Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 12.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho yhtyvät Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden vaateeseen käsitellä aloite. Järjestöt toivovat, että aloite saa sen arvolle sopivan käsittelyn riippumatta siitä, käsitelläänkö kansalaisaloitetta samanaikaisesti hoitotakuun uudistuksen kanssa.

Vuosi on kulunut aloitteen saapumisesta. Kokoomus edellyttää, että eduskunta käsittelee terapiatakuu kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että terapiatakuu hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän sote-esityksen alle.

”Huoli riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite, joka luovutettiin eduskunnalle 22.10.2019. Aloitteen lähetekeskustelussa 21.11.2019 kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Myös perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi,” kokoomusedustajat sanovat.

”Vetoan hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Kansalaisaloite on sysätty tylysti syrjään. On yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä tutkimusten mukaan vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän läheisensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää.

”Mielenterveyspalveluihin pääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa ja nyt koronan myötä jonot ovat räjähtäneet käsiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla ei ole tässä tilanteessa enää perusteita siirtää tärkeää Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittelyä myöhemmäksi. Tarvitsemme Suomeen tehokkaan ja toimivan perustason mielenterveyshoidon, jolla apu olisi saatavilla helpommin, nopeammin ja yhdenvertaisemmin. Erityisesti lasten ja nuorten osalta tilanne on erittäin hälyttävä, sillä lapsen paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Jokainen sairauden synkistämä päivä estää lapsen kehitystä, vaikeuttaa koulunkäyntiä ja lisää syrjäytymisriskiä”, huomauttaa Laiho.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi terapiatakuualoitteen ja ottaisi sen osaksi pitkään valmistelussa olevat työllisyystoimia. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä. Koronakriisin myötä saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut. Ehdotamme, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä, päättävät kokoomusedustajat.  

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa 050 511 3033
Mia Laiho 0504336461

Muistiliiton kannanotto 7.11.2020

Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 7 000. Työikäisten muistisairaudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Erityisen tärkeä rooli on työterveyshuollolla. Työikäisenä sairastunut läheisineen tarvitsee erilaista tukea ja erilaisia palveluita kuin ikääntyneenä sairastunut. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudistetaan parhaillaan vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Muistisairaudet ovat tavallisia ikääntyvillä, mutta palveluita kehitettäessä ei pidä unohtaa työikäisenä sairastuneita. Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että työikäisten muistisairaudet ja heidän palvelutarpeensa pitää tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin. Kansallisen muistiohjelman päättyessä tulee miettiä, miten työikäisten muistisairaudet huomioidaan valtakunnallisessa kehittämisessä.

Työterveyshuollolla mutta myös perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli työikäisen muistisairauden tunnistamisessa ja osaamista niistä tulee lisätä. Usein muistisairauden oireet sekoitetaan virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, sairastunut voi mahdollisesti jatkaa työntekoa osa-aikaisesti tai työtä muokaten. Tämä edellyttää myös esihenkilöiden ja työnantajien tiedon lisäämistä sekä asenteiden muuttumista. 

Työikäisilläkin yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka osuus on 40 prosenttia. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta sairastaa viidesosa eli 20 prosenttia. Muita työikäisten muistisairauden aiheuttajia ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet. Runsaan ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana. 

– Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa tehdään monipuolista ja uraauurtavaa tutkimustyötä työikäisten muistisairauksien tunnistamisen ja diagnostiikan kehittämiseksi, liittovaltuuston uusi puheenjohtaja, professori Anne Remes sanoo. 

– Lisäksi meillä tehdään uraauurtavaa ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta etenkin otsa-ohimolohkorappeumiin liittyen. Suomessa tehtävä tutkimus on tärkeää, koska sen avulla saamme ensikäden tietoa ja osaamista työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon, Remes jatkaa. 

Työikäisenä muistisairauteen sairastunut läheisineen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Haasteita tuovat palkkatyöstä luopuminen, sosiaalisen piirin kaventuminen ja sairauden vaikutukset parisuhteeseen. Esimerkiksi sopeutumisvalmennus tai päivätoiminta on usein ikääntyneille suunnattua, mikä ei motivoi työikäisenä sairastunutta osallistumaan. 

Erityistä huomiota täytyy kiinnittää sairastuneen alaikäisiin lapsiin. 

– On tärkeää, että lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa. 

THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15 % vastaajista, arviolta 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla. 

– Nuorten hoivaajien joukkoon kuuluu myös muistisairasta vanhempaansa hoivaavia nuoria. Heille pitää tarjota apua ja tukea, jotta he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa, Suomu painottaa. 

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa myös, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on varmistettava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Muistisairautta sairastavat ja muut apua tarvitsevat ihmisryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä apua ja tukea, jota rahoituksen epävarmuus ei saa vaarantaa. 

Liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa lauantaina 7.11.2020 pääosin etäyhteyksillä. 

Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2022 valittiin lääketieteen tohtori, dosentti, neurologian professori, dekaani Anne Remes ja varapuheenjohtajaksi europarlamentaarikko, Alzheimer Europen hallituksen jäsen Sirpa Pietikäinen. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi kaudelle 2021-2023 valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2021-2023 valittiin TtT, dosentti, yliopettaja Jenni Kulmala (henkilökohtainen varajäsen geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula) ja sosionomi (YAMK) Tarja Parviainen (eläkeläinen Reijo Ronkainen).

Tiedote

6.11.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen, Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman iloitsevat eduskunnan perjantaina hyväksymästä kannasta koskien tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia koskevaa kansalaisaloitetta. Eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan päätösesityksen, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.

”Tämä on suuri päivä ihmisoikeuksille ja tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeudelle. Eduskunnan hyväksymä kanta tarkoittaa sitä, että hallituksen on nyt pakko toimia asiassa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Kokoomus iloitsee siitä, että vaatimuksemme lainsäädännön selkeyttämisestä etenee. Yhdenkään tytön ei tule joutua elämään Suomessa silpomisuhan alla”, Pihla Keto-Huovinen sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA 1/2019 pohjalta. Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä aloitteen herättämästä laajasta kansalaiskeskustelusta ja edellyttävät, että Marinin hallitus ryhtyy valmistelemaan tarvittavat silpomisen vastaiset lainmuutokset ja muut tarvittavat toimenpiteet viipymättä.

”Kokoomus haluaa kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä erittäin tärkeän asian edistämisestä ja nostamisesta eduskunnan käsittelyyn. Yksikin silvottu tyttö on liikaa. Meidän on suojeltava heitä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallituksen on nyt kuultava eduskunnan selkeä viesti ja kiirehdittävä, jotta tarvittavat lainmuutokset saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Esityksen nopea valmistelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntömuutokset ehditään käsitellä ja saadaan voimaan varmasti vielä tämän vaalikauden aikana”, Sari Sarkomaa sanoo.

Kokoomusedustajat muistuttavat, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoinnin selkeyttäminen yksin riitä, vaan silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan lisäksi useita eri viranomaisten toimivaltaan kuuluvia ennaltaehkäiseviä toimia.

”Tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia. On varmistettava, että ammattilaiset tarvittaessa ottavat silpomisasian puheeksi ja ilmoittavat tarvittaessa asiasta eteenpäin. Lisäksi on muun muassa vahvistettava viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä, varmistettava lastensuojelulaissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden toteutuminen sekä turvattava silpomisen vastaisen työn resurssit”, Sofia Vikman sanoo.

Lisätiedot:

Pihla Keto-Huovinen, p. 09 432 3083
Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033
Sofia Vikman, p. 09 432 3194

Julkaistu Verkkouutisissa 3.11.2020

Kansanedustaja kysyy, miksi hallitus sivuutti täysin lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin.

Eduskunnan keskustelussa hallituksen esityksestä oppivelvollisuuden pidentämisestä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa nosti esille lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin hallituksen esitystä kohtaan.

”Keskeinen ongelma tavoitteiden saavuttamiseksi näyttäisi kuitenkin olevan toisen asteen opintojen keskeyttäminen, eikä opintojen aloittamatta jättäminen. Esityksessä kiinnitetään paljon huomiota tukea tarvitseviin opiskelijoihin, mutta esitys ei näytä kohdistuvan heihin kovin tehokkaasti. Esityksessä tulisi arvioida muita vaihtoehtoja ja niiden aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia ja verrata niitä oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksiin ja hyötyihin”, arviointineuvosto totesi.

– Keisarilla ei ole vaatteita. Miksi hallitus sivuutti täysin lainsäädännön arviointineuvoston jyrähdyksen, Sarkomaa kysyy?

Hänen mukaansa Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon niin, että sen antama osaaminen kantaa työelämään.

Viime vuonna 98,8 prosenttia sai opiskelupaikan toiselta asteelta. Sarkomaan mukaan ongelma on opintojen keskeyttäminen.

– Opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti ilman, että jatkoi toisella asteella. Hallituksen esityksen keinot eivät kohdistu vaikuttavasti itse ongelmaan eli estämään opintojen keskeyttämistä. On kylmää ja kovaa politiikkaa, että itse keinosta on tullut tärkeämpi kuin sen vaikutukset nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa, hän sanoo.

Ydinongelma, johon oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut voimavarat pitäisi Sarkomaan mukaan kohdistaa on se, että 6 000 nuorta päättää vuosittain peruskoulun ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.

– Ongelma on se, että ilman apua jäävien oppimis-, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Miksi suurimpia voimavaroja ei kohdisteta sinne, missä niitä kipeimmin kaivataan.

Sarkomaasta suuri huoli on myös se, että esitys on aliresurssoitu.

– Oppivelvollisuuden pidennys on osoittautunut koulutusleikkaukseksi. Helsingissä virkamiehet ovat arvioineet, että esitys on 40 prosenttia kalliimpi kuin mitä hallitus väittää. Esitys johtaa toteutuessaan koulutusleikkauksiin ja se entisestään heikentää tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asemaa. Eduskunnalla on iso urakka, hän sanoo.

TIEDOTE 31.10.2020

Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Anna-Kaisa Ikonen ja Mia Laiho kantavat yhteisesti huolta yliopistosairaaloiden rahoituksen riittävyydestä. Heidän mukaansa hallitus turmelee sote-uudistuksessa yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sekä sivuuttaa täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

Kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen peräänkuuluttaa, että rahoituksessa on huomioitava yliopistosairaaloiden rooli ja erityistehtävät, jotta niillä on valmius ja osaaminen vaativiin toimenpiteisiin ja harvinaisten sairauksien hoitoon myös tulevaisuudessa.

”Suomalainen terveydenhuolto ja kansalaiset voivat hyvin ainoastaan, jos yliopistosairaaloiden toimintaedellytykset ja osaamisen kehittäminen turvataan myös jatkossa”, Ikonen sanoo ja jatkaa ”yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä. Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa”.

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää vakavana puutteena, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus järjestetään ja rahoitetaan. Eduskunta on edellyttänyt lausumalla, että sote-uudistuksen osana on turvattava tutkimuksen määrärahojen riittävyys. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus käännetään kasvu-uralle. Myös hoitotyön tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa

”Hallituksen sote-esityksestä puuttuvat myös yliopistosairaaloita koskevat säädökset. Tämä on vaarantamassa lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen toimintamahdollisuuksia, joiden varaan erityisesti Suomen erinomainen erikoissairaanhoito rakentuu. Lakiehdotusta on välttämätöntä korjata. Lakiin tarvitaan myös kirjaus siitä, että yliopistoilla on edustus yliopistosairaalan hallinnossa ja yliopistosairaaloilla yliopistojen lääketieteellisen tiedekunnan hallinnossa”, Sarkomaa toteaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho huomauttaa, että jos yliopistosairaaloiden rooli jää viidelle eri alueelle erikseen sovittavaksi, koulutuksen, tutkimuksen sekä yliopistollisten sairaaloiden erikoissairaanhoidon tilanne voi vaihdella alueittain ja niiden riittävästä rahoituksesta ei ole mitään takeita.

”Yliopiston, koulutuksen, tutkimuksen ja yliopistosairaaloiden kiinteän yhteistyön edellytykset on välttämätöntä varmistaa lainsäädännössä. Kliinisen lääketieteen kehityksessä on pysyttävä mukana, jotta suomalaisilla on mahdollisuus parhaimpaan mahdolliseen vaikuttavaan hoitoon myös jatkossa”, sanoo Laiho.

Edustajat vaativat, että yliopistosairaaloiden asema täytyy määritellä laissa ja tehtävän mukainen rahoitus tulee turvata, ettei hyvinvointialueiden päätöksenteossa koulutus ja tutkimus jää taka-alalle. Tämä voi johtaa kokonaisuudessaan korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen heikentymiseen nykyisestä. 

”Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:
Anna-Kaisa Ikonen 09 432 3062
Sari Sarkomaa 050 511 3033
Mia Laiho 0504336461

Tiedote 29.10

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronaepidemian aiheuttamasta suojavarusteiden käytöstä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamisesta, silloin kun kyse on kuntien tai kuntayhtymien järjestämisvastuulla olevista yksityisen toimijan kuten järjestöjen ja yritysten tuottamista hyvinvointipalveluista. Sarkomaa peräänkuuluttaa hallitukselta toimia suojavarusteiden käytön lisäkustannusten oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi.  

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille koronapandemiasta aiheutuneet lisäkustannukset.

”Kustannusten korvaamisesta myös yksityisen sektorin toimijoille silloin, kun ne tuottavat kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja tarvitaan viipymättä kansallinen päätös. Esimerkiksi joka toinen hoidossa oleva ikäihminen asuu ja hoidetaan yksityisessä palvelutalossa. Kansalaisten tulee olla samanarvoisessa asemassa riippumatta palveluntuottajatahosta,” Sarkomaa toteaa.

Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronaviruspandemian aikana. Tästä on aiheutunut mittavat lisäkustannukset näitä palveluita tuottaville kuten järjestöille ja yrityksille. Suojautumisesta aiheutuva merkittävä kustannuspaine voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa palvelutuotannon jatkuvuuden ja palveluiden saatavuuden sekä työpaikkojen säilymisen.

Sosiaali- ja terveysministeriön 30.6.2020 antamassa kuntainfossa on todettu, että koronavirustilanteessa lisääntyneen henkilösuojainten käytön kustannusten korvaaminen yksityisille toimijoille perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin silloin, kun sote-palvelu on kunnan järjestämisvastuulla. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on perusteltua päättää suojautumisen kustannusten korvaamisesta ja korvaustasosta yhtenäisin kansallisin perustein kaikille hyvinvointipalveluita julkiselle sektorille tuottaville toimijoille, kuten järjestöille ja yrityksille. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus antoi jo toukokuussa asetuksen, jonka mukaan myös yksityisille palveluntuottajille on maksettava täysi korvaus koronan aiheuttamista lisäkustannuksista.

”Selkeän kansallisen ohjeistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitsisi erikseen neuvotella jokaisen palveluntuottajan kanssa suojautumisesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta,” Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 23.10.2020

Kansanedustaja Sari Sarkomaan, kok, sote-rahoitusta koskeva kirjallinen kysymys on koonnut taakseen joukon Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajia. Kysymys kuuluu: miten hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa HUSin riittävän rahoituksen ja yhdenvertaiset toimintaedellytykset sekä HUSin säilymisen Suomen johtavana, kansainvälisesti toimivana yliopistosairaalana, joka voi varmistaa potilaiden hoitomahdollisuudet sekä lääke- ja terveystieteen tutkimusmahdollisuudet.

Sarkomaa toimii Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajista koostuvan neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Potilaiden hoito Uudellamaalla uhkaa vaarantua 

Uudistuksessa uusmaalaisten potilaiden hoidosta leikattaisiin yli 300 miljoonaa euroa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä näkyisi kansanedustajien mukaan välittömästi potilaille tarjottavan hoidon nopeudessa sekä hoidon priorisoinnissa ja laadussa. 

Tähän asti HUS on menestynyt kustannustehokkuudessa erittäin hyvin sekä kansallisessa että pohjoismaisessa vertailussa. 

Uudenmaan rahoituksen rapautuminen olisi isku yhdenvertaiselle erikoissairaanhoidolle. On olemassa riski, että erikoissairaanhoitoon syntyy kahden kerroksen maailma, kuten perusterveydenhuoltoon on jo syntynyt sairauskuluvakuutuksin. 

Koko erikoissairaanhoidon järjestelmä saattaa romuttua 

Suunniteltu rahoitus ei riitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuisiin, vaan romuttaisi maamme erikoissairaanhoitojärjestelmän. Suomen johtavaan yliopistosairaalaan kohdistuva rahoitusleikkaus vaikuttaisi potilaiden hoitomahdollisuuksiin ja lääketieteen tutkimukseen koko maassa, ja olisi uhka tasa-arvon toteutumiselle. 

Valtion osoittama rahoitus perustuu pääosin tarvevakioituihin kriteereihin, jotka painottuvat kroonisiin sairauksiin. Kriteeristö johtaa merkittävään tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. Mallissa ei huomioida akuuttia ja vaativaa erikoissairaanhoitoa, eikä metropolialueen erityispiirteitä. 

Kriteeristö ei myöskään kannusta terveyden edistämiseen, eikä huomioi HUSin erityisroolia valmiuden ylläpidossa ja kansallisena palveluntuottajana.  

Lakiesityksessä edelleen vakavia puutteita 

Sote-esityksessä terveydenhuoltolain mukaisen erityisvastuualueen korvaa hyvinvointialueiden (ent. sote-maakunnat) yhteistyöalue. Laissa ei kuitenkaan kuvata, miten yhteistoimintasopimus laaditaan Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueelle. 

Potilasturvallisuuden ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että HUS voi sopia erityisvastuualueen hyvinvointialueiden kanssa sekä terveyspalveluiden järjestämisestä että tuottamisesta.  

Lakiluonnoksessa ehdotetaan tuleville hyvinvointialueille ja HUS-maakuntayhtymälle keskusjohtoista investointimallia. Malli on HUSin mukaan byrokraattinen ja kankea, eikä se ota huomioon erityisvastuita tai muutoksien hallintaa. 

Lakiesityksestä puuttuu määritelmä yliopistosairaaloista ja niitä koskevista säädöksistä. Tämä puute vahingoittaa pahimmassa tapauksessa yhteistyötä yliopiston kanssa, sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen toimintamahdollisuuksia. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK) kuuli kokouksessaan 8. lokakuuta HUSin näkemyksiä ja korjausesityksiä Sanna Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. 

Keskustelun pohjalta syntyneen kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet seuraavat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajat:

Sari Sarkomaa, pj, kok
Tiina Elo, 1. vpj, vihr
Eveliina Heinäluoma, 2. vpj, sd
Riikka Slunga-Poutsalo, 3. vpj, ps
Wille Rydman, kok
Terhi Koulumies, kok
Sari Multala, kok
Inka Hopsu, vihr
Mari Holopainen, vihr
Riikka Purra, ps
Eva Biaudet. r

> Kirjallinen kysymys eduskunnan verkkosivuilla (latautuu hitaasti)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033 

Varapuheenjohtajat
- Tiina Elo, puh. 045 261 7447
- Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
- Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057
 

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta. Neuvottelukunnan kokousten valmistelu hoidetaan Uudenmaan liitossa, sihteerinä toimii liiton viestintäjohtaja Inka Kanerva.

Tiedote 25.10.2020

Tietomurto psykoterapiakeskus Vastaamoon, ja yritys kiristää varastetuilla tiedoilla ovat raukkamaisia tekoja. On vastenmielistä, että joku yrittää hyötyä toisen yksityisimmillä asioilla.

Moni kiristyksen uhriksi joutunut on ahdistunut ja kokee syyttä häpeää. Häpeällistä on hyökkäys ihmisten yksityisyyteen, ei se, että on elämänsä varrella tarvinnut ja hakenut apua.

”Tietomurron ja kiristyksen uhriksi joutuneet tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen. Rikosuhripäivystys ja monet muut tahot tarjoavat jo apua, mutta on ollut hyvä ja lämmittävää, miten moni kanssaihminen on mm. sosiaalisessa mediassa ilmaissut tukensa. Toivomme, että jokainen asettaa itsensä kiristyksen kohteeksi joutuneen asemaan, eikä käy lukemassa nettiin päätyviä henkilökohtaisia asioita”, kokoomuksen kansanedustajat toteavat.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo, ettei tietomurto nosta kynnystä hakeutua terapiapalveluihin. Keskusteluapua ja tukea mielen terveyden hoitamiseen tulisi hakea ajoissa, ja palveluita pitäisi olla nykyistä paremmin saatavilla.

Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että poliisi käyttää kaikki mahdolliset voimavarat häikäilemättömän rikoksen selvittämiseksi. Kokoomus korostaa, että tämä tarkoittaa, että tutkintaan on voitava osoittaa siinä mahdollisesti tarvittavat lisäresurssit. Samalla on myös selvitettävä perusteellisesti Vastaamon toiminta.

”Kun kyseessä ovat näin syvälle yksityisyyteen menevät, luottamukselliset asiat, on selvitettävä, miten yritys on tietoturvasta huolehtinut. On myös käytävä läpi, tarvitaanko nykyistä varmempia käytäntöjä tai lainsäädäntöä siihen, miten tietoturvasta huolehditaan ja miten sitä valvotaan. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että heidän terveystietonsa pysyvät salassa”, kokoomusedustajat sanovat.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tehyläinen röntgenhoitaja, THM, kansanedustaja Sari Sarkomaa sai Sairaanhoitajien koulutussäätiön ansiomitalin hoitotyön koulutuksen, tutkimuksen ja ammatillisen toiminnan hyväksi tehdystä työstä.

Sairaanhoitajien koulutussäätiön valintaperusteluissa todetaan, että Sari Sarkomaa on tuonut esille laadukkaan hoitotyön johdon ja asiantuntemuksen merkitystä, johtamisen ja asiantuntijoiden osaamisen tärkeyttä. Hän puolustaa hoitotyön asemaa aktiivisesti eduskunnassa ja pitää myös aktiivisesti yhteyttä hoitotyön järjestöihin.

Sarkomaa on tehnyt lukuisia kannanottoja muun muassa hoitotyön johtamisen turvaamiseksi, sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen edistämiseksi ja työolojen parantamiseksi. Hänellä on ollut aktiivinen rooli myös Hoitotyön tutkimussäätiön rahoituksen turvaamisessa.

– Hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä, joka työskentelee ja antaa osaamisensa yhteiseen käyttöön 24 tuntia vuorokaudessa. Hoitohenkilöstön ammatillisella toiminnalla ja sen kehittämisellä on ratkaisevat vaikutukset terveystuloksiin, potilasturvallisuuteen, palveluiden vaikuttavuuteen ja laatuun sekä toiminnan kustannuksiin, Sarkomaa totesi aikanaan tiedotteessaan.

Sarkomaa on esittänyt huolensa myös hoiva-alan houkuttelevuudesta, työhyvinvoinnista, vanhusten inhimillisen hoivan ja kohtelun tärkeydestä, laadukkaan saattohoidon ja nyt aivan viimeisimpänä ajankohtaisena kysymyksenä kouluterveydenhoitajien saavutettavuuden myös korona-aikana.

Sairaanhoitajien koulutussäätiö on vuosien 1955–2001 aikana myöntänyt noin 100 ansiomitalia säätiön toiminnassa ansioituneille henkilöille. 

Tiedote 22.10. 2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan terveysperusteista verotusta aloittaen ensin sokeriverosta. Terveysperusteisen verotuksen tavoitteena on terveyttä edistävien ruokavalintojen ja kansanterveyden edistäminen sekä terveydenhoidon kustannusten vähentäminen. Samalla kerrytetään verotuloja.

 ”Veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja jäätelöä sekä kaikkia muita sokeripitoisia tuotteita on perusteltua. Verotus perustuisi lisättyyn sokeriin ja kohdistuisi tasapuolisesti eri tuotteisiin. Runsaalla sokerin syönnillä on yhteys useisiin kansansairauksiimme kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä hampaiden reikiintymiseen. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria,” Sarkomaa toteaa.

Hallitus on ohjelmassaan luvannut selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Valmistelu on syytä aloittaa. Valtiovarainministeriön sokeriverotyöryhmän (2013) aikaisemmin havaitsemat esteet ovat siltä osin poistuneet, kun sokerin ilmoittaminen ravintoainemerkinnöissä on nykyään pakollista. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen – näin se useiden asiantuntijoiden mukaan ei olisi EU-säännösten vastainen eikä sisältäisi valtiontueksi katsottavaa valikoivaa verotukea.

”Erityisesti lasten ja nuorten ruokavalio sisältää liikaa sokeria. Huolena on erityisesti jatkuva ylipainon kasvu ja suunterveyden heikkeneminen. Suomessa asuvista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia oli vuonna 2019 vähintään ylipainoisia. Kansanterveytemme näkökulmasta on aivan olennaista saada ravintotottumuksia siihen suuntaan, että se sisältää vähemmän terveyttämme murentavaa lisättyä sokeria,” Sarkomaa toteaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on jo usean vuoden ajan suositellut verojen ja tukien käyttöä tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä. Esimerkiksi Unkarissa, on otettu käyttöön terveysveromalleja, jotka ovat saaneet EU:n komission hyväksynnän.

”Verottamalla sokeria voidaan ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Sokerivero on monia muita veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen. Vero ei koskisi hedelmiä tai kasviksia, joten terveelliseksi katsottavien elintarvikkeiden verokohtelu ei muuttuisi,” Sarkomaa sanoo.

”Verolla voidaan myös ohjata teollisuutta panostamaan vähäsokerisempien tuotevaihtoehtojen kehittämiseen. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus,” Sarkomaa sanoo. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL. 

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveysperusteisen veron käyttöönotosta vauhdittaakseen hallitusta toimiin. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat Marko Kilpi, Mia Laiho ja Sofia Vikman.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033