lasta hoitaville työssäkäyvällä vanhemmille tuettu hoivavapaa olisi hyvin tervetullut. Siinä olisi vanhemman mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan läheistään ja saada sairausvakuutuksesta määräaikaista korvausta. Näin yllättävissä tai haastavimmista vaiheissa voisi olla työstä tuetusti pois.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Tuettu hoivavapaa lisäisi omaisistaan huolehtivien valinnanmahdollisuuksia ja edistäisi osaltaan ikääntyvän Suomen työllisyysastetta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 8.7.19

Onhan tämä uskomatonta. Vaalien alla oppositikansanedustaja Krista Kiuru (SDP) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun. 

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteen hallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia. 

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu vain 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve  on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan.  

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuun vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen  kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. 

Sari Sarkomaa

KansanedustajaKokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja