Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Vaaditusta 3500 hoitajasta saadaan kasaan vain noin puolet ensi kevääseen mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo päättää syyskuun puoliväliin mennessä, pitääkö 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä lykätä. Hän myönsi Säätytalolle saapuessaan, että vaaditusta 3 500 hoitajasta saataisiin ensi kevääseen mennessä kasaan vain noin puolet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella.

Hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään usein edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii ministeriä kertomaan, mitä toimia on tehty ja mitä aiotaan tehdä, jotta hoitajia olisi enemmän koko vanhustenhuollossa.

– Budjettiriihestä tultava ratkaisuja helpottamaan aiheutettua vanhusten- ja terveydenhuollon kriisiä. Vastuu kannettava, Sarkomaa tviittaa.

Julkaistu

Nykylainsäädännössä päihtyneenä sähköpotkulautailua tai pyöräilyä ei ole suoraan kielletty eikä niiden kuljettajille ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä sähköpotkulautailijoita ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Tilanne on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Yliopistollisten sairaaloiden useat tutkimukset sähköpotkulautailuonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireelliselle lakimuutokselle. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet on päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti dokumentoidusti kypärää. Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa eli lähes huikeat kaksi miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tässä tutkimuksessa edes mukana.

Maassamme on selkeä tarve tehdä viipymättä useampia toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamia vakavia ongelmia voitaisiin vähentää. Olemme tehneet Kokoomuksen eduskuntaryhmästä promillerajan säätämisestä lakialoitteen. Kansalaisten enemmistö antaa sähköpotkulautojen kuljettajien promillerajalle vahvan tuen. Odotan syksyn aikana liikenneministeri Harakan ja maan hallituksen toimia. Sähköpotkulautojen aiheuttamien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja muiden haittojen kitkemistoimissa olisi vastuutonta enää viivytellä.

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Helsingissä on ollut viisasta ja välttämätöntä tehdä päätökset joiden johdosta vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Myös muut kadulla liikkujat ja varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ongelma muille kaupungissa liikkujille. Nämä ongelmat on saatava kuriin. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. Ennen kaikkea sähköpotkulautojen käyttäjien on syytä muistaa liikennesäännöt.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.

Kuulen mielelläni kokemuksia ja ideoita Helsingin katuturvallisuuden lisäämiseksi ja voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Julkaistu

Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa.

LUOTTAMUS sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ja Uudenmaan kuntien sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää joustavasti niin, etteivät ne heijastu palvelujen saatavuuteen. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön.

Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok)

Helsinki

Mia Laiho

lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok)

Espoo

Julkaistu

Kansanedustaja odottaa ratkaisuja syksyn budjettiriihessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 11.8.2022

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan koko hallituksen pitäisi nyt herätä hoitoalan kriisiin.

– Huoli on suuri ja vetoamme hallitukseen. Ensi sijassa pitäisi peruuttaa ne omat toimet, joilla heikennetään tätä tilannetta. Nyt ei enää voi odotella ja siirtää asiaa tulevalle kaudelle, Sarkomaa sanoo Verkkouutisille.

Hallituspuolue keskustan kansanedustajat esittävät, että hoitajamitoituksen nostoa pitäisi lykätä hoitajapulan takia. Sari Sarkomaan mukaan uudistuksessa ovat toteutumassa juuri ne uhat, joista hallitusta varoitettiin.

– Tässä on toteutunut se, mistä asiantuntijat lausunnoissa totesivat. Tästä varoitettiin myös hallituksen oman esityksen perusteluissa.

– Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa, että ei tehdä niitä toimia, joilla saataisiin lisää hoitajia alalle ja pysymään siellä, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustajan mukaan on hyvä, että keskustassa on herätty hoitajamitoituksen ongelmiin, mutta hän korostaa, että hoitajapulan ratkaiseminen vaatii myös muita toimia.

Sarkomaan mukaan hallituksen on esimerkiksi helpotettava omaishoitajien työtä, toteutettava senioreiden superkotitalousvähennys ja varmistettava, että vanhusten hoivapaikat riittävät.

– Pelkkä hoitajamitoituksen arviointi ei nyt riitä vaan tarvitaan muita toimia. Hallituksen on tehtävä laaja paketti ratkomaan sote-alan kriisiä niin, että ihmiset saavat palvelua ja apua.

– Lisäksi on peruttava palveluita heikentävät asiat, kuten kela-korvausten romuttaminen, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja odottaa hallitukselta toimia syksyn budjettiriihessä. Tärkein asia olisi varmistaa, että hoitajia on riittävästi.

– Haluamme, että hallitus istuu alas ja herää tähän hoitoalan kriisiin ja esittää toimia, joilla me saadaan lisää ihmisiä hoitoalalle.

Julkaistu

KK 408/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina 4.8.2022. 

Valtiovarainministeri Saarikko moitti samaisessa tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriötä ja sen ministereitä tekemättömistä toimista hoitoalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Ihmetystä herättää myös se, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla käynnistetty koko hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuudelle täysin välttämätön työ on kesken ja samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuolto on ajautumassa kriisiin. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen.  

Tiedotustilaisuus herätti vahvan huolen hallituksen toiminnasta. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä hoitoalan pito- ja vetovoiman lisäämisen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta kaikkia ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Miksi hallituksen päättämän työryhmän työ sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövajeen korjaamiseksi sekä alan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ei ole edennyt ja
  • mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hoitajapulan korjaamiseksi sekä alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi? 

Helsingissä 8.8.2022 

Sari Sarkomaa kok  
Pauli Kiuru kok  
Marko Kilpi kok  
Timo Heinonen kok  
Mia Laiho kok  
Sinuhe Wallinheimo kok  '
Jari Kinnunen kok  
Ville Kaunisto kok  
Ville Valkonen kok 
Paula Risikko kok  
Heikki Autto kok  
Anne-Mari Virolainen kok  
Mari-Leena Talvitie kok  

Julkaistu

KK 406/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla kuin Suomessa, joten meillä, ja vain meillä, on suuri vastuu sen kannan suojelemisesta.Saimaannorppa on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen suojelun ylin ohjaus sekä valvonta kuuluvat ympäristöministeriölle. Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma. Saimaannorpan suojelutyöryhmä päivittää strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. 

Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi. Kannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä suojelustrategia toimenpide-esityksineen. Valitettavasti strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu, vaikka norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. 

Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 %. Kuten suojelustrategiassa sanotaan: ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja alkutalveen. Strategiakaudella 2017—2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. 

Heinäkuussa 2022 ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia. Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitse kehittää edelleen. Metsähallitus on myös aiemmin arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. 

Ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Paikallisesti voimme pitkälti vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia seurauksia esim. keinopesimäkinoksia kasaamalla. Kalanpyydyskuolemien ehkäisyyn sen sijaan vaikutetaan paikallisesti ja siksikin siihen liittyvät kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten ikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia. 

Olemme myös jättäneet eduskuntaryhmien rajat ylittävän toimenpidealoitteen (TPA 29/2019 vp), että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla annetun asetuksen (259/2016) muuttamiseksi siten, että asetuksessa säädetty kalastuskielto olisi voimassa vuosittain 31.7. asti. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Miten saimaannorpan suojelusta vastaava ministeriö edistää erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyä vielä tällä kaudella, 
  • miksi ympäristöministeriön hyväksymässä suojelustrategiassa ei ole mukana verkkokalastuskiellon pidentämistä tai edes sen mahdollisen käyttöönoton arviointia, vaikka tosiasia on, että jos kalanpyydyskuolleisuutta ei tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi ja puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta on tapahtunut juuri heinäkuussa ja mitkä suojelustrategian toimenpide-esitykset etenevät tällä hallituskaudella ja 
  • onko ympäristöministeriö esimerkiksi jo aloittanut teetättämään arviota kannan seurannan toimivuudesta sekä strategiassa asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden riittävyydestä? 

Helsingissä 8.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Saara-Sofia Sirén kok

Julkaistu

KK 400/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden ennennäkemätön henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuorenhuippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 

Useat Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin. 

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi.  

Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa. Jos potilaalla epäillään koronavirustartuntaa, ei häntä pystytä välttämättä eristämään tilan ja potilaspaikkojen puutteen vuoksi. Lisäksi ihmisten voinnin heikkenemistä ei välttämättä huomata ajoissa, sillä yksittäisen hoitajan vastuulla on yksinkertaisesti liikaa potilaita. Ambulanssit ovat pahimmillaan joutuneet odottamaan jopa tunnin ennen kuin ovat pystyneet luovuttamaan potilaan päivystykseen. 

Jonot perusterveydenhuollon palveluihin ovat pitkiä. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan suun terveyden hoitovelka on jo sillä tasolla, että nuoria on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi. 

Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Hoitoon pääsy on vaikeutunut niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisin partaalla.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sairaaloiden kyky toimia mahdollisissa suuronnettomuuksissa säilyy,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että aluehallintouudistus ei heikennä sote-palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta,
  • millaisiin arvioihin perustuu hallituksen näkemys siitä, että hyvinvointialueet ovat valmiit ottamaan vastuun 1.1.2023 siten, että sotepe-palveluiden lainmukainen toiminta voidaan taata ja
  • millaisia toimia hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan sekä pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi?   

Helsingissä 3.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

KK 397/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Vaikuttava joukko lääkäreitä muun muassa palliatiivisen hoidon, geriatrian ja yleislääketieteen erikoisaloilta, Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen (SPLY) hallitus ja Suomen yleislääkärit — Allmänläkare i Finland GPF ry:n hallitus ovat esittäneet 8.5.2022 mittavan huolen lainsäätäjälle ja valvontaviranomaisille koskien uusia säädöksiä ja ohjeita liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävään rajoittamiseen ja sen ylläpitokustannuksiin. 

Vuoden 2020 keväästä lähtien Valviran ohjeen mukaisesti akuuttilääkevarasto on ollut hoivakodeissa mahdollinen ja moni yksikkö on ottanut sen käyttöön suurella kiitollisuudella. Lääkevaraston sisällön on määrittänyt yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri ja varastossa on saanut olla vain välttämättömiä lääkkeitä, joiden käyttöönoton aloitus tulisi tarvittaessa tapahtua viiveettä. Keskeisiä akuuttitilanteita hoivakodeissa ovat infektiot ja saattohoito. 

1.4.2022 voimaan tullut lääkelain muutos (1258/2021) vahvisti akuuttilääkevarastomahdollisuuden, mutta on samalla sisältänyt uusia elementtejä. Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa lääkevalikoimaa on rajoitettu antibioottien osalta vain silmätippoihin. Valvira on ohjeistanut tarkemmin menettelyä lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen akuuttilääkevaraston osalta. Akuuttilääkevarastolle tulee nyt hankkia hoivakotikohtainen lupa ja valvontaviranomainen saattaa rajoittaa lääkevaraston sisältöä. Muutokset ja lääkevaraston lakkautus on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lupakäsittely ja muutokset ovat maksullisia. 

Tehostetun palveluasumisen (hoivakotien) asukkaat ovat ikääntyneitä, vaikeavammaisia, kehitysvammaisia tai heillä on ympärivuorokautisen hoidon tarve mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Suuri osa iäkkäistä asukkaista on vaikeasti monisairaita ja valtaosalla on vähintään keskivaikea muistisairaus. Heillä eliniän keskiodote on noin kaksi vuotta. Monelle päivystyskäynti on äärettömän raskas ja siitä saatava hyöty jää useimmiten vähäiseksi, kun huomioidaan kokonaistilanne potilaan joutuessa hänelle lähinnä epätarkoituksenmukaisiin päivystysprotokollan mukaisiin tutkimuksiin. Pahimmillaan potilas vain kärsii päivystyskäynnistä ja sen usein provosoimasta sekavuudesta.  

Turhia päivystyskäyntejä tulisi myös välttää, jotta hoivakotien hoitohenkilökunnan aika tulisi mahdollisimman optimaalisesti hyödynnettyä asukkaiden päivittäisen hyvinvoinnin tukemiseen. Valvira on aiemmin ohjeistanut laatimaan potilaille hoitosuunnitelmia sekä ennakoivia hoitosuunnitelmia akuuttihoito-ohjeineen juuri tarpeettomien päivystyskäyntien ehkäisemiseksi.  

Suomen hoivakotilääkäreitä on koulutettu aktiivisesti viimeisten vuosien aikana näiden hoitosuunnitelmien laatimiseen, ja hoivakodeissa hoitajat ovat olleet tyytyväisiä yksilöllisiin, potilaslähtöisesti laadittuihin ennakoiviin hoitosuunnitelmiin. Niiden ja akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Akuuttilääkevaraston mahdollisuus on myös lisännyt potilaiden tasavertaisuutta hoidon saavutettavuuden suhteen. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi. 

Monin paikoin on tehty valtava työ akuuttilääkevarastojen perustamiseksi vuoden 2020 alusta ja ne on huolella kuvattu yksiköiden lääkehoitosuunnitelmiin. Usein akuuttilääkevarastoon on valikoitu 2—3 suun kautta annosteltavaa antibioottia, saattohoitolääkkeitä, mahdollisesti puudutegeeli katetrointiin haavanhoidon aloitukseen, epileptisen kohtauksen lääke ja kuumetta alentava lääke. Tämä lääkevalikoima on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi. Kaikkien lääkkeiden kulutusta seurataan ja ne tilataan keskitetysti sopimusapteekista tai kunnan kautta sairaala-apteekista. 

Nyt Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lääkelain muutokseen liittyen kuitenkin antibiootit on rajattu turvallisuussyihin vedoten hoivakotien akuuttilääkevaraston ulkopuolelle. Tämä on aiheuttanut hämmennystä ja huolta hoivakotiasukkaita hoitavien lääkäreiden ja palliatiivisten lääkäreiden sekä päivystyslääkäreiden keskuudessa hauraiden potilaiden akuuttihoidon turvaamisessa. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on juuri infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia. Eduskunnan perustelumuistiossa HE 107/2021 vp lakimuutoksen valmisteluun liittyen kohdassa 4.2. Pääasialliset vaikutukset/sosiaalihuollon palveluasumisyksiköiden yhteiskäyttöiset rajatut lääkevarastot sanotaan, etteivät hoivakotilääkärit ole kohdanneet tilanteita, joissa hoitajat olisivat lääkinneet asukkaita antibiooteilla perusteetta.  

Antibioottihoidon aloitus perustuu aina lääkärin ennakoivassa hoitosuunnitelmassa määrittämään tilanteeseen ja lääkärin puhelinkonsultaatioon. Hoitosuunnitelmat ja -linjaukset on laadittu siten, että päivystysarvioon ja sairaalahoitoon päätyvät edelleen ne potilaat, jotka siitä hyötyvät. Pelko siitä, että potilaat eivät saisi tarvitsemaansa hoitoa antibioottien ollessa lääkevarastossa, ei vaikuta perustellulta. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana. Ratkaisu on myös ristiriidassa Valviran aiempaa akuuttilääkevarastoa ja hauraiden potilaiden hoitoa koskevien ohjeiden kanssa. 

Toinen selkeä käytännön ongelma on akuuttilääkevaraston rekisteröintiprosessi ja siihen liittyvät kustannukset. Kuntien yksityisiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin sijoittamat asukkaat joutuvat todennäköisesti epätasa-arvoiseen asemaan akuuttihoidon suhteen verrattuna kuntien omiin yksiköihin sijoittamiin asukkaisiin yksityisten palvelutalojen luopuessa akuuttilääkevarastoista sen kustannusten ja etenkin marginaaliseksi jäävän käyttökelpoisuuden vuoksi. 

Pelkona on, että mikäli tätä asetusta ja Valviran ohjetta lääkevaraston osalta ei pystytä uudelleen tarkastelemaan, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa päivystyspisteiden tarpeettomaan kuormitukseen, epätarkoituksenmukaiseen ylidiagnostiikkaan, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä. 

Ikääntyneiden hoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneet lääkärit esittävät kannanotossaan perustellusti antibioottien lääkevarastoissa kieltämisen sijaan niiden sallimista. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa. 

Lisäksi lääkärit ehdottavat, että lääkevaraston rekisteröinnistä luovutaan. He ehdottavat, että rajattu lääkevarasto kuvataan entiseen tapaan yksikön lääkehoitosuunnitelmaan, josta valvontaviranomaiset näkevät sen sisällön sekä käytön seurannan ja voivat valvontakäynneillään todentaa fyysisen sijainnin ja toteutuksen. Mikäli rekisteröinti katsotaan välttämättömäksi, tulee sen olla kaikille yksiköille maksuton, jotta kuntien yksityisiin palvelutaloihin sijoittamat asiakkaat eivät joudu eriarvoiseen asemaan kuntien omiin yksiköihin sijoitettuihin asukkaisiin nähden. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy uudelleen arvioidakseen uudet säädökset ja ohjeet liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävästä rajoittamisesta ja ylläpitokustannuksista,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen yhdenvertaisen hoidon tehostetun palveluasumisen yksikköjen asukkaille,
  • miten hallitus aikoo turvata laadukkaan, oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen lääkehoidon hoivakodeissa ja saattohoidossa,
  • mihin perustuu näkemys oletetusta antibioottien väärinkäytöstä niiden sisältyessä akuuttilääkevarastoon jamiksi muutos rajatun lääkevaraston sisällöstä on tehty ottamatta huomioon maamme keskeisien lääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiä?

Helsingissä 1.8.2022 

Sari Sarkomaa kok  

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa hämmästelee, miksei hallitus ole valmistellut keinoja hoitoalan työvoimapulaan. Sarkomaa aikoo jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Perhevapaalle jäänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

”Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla vuosi sitten käynnistetty työ hoitajapulan ratkaisemiseksi on levällään kuin jokisen eväät. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kiinnitti Saarikon tiedotustilaisuudessa huomion siihen, miten valtiovarainministeri moitti ministerikollegoitaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sarkomaan mielestä moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Sarkomaa ihmettelee, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista.

”Kuka hallituksessa kantaa asiasta vastuun? Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.)? Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.)? Pääministeri Sanna Marin (sd.)? En ole saanut kysymyksiini vastauksia eduskunnan kyselytunneilla, joten jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vaatii hoitoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

050 511 3033

Julkaistu

Kansanedustajan mukaan sote-palveluiden tilanne on "katastrofin äärellä".

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

– Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuoren huippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sarkomaa toteaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan, Sarkomaa kysyy.