Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 2.4.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että tulevan eduskuntakauden painopiste on keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava.

Sarkomaan mukaan veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

”Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi,” Sarkomaa summaan.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 29.3.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hoitotakuun määräaikojen tarkistuksen yhteydessä tehdään fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös säätää samoin määräajasta fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä. Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista.

”Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle,” Sarkomaa summaa.

Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaa järjesti tänään keskustelutilaisuuden yhdessä Suomen Kipu ry:n ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n kanssa kivun hoidon tulevaisuudesta. Keskustelussa nousi vahvasti esille potilasjärjestöjen huoli oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen pääsystä.

”Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Kannustan fysioterapeuttien suoravastaanotto toiminnan käyttöön ottoon,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050511 3033

Julkaistu

Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa.

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. On valitettava tosiasia, että selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita. Siksi lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen. On välttämätöntä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. 

Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille.

Koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

OAJ:n opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Edellytän, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

Toistan vaateeni vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 26.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. Lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

Selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita.

”Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille,” Sarkomaa pohtii.

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

”Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajan mukaan koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

OAJ:N opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Sarkomaa edellyttää, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

Sarkomaa toistaa vaateensa vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

”Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilta. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva ”äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen sekä työmarkkinoilla naisten osaamisen täysimääräisesti käyttöön.

Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. Toistan vaateeni vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

Nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. 

Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.

Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 19.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa suomalaista työelämää vaivaavasta sukupuolten epätasa-arvosta. Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset näkyvät ja tuntuvat kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Äitiriski näkyy myös naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esityksensä vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä.”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa mallin ottamista Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

Sarkomaa huomauttaa, että nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

”Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.” Sarkomaa sanoo.

”Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.”, Sarkomaa sanoo.

”Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Julkaistu

Lapsia on Helsingissä tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta tulee vanhasta talokannasta sekä täydennysrakentamisalueilta. Lasten määrän kasvu ei ole ollut yllätys mutta siitä huolimatta kaupunki ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan perheiden päivähoitotarpeisiin. Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula, johon on nykyistä ponnekkaammin löydettävä ratkaisuja varsinkin, kun lasten määrän kasvu jatkuu. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on arvioitu olevan 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä edellyttää kaupungilta mittavia lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Helsingin löydettävä keinot ketterämmin rakentaa ja ottaa kiinteistöjä päiväkotien käyttöön. Perheelle on puoli vuotta pitkä aika odottaa sopivaa päivähoitopaikkaan. Pitkät matkat päivähoitoon ovat raskaita lapselle ja hankalia koko perheen arjelle. 

Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia. Juuri säädetyssä varhaiskasvatuslaissa on suositus kaupungeille tarjota palveluja perheille lähipalveluina. Kun sivistysvaliokunnassa lakia käsittelimme, pidin tärkeänä lähipalveluperiaatteen nostamista vahvasti esille. Helsingissä selvitetäänkin, mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluiden kehittämisessä. Yksinkertaistettuna päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät halutessaan lähialueen päiväkotiin.  

Helsinki pyrkii jo lähitulevaisuudessa tarjoamaan kaikille lapsille päiväkotipaikan entistä lähempää kotia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla valmistellaan mallia, jonka yhtenä tavoitteena on saada päiväkodissa tiiviiksi hitsautunut lapsiryhmä siirtymään aikanaan samalle luokalle lähikouluun. 

Viimeisimmissä kunnallisvaaleissa en ollut ehdolla, sillä olen keskittynyt eduskuntatyöhön. Teen kuitenkin jatkuvasti vaikuttamistyötä Helsingin varhaiskasvatuksen ja perheiden palveluiden parhaaksi. Keskustelin juuri Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen kanssa. Viime vuonna Helsinki rakensi lisää päivähoitopaikkoja noin 1027 ja tänä vuonna noin 1600. Rakentamistahti ei ole ollut riittävä. On ikävää, että esimerkiksi uudelle päiväkodille ei ole löytynyt Munkkiniemestä paikkaa. Ei vaikka yritystä on ollut vuosikaudet. Sama tilanne on useilla alueilla.  

Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa. Yksityisissä päiväkodeissa lapsista on 13 prosenttia, kun Espoossa osuus on joka neljäs. Yksityinen päivähoito on kotikaupungissamme iso poliittinen kysymys. Perheille on varmasti olennaisinta, että päiväkodit ovat laadukkaita ja sijainti sopii perheen arkeen. Jos Helsinki ei kykene itse päiväkoteja rakentamaan riittävästi, on viisasta löytää vastuulliset tavat lisätä yksityisiä päiväkoteja. Jo kerran keskustelussa ollut palveluseteli on syytä ottaa uudestaan harkintaan. Apulaispormestari Pia Pakarinen ehdotti varhaiskasvatukseen palveluseteliä, koska nyt yksityinen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tavoite oli helpottaa päivähoitotilannetta ja torjua segregaatiota.

Mielestäni palvelusetelillä tarjottavien päiväkotien pitäisi sitoutua samoihin pelisääntöihin kuin julkisten. Uuteen varhaiskasvatuslakiin lisäsimme eduskunnassa tiukat pykälät yksityisten päiväkotien valvontaan. Yksityiset päiväkodit voisivat tuoda kaivattua joustoa ja helsinkiläiseen varhaiskasvatusverkostoon. 

Olennaisinta on, että Helsinki varaa riittävät määrärahat päiväkotien rakentamiseen suhteessa lapsimäärän kasvuennusteisiin ja että rakentamisen turhat esteet poistettaisiin. Helsingin on oltava ketterämpi päiväkotien rakentamisessa ja lapsiystävällisen kaupungin luomisessa. 

Kaupunkimme toinen iso ongelma on lastentarhanopettajapula. Osin uusien päiväkotien avaaminen on viivästynyt, kun henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Olen useana vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa budjettineuvotteluissa saanut lisättyä koulutuspaikkojen lisäämiseen. Tällä eduskuntakaudella saimme jo hallitusneuvotteluissa sovittua 28 miljoonan euron panostuksen lastentarhanopettajien koulutukseen. Määrärahan myötä vuosina 2018-2021 saamme tuhat uutta varhaiskasvatuskoulutuksen aloituspaikkaa yliopistoihin. Helsingin on syytä tehdä vaikuttavia toimia, että se on houkutteleva ja hyvä työnantaja. Se on lasten ja perheiden parhaaksi. Otan vastaan mielelläni palautetta Helsingin päivähoidon tilanteesta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 14.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä siihen, että liikuntapoliittinen selonteko on tänään eduskunnan täysistunnon käsiteltävänä. Sivistysvaliokunta sai mietintönsä selonteosta valmiiksi viime viikolla. Liikuntapoliittinen selonteko on historian ensimmäinen asiakirja, joka linjaa liikuntapolitiikan kehittämistä 2020-luvulle.

“Tutkimusten mukaan me suomalaiset liikumme tällä hetkellä aivan liian vähän, vain yksi viidestä suomalaisesta liikkuu suositusten mukaan. Liikkumattomuuden kustannukset lasketaan miljardeissa joka vuosi. Tarvitaan paljon uusia toimenpiteitä ja aivan uutta ajattelua, jotta saamme suomalaiset liikkeelle”, edustajat muistuttavat.

Liikunnalla on tärkeä yhteys ihmisten hyvinvointiin. Liikunta myös parantaa oppimistuloksia ja auttaa työssäjaksamista. On tärkeää, että kannustamme ihmisiä liikkumaan huolehtimalla riittävästä infrasta, liikunnan saavutettavuudesta sekä siitä, että meillä on riittävästi tarjolla matalan kynnyksen harrastuspalveluita.

“Olen iloinen, että selonteon mukaisesti Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan toiselle asteelle sekä korkea-asteelle. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa”, toteaa edustaja Vahasalo.

Liikuntapolitiikka ei ole pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla vaan siihen vaikutetaan myös sosiaali- ja terveyspolitiikalla, työ- ja elinkeinoasioissa sekä muun muassa veropolitiikalla. Liikunnan edistäminen tulisikin ymmärtää laaja-alaisesti ja tarvitsemme politiikkatoimia jokaisella sektorilla.

“Tarvitsemme vielä voimakkaammin ymmärrystä sille, että entistä useammat hallinnonalat kantavat kortensa kekoon liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan ja urheilun edistämisen hyödyt näkyvät laajalti yhteiskunnassa, kuten säästyneinä terveysmenoina. Siksi on luontevaa, että myös vastuuta kustannuksista ja koordinaatiosta laajennettaisiin”, jatkaa edustaja Sarkomaa.

Selonteon ansiona voidaan pitää myös sitä, että liikunnan rahoitustarve on tunnistettu ja tunnustettu. Valtion huippu-urheilurahoitusta esitetään lisättäväksi 2020-luvulla ja Olympiarahastoa pääomitetaan enintään 20 miljoonaa euroa. Lisäksi liikunnan edistämiseen esitetään laajalti toimenpiteitä ja näille rahoitusta.

”Esitämme valiokunnan kannanottona, että Suomessa selvitetään tarve huippu-urheilulain säätämiselle. Suomalaiset ovat tutkitusti huippu-urheilukansaa ja arvostavat kansainvälistä urheilumenestystä korkealle. Olen iloinen siitä, että Olympiakomitean asema huippu-urheilun johtajana on nyt tunnustettu”, päättää valiokunnan varapuheenjohtaja Multala.

Lisätietoja:

Sari Multala, puh. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Raija Vahasalo, puh. 050 511 3090

Julkaistu

TIEDOTE 12.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan kipsisistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Osana vuoden 2019 valtion talousarviota eduskunta päätti käynnistää kolmivuotisen 45 miljoonan euron pelastusohjelman Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi. Tälle vuodelle kohdennetusta noin 22 miljoonan euron summasta on käytettävissä noin kahdeksan miljoonaa euroa kipsikäsittelyyn.

Käynnistettävän ohjelman myötä Saaristomeren valuma-alueen pelloille tullaan levittämään kipsiä. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa osoitettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Sarkomaan mukaan kipsi on saatava kiireellisesti Saaristomeren fosforipitoisille pelloille purkamaan Saaristomeren lantapommia. Vesistöjä rehevöittävien ravinteiden keskiössä on biomassoihin sitoutunut fosfori- ja typpikuorma, josta yli 80 prosenttia syntyy maataloudessa.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamiseksi, jotta Itämeri pelastuisi. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

”Kipsikäsittely on ensiapua. Sen lisäksi eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena on luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille. Maatalouden vesistöille aiheuttamaa ravinnekuormitusta on kyettävä vähentämään huomattavasti vuoteen 2025 mennessä”, Sarkomaa toteaa.

”Suomi on parhaillaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtaja. Maatalouden fosforivalumaa voitaisiin vähentää kipsikäsittelyllä lähes suojelukomission asettaman vähennystavoitteen verran. Meillä on nyt oiva tilaisuus näyttää edelläkävijöinä suuntaa kaikille Itämeren rantavaltioille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
09 432 3033

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Naistenpäivä alkoi dramaattisesti. Puhemiesneuvosto on juuri todennut, että pääministeri Sipilän jättämän hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnalla ei ole edellytyksiä käsitellä maakunta- ja soteuudistusta. Pääministeri jätti eronpyynnön, kun hallitukselle selvisi maakunta-ja soteuudistuksen tilanne. Käytännössä kamelin selän katkaisi maakuntalain #maku2 mittavat ongelmat perustuslakivaliokunnassa. Työtä ja korjattavaa olisi mittavasti myös muissa laeissa. Aika loppui kesken. Tosiasioiden tunnistaminen oli vakava mutta välttämätön paikka.

Kokeneena kansanedustajana mahdoton tilanne oli nähtävissä jo pitkään. Näin mammuttimaisen ja kompleksisen lakipakettien vieminen läpi yhdellä eduskuntakaudella ei liene mahdollista. Tunne on ollut sellainen, että mammuttia pitää taluttaa neulansilmän läpi. Olen helsinkiläisenä hallituspuolueen kansanedustajana tehnyt kaikkeni, että ihmisille tärkeät sote palvelut saataisiin viisaasti uudistettua.

Kaikki ovat yhtämieltä siitä, että uudistus tarvitaan. Arvioni on, että maakunnat kuopataan ikiajoiksi. Yhdenvertainen verovaroin järjestetty pohjoismainen palvelujärjestelmä edellyttää valinnanvapauden laajentamista. Pidän selvänä, että peruspalveluja ja ihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistava valinnanvapaus etenee joka tapauksessa. Jatkossa on keskityttävä vain sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kaupungit otettava vahvasti mukaan. Se on varmasti ihmisten ja koko Suomen parhaaksi.

Olen saanut paljon kyselyitä tulevista eduskuntavaaleista. Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia tai kirjepostin. Vaalipäällikkönäni toimii Anniina Pylsy Anniina anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotuspäällikkönä Nina Sillantaka nina.sillantaka@gmail.com. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin. Tervetuloa myös mukaan tuleviin kiinnostaviin tilaisuuksiin!

Vastaan eduskuntaryhmässämme tulevan eduskuntakauden ja samalla hallitusohjelmaneuvottelutavoitteiden valmistelusta hyvinvointipolitiikan osalta. Kuulen mielelläni ajatuksiasi mitkä asiat tulevassa hallitusohjelmassa ovat sinulle tärkeitä.

Tulevia tapahtumia:

Hyvinvointiseminaari pr 15.3 klo 17.30

Eduskunnan loppukirissä olemme työskennelleet melkein yötä päivää. Elämässä on oltava myös muutakin kuin työtä. Järjestän mukavan illan ystävilleni ja vaalitiimille pe 15.3. klo 17.30-19.30 (Kokoustila Anna K, Annankatu 24, 5. kerros.) Luvassa mukavaa ohjelmaa mm. johdatus kehon hyvinvointiin Pia Kurkelan ja Anki Åströmin ohjauksessa (Töölön Pilatesstudio). Tarjolla salaattibuffet ja viiniä sekä verkostoitumista hyvässä seurassa. Olisi ihanaa, jos pääset mukaan. Voit ottaa myös ystävän mukaan. Tarjoilujen mitoittamiseksi muistathan ilmoittaa itsesi ja ystäväsi tästä LINKISTÄ.  

AfterWalk- kävely ke 13.3. klo 17.00 Töölönlahdella

AfterWalk kävellään taas helmikuun puolessa välissä. Tervetuloa virkistymään hyvässä seurassa. Tarkoitus on kävellä yhdessä ja vaihtaa kuulumisia. Otatathan mukaan myös ystäväsi. Voit saapua lenkille suoraan vaikka työpaikalta: laukut yms. saadaan säilytykseen kävelyn ajaksi. Tapaaminen Pikku parlamentin edustalla (Arkadian katu 3).

Tervetuloa mukaan kirpputorille su 17.3

Tukitiimini kokoontuu kirpputorin merkeissä su 17.3. klo 10-15.00 Konepajan Brunossa. Tuotto käytetään vaalikampanjani rahoittamiseen.

Otan mielelläni vastaan myös lahjoituksia kirpparille. Kirpputorista ja tavaroiden vastaanottamisesta vastaa Nina Virto-Väisäsen. Olethan häneen yhteydessä (ninavirtovaisanen@gmail.com tai p. 050 550 2468) mikäli haluat lahjoittaa. Tavaroiden luovutus sovitaan tapauskohtaisesti. Keräämme tapahtuman Facebook-sivustolle kuvia lahjoittajista. Kerrothan Ninalle, jos sinua kiinnostaa poseerata hyvään tarkoitukseen.

Ole Ninaan myös yhteydessä, jos haluat tulla mukaan kirppikselle myymään tuotteita.

Lukutaitopäivä to 21.3. klo 17.30-19.00 (Finanssiala ry, Itämerenkatu 11-13)

Olet lämpimästi tervetullut lukutaitopäivään kuulemaan ja keskustelemaan lukutaidon tärkeydestä. Järjestän tilaisuuden yhdessä europarlamentaarikko Henna Virkkusen kanssa. Tilaisuus on osoitteessa Itämerenkatu 11–13, Helsinki.

Ilmoittautuminen 18.3. mennessä oheisen linkin kautta:

https://www.hennavirkkunen.fi/ilmoittaudu-lukutaitopaivaan

Mukaviin näkemisiin

Terveisin

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja