Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan. Viime viikolla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

On mainiota, että Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa. Se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa. Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta.

Tuore päätös tuo kokeiluun mukaan kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Vuonna 2018 alkanut kokeilu jatkuu heinäkuun 2020 loppuun. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella ja velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista. Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia varhaisessa vaiheessa hyvissä ajoin jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Maksuttomuuskokeilu on mittava askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi. 

Lasten kasvun ja kehityksen lisäksi varhaiskasvatus vauhdittaa erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä ja eläkekertymiä. Laadukas varhaiskasvatus ja päiväkotien riittävää määrä lähellä perheitä on työelämän tasa-arvoteko. 

Helsingissä lasten määrä kasvaa. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. On välttämätöntä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pidetään korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 6.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaan esityksestä Kelan valtuutettujen tilaama ulkoinen selvitys Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista on valmistunut. Kelan valtuutetut ovat vastaanottaneet selvityksen, joka on heille eilen esitelty.Selvityksessä nostettiin esille lukuisa joukko huomiota ja niihin korjaussuositukset.

Kelan hallintoa ja toimintaa valvovat Kelan valtuutetut  päättivät puheenjohtaja Sarkomaan esityksestä toimittaa valmistuneen ulkoisen selvityksen Kelan hallitukselle. Valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus käy selvityksessä esitetyt suositukset läpi ja esittelee Kelalta edellyttämänsä toimet valtuutettujen yleiskokouksessa 10. huhtikuuta.

Tuoreessa selvityksessä arvioitiin vuonna 2018 toteutettua terapiapalvelujen hankintaa. Tavoitteena oli arvioida muun muassa Kelan terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessia, Kelan sisäistä yhteistyötä ja sitä, miten terapiapalveluhankinnoissa onnistuttiin turvaamaan asiakkaiden tarpeet ja palvelun laatu.

Ulkoisen selvityksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista on tehnyt BDO Audiator Oy.

Selvitysraportti sisältää seuraavat suositukset:

·         Suunnittelu
”Palvelun ja hankinnan muutoksista tehdään suunnitteluvaiheessa riskianalyysi ja riskien-hallintasuunnitelma. Palvelutuottajia ja kuntoutujia koskevat muutokset ja niihin liittyvät riskit käydään läpi etujärjestöjen kanssa riittävän aikaisin ja kattavasti. Riskienhallintaan varataan riittävästi aikaa ja resursseja.”


·         Toteutus
”Lasten- ja nuorten fysio- ja toimintaterapia kuntoutujan etu tulisi huomioida ensisijaisena, tulisi mm. palvelutuottajia valittaessa, pystyä harkitsemaan hankalassa asemassa olevien kuntoutujien kykyä matkustaa. Tutkitaan, voisiko kehittää yksinkertaista laskentamallia, jolla voisi ennakoida Kelalle aiheutuvat kokonaiskustannukset, esim. sen perusteella, montako kuntoutujaa on ollut edellisenä vuotena kunnassa ja missä kunnassa valittavat palveluntarjoajat sijaitsevat.”

·         Hankintailmoitus ja tarjouspyynnöt
”Yksilöterapioiden tarjouspyyntöasiakirjoista tulee käydä ilmi, kuinka monta palveluntuottajaa alueellisesti valitaan. Tässä tapauksessa tätä joutuisi muotoilemaan, koska tämä riippuu palveluntuottajien kapasiteetista, esim. ”valitaan kysyntää vastaava määrä, kuitenkin minimissään yksi, fysioterapiassa kolme palveluntuottajaa”.”

·         Tarjousvertailut
”Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja. Tietojen täsmentäminen ei kuitenkaan saa johtaa tarjouksen muuttamiseen tai parantamiseen.


Suositellaan, että korjaukset pisteytykseen perustuvat tarjoajalta pyydettyihin ja saatuihin täydennyksiin tai täsmennyksiin. Korjaukset dokumentoidaan niin, että jälkikäteen voidaan auditoida, kenen tarjouksia on korjattu, miten ja millä perusteella. Uutta tarjousta ei tule kuitenkaan pyytää vaan tarjoukseen liittyvät lisätiedot ja tähän liittyvä tuottajan kanssa käyty kirjeenvaihto tulee arkistoida erikseen, josta käy ilmi edellä mainitut tiedot.”

·         Hankintapäätökset

”Hankintapäätöksessä on suositeltavaa dokumentoidusti todeta valittujen puitesopimus-kumppaneiden lukumäärään johtaneet perusteet.”

·         Hankintasopimukset
”Suosittelemme, että Kelassa seurattaisiin myös sitä, milloin sopimukset on allekirjoitettu Kelan toimesta. Sopimukset tulisi olla allekirjoitettuja ennen palvelutuotannon käynnisty-mistä. Sopimusten arkistoinnista on syytä varmistua.”


·         Hankinta-asiakirjojen hallinnointi
”Näinkin laaja-alaisessa hankinnassa on suositeltava keskitetysti varmistua siitä, että palvelinkansiorakenne on yhdenmukainen vakuutuspiireittäin ja sisältää kaikki hankinnan kannalta tarpeelliset asiakirjat, jotta koko kilpailutusprosessi olisi arkistoituna yhteen paikkaan.”


·         Palvelukuvauksen kriteerit
”Etenkin uusien palveluntuottajien osalta palautetta kerätään tehostetummin, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua nopeammin.”


·         Vuoropuhelu asiakkaiden ja palvelujen tuottajien kanssa
Palvelukuvauksien ja tarjouspyyntöjen suunnitteluvaiheessa käydään kattavammin keskustelua palveluntuottajien ja terapialiittojen kanssa erityisesti suunniteltujen muutosten osalta ja kerätään palautetta.
Kilpailutusvaiheessa varmistutaan riittävästä tiedotuksesta ja tuesta palveluntuottajille.


·         Käytössä olevat laatukriteerit ja niiden seuranta
”Suunnitellaan ja varmennetaan riittävät valvonta- ja auditointiresurssit valvomaan ja seuraamaan palvelujen laatua. Mikäli nähdään että puutteita esiintyy runsaasti, tulee harkita lisätoimenpiteinä esim. palvelukuvauksien tarkentamista, laatukriteerien tai hinta-laatusuhteen muuttamista tai palvelujen kategorisointia eri palveluluokkiin.”

·         Käytössä olevat auditointimenetelmät
”Suunnitellaan ja varmennetaan riittävät valvonta- ja auditointiresurssit ja -prosessit valvomaan ja seuraamaan palvelujen laatua.
Uusia palvelutuottajia olisi suositeltavaa auditoida tehostetusti.
Yksi mahdollisuus voisi olla vakuutuspiirien ottaminen mukaan valvontatoimintaan.”

·         Palvelusta saatu palaute ja valitukset
”Selvennetään suorahankinnan periaatteet Kelan ohjeistuksessa ja tarvittaessa käydään läpi palvelutuottajien ja kuntoutujien etujärjestöjen kanssa. Sekä palveluntuottajilta että kuntoutujilta kerätään tehostetusti ja keskitetysti palautetta palvelun laadusta.”

·         Vastuut ja resursointi
”Mahdollisuuksien mukaan kilpailutuksia jaetaan tasaisesti eri vuosille ja suurempia kilpailutuksia voitaisiin vaiheistaa tai jakaa osiin, esim. aikuisten, lasten ja ryhmäterapiapalvelut.”

·         Yhteistyön muodot ja toimivuus
”Suosittelemme, että hankintakokonaisuuksien vastuut ja työnjako kuvataan selkeästi ja viestitään ja koulutetaan henkilöstölle. Yhteistyöpalaverikäytäntöjä on suositeltavaa jatkaa ja palavereille on suositeltavaa määritellä pelisäännöt, kuinka asiantuntijat tulevat riittävästi kuulluiksi ja palaverit voidaan viedä läpi rakentavassa hengessä. Esimiesten rooli ristiriitatilanteissa on merkittävä ja esimiesten kykyä toimia ristiriitatilanteissa on suositeltavaa vahvistaa esimerkiksi koulutuksilla. Vahvistetaan etuuspalvelujen kuntoutuspalvelujen ryhmän ja kuntoutusryhmän hankinta-lain menettelytapojen osaamista.”

Kela järjestää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille erilaisia terapioita, esimerkiksi toimintaterapiaa, puheterapiaa, musiikkiterapiaa ja psykoterapiaa sekä moniammatillista kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan, joka toteuttaa kuntoutuksen. Edellytyksenä on, että palveluntuottajalla on sopimus Kelan kanssa.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita saa yhteensä noin 30 000 asiakasta.

Lisätiedot:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ​
Sari Sarkomaa  
sari.sarkomaa(a)eduskunta.fi
puh. 050 511 3033

Julkaistu

Lähes jokainen meistä saa papilloomavirustartunnan elämänsä aikana. Tartunnat paranevat useimmiten itsestään, mutta edetessään erityisesti korkean riskin papilloomavirustyyppien (HPV) aiheuttamat infektiot aiheuttavat mm. kohdunkaulansyöpää, pään- ja kaulanalueen syöpiä sekä kondyloomaa.

HPV:n aiheuttamia vaikeita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokottamalla. Rokotuksen turvallisuus on osoitettu tutkimuksissa. Olen tehnyt työtä HPV-rokotteen saamiseksi kansalliseen rokoteohjelmaan. Suomessa rokotuskattavuus on kuitenkin toistaiseksi jäänyt matalaksi ja HPV-rokote on tarjolla kansallisessa rokotusohjelmassa vain tytöille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa suosituksen kansallisen HPV-rokotusohjelman laajentamisesta myös pojille. HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä myös miehille. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa. Lisäksi poikien rokottaminen edistää laumaimmuniteetin saavuttamista.

THL:n laskelmien mukaan rokotusohjelmalla voidaan saavuttaa tuhansia terveitä elinvuosia. Tyttöjen rokottamisella on mahdollista säästää vuosittain noin 11 miljoonaa euroa syövän- ja syövän esiasteiden hoitokuluja. Poikien rokottaminen kansallisessa rokotusohjelmassa toisi lisäksi noin 4 miljoonan euron säästöt.

Tyttöjen ja poikien rokottamisella on THL:n arvion mukaan mahdollista ehkäistä arviolta 300 syöpää vuosittain. Syöpäsairauksien ehkäiseminen rokottamalla on inhimillisesti perusteltuna, mutta myös kansantaloudellisesti.

Muissa Pohjoismaissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä sukupuolineutraali HPV-rokotusohjelma. Nykyinen HPV-rokotusohjelmamme asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Mahdollisuus terveeseen elämään kuuluu kaikille. Suomessa tulee tarjota HPV-rokote yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta.

Rokottamisen rinnalla on tarpeen jatkaa ja kehittää kansallista kohdunkaulan syöpäseulontaa. Seulonta on helppo tapa löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää.  Seulonnalla on saatu suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Matalan syntyvyyden aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 2.3.2019

Julkaisuvapaa heti

”Kokoomuksen tavoittelema lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan”, iloitsee kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

Eilen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

”Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa ja se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa.  Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta. Hyvästä työstä kuuluu kiitos Helsingin kaupungille ja opetusministerillemme. Tuore päätös tuo kokeiluun kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella. Velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista”, linjaa Sarkomaa.

”Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Pidän maksuttomuuskokeilua mittavana askeleena oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi”, Sarkomaa kehuu.


”Helsingissä lasten määrä kasvaa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pysyy korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkotia on oltava siellä missä on lapsia. ”päättää Sarkomaa.


Kokeilun toisella kierroksella valtion rahoitusvastuu kokeilusta kaksinkertaistuu. Asiakasmaksujen menetyksestä korvataan kunnille 40 prosenttia, kun ensimmäisellä kierroksella korvaus oli 20 prosenttia. 


Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 30

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

EDUSKUNTATIEDOTUS

RIKSDAGSINFORMATIONEN

Uusi lupaviranomainen sujuvoittamaan sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallista käyttöä toissijaisiin käyttötarkoituksiin

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi perjantaina 1. maaliskuuta mietinnön laista sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (StVM 37/2018). Uusi laki sujuvoittaa tietopyyntöjen käsittelyä ja nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa.

Uuden lain tarkoituksena on luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimukseen, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Tavoitteena on tehdä tietojen käyttö joustavaksi ja tietoturvalliseksi. Tätä varten perustetaan keskitetty sähköinen lupapalvelu sekä lupahakemukset ratkaiseva Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen.

Tietolupaviranomainen vastaa keskitetysti useista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaiseen hyödyntämiseen liittyvistä palveluista muiden viranomaisten ja organisaatioiden puolesta. Keskitetyllä lupakäsittelyllä kyetään valiokunnan näkemyksen mukaan sujuvoittamaan lupakäsittelyä sekä parantamaan tietoturvaa ja yhtenäistämään eri rekisterinpitäjien välillä vallitsevia lupakäytäntöjä.

Valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään säännökset lupaviranomaisen tueksi asetettavasta asiantuntijaryhmästä, jonka tehtävänä on laatia tietosuojaa, tietoturvaa ja anonymisointia koskevat periaatelinjaukset Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen toiminnalle.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, 09 432 3192

valiokuntaneuvos Päivi Salo, 050 529 8539

Mietintö on luettavissa osoitteessa: 

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/StVM+37/2018

Julkaistu

Tiedote 4.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Tänään vietetään kansainvälistä HPV- eli papilloomavirustietoisuuspäivää. Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen, Sari Raassina ja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat yleisen tietoisuuden lisäämistä HPV:stä. Lähes jokainen meistä saa tartunnan elämänsä aikana. Tartunnat paranevat useimmiten itsestään, mutta edetessään HPV-infektio aiheuttaa mm. kohdunkaulansyöpää, pään- ja kaulanalueen syöpiä sekä kondyloomaa.

”HPV:n aiheuttamia vaikeita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokottamalla. Rokotuksen turvallisuus on osoitettu tutkimuksissa. Suomessa rokotuskattavuus on kuitenkin jäänyt matalaksi ja HPV-rokote on toistaiseksi tarjolla kansallisessa rokotusohjelmassa vain tytöille”, kansanedustaja Sari Raassina sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa suosituksen kansallisen HPV-rokotusohjelman laajentamisesta myös pojille.

”HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä myös miehille. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa”, kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa.

THL:n laskelmien mukaan rokotusohjelmalla voidaan saavuttaa tuhansia terveitä elinvuosia. Tyttöjen rokottamisella on mahdollista säästää vuosittain 11,2 miljoonaa euroa syövän- ja syövän esiasteiden hoitokuluja. Poikien rokottaminen kansallisessa rokotusohjelmassa toisi lisäksi 4,1 miljoonan euron säästöt.

”Tyttöjen ja poikien rokottamisella on THL:n arvion mukaan mahdollista ehkäistä noin 300 syöpää vuosittain. Kannatamme syöpäsairauksien ehkäisemistä rokottamalla inhimillisesti perusteltuna, mutta myös kansantaloudellisesti viisaana”, ministeri Anne-Mari Virolainen sanoo.

Rokottamisen rinnalla olisi tarpeen jatkaa ja kehittää kansallista kohdunkaulan syöpäseulontaa. Matalan syntyvyyden aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairauksia.

”Muissa Pohjoismaissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä sukupuolineutraali HPV-rokotusohjelma. Nykyinen HPV-rokotusohjelmamme asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Mahdollisuus terveeseen elämään kuuluu kaikille. Tutkimusnäyttö on jo, nyt on tasa-arvoteon aika. Suomessa tulee tarjota HPV-rokote yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta”, kokoomuksen kansanedustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Raassina, puh. 09 432 3130

Julkaistu

Eduskunnan eläinsuojeluryhmämme pitkäaikainen tavoite on täyttymässä, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi selvityksen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta. Rekisteri tullaan perustamaan ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Olen tyytyväinen siitä, että rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö käynnistetään jo tämän vuoden aikana.

Rekisteröinnin myötä eläimelle asetetaan mikrosiru, jonka tiedot on kirjattu rekisteriin yhdessä omistajatietojen kanssa. Tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel lemmikeiden paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Uudistuksella haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua, lemmikeiden laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikeiden palauttamista omistajalleen.

Tärkeä tavoitteeni on ollut, että rekisteröinti tulee pakolliseksi myös kissojen osalta. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Ongelmallista kissojen vapaana kulkeminen ei ole pelkästään kissojen oman turvallisuuden vuoksi mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta luonnonvaraisten eläinten pesimäaikaan. Luonnonvaraisten eläinten pesimärauha turvataan koirien ja kissojen kiinnipitämisellä erityisesti kiinnipitoaikana. On huomion arvoista, että vapaana olevat kissat ja koirat saattavat tappaa myös uhanalaisia eläinlajeja.

Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan. Eläinten kärsimyksen lisäksi heitteille jätöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Eläinsuojeluyhdistykset ja vapaaehtoiset tekevät mittaamattoman arvokasta työtä löytöeläinten hyväksi. Irrallaan kulkevien eläinten on tutkimuksissa havaittu palautuvan omistajilleen paremmin, jos niillä on näkyvä tunnistusmerkki, esimerkiksi kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot.

Koirien rekisteröinti on säädetty pakolliseksi jo lähes kaikissa muissa EU-maissa ja tunnistemerkinnän vaatimuksesta on säädetty vielä kattavammin. Kissoilla rekisteröinnistä on säädetty useassa eri maassa, Ranskassa on toiminut koko maan kattava kissojen rekisteri vuodesta 2012. Suomen on syytä pikimmiten päivittää lainsäädäntönsä eläinten tunnistusmerkinnän osalta eurooppalaiselle tasolle.

Eduskunnassa käsittelemme hallituksen esitystä eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eduskunnassa olevan lakiesityksen puutteet on korjattava. Olen tyytyväinen siitä, että uudistuksen myötä otetaan huomioon uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista.

Valtakunnallisena löytöeläinpäivänä lauantaina 2.3 klo 12.30-13.30 olen mukana Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n avoimissa ovissa (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Tervetuloa tutustumaan HESY:n tekemään tärkeään työhön sekä löytöeläimiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Julkaistu

Tupakan vaarat eivät pääty savukkeen tumppaamiseen. Tupakan tumpit aiheuttavat luontoon joutuessaan monia haittoja niin ihmisille kuin luonnollisille. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain ja siitä muodostuu jopa 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Rannikoiden ja kaupunkialueiden roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Suomen on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kenenkään ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä myrkyllisille aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi perusteltua. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa tilassa on meidän aikuisten tehtävä. 

Pidän yhtälailla kohtuullisena, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa tupakansavua. Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa. Kun on kyse ihmisten kodeista, tarvitsemme kestävät ratkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 4300-4500 suomalaista. Viisain tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. 

Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnista sairastuminen on tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen hoitopolkuun. Myös työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon käyttämätöntä voimavaraa savuttomuuden tukemisessa. Samoin nuorten kanssa tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön on huomioitava kannustus päihteettömään elämäntapaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Julkaistu Muistilehdessä 1/2019

Aivoterveydestä huolehtiminen kuuluu kaikenikäisille. Se on edellytys toimintakyvylle, jonka ydinosia ovat muisti ja fyysinen kunto. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Liikkuminen parantaa verenkiertoa aivoissa sekä vähentää sairastumisen riskiä moneen sairauteen. Liikunta ja ulkoilu ovat olennaisia sairastuneen hyvälle elämälle mutta yhtälailla omaishoitajan hyvinvoinnille.

Ikäihmisten liikuntakyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikunta on ikääntyville elintärkeää. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajan työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää.  

Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta on tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat ikääntyvien liikkuvan aivan liian vähän. Väliinputoajia ovat kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset. Muistiliitto tekee monin tavoin työtä sen eteen, että oikeus elää oman näköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuu. Kansallinen muistiohjelma antaa tähän vahvan tuen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 24.2.2019

Julkaisuvapaa heti

”Suomen on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman ja nikotiinittoman Suomen saavuttamiseksi. On päivänselvää, ettei nykylainsäädännöllä saavuteta tavoitteeksi asetettua tupakan ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista vuoteen 2030 mennessä.  Seuraavan hallituksen on tuotava tupakkalakia remontoiva esitys eduskunnalle jo tulevan istuntokauden alussa”, esittää kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Kenenkään ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä haitallisille aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi keskeinen toimi. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa tilassa on meidän aikuisten tehtävä”, Sari Sarkomaa linjaa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa tupakansavua.

”Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa myös kannattaa tupakointikieltojen rikkomisesta seuraavaa hallinnollista sanktiomaksua, samaan tapaan kuin esimerkiksi pysäköintivirhemaksussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 4300-4500 suomalaista.

”Viisain tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. Savuttomuus ja nikotiinittomuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun rakennamme terveempää Suomea”, kokoomusedustaja toteaa.

”Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Sairastuminen on tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen hoitopolkuun. Myös työpaikkojen ja työterveyshuollon työssä on paljon käyttämätöntä voimavaraa, samoin kaikessa nuorten kanssa tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön”, Sarkomaa pohtii.

Tupakkatuotteet aiheuttavat haittaa ihmisille ja ympäristölle. Tupakantumpit sisältävät kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä. Suomessa maahan heitetyistä tupakantumpeista kertyy vuosittain 680 000 kiloa vaarallista jätettä.

”Tupakantumpit ovat materiaaliltaan selluloosa-asetaattia, joka ei maadu, vaan hajoaa ympäristössä ja vesistöissä mikromuoviksi. Lisäksi tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja”, päättää Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä pohjana tupakkalain uudistamiselle sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän viime vuoden toukokuussa esittämää tiekarttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033