Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 8.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat vakavasti huolissaan Suomessa syntyneiden tyttöjen sukuelinten silpomisen yleisyydestä. Edustajat jättävät aiheesta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Toisen asteen opiskelijoille vuonna 2019 teetetyssä kouluterveyskyselyssä 80 tyttöä tai naista kertoi, että heidän sukuelimensä on silvottu. Heistä 51 on syntynyt Suomessa. Todellisuudessa luvun on arvioitu olevan suurempi, sillä esimerkiksi lukiolaisista vain 70 prosenttia vastasi kyselyyn. Kaikki ikäluokkaan kuuluvat tytöt eivät opiskele toisella asteella, eikä silpomista koskevaa kysymystä ei sisällytetty peruskoulujen kyselyyn.

”Kouluterveyskyselyn luvut ovat järkyttäviä. Valitettavasti totuus on kuitenkin vielä tätäkin karumpi. Tyttöjen silpomisesta olisi perusteltua kysyä ensi vuonna toteutettavassa kouluterveyskyselyssä myös peruskoulun oppilailta, jotta saadaan kattavampi kuva rikoksen yleisyydestä Suomessa”, sanovat Sarkomaa ja Vikman.

Vikman ja Sarkomaa muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus sukuelinten silpomisen vastaisen työn resurssien turvaamisesta. He vaativat, että hallitus ryhtyy toimiin riskiryhmään kuuluvien tyttöjen suojelemiseksi ja silpomisen lopettamiseksi.

”Hallituksen on viimeistään nyt reagoitava näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi. Hallituksen on myös taattava resurssit silpomisen uhrien auttamiseksi ja tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen rikoksistaan. Sivistysvaltion mitta on se, kuinka kykenemme suojelemaan lapsiamme väkivallalta”, sanovat Sarkomaa ja Vikman.

”Tyttöjen silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus. Se loukkaa tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä aiheuttaa heille loppuiäksi terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia vahinkoja. Silpomiselle on saatava stoppi”, jyrähtävät Vikman ja Sarkomaa.

Vikmanilta ja Sarkomaalta myös lakialoite silpomisen kieltämiseksi

Sarkomaa ja Vikman jättivät lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään syksyllä 2019. Lakialoitteella on tarkoitus vahvistaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, vauhdittaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Edustajat halusivat lakialoitteellaan tukea aiheesta tehtyä kansalaisaloitetta, joka luovutettiin eduskunnalle kesäkuussa 2019.

”Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Muissa Pohjoismaissa silpominen on kielletty erillislailla”, edustajat toteavat.

Edustajien lakialoitteessa esitetään uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Tiedote 5.6.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Mia Laiho ja Sari Sarkomaa arvostelevat hallituksen ajaman sote-uudistuksen valmistelua suljetuin ovin. Hallitus kertoi tänään päässeensä ratkaisuun uudistuksen sisällöstä ja lähettävänsä kesäkuun puolivälissä 1000-sivuisen lainsäädäntökokonaisuuden kuntiin lausunnoille.

”Hallitus on nyt vuoden valmistellut sote-uudistusta, mutta se on tapahtunut suljetuin ovin. On huolestuttavaa, että näin valtavan ja laajavaikutteisen uudistuksen valmisteluun ei ole otettu mukaan kuntakenttää, edes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ei ole informoitu. Avoimuus ja osallisuus ovat jääneet vain korulauseiksi”, arvioi Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja pitkän linjan kuntavaikuttaja Anna-Kaisa Ikonen.

Kokoomus ottaa tarkemmin kantaa hallituksen esitykseen, kun pääsee tutustumaan yksityiskohtaisiin linjauksiin. Ikonen, Laiho ja Sarkomaa kertovat, että huolia liittyy muun muassa rahoitukseen, kuntavaikutuksiin, yritysten ja järjestöjen osaamisen hyödyntämiseen ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin omiin palveluihinsa. Myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen siirto maakuntiin herättää huolta.

”Julkisella puolella on tärkeää olla järjestämisvastuu, mutta palvelutuotannon moninaisuutta ei pidä kaventaa ja valinnanvapautta ei saa kokonaan unohtaa. Esimerkiksi palvelusetelit ovat hyvä keino lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja purkaa jonoja”, toteavat Ikonen, Laiho ja Sarkomaa.

Hämmästystä herättää lisäksi se, että hallintoa ja järjestämisvastuita hämmennetään keskellä kriisiä. Koronakriisi ei ole oikea aika näin suurelle myllerrykselle, vaan voimavarat on suunnattava kriisin myötä syntyneen hoivavelan purkamiseen ja ihmisten hoitoon pääsyyn.

”Uusien massiivisten lainsäädäntöhankkeiden ja uuden hallinnon tason rakentamisen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa on juuri nyt keskityttävä siihen, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon ja hoitoketjut ovat toimivia. Soteuudistustakin tarvitaan, mutta sen lähtökohtana on oltava ihminen, ei hallinto”, Ikonen sanoo ja jatkaa: ”Hoidon oikea-aikainen saatavuus on yhä ajankohtaisempi kysymys nyt, kun koronaepidemia on viivästyttänyt suomalaisten hoitoon pääsyä ja kasvattanut hoitovelkaa entisestään. Hoidon viivästyminen pahentaa terveysongelmia ja johtaa kasvaviin terveysmenoihin. Syntynyttä hoitovelkaa ja hoitojonoja on pystyttävä purkamaan nopeasti.”

”Tarvitaan laajoja hartioita, mutta se on mahdollista tehdä ilman näin massiivia ja rahaa syövää hallintoremonttia. Koronakriisin jäljiltä kaikki resurssit on keskitettävä ihmisten palvelujen turvaamiseen ja huolehdittava henkilöstön jaksamisesta”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho korostaa.

”Uskomme, että tavoite on kaikilla sama: ongelmakohdat on ratkaistava ja sote-palveluissa tarvitaan toimivampia palveluketjuja, nopeaa tiedonkulkua ja tiedon hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi. Kannustamme hallitusta kuitenkin arvioimaan, vaatiiko tavoitteeseen pääsy näin raskasta hallinnollista uudistusta. Kokoomuksen mielestä nyt on ensisijaisesti keskityttävä sote-palvelujen nopeaan kehittämiseen vuosia kestävän hallinnollisen lainsäädäntötyön sijaan”, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

Mia Laiho, p. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 5.6.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia tarkastelemaan ikäihmisiin kohdistuvia koronarajoitusten suosituksia ja ohjeita oikeudellisesta näkökulmasta. Yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat eläneet hallituksen suositusten johdosta lähes eristyksissä maaliskuun puolivälistä lähtien.

Edustajien mukaan oikeusministerin tulisi varmistaa, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla. Pitkäaikainen eristäminen lähes karanteeninomaisiin olosuhteisiin ei ole inhimillistä, se loukkaa itsemääräämisoikeutta ja on omiaan rakentamaan ikäsyrjinnälle kasvualustaa.

”On ymmärrettävää, että koronaepidemian alussa mentiin terveys edellä ja tiukkoja suosituksia noudattaen. Epidemian pitkittyessä rajoitusten tuomia vakavia epäkohtia on nostettu esiin ja ohjeita on luvattu päivittää. Oikeusministerin on syytä arvioida ja varmistaa, että ohjeistukset on perusteltuja ja että kaikkia toimijoita on ohjeistettu. Eihän ainoa keino riskiryhmien suojelemiseksi voi olla heidän eristäminen muista”, edustajat sanovat.

”On kohtuutonta, että yli miljoonaihmistä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Kyse on myös ikäihmisten ihmisarvosta. Kategorinen yhteen ikärajaan liittyvä suositus eristäytyä lähes karanteenin omaisiin olosuhteisiin tai vierailukiellot hoivakoteihin horjuttavat oikeusvaltiomme ihmisoikeuspohjaa. Oikeusministeriön tulisi arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia myös oikeudellisesta näkökulmasta”, vaatii Laiho

Edustajien mukaan hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Yleisillä paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat tärkeä osa keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään. 

”On epäinhimillistä ja eettisesti väärin, että korona uhan takia hoitokodissa asuva on kuukausiksi erotettu puolisosta ja mahdollisuuksia tavata omaisia ei ole ollut. Läheisiä on voitava tavata. Tämä olisi kyllä järjestettävissä turvallisesti suojatoimien avulla. Sama koskee saattohoidossa olevia. On epäinhimillistä, että edes elämän viimeisinä hetkinä ihmiset eivät ole saaneet hyvästellä läheisiään”, huomauttaa Sarkomaa.

Kokoomusedustajat esittävät myös vahvan huolen omaishoitajien jaksamisesta.

”Olemme saaneet vakavia hätähuutoja varsinkin muistisairaita hoitavilta omaishoitajilta. He jäivät täysin yksin, kun yhteiskunta ja palvelut suljettiin. Heille tärkeät vapaapäivät ja intervallihoidot loppuivat monessa paikassa kuin seinään. Ohjeistusta on selkeytettävä ja palveluiden on toimittava myös epidemian aikana ”, sanoo Sarkomaa.

”Ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on Suomessa kuitenkin lähes 1,2 miljoonaa, joten suositusten tarkastelu oikeusnäkökulmasta on täysin paikallaan. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita sekä tarpeita ja nämä tulee ottaa suosituksissa huomioon”, päättävät edustajat.

Yhteystiedot

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 3.6.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta toimia Helsingille ja Uudenmaan kunnille koronasta aiheutuneiden talousvaikutusten kompensoimiseksi. Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä ja Uuttamaata. Suomen koronatartunnoista lähes 40 prosenttia on ollut Helsingissä.

Uudenmaan liiton laskelmien mukaan alueen kuntien verotulot romahtavat maltillisimmassakin skenaariossa noin 650 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ajautuu 600 miljoonaa euroa tappiolle. Koronarajoitukset ovat tuoneet paljon lomautuksia ja irtisanomisia sekä riskin yritysten konkurssiaallosta. Hallituksen myöhästyneet toimet yrityksien tukemisessa ovat entisestään vaikeuttaneet yrittäjien tilannetta. Hallituksen on pystyttävä parempaan. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin,” sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että valtion talouden tukikokonaisuus ja kompensaatio kunnille kohdennetaan koronasta aiheutuneiden tulomenetysten ja menolisäysten mukaisessa suhteessa, eikä aluepoliittisin perustein. On olennaista todeta, ettei valtionosuusjärjestelmä palvele tilanteessa, jossa erityisesti palveluvaltainen Helsinki ja muu Uusimaa on kärsinyt suurimmat koronan tuomat iskut. 

Valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä niin, että valtio sitoutuisi suuriin ja nopeasti käynnistettäviin liikenneinvestointehin. Sopimuksella on mahdollista edistää koko maan koronakriisistä palautumista ja vauhdittaa kestävän kasvun liikennejärjestelmää, asumista ja muuta elinympäristöä. Tarvitsemme ripeästi toimia kaupunki- ja metropolipolitiikan vahvistamiseksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on tulossa koronaepidemiasta vuosien 2020-2021 osalta vähintään 200 miljoonan euron lisäkustannukset. On tärkeää, että valtio korvaa kasvavat lisäkustannukset suoraan HUS:lle.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Sarkomaan johtama Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on vaatinut korkeakoulujen lisäpaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta.

”Ylioppilastutkinnoista 32 prosenttia suoritetaan Uudellamaalla. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vain 24 prosenttia on Uudellamaalla ja yliopistojen aloituspaikoista 27 prosenttia. Tasavertaiset koulutusmahdollisuudet heikkenevät edelleen väestökasvun myötä. Esitys määrärahoista on tehtävä niin, että aloituspaikkoja voidaan lisätä jo ensi syksylle,” vaatii Sarkomaa. 

”Suomen nousu koronakriisistä ja työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Helsingille ja muulle Uudellemaalle koronakriisin aiheuttamien verotulonmenetysten ja lisäkustannusten korvaamisesta, MAL-sopimuksesta sekä kaupunki- ja metropolipolitiikan vahvistamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 30.5.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala ja Sari Sarkomaa esittävät huolensa hallituksen korkeakoulupolitiikasta. Koronakevät on vaatinut ponnisteluja niin opiskelijoilta kuin yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet uudistavat ehdotuksena korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamisesta.

”Korkeakoulut ovat oma-aloitteisesti tehneet päätöksiä kasvattaa sisäänottomääriä. Hallituksen on tuotava ensi viikon lisätalousarviossa esitys, jolla varmistetaan riittävä rahoitus tämän toteuttamiseksi. Uudet aloituspaikat eivät voi olla pois korkeakoulujen muusta toiminnasta”, edustajat toteavat.

Koronakevät on raskas niin opiskelijoille kuin korkeakouluille. Opiskelijavalintojen kriteerien muuttaminen kesken hakuprosessin on opiskelijoiden oikeusturvan vastaista. Hallitukselta ei ole tullut tukea korkeakoulujen opiskelijavalintojen toteuttamiseksi. Korkeakoulut jätettiin yksin vaikeiden ratkaisujen kanssa.

”Kriisin keskellä olisimme toivoneet tiedeministeriltä vahvempaa roolia ja puheenvuoroja korkeakouluihin hakeneiden ja korkeakoulujen tueksi. Korkeakoulut on jätetty yksin tekemään vaikeita ratkaisuja ilman riittävää tukea. Tähän on tultava muutos! Ministeri Kososen on annettava selkeä lupaus korkeakoulujen aloituspaikkojen rahoituksen varmistamisesta”, edustajat peräänkuuluttavat.

Koronakevät on vaikuttanut yliopistojen sisäänpääsykiintiöihin ja heikentänyt monen mahdollisuuksia päästä haluamaansa opiskelupaikkaan. Yhtenä ratkaisuna haastavaan kevääseen on kasvattaa sisäänottomääriä, jotta yhä useampi nuori saisi toivomansa opiskelupaikan. Tämä vahvistaa myös tavoitetta osaamistason nostosta sekä vastaa eri alojen työvoimapulaan. Erityisesti Uudellamaalla on huutava tarve uusille aloituspaikoille kasvatus- ja sosiaalialalla.

”Paras päätös raskaalle koronakeväälle on luoda nuorille uskoa tulevaisuuteen. Hallituksen on vastattava korkeakoulujen esityksiin aloituspaikkojen nostamisesta varaamalla tähän tarvittavat määrärahat. Aloituspaikkoja ei voida lisätä korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen laatua heikentämällä. Haluamme vielä lämpimästi onnitella kaikkia tänä keväänä valmistuvia, teillä on tulevaisuus edessä!” päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 28.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että valkoposkihanhi lisättäisiin metsästettävien lajien joukkoon. Valkoposkihanhi on nykyisin luonnonsuojelulakiimme kirjattu rauhoitettu laji. Lisäksi edustajat vaativat, että hallitus ryhtyisi vaikuttamaan EU:ssa siihen, että valkoposkihanhi poistetaan lintudirektiivin rauhoitettujen lajien listalta liitteestä I. Edustajien mukaan korvaussummien kasvattaminen, karkottimien tai ruokintapeltojen lisääminen eivät tarjoa yksinään riittävää ratkaisua.

”Valkoposkihanhi voidaan siirtää hyvin metsästettävien lajien piiriin. Hallituksen on turha piiloutua direktiivin taakse, kun kyse on miljoonavahingoista paitsi maataloudelle myös puistojen ja rantojen virkistyskäytölle. Ruotsissa ja Virossa direktiivin mahdollistamaa joustoa on hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji ja lintudirektiivin implementointi on metsästyslain kautta. Suomen ei pidä olla EU:n mallioppilas hanhensuojelussa. Hallituksen vatulointi asian kanssa on turhaa. Terve järki ja kokoomuksen ratkaisu käyttöön”, aloitteen valmistellut Vestman vaatii.

Suomeen on saapunut arvion mukaan noin 650 000 valkoposkihanhea, jotka aiheuttavat tuhoa pelloilla. Suomen riistakeskuksen mukaan kanta voi olla jopa kaksinkertainen viiden vuoden sisällä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tekijää, joka rajoittaisi kannan kasvutahtia. Suomen kautta muuttavien lintujen määrä kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhtia.

”Räjähtänyt kanta kestää kyllä hallitun metsästämisen. Valkoposkihanhi on ollut jo pitkään kaupunkipuistojen tuholainen, mutta tänä keväänä sietokyky on ylittynyt myös maaseudulla. Nyt on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla haitat saadaan pidettyä kurissa eikä vain siirretä niitä paikalta toiseen”, Sari Multala toteaa. 

Maataloudelle maksettiin vuonna 2018 noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista. ELY-keskusten mukaan korvaukset ovat kasvaneet koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Todelliset hanhien aiheuttamat taloudelliset tuhot ovat kuitenkin paljon mittavammat.

Luonnonsuojelulaki mahdollistaa vain poikkeukselliset kaatoluvat osana pelotetta. Lain tulkinta on ollut tiukka, sillä luvan saamiseksi on pysyttävä osittamaan, että vahinko on päässyt tapahtumaan. Viranomaisen on todettava, että luvalla tavoitellaan vahinkojen estämistä ja että vahingon tulee olla vakava. Suomessa onkin myönnetty vasta tänä vuonna ensimmäisen kerran 375 lupaa hanhien tappamiseen.

”Kokoomuksen mielestä viljelijöille aiheutuvia mittavia tuhoja on arvioitava myös omaisuudensuojan näkökulmasta. Jokaisen omaisuus on turvattu perustuslailla. Viljelyksiä on vaikea turvata, jos tuho on jo ehtinyt tapahtumaan. Poikkeuslupia on myönnetty vain joitakin satoja syksyksi, vaikka viljelijät tarvitsisivat poikkeuslupia heti tuhatmäärin”, Markku Eestilä ja Jukka Kopra summaavat.

Toimenpidealoite liitteenä.

Toimenpidealoitteen ovat allekirjoittaneet jo: Heikki Autto, Markku Eestilä, Janne Heikkinen, Janne Sankelo, Saara-Sofia Sirén, Mari-Leena Talvitie ja Sari Multala, Heikki Vestman, Jukka Kopra, Matias Marttinen

Lisätietoja:

Sari Multala
09 432 3101

Heikki Vestman
09 432 3051

Markku Eestilä
09 432 3016

Jukka Kopra

09 432 3082

Tiedote 28.5.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen 22 kansanedustajaa vaatii, että ruuhkamaksujen ja auton sijainnin seurannan valmistelu tulisi lopettaa. Marinin hallitus haluaa lisätä vielä tällä hallituskaudella ruuhkamaksun, joka perustuisi auton sijaintitietoihin. Median tietojen mukaan uuden liikennemaksun valmistelu siirtyy nyt virkamiestasolla suunnitteluvaiheeseen. Kokoomusta eduskunnan liikennevaliokunnassa edustavan Kari Tolvasen mukaan liikenteen verotusta on katsottava kokonaisuutena eikä maksutaakkaa tavallisille työssäkäyville ihmisille kokonaisuutena lisätä.

- Jos ruuhkamaksut lisätään kaiken muun verotuksen päälle, maksutaakka kasvaa työssäkäyville kohtuuttomasti. HSL:n tiemaksuselvityksen mukaan ruuhkamaksujen määrä voisi olla jopa 1300 euroa vuodessa Uudenmaan alueella liikkuvalle. Kun lisäksi ruuhkamaksuja aiotaan valvoa autojen sijaintia tarkkailemalla, ei tätä voi kannattaa, Tolvanen toteaa yksiselitteisesti.

Ruuhkamaksut eivät ole ratkaisu päästöihin. Missään skenaariossa autojen määrä Suomen teillä ei laske merkittävästi eikä laajan autottomuuden varaan voi pitkien etäisyyksien Suomessa rakentaa strategiaa.  

- Avain on puhtaassa autoilussa, ei autoilun syyllistämisessä. Ruuhkamaksu verottaa ihmisen liikkumista, ei päästöjä. Kokoomus haluaa päinvastaista. Liikkumisen tulee olla vapaata, mutta päästöjä on vähennettävä, Tolvanen kiteyttää.

Kokoomuksen viikko sitten julkaisemassa ”Talous kasvuun, päästöt laskuun” ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa on esitetty keinoja, jolla päästöt saadaan laskuun myös liikenteessä. Tolvasen mukaan ajetun kilometrin sijaan päästövähennyskeinot tulisi kohdentaa päästöihin.

- Avain on tehdä puhtaampien autojen hankkimisesta halvempaa. Eli verojen painoa on siirrettävä auton hankinnan verosta siitä syntyviin päästöihin. Ruuhkamaksu ei määräytyisi päästöjen mukaan eikä ole tarpeellinen uusi vero ainakaan Suomen liikenteen mittakaavoilla, Tolvanen huomauttaa.

Kokoomuksen 22 kansanedustajaa vaatii hallitukselta liikenteen verotuksen kokonaistarkastelua. Pistemäinen muutos liikenteen verotukseen ei palvele vähäpäästöisen liikenteen kokonaisuutta.

- Jos halutaan aidosti vähentää päästöjä liikenteessä kaikilta osin ja samalla pitää huolta siitä, että ihmiset pääsevät vapaasti liikkumaan työpaikalle, kotiin ja vapaa-ajan viettoon, täytyy liikenteen verotusta katsoa kokonaisuutena. Tällä hetkellä Marinin hallitus valitettavasti lisää taas yhden pistemäisen palan liikenteen verotuksen kokonaisuuteen välittämättä niistä, joiden täytyy liikkua työmatkat autolla, riippumatta tiemaksuista tai niiden suuruudesta, Tolvanen päättää.

Ruuhkamaksujen ja auton sijainnin seurannan valmistelun lopettamista sekä liikenteen verotuksen kokonaistarkastelua vaatii mm. Kari Tolvanen, Pia Kauma, Mia Laiho, Jukka Kopra, Markku Eestilä, Anna-Kaisa Ikonen, Arto Satonen, Pauli Kiuru, Ville Kaunisto, Sari Multala, Marko Kilpi, Matias Marttinen, Anne-Mari Virolainen, Terhi Koulumies, Sari Sarkomaa, Pihla Keto-Huovinen, Jaana Pelkonen, Ruut Sjöblom, Heikki Vestman, Timo Heinonen, Sinuhe Wallinheimo, Sanni Grahn-Laasonen.

Lisätietoja:

Kari Tolvanen, puh. 0405835501

Tiedote 28.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Anna-Kaisa Ikonen ovat huolissaan siitä, että vanhuspalvelujen uudistamistyössä on kokonaan unohdettu vanhukset itse, sekä heidän tarpeistaan lähtevät palvelut. Ministeri Kiurun asettama vanhuspalvelujen uudistamistyöryhmän loppuraportti valmistui viime viikolla, mutta sen antia on ruodittu laihaksi.

”Raportilla jälleen kerran lykätään asioita jatkovalmisteluun. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi raportissa ei ehdoteta. Kokoomus on esittänyt vanhuspalvelulain velvoittavuuden lisäämistä, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Vaadimme vastuuministeri Kiurulta vaikuttavampia toimia vanhusten palveluiden ja kohtelun parantamiseksi”, kokoomusedustajat sanovat.

Hallituksen oli määrä valmistella raportin pohjalta esitys, joka muun muassa turvaisi ja vahvistaisi kotihoitoa. Hallituksen aikaisemmin esittämän ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen vaikutuksesta pelkona on ollut, että hoitajia vähennetään kotihoidosta.

”Kokoomuksen mielestä hoitajia on lisättävä niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun. Nyt julkaistussa raportissa ei kuitenkaan ole ratkaisuja, joilla kotihoidon hoitajakatoa voitaisiin ehkäistä. Hallitukselta tarvitaan nyt vahva viesti siitä, miten kotihoidon tilanne turvataan?”, edustajat kysyvät.

Huoli vanhuspalveluiden kestämättömästä tilanteesta on ollut laajasti keskustelussa keväällä 2019 esiin nousseiden räikeiden puutteiden jälkeen.

”Hallitus on unohtanut hoivan tarpeessa olevat vanhukset. Ikääntyneet ja heidän omaisensa odottavat edelleen parannuksia vanhusten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Nyt julkaistun raportin perusteella odotukset ovat heikot. On vakavaa, että Marinin hallituksen toimet vanhusten palveluiden parantamiseksi ovat vaarassa jäädä tekemättä”, edustajat sanovat.

Lisätietoja,

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 511 3107

Anna-Kaisa Ikonen, 09 432 3062

TIEDOTE 26.5.2020

Vuosittain Suomessa sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen, ja tällä hetkellä meillä on lähes 200 000 muistisairasta. Suomessa on tällä hetkellä muistiohjelma vuosille 2012—2020. Kansalliselle muistiohjelmalle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti jatkoa, jotta tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin turvaavaa politiikkaa voidaan jatkossakin tehdä.

”Kansallinen muistiohjelma on meillä toiminut hyvin muistipolitiikan tukijalkana, jolla erityisesti kuntapäättäjiä on tuettu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen politiikkaan. Siksi olemme jättäneet hallitukselle toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta.” sanovat kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Pasi Kivisaari.

”Muistisairaudet liitetään yhä virheellisesti osaksi niin sanottua normaalia ikääntymistä. Muistisairaudet eivät ole vain ikääntyneiden sairauksia. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 työikäistä muistisairasta. Tämä on väärinkäsitys myös johtanut tilanteisiin, joissa muistisairaita ei ole päätöksiä tehdessä katsottu vammaiseksi ja heiltä on evätty lain mukaiset palvelut.” Mäkisalo-Ropponen sanoo.

"Muistiohjelmassa tulee olla vahvasti mukana myös aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. On varmistettava, että liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote ovat mukana muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvän hoidon kehittämisessä. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että muistisairaiden kuntoutus ja muut palvelut sekä omaishoitajien tuki toimivat myös koronaepidemian aikana.” Sarkomaa muistuttaa.  

”Keskeistä tälle uudelle ohjelmalle olisi rakentaa hallintoalat ylittäen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma vauvasta vaariin, sillä aivoterveyden edistäminen alkaa jo äitiysneuvolasta. Muistiohjelmasta tulee rakentaa myös kattava ohjenuora, jotta palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen eheä polku voidaan turvata kaikenikäisille muistisairaille.” Kivisaari sanoo.

”Vammaispolitiikka ja ikäihmisten ihmisoikeuksien puolustaminen eivät ole puoluepolitiikkaa ja siksi olemme Muistiliiton puheenjohtajistona halunneet tehdä aloitteen muistityön asiantuntijoiden ja muistiyhdistysten toivomuksesta. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia.” kansanedustajat päättävät. 

Lisätietoja

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (sd)  

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Muistiliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok)

Pasi Kivisaari, puh. 050 347 9334

Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja (kesk.)

25.5.2020

Diabetesuutisointi on keskittynyt viime aikoina varoittelemaan diabetesta sairastavia koronavirustaudin vakavammista tautimuodoista. Diabetesta sairastavat kuuluvat riskiryhmiin, etenkin jos hoitotasapaino on huono tai on ilmaantunut lisäsairauksia.

Diabetesliitto toteutti huhtikuussa 2020 kyselyn diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista diabeetikoiden arkeen. Suurin osa diabeetikoista on sopeutunut koronavirusepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin hyvin. Puolet kyselyyn vastanneista koki henkisen ja fyysisen terveydentilansa hyväksi, ja arjen sujuvan ilman suuria ongelmia.

Kyselyvastauksista käyvät selvästi ilmi diabetesta sairastavien erilaiset tilanteet ja vaihtelevat voimavarat. Osa on sopeutunut hyvin uuteen arkeen, keksinyt uusia tapoja liikkua ja ylläpitää terveyttä ja ottanut sujuvasti käyttöön etäyhteydet yhteydenpidossa ystävien ja perheen kanssa.

Osa taas kokee muuttuneen arjen ja elämänrytmin hankalana. Moni kertoi hupenevista voimavaroista ja lamaantuneisuudesta, mikä saattoi näkyä epäsäännöllisinä ruokailuina, liikunnan vähentymisenä, mielialan laskuna ja heikentyneenä hoitotasapainona.

- Pitää muistaa, että hyvä hoitotasapaino ei synny itsestään. Diabetesta sairastavat tarvitsevat omahoitonsa tueksi osaavaa terveydenhuoltoa, hoitotarvikkeita ja vertaistukea, ja kaiken tämän tulee toteutua myös koronatilanteessa. Poikkeustilanteessa hoitoa on ajettu alas ja ihmiset ovat myös itse peruuttaneet aikoja. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa tehdyt virheet. Koronaepidemian takia hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa koronavirusta enemmän. Kannustan kuntia toimiin pitkäaikaissairaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi, ihmisiä ei saa jättää jonoon, painottaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Suurin vaikutus hyvinvointiin oli sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisellä. Moni on kokenut eristäytymisen rankaksi. Vastaajat kertoivat kaipaavansa läheisiään, osa koki yksinäisyyttä ja ahdistusta.

- Myös neuvontapuhelimeemme on tullut yhteydenottoja. Meillä on etenkin ikääntyneitä diabetesta sairastavia nyt ihan yksin hoitonsa kanssa, kertoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.

Yleisin huolenaihe kyselyyn vastanneilla oli koronaan sairastuminen, sairastumisesta selviäminen ja sen vaikutus diabetekseen. Toisena suurena huolena vastaajilla oli insuliinien ja muiden lääkkeiden sekä hoitotarvikkeiden saatavuus. Huolta ja epävarmuutta aiheuttivat myös terveydenhuollon vastaanottokäynnit. Monella diabeteksen seurantakäynti oli siirtynyt eikä uutta ajankohtaa ollut tiedossa. Useat myös kokivat tarvetta terveydenhuollon avulle, mutta eivät hakeutuneet vastaanotolle koronavirukselle altistumisen pelossa. 

- Ihmisten tilanteet ovat erilaisia ja tuen tarve vaihtelee. Omahoidon tuki korostuu poikkeusoloissa, jolloin henkinen jaksaminen on muutenkin koetuksella. Hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn kynnyksen pitäisi itse asiassa olla diabeetikoidenkin kohdalla aikaisempaa matalammalla tasolla, jotta vakavilta komplikaatioilta vältyttäisiin. Huolenaiheena ovat myös he, jotka tälläkin hetkellä sairastavat tietämättään diabetesta – jos kiireetöntä hoitoa vielä lykätään, on heidän löytämisensä ja hoitoon pääsynsä entistäkin haastavampaa. Seurantakäynnit on syytä toteuttaa, niitä ei kannata jättää välistä, kehottaa diabetesverkoston varapuheenjohtaja Katja Hänninen.

Jotakin hyvääkin koronakeväästä oli jäänyt käteen: moni kertoi arjen kiireiden rauhoittumisesta ja iloitsi siitä, että perheelle ja itselle mieluisille asioille oli jäänyt enemmän aikaa.

- Se ilahduttaa, että diabeetikot ja heidän läheisensä ovat löytäneet elämään myös uutta voimaa ja jakaneet vinkkejä arjen hyvinvointiin toisillekin. On myös hienoa, että Diabetesliitto tarjoaa tukea ja palveluita poikkeusoloissa etäyhteyksin neuvontapuhelimessa, sosiaalisessa mediassa ja verkkovertaistuen avulla. Pitää muistaa, että diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, diabeetikot eivät ole yksin, Sari Sarkomaa toteaa.

Diabetesliiton kyselyyn vastasi lähes kolme tuhatta diabeetikkoa ja läheistä, joista miltei puolet oli yli 65-vuotiaita. Tutustu diabeetikoiden arjen hyvinvoinnista kertoviin kyselytuloksiin täällä.

Lisätietoja eduskunnan diabetesverkostosta.