Tekijä: sari

Eduskunnan eläinsuojeluryhmämme pitkäaikainen tavoite on täyttymässä, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi selvityksen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta. Rekisteri tullaan perustamaan ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Olen tyytyväinen siitä, että rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö käynnistetään jo tämän vuoden aikana.

Rekisteröinnin myötä eläimelle asetetaan mikrosiru, jonka tiedot on kirjattu rekisteriin yhdessä omistajatietojen kanssa. Tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel lemmikeiden paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Uudistuksella haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua, lemmikeiden laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikeiden palauttamista omistajalleen.

Tärkeä tavoitteeni on ollut, että rekisteröinti tulee pakolliseksi myös kissojen osalta. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Ongelmallista kissojen vapaana kulkeminen ei ole pelkästään kissojen oman turvallisuuden vuoksi mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta luonnonvaraisten eläinten pesimäaikaan. Luonnonvaraisten eläinten pesimärauha turvataan koirien ja kissojen kiinnipitämisellä erityisesti kiinnipitoaikana. On huomion arvoista, että vapaana olevat kissat ja koirat saattavat tappaa myös uhanalaisia eläinlajeja.

Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan. Eläinten kärsimyksen lisäksi heitteille jätöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Eläinsuojeluyhdistykset ja vapaaehtoiset tekevät mittaamattoman arvokasta työtä löytöeläinten hyväksi. Irrallaan kulkevien eläinten on tutkimuksissa havaittu palautuvan omistajilleen paremmin, jos niillä on näkyvä tunnistusmerkki, esimerkiksi kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot.

Koirien rekisteröinti on säädetty pakolliseksi jo lähes kaikissa muissa EU-maissa ja tunnistemerkinnän vaatimuksesta on säädetty vielä kattavammin. Kissoilla rekisteröinnistä on säädetty useassa eri maassa, Ranskassa on toiminut koko maan kattava kissojen rekisteri vuodesta 2012. Suomen on syytä pikimmiten päivittää lainsäädäntönsä eläinten tunnistusmerkinnän osalta eurooppalaiselle tasolle.

Eduskunnassa käsittelemme hallituksen esitystä eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eduskunnassa olevan lakiesityksen puutteet on korjattava. Olen tyytyväinen siitä, että uudistuksen myötä otetaan huomioon uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista.

Valtakunnallisena löytöeläinpäivänä lauantaina 2.3 klo 12.30-13.30 olen mukana Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n avoimissa ovissa (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Tervetuloa tutustumaan HESY:n tekemään tärkeään työhön sekä löytöeläimiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Tupakan vaarat eivät pääty savukkeen tumppaamiseen. Tupakan tumpit aiheuttavat luontoon joutuessaan monia haittoja niin ihmisille kuin luonnollisille. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain ja siitä muodostuu jopa 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Rannikoiden ja kaupunkialueiden roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Suomen on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kenenkään ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä myrkyllisille aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi perusteltua. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa tilassa on meidän aikuisten tehtävä. 

Pidän yhtälailla kohtuullisena, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa tupakansavua. Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa. Kun on kyse ihmisten kodeista, tarvitsemme kestävät ratkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 4300-4500 suomalaista. Viisain tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. 

Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnista sairastuminen on tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen hoitopolkuun. Myös työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon käyttämätöntä voimavaraa savuttomuuden tukemisessa. Samoin nuorten kanssa tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön on huomioitava kannustus päihteettömään elämäntapaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunta on hyväksynyt yksimielisesti esityksen, jolla poistetaan Suomen lainsäädännöstä alaikäisten avioliitot mahdollistava poikkeuslupamenettely. Tämä on tärkeä askel eteenpäin lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien turvaamisessa. 

Avioliitto kuuluu kahdelle aikuiselle, jotka vapaasta tahdostaan haluavat sen solmia. Lainsäädäntö, joka antaa mahdollisuuden alaikäisenä avioitumiseen ei kuulu osaksi yhteiskuntaamme. Lapsien on saatava olla lapsia ja kasvaa turvallisesti täysi-ikäisyyteen. Lainsäädäntömme on turvattava se, että lapsi voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton. 

On erikseen kiitettävä oikeusministeri Antti Häkkästä, joka toi eduskuntaan pitkään vaaditun esityksen. Sivistysvaltiossa on täysin välttämättömänä, että avioliiton solmimisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys. Kansallisen alaikäisten avioliittomahdollisuuden poistaminen on ensimmäinen vaihe lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien parantamisessa. 

Hyväksyessämme lakimuutoksen edellytimme, että oikeusministeriö jatkaa valmistelua. Seuraavaksi on tuotava esitykset, joilla kitketään ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen tunnustaminen ja tehostetaan pakottamalla solmittujen avioliittojen päättämistä. Suomi ei saa hyväksyä mitään kulttuurista tai uskonnollista syytä polkea lasten, tyttöjen tai naisten oikeuksia. On hieno uutinen, että valmistelu näissä asioissa oikeusministeriössä on jo käynnissä.

Lapsiavioliittojen kieltämisellä annetaan kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että alaikäisenä avioituminen ei ole Suomessa hyväksyttävää. Ruotsi ja Tanska ja Norja ovat luopuneet poikkeusmenettelystä ja edellyttävät 18 vuoden alaikärajaa avioliiton solmimiselle. YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut päätöslauselmassaan jäsenmaita toimenpiteisiin lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Lapsiavioliiton määritelmän lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ensimmäinen artikla, jonka mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on viisaasti muistuttanut, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjen oikeuksia. Vuosina 2010–2016 Suomessa on haettu 147 ja myönnetty 119 poikkeuslupaa avioliiton solmimiselle alaikäisenä. Noin 80 prosenttia poikkeusluvan saaneista on ollut tyttöjä. Vain kymmenessä myönnetyssä poikkeuslupapäätöksessä molemmat puolisot ovat olleet alaikäisiä ja kahdessatoista tapauksessa hakijoista ainoa alaikäinen on ollut poika.

Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana. Suomen on tehtävä osaltaan tinkimättömästi työtä sen eteen, että saamme lopetettua lapsiavioliitot kaikkialla maailmassa. Suomen kehityspolitiikan painopiste on ollut ja on oltava jatkossakin koulutus sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu Radiografia lehdessä 1/2019

On helpottava uutinen, että 110 000 uuden työpaikan tavoite on täyttymässä. Pohjoismainen työllisyysaste on ainoa tapa turvata hyvinvointimme. Olen eduskuntatyössäni pyrkinyt edistämään terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä hyvää työelämää. Olen toiminut valtiovarainvaliokunnassa ryhmäni neuvottelijana. Onnistuimme lisäämään yliopistollisen terveystutkimuksen rahoitusta. Aloitteestani on vakiinnutettu rahoitus hoitotyön tutkimukselle ja lisätty määräraha kansallisten laaturekistereiden pilotille. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit Suomessa organisoidaan. On tärkeää, että terveydenhuollon laaturekistereissä mitattaisiin myös diagnostisten palveluiden laatua. Muissa Pohjoismaissa pitkään käytössä olleiden laaturekisterien tarkoitus on lisätä hoidosta syntyvää terveyshyötyä ja potilasturvallisuutta. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat ajantasaista laatutietoa voidakseen kehittää toimintaa. 

Uusi säteilylaki nostaa röntgenhoitajan roolin tutkimuksen oikeutuksen arviojana korkealle. Uudistuksen myötä röntgenhoitajalla on mahdollisuus toimia peruskuvantamisessa säteilyturvallisuudesta vastaavana. Se tuo uusia mahdollisuuksia röntgenhoitajien ammatilliselle kehittymiselle. Loppuvuodesta saimme yhteistyössä Röntgenhoitajaliiton kanssa välttämättömiä korjauksia asetukseen. Toivottavasti ministeriössä opittiin, että alan ammattilaiset kannattaa ottaa aina mukaan valmistelutyöhön.

Korkeakoululakien muutokset tuovat uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Jatkuva oppiminen tulee korkeakoulujen tehtäväksi. jatkossa tehtävänä on röntgenhoitajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen päivittäminen. Jatkan työtä myös sen eteen, että radiografiatieteen opiskelu Suomessa mahdollistuisi.

Yhteistyö Röntgenhoitajaliiton kanssa on tärkeää, jotta voin toimia röntgenhoitajien vaikuttavana äänenä eduskunnassa. Yhteydenotot ja palaute ovat lämpimästi tervetullutta.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

THM, röntgenhoitaja

 Kolmen lapsen äiti

On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.

Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta. 

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan nykyisin vuosittain. Ruoppaamalla yritetään poistaa pohjaan kertynyt hiekoitushiekkaa ja roskat. Näin Helsingin kaupunkiympäristön toimiala twiittasi. Ongelmana on, että mereen päätyneet roskat kulkeutuvat merivirtauksen myötä laajalle alueelle. Muovi on monin tavoin luonnolle haitallista ja mikromuovi ei katoa merestä koskaan. 

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä on todennut, että lumen puhdistamiseen ei ole mahdollisuutta. Lumet kerätään suoraan kaivurilla kuormureihin ja kipataan niistä suoraan mereen.

Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä. 

Pormestari Vapaavuori on MTV:n haastattelussa 13.2. todennut, ettei tilanne ole ongelmaton kuten myös Helsingin ympäristöviranomaiset ovat näin sanoneet julkisuudessa.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä.

Kannustan kotikaupunkiani jatkamaan toimia Itämeren parhaaksi. Itämerta on suojeltava talvellakin. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja