Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 9.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sanni Grahn-Laasonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat erityisen huolissaan opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Arene ja Unifi tiedottivat tänään kevään valintakokeiden järjestämisestä. Linjausten mukaan perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

”Korkeakoulujen ratkaisu on terveysnäkökulmasta vastuullinen. Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Opiskelijat elävät edelleen jatkuvassa epävarmuudessa eikä heitä saa kuormittaa enää yhtään enempää”, edustajat toteavat.

Edustajat peräänkuuluttavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa. Ministeriö ei voi piiloutua korkeakoulujen autonomian taakse. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa.

”Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään”, edustajat jatkavat.

Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

”Esitämme myös sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille”, toteavat edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 7.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Risikko: ripeät tehotoimet hoivakodeissa ja kotihoidossa olevien pelastamiseksi elintärkeitä

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan ja Paula Risikon mukaan koronaepidemian laaja karkaaminen riskiryhmiin on kaikin tavoin estettävä. Hoivakoteihin tunkeutunut koronavirus on vaarassa päästä jylläämään ja levitä myös 70 vuotta täyttäneiden keskuudessa kotihoidossa, sillä vanhuspalveluiden henkilöstön suojavarustelu ja ohjeistukset ovat puutteellisia.

”On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy välittömästi tehostettuihin toimiin vanhusten ja vammaisten sekä hoitohenkilöstön suojelemiseksi. Nopeilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. Samat toimet tukevat samalla koko väestöä ja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitoa”, edustaja sanovat.

Sarkomaan ja Risikon mukaan on ensinnäkin viipymättä saatava selkeät, yhteneväiset kansalliset ohjeet eristämis- ja karanteenitoimiin.

”Toiseksi ministeriön on myös syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan vanhusten ja vammaisten palveluihin. Huoltovarmuuskeskuksen toimitukset eivät ole ulottuneet vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa”, edustajat sanovat.

Edustajien mukaan kolmanneksi on myös varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat selkeät ja toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

”Neljäntenä asiana koronavirustestaus on tuotava viipymättä sote-henkilöstön saataville. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Nyt kuuluu viestiä, että testeihin ei pääse”, edustajat sanovat.

”Viidenneksi on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhoitoa koronakriisin alkumetreiltä rasittanut suojavarustepula. Nyt viimeistään on tartuttava kaikkiin toimiin. Tilanteesta ja tehdyistä toimista tilanteen korjaamiseksi on annettava avoimempaa tietoa. Tuudittautumisesta varmuusvarastojen ehtymättömyyteen on siirryttävä kansalliseen ponnistukseen, jolla suojavarusteet tehdään suomalaisella osaamisella ja hankitaan yhteistyöllä. Kuntien ja toimijoiden yksinjättämiseen ei ole varaa”, edustajat sanovat.

Sarkomaa ja Risikko haluavat tänään Maailman terveyspäivänä osoittaa erityisen kiitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja muille auttajille.

”Meidän kaikkien on osoitettava erityinen tuki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja kaikille, jotka omassa työssään riskeeraavat terveytensä ja henkensä auttamalla muita”, edustajat sanovat.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 5113107

TIEDOTE 6.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Huoltovarmuuskeskuksen toimitukset eivät ole ulottuneet vanhusten ja vammaisten palveluihin

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan suojavarusteiden saatavuudesta erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluissa koronakriisin aikana. 

”Sote-kentän toimijoilta tullut viesti on vakava ja selkeä: suojavarusteista on kaikkialla huutava pula. Huoltovarmuuskeskuksen toimituksia ei ole juuri saapunut kuntiin. Vanhus- ja vammaispalveluissa ei ole edes tietoa, milloin huoltovarmuuskeskuksen suojavarustetoimitukset saapuvat. Tilanne kuormittaa ja huolestuttaa palvelun järjestäjiä, hoitajia ja hoitoa tarvitsevia”, Sarkomaa sanoo.

Varmuusvarastoissa olevat tarvikkeet jaetaan sairaanhoitopiireille Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Viime viikon kyselytunnilla ministeri Pekonen sanoi, että huoltovarmuusvarastosta on toimitettu suojaimia kaikille erityisvastuualueille kaikkiin sairaanhoitopiireihin. Tästä huolimatta sote-kentältä saapuu viestiä siitä, että suojaimia ei ole saapunut tarvetta vastaavasti eikä niitä ole saatu kuntiin eikä etenkään vanhusten ja vammaisten palveluihin.

Ministeriön on syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan perille myös vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa. Tämän lisäksi on varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat selkeät ja toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

”On suuri riski, että koronaepidemia karkaa jylläämään riskiryhmien joukossa. Huoli epidemian laajaan leviämiseen on suojainpulan takia erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluissa suuri. Tämä on kaikin tavoin estettävä.  Esimerkiksi kotihoidossa yksi hoitaja käy saman päivän aikana usean ihmisen kotona. Suojainten puute on tikittävä aikapommi, joka on ripein toimin purettava”, Sarkomaa toteaa.

Tehy, SuPer ja Sairaanhoitajaliitto ovat toistuvasti nostaneet vahvan huolen suojainpulasta ja usein vaihtuvista sekä keskenään jopa ristiriidassa olevista ohjeista. Viimeksi SuPer on vedonnut valtiovaltaan, että varusteita varmuusvarastoista toimitettaisiin vanhustenhoitoon ja vammaistyöhön.

”Henkilöstön työturvallisuudesta sekä potilaiden suojaamisesta ei saa tinkiä. Henkilöstöä ei saa laittaa viruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia. Valtiovallan on varmistettava, että suojaimia riittää epidemiahuipun yli”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 5.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Tarvitaan kansallinen koronatestiohjelma ja vasta-ainetestit kaikkien verikokeiden yhteyteen

Kokoomusedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Sinuhe Wallinheimo kiittelevät valtiovarainministeri Katri Kulmunin kommentointia testausten lisäämisestä. Kulmuni totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että taloudenkin osalta on aivan keskeistä lisätä koronavirustestausten määrää massiivisesti. Kokoomusedustajat esittävät kansallista koronatestiohjelmaa ja vasta-ainetestien tekemistä kaikkien verikokeiden yhteydessä.

”Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotamme vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta kehysriihen yhteydessä”, sanoo Sari Sarkomaa.

Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä. Palautumista avittavat myös käyttöön tulleet uudet verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.

”Vasta-ainetestejä voitaisiin alkaa ottamaan terveydenhuollossa aina normaalien verikokeiden yhteydessä. Lisäksi esimerkiksi verenluovutuksen yhteydessä voitaisiin samalla tutkia terveiden luovuttajien veren vasta-aineet koronan osalta”, Mia Laiho ehdottaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen. Kokoomus on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen lisätalousarvioaloite huomioitiin ja eduskunta lisäsi lisäbudjetissa koronatestaukseen määrärahoja.

”Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Emme voi taistella koronaa vastaan silmät sidottuna. Siksi Suomen linjaa koronatestauksessa on selkeyttävä ja testien määrä on nopeasti lisättävä. Tämä edellyttää kaikkien voimavarojen yhdistämistä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla”, toteaa Sinuhe Wallinheimo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Mia Laiho p. 050 433 6461

Sinuhe Wallinheimo p. 050 512 0873

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut, että kiireettömän hammashoidon rajoittamis- ja alasajopäätökset tehdään alueilla niiden tautitilanteen sekä henkilöstön ja suojavarusteiden riittävyyden mukaan https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf/b91c97ed-fd0a-4a25-f8e9-078a38c85d8d/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf

Suun terveydenhuollon palveluissa käy normaalioloissa kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain. Aikuisten peruspalveluista puolet tuotetaan terveyskeskuksissa, puolet yksityisvastaanotoilla. Toimijoita on paljon, osa isoja julkisia ja yksityisiä yksiköitä, osa pieniä terveyskeskuksia ja hammaslääkäriomisteisia vastaanottoja.

STM:n ja THL:n ohjeistuksesta huolimatta kentän toimijat ovat hämmennyksen vallassa. Heidän on vaikea käsittää, että vaikka lähikontakteja pitää kaikin tavoin välttää, erittäin riskialtista hammashoitoa voidaan jatkaa ilman nykyistä täsmällisempiä ja koko toimialaa koskevia ohjeita. Hammaslääkäri, hammashoitaja ja potilas ovat pitkään lähikontaktissa ja useimmissa toimenpiteissä keskellä pyörivistä instrumenteista (mm. porat) muodostuvaa sylkeä sisältävää aerosolisuihkua. Esimerkiksi tuoreessa New York Times -sanomalehden artikkelissa todetaan, että hammashoidon henkilökunnalla on ammattiryhmistä suurin riski saada koronatartunta.

Kaikkien sairaanhoitopiirien pandemia- ja valmiusryhmissä ei ole ollut suun terveydenhuollon asiantuntemusta Tämä on osaltaan saattanut vaikuttanut siihen, että alueelliset ohjeet ovat olleet erilaisia. Myöskään tieto näiden ryhmien päätöksistä esim. kiireettömän hammashoidon alasajosta ei automaattisesti mene alueen yksityisvastaanotoille. On riskialtista, että esimerkiksi pienet yksityiset hammaslääkärivastaanotot joutuvat itsekseen pohtimaan, mitä potilaita voi ja uskaltaa hoitaa vai pitääkö koko toiminta ajaa alas.

Alla STM:n lääkintöneuvos Merja Aueron kommentti 24.3.2020 julkaistussa Suomen Hammaslääkäriliiton Koronauutiskirjeessä:

”Epidemian edetessä on todennäköistä, että kaikki kiireetön hammashoito joudutaan ajamaan alas. Se onkin jo vähentynyt huomattavasti aiemmasta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yksityiselle sektorille ei kuitenkaan ainakaan vielä ole annettu määräystä lopettaa kiireetöntä hoitoa. Määräys olisi voimakasta puuttumista yritysten toimintaan, mikä ei lain mukaan ole yksinkertaista edes poikkeusoloissa.”

Koronatilanne on Aueron mukaan syytä ottaa erittäin vakavasti suun terveydenhuollon vastaanotoilla ja noudattaa viranomaisohjetta niin julkisella kuin soveltuvin osin yksityisellä sektorilla.

Viranomaisohjeissa (STM, THL, TTL) ei ohjeisteta suun terveydenhuollon toimijoilta saamani tiedon mukaan riittävän tarkasti, miten erityisesti riskiryhmien, mutta myös muiden (terveet, altistuneet, tartunnan saaneet, sairastaneet, ulkomailta karanteeniin palanneet) potilasryhmien, myös hoitopolut vastaanotoilla tulee järjestää, jotta hoito on turvallista potilaalle ja henkilökunnalle eikä ketään altisteta tartunnoille. Riskiryhmien suojaaminen on erittäin tärkeää ajatellen tehohoidon resursseja. Läheskään kaikilla vastaanotoilla toimintaa ei tilarajoitteiden vuoksi voida järjestää turvalliseksi.

Suun terveydenhuollossa on ollut suuria ongelmia myös suojausvarusteiden saamisessa. On selvää, että jos asianmukaista suojausta ei voi järjestää, silloin ei tule antaa hammashoidon palveluja. On tärkeätä suojata suun terveydenhuollon henkilöstöä, sillä epidemian edetessä heitä luultavasti tarvitaan terveydenhuollon muihin tehtäviin. Myös kiireellisen ja puolikiireellisen hoidon tarve kasvaa, ja suojavarusteiden käyttö pidentää hoitotoimenpiteisiin kuluvan ajan. Osa henkilökunnasta kuuluu itsekin riskiryhmiin, jolloin työskentely lähikontaktissa ja sylki- ja aerosolikontaminaatiossa tulee estää. Riittävän laajat henkilökunnan testaukset ovat välttämättömiä, jotta henkilökunta ei oireettomana tai vähäoireisena tartuttaisi muita.

Suun terveydenhuollon toimijoiden viesti on ollut, tartuntojen estämiseksi ja taudin leviämisen hidastamiseksi on välttämätöntä tehdä sekä julkista että yksityistä suun terveydenhuoltoa velvoittavia päätöksiä kiireettömän hammashoidon järjestelyistä. Heidän mukaan päätökset tulee tehdä alueilla kokonaisvaltaisesti yhteistyössä alueen yksityissektorin ja aluehallintovarastojen kanssa. Suun terveydenhuollon toimijat esittävät, että päätöksenteossa on syytä mahdollisuuksien mukaan arvioida kriisin kestoa ja sen vaikutuksia väestön suunterveyteen ja suunterveyden moninaisten yhteyksien kautta myös muuhun terveyteen, kun hyvinkin tarpeellista hoitoa joudutaan siirtämään tulevaisuuteen.

Perheiltä on tullut vahvaa huolta, ainakin pääkaupunkiseudulta, että oikomishoitoa ei anneta. Ainakaan ei uusia oikomishoitoa aloiteta. Monilla lapsilla kasvupyrähdys menee ohi ja näin oikomishoidon sijaan moni on vaarassa joutua esimerkiksi leikkaukseen viivästyneen hoidon takia.

Myös suun terveydenhuollon henkilöstöllä on todettu koronaan viittaavaa hengitystieoireilua, mutta heitä ei ole systemaattisesti testattu. Työ hammaslääkärin vastaanotolla on hyvin riskialtista. Testaamalla voitaisiin sekä poissulkea koronainfektio ja näin saada henkilöstö nopeammin takaisin töihin, että jäljittää mahdollisia tartuntaketjuja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten varmistetaan, että suun terveydenhuollonhenkilöstö ei tartuta potilaita ja muuta henkilökuntaa eikä myöskään itse saa tartuntaa työssään?

Miten huolehditaan asianmukaisen ja riittävän suojavarustuksen saatavuudesta Suun terveydenhuollon vastaanotoilla sekä julkisella että yksityissektorilla?

Kentällä on edelleen epätietoisuutta eri potilasryhmien hoitojärjestelyistä ja suojauksen käytännön toteutuksesta. Mikä taho poikkeustilassa valvoo ja kantaa vastuun ohjeista?

Miten varmistetaan tiedonkulku alueellisilta viranomaisilta yksityisille suun terveydenhuollon toimijoille?

Miten huolehditaan suun terveydenhuollon yksityissektorin ja siellä hoidettavien potilaiden tarpeet epidemiaa koskevassa päätöksenteossa ja ohjeistuksessa?

Miten poikkeusolojen aikana on ohjeistettu toteuttaa hoitaa lasten oikomishoito?

Helsingissä 3.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari Sarkomaa kok

TIEDOTE 1.4.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Laiho ja Sarkomaa: Hoitajia ja lääkäreitä ei saa lähettää virussotaan ilman riittäviä varusteita

Terveydenhuollon kentältä tulee huolestuttavaa palautetta suojavarustepulasta sekä sekavista ja puutteellisista ohjeista. Henkilöstön huoli on otettava vakavasti.

”Suojavarusteet ovat täysin olennainen tuki ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä vaativassa koronaviruksen vastaisessa työssä. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee työssään kaiken tuen, viimeisempään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet. Vetoamme vastuuministeri Kiuruun ja koko hallitukseen, että henkilöstön suojaamisesta ja työturvallisuudesta huolehditaan tinkimättömästi”, Laiho ja Sarkomaa vaativat.

Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla. Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisikin työnantajat. Seuraavalla viikolla STM:n linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Lopulta STM:n johtaja Tuija Kumpulainen lupasi, että kotihoitoon tulee vielä uusi suositus, jossa hengityssuojaimia tulee käyttää kaikissa asiakastapaamisissa. Alkuviikosta STM tiedotti uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koskee myös tehostettua palveluasumista.

”Olemme terveydenhuollon ammattilaisina järkyttyneitä siitä, että ministeriön tasolta ehdotetaan vaihtoehdoksi kertakäyttöisille suu-nenäsuojuksille huivia suojavarusteeksi! Onko maamme suojavarusteiden tilanne jo tässä epidemian alkuvaiheessa niin epätoivoinen, ettei henkilökunnalle ole antaa riittäviä suojavarusteita työnantajan puolesta?”, hämmästelevät Laiho ja Sarkomaa.

Saamamme tiedon mukaan, jonka myös Yle raportoi 26.3, kotihoidossa ei ole tähän asti käytetty hengityssuojaimia tavallisissa tapaamisissa.

”Kunnista tulleiden tietojen mukaan suojaimia ei uskota riittävän, jos toimitaan STM:n ohjeistuksen mukaisesti, jos suojaimia käytetään kotihoidossa ja muissa ohjeen toiminnoissa, jokaisen asiakkaan kohdalla. Suojaimista on jo nyt huutava pula. Odotamme ministeri Kiurulta ja Pekoselta varmistusta siitä, mihin suojavarusteet riittävät”, edellyttävät Laiho ja Sarkomaa.   

”Ministeri Kiurun vastuuministerinä on syytä selkeyttää hallinnonalansa ohjeistus suojaimien käytön osalta. Epäselvät ja poukkoilevat ohjeet huolestuttavat ja rasittavat jo nyt kuormitettua henkilökuntaa, kun heidän pitäisi saada keskittyä hoitamaan potilaita”, sanovat Sarkomaa ja Laiho.

Edustajat kertovat saaneensa paljon huolestuneita yhteydenottoja puutteellisista suojavarusteista ja kirjavista käytännöistä hoitohenkilökunnan sairauslomien suhteen. Hoitajat pelkäävät kantavansa virusta oireettomana ja tartuttavansa riskiryhmässä olevia ihmisiä, joille tauti voi olla kohtalokas.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitäisikin päästä koronatesteihin erittäin matalalla kynnyksellä, jotta taudin leviämistä voidaan estää sekä potilaisiin että työyhteisön sisällä. Myös oireettomia hoitohenkilökuntaan kuuluvia pitäisi testata, jos he työskentelevät riskiryhmien parissa. Tämä vähentäisi myös henkilökunnan huolta”, toteavat Sarkomaa ja Laiho

”Varmuusvarastotkin ehtyvät vauhdilla, kun tartuntaepäilyjen ja sairastuneiden määrä kasvaa. Suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli täytyy turvata. On tärkeä huomata, että suojaimia tarvitaan useilla eri yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla. Varmuusvarastot on nopeasti käytetty loppuun, jos niiden lisähankintoja ei ole tehty”, edustajat toteavat.

”Terveydenhuollon toimijoiden ja riskiryhmässä olevien asiakkaiden huolta helpottaisi, jos hallitus avoimesti kertoisi millaisia toimia asian eteen on tehty ja mikä on suojavarusteiden riittävyyden todellinen tilanne. Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja riittävää tiedottamista. Myös eduskunnan ajanmukaisesta informoinnista on huolehdittava”, sanovat edustajat

”Kun suojavarusteiden käyttöön on koulutettu ja niiden määrä on riittävä, henkilökunta voi keskittyä vaativaan työhönsä rauhassa. Riittävällä henkilökunnan suojaamisella on suora vaikutus terveydenhuollon henkilöstön sairastumisriskiin ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen. Ohjeistuksen pirstaleisuus on tikittävä koronapommi, emmekä voi antaa infektiotilanteen levitä käsiin epäselvien ohjeiden ja riittämättömien suojavarusteiden takia. Hallituksen on otettava henkilökunnan huoli omasta, läheistensä ja potilaiden terveydestä tosissaan”, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Hallitus on ottanut järeät toimet käyttöön koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kokoomus tukee hallituksen toimia ja valmiuslain käyttöönottoa.

Nyt on ensisijaisen tärkeää turvata erityisesti riskiryhmiin lukeutuvien suomalaisten terveys.

Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kuitenkin kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti.

Hallituksen tähän mennessä (25.3.) julkaisemat toimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa yritysten akuuttiin hätään. Tarvitsemme nopeasti lisätoimia, joilla tuetaan kansalaisten toimeentuloa ja turvataan yritysten toimintaedellytykset kriisin yli.

Hallitus on mainostanut tehneensä yritysten pelastamiseksi 15 miljardin paketin. Kokonaisuus koostuu käytännössä vain lainatakauksista ja maksulykkäyksistä. Nämäkin ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi – vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi.

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Rajoituspäätösten rinalla olisi aina tehtävä päätöksiä rajoituksista kärsivien yritysten suorista ja epäsuorista tuista. Esimerkiksi hallituksen päätös sulkea ravintolat oli oikea, mutta on väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä.

Tilanteessa valtion aktiivinen finanssipolitiikka on perusteltua, mutta eurot on käytettävä fiksusti. Ensin on selvittävä akuuttivaiheen yli, ja vasta sitten arvioitava laajempaa elvytystä ja talouden uudistamista. Hätä ei lue lakia, mutta pysyviä markkinavääristymiä ei myöskään pidä luoda tulevaisuuden kasvun esteeksi.

Kokoomus kantaa huolta epävarmuuden ja epätoivon keskellä elävistä yrittäjistä sekä yritysten työntekijöistä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Vaikka terveys onkin juuri nyt etusijalla, me tarvitsemme yrityksemme kriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa.

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Kokoomus on tukenut yrityksiä ja hallituksen ponnisteluita tarjoamalla omia ehdotuksia, joilla yritykset ja työpaikat voidaan pelastaa. Julkaisimme 18.3. ensimmäiset toimemme. Jatkamme ja täydennämme nyt listaa uusilla lisätoimilla.

Kokoomuksen ehdottamat lisätoimet (25.3.):

Kokoomus ehdottaa seuraavia lisätoimia Kokoomuksen aiempien toimenpide-ehdotusten sekä hallituksen jo toteuttamien toimien lisäksi. Kokoomus katsoo, että hallituksen päätökset ovat olleet oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Hallituksen toimet eivät huomioi riittävästi pienyrittäjien ja palveluelinkeinojen, kuten matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa.

Nyt on käytettävä kaikki käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara, jotta vältymme normaalitilanteessa terveiden yritysten konkursseilta ja laajamittaiselta työttömyydeltä.

1) Helpotetaan yritysten kulurakennetta

• Verojen maksujärjestelyihin tuodaan helpotusta. Jo määrättyjen yhteisöveron ennakoiden, työntekijän tuloveron ennakonpidätysten sekä kiinteistöveron tilitysten eräpäivää on voitava siirtää omalla ilmoituksella kuusi kuukautta eteenpäin.
• Alkuvuonna maksetut arvonlisäverot palautetaan takautuvasti yritysten käyttöön. Verot maksetaan korotta valtiolle takaisin pitkällä maksuajalla, kun kriisi on ohi.
• Sekä Suomen pankin vahvistama viivästyskorko että verojen viivästyskorko lasketaan tilapäisesti nollaan prosenttiin.
• Myönnetään tilinpäätösten ja veroilmoitusten jättämiseen kahden kuukauden lisäaika.
• Yksityishenkilöiden perintää ja viivästyskorkoa säätelevä säädöstö ulotetaan määräajaksi koskemaan PK-yrityksiä: 10 a § Kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät laajennetaan koskemaan kaikkien perintäkulujen enimmäismäärää.
• Kuluttajasuojalaki ei koske yrityslainoja. Hallituksen tulisi kiireellisesti selvittää samojen rajoitteiden ulottaminen lainsäädännön kautta (pikavippi)yritysten tarjoamiin yrityslainoihin. Korkokatto 20%. Muut kulut enintään 150€/vuosi.
• Alennetaan sähkövero alempaan verokantaan kaikille yrityksille määräajaksi.
• Alennetaan julkisten vuokranantajien vuokria määräajaksi.
• Arvioidaan ravintoloiden lisäksi myös muiden kohteiden määräämistä suljettavaksi, jos neuvottelut vuokranantajien kanssa eivät etene tai vakuutuskorvausehdot eivät muutoin täyty.

2) Helpotetaan yritysten taloustilannetta

Suorat avustukset

• Kasvatetaan Business Finlandin ja ELY-keskusten suorien tukien valtuuksia. Lasketaan rahoituksen myöntämiskriteerejä määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen tai maksuhäiriöiden osalta.
• Kokoomus esittää ensimmäisessä lisätalousarviossa 200 miljoonan sijaan puolen miljardin tukisummaa. Jos rahat loppuvat, on eduskunnalle tuotava välittömästi uusi lisätalousarvio.
• Kriisin pitkittyessä selvitetään ja valmistellaan erillinen yrityksille suunnattu “koronatuki”, joka perustuisi edellisen 6-12 kuukauden myyntikatteeseen.

Oman pääoman ehtoinen rahoitus

• Teollisuussijoitus Oy (Tesi) ja Valtion kehitysyhtiö Oy (Vake) ohjataan toimimaan ankkurisijoittajina kasvuyritysten osakeanneille. Vake voisi painottaa sijoituksensa pienempiin yhtiöihin. Tämä vahvistaisi yritysten taseita ja mahdollistaisi kasvun kriisin jälkeen. Toteutustapana voisi olla suora osakeomistus tai vaihtovelkakirjalaina erillisen kriisirahaston kautta. Julkisen rahoituksen osuus olisi korkeintaan kolmasosa, ja loppuraha kerättäisiin yksityisiltä sijoittajilta. Varat ohjautuvat näin markkinaehtoisesti elinkelpoisiin yhtiöihin aiheuttaen mahdollisimman vähän markkinavääristymää.

Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus

• Tuetaan Finnveran takaustoiminnan kasvattamista asettamalla takauskustannus väliaikaisesti nollaan. Seurataan asiakkaalle tarjottavan koron kehitystä ja lainojen menekkiä. Tarvittaessa parannetaan lainaehtoja asiakkaan kannalta esimerkiksi nostamalla takauksen osuus lainasta 90 prosenttiin (nyt 70-80%).

3) Helpotetaan arkea - puretaan normeja

• Verohallinto muutti 24.3. tulkintaa niin, että lounasseteleiden veroetu ulotetaan täysimääräisesti myös kotiin toimitettaviin ruoka-annoksiin. Tämän lisäksi tulisi lounasedun yläraja nostaa väliaikaisesti 18 euroon, jotta se kattaa käytännössä myös kotiinkuljetuksen kustannuksen.
• Lähimaksamisen yläraja nostetaan 150 euroon.
• Rahankeräyslupien hakemisesta siirrytään toistaiseksi ilmoitusmenettelyyn, jossa väärinkäytökset kitketään tehokkaalla jälkivalvonnalla.
• Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyysvaatimuksia lievennetään väliaikaisesti avustavissa toiminnoissa heikentämättä potilasturvallisuutta.
• Koronakriisistä johtuvat henkilökohtaiset maksuhäiriömerkinnät poistetaan yrittäjiltä, yritysten johtajilta sekä hallituksen jäseniltä. Näin estetään ihmisten syrjäytyminen 1990-luvun laman tapaan.
• Kaikkien lupakorttien sähköinen suorittaminen etänä mahdollistettava.
• Alkoholilakia muutetaan vuoden määräajaksi siten, että ulosmyyntioikeus 16-prosenttisiin alkoholituotteisiin on pelkällä ilmoituksella automaattisesti kaikilla toimijoilla, joilla on joko valmistus- tai anniskelulupa. Ulosmyyntioikeus ulotetaan koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistetaan kotiintoimitukset. Tuotteiden luovuttaja vastaisi ikärajavalvonnasta.

4) Pelastetaan työpaikat - lisätään joustoja työmarkkinoille

• Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Uusien kriisin myötä tehtävien joustojen on oltava tasapuolisesti kaikkien yritysten käytettävissä.
• Lomautusilmoitusaika lasketaan viiteen päivään koskemaan takautuvasti kaikkia yrityksiä riippumatta alan työehtosopimuksesta.

Kokoomuksen ehdottamat toimet (18.3.):

1) Tuetaan palveluyritysten kysyntää ja helpotetaan ihmisten arkea

• Kaupassa tai apteekissa asiointi toisen puolesta on pikaisesti saatava kotitalousvähennyksen piiriin. Muutos voitaisiin tehdä nopeasti verottajan ohjeistusta muuttamalla.
• Kotiin taudilta suojautuvia ikäihmisiä on tuettava yli 70-vuotiaille suunnatulla palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia kotiinkuljetuspalveluita esimerkiksi lääkkeille ja ruualle. Kunnat voisivat myöntää setelin niille ikäihmisille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin.
• Kotitalousvähennyksen määrä on nopeasti kaksinkertaistettava kuluvalle vuodelle. Lisäksi yli 75-vuotiaiden kotipalveluiden kotitalousvähennys on nostettava 70 prosenttiin ja vähennyksen omavastuu poistettava. Lakimuutokset on käynnistettävä pikaisesti.

2) Yrityksille helpotuksia, joilla vältetään konkurssit ja turvataan työpaikat

• Työntekijöistä kiinni pitävien yritysten työnantajamaksut poistetaan kolmen kuukauden määräajaksi.
• Lomautustilanteissa poistetaan työntekijän viiden päivän omavastuuaika, jolloin työttömyysetuuden saisi täysimääräisenä heti lomautuksen jälkeen.
  • Tilannepäivitys: Etenemässä kokoomuksen esittämällä tavalla, mutta liian hitaasti. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
• Lomautuksiin liittyvät ilmoitusajat on lyhennettävä välittömästi 14 päivästä 3 päivään. Määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tulee olla mahdollista poikkeuksellisen taloudellisen kriisin perusteella.
  • Tilannepäivitys: Etenemässä lähes kokoomuksen esittämällä tavalla. Lyhenee viiteen päivään. Epäselvää koskeeko kaikkia yrityksiä. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
• Valtion tulee korvata yritysten kohtaamat sairauskulut ensimmäisestä päivästä alkaen määräaikaisesti. Sairauspäivärahan omavastuuaika on myös poistettava.
• Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet on laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Lisätään väljyyttä paikallisen sopimisen ehtoihin kaikille yrityksille. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti poistamalla työlainsäädännöstä paikallisen sopimisen kiellot.
• Sellaiset palvelut, joita valtio nyt suosittelee olemaan käyttämättä, tulisi ensisijaisesti valtion velvoittavalla päätöksellä sulkea, koska se selkeyttää joka tapauksessa asiakkaansa menettävien yritysten asemaa esimerkiksi vakuutusten suhteen.
  • Tilannepäivitys: Etenemässä mm. ravintoloiden osalta. Asia eduskunnassa, mutta ravintoloiden suorien tukien ja vakuutuskorvausten osalta tilanne edelleen auki (25.3.).
• Hallituksen on selvitettävä pikaisesti vastaavia suoria pk-yritysten hätärahoituskeinoja, joita on otettu käyttöön esimerkiksi Saksassa.
  • Tilannepäivitys: Hallitus jakaa suoraa tukea yrityksille Businessa Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Hallituksen varaamat tukirahat 200 milj. riittämättömät. ELY-keskusten tuen osalta hakua ei olla saatu vielä edes käyntiin (25.3.). Pienilla toiminimiyrittäjillä ei siis vieläkään ole käytössään mitään keinoa hakea suoraa tukea tilanteeseensa.

3) Parannuksia yrittäjän sosiaaliturvaan

• Pienyrittäjän pääsy perusturvan piiriin on turvattava ilman tarvetta luopua yritystoiminnasta. Moni yritys kohtaa liiketoiminnan totaalisen, mutta väliaikaisen supistumisen. Tässä poikkeustilanteessa monen päätoimisen yrittäjän tilanne muistuttaa sivutoimisen yrittäjän tilannetta. Sivutoimisella yrittäjällä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, joten olisi selvitettävä voitaisiinko TE-toimistojen nopealla tulkintamuutoksella laajentaa vastaava oikeus tässä poikkeustilanteessa myös päätoimiselle pienyrittäjille väliaikaisesti.
  • Tilannepäivitys: Hallitus edistää asiaa kokoomuksen esittämällä tavalla. Hallituksen mukaan nopea tulkintamuutos ei riittäisi, vaan asia vaatii erillisen lakimuutoksen. Asian etenemisen aikataulu ja yksityiskohdat ovat edelleen auki (25.3.).
• Toiminimiyrittäjälle annetaan mahdollisuus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka verotuksessa. Vastaava on jo mahdollista yhtiömuotoisen yrityksen yrittäjälle.

Tiedote

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Kansaneläkelaitoksen toimintakyky uhkaa murtua ilman lisäresursseja 

Koronavirusepidemia ja maamme poikkeustila ovat räjähdysmäisesti vaikuttaneet Kelan etuushakemus- ja työmäärien kasvuun sekä taloudelliseen tilanteeseen. Kela tarvitsee viipymättä lisämäärärahoja, jotta vaikeaan tilanteeseen joutuneet ihmiset saavat välttämättömän toimeentulon ja avun. 

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Kela on jo tällä viikolla pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lupaa ylittää lakisääteisiä käsittelyaikoja. Kela on sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi asiassa lähestynyt myös oikeuskansleria ja Kelaa valvovia valtuutettuja.

”On suuri puute, että koronakriisin hoitoon liittyvästä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta hallituksen lisätalousarvioesityksestä puuttuvat Kelan välttämättä tarvitsemat lisämäärärahat”, sanoo Sarkomaa.

Hallituksen on viipymättä turvattava Kelan toimintamäärärahat ja Kelan henkilöstön mahdollisuudet tehdä työtä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Viiveet etuusmaksatuksessa kolahtaisivat kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

”Kriisin tuomat mittavat kasvuvaikutukset Kelan maksamiin etuuksiin ja neuvontapalveluihin on huomioitava myös hallituksen tulevassa kehysriihessä. Hallituksen on käytännössä kirjoitettava jo täysin menneestä maailmasta oleva hallitusohjelmansa uusiksi”, Sarkomaa toteaa.

Koronavirusepidemian edetessä maamme varautuminen on nopeasti ulotettava laajemmin koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä yhteiskunnassa. Kriisissä on äärimmäisen tärkeää, että ihmisten toimeentuloon ja terveyteen liittyvät toimet pidetään toiminnassa niin hyvin kuin mahdollista.

Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja terapian siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja sosiaalietuuksien määrässä tulevina vuosina.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 23.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat: Uudenmaan epidemia-alueelle kiireesti lisärajoituksia

Kokoomuksen Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat kannattavat Uudenmaan koronaepidemia-alueen eristämistä muusta Suomesta ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi. Yli 60 prosenttia Suomen tartunnoista, 378 kaikkiaan 626:sta, oli sunnuntaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti Uudenmaan rajojen sulkemista Iltalehden haastattelussa sunnuntaina.

”Liikenne Uudenmaan ja muun Suomen välillä tulisi rajoittaa vain välttämättömään. Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuvat on ohjeistettava selkeästi sekä määrättävä suoraan karanteeniin”, sanovat kokoomusedustajat.

Kokoomusedustajat ovat valmiita baarien ja kauppakeskusten sulkemiseen sekä ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiseen Uudenmaan alueella. Lisäksi edustajat pitävät tarpeellisena kokoontumisten tehokkaampaa rajoittamista, koska liian monet ihmiset jatkavat nyt ei-välttämättömiä kohtaamisia, joiden kautta tauti leviää. Edustajat muistuttavat, että hallitus voi ottaa tartuntatautilain lisäksi käyttöön valmiuslain liikkumisrajoituspykälän.

”Juhlinta on jatkunut viime viikonlopun, vaikka tiedossa on, että tästä aiheutuu kärsimystä ja ihmishenkien menetystä. Välinpitämättömyys ei voi jatkua, koska se tappaa. Nyt on hallituksella viimeiset hetket määrätä tiukempia rajoituksia ihmisten ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden suojelemiseksi. HUS tarvitsee myös lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta välttämätön hoito voidaan turvata”, kansanedustaja ja Uudenmaan kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Vestman vaatii.

Kokoomusedustajat huomauttavat, että uusien rajoitustoimien suhteen valta ja vastuu ovat hallituksella. Edustajien mukaan kansainväliset esimerkit osoittavat, että nyt olisi aika tehdä enemmän ja nopeammin kuin liian vähän ja liian myöhään.

”Tiedostamme rajoitusten aiheuttavan taloudellista haittaa ja rajoittavan ihmisten ja yritysten toimintavapautta. Mutta tosiasiat on tunnustettava: enemmän on tehtävä elämän ja terveyden suojelemiseksi. Lopulta myös talous ja yritykset hyötyvät kovista toimista, jos niiden avulla voidaan välttää pitkäkestoinen katastrofi”, kokoomusedustajat huomauttavat.

Kokoomusedustajat vaativat hallitukselta ja viranomaisilta selkeää viestintää ja ohjeistusta.

”Koronavirus on näkymätön vihollinen, jota vastaan taisteleminen edellyttää avointa, selkeää ja johdonmukaista viestintää. Epäselvät ohjeet ja suoranainen tiedon panttaaminen syövät ihmisten luottamusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mikä on hallituksen tilannekuva sekä mihin strategiaan ja valintoihin koronaviruskriisin ratkaiseminen Suomessa perustuu”, sanovat kokoomusedustajat.

Lisätietoja:

Heikki Vestman, kansanedustaja ja Uudenmaan Kokoomuksen puheenjohtaja, puh. 050 514 4897

Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puh. 045 614 3949

Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat kansanedustajat:

Pia Kauma (Uusimaa), Pihla Keho-Huovinen (Uusimaa), Terhi Koulumies (Helsinki), Mia Laiho (Uusimaa), Elina Lepomäki (Uusimaa), Sari Multala (Uusimaa), Kai Mykkänen (Uusimaa), Wille Rydman (Helsinki), Sari Sarkomaa (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Juhana Vartiainen (Helsinki), Heikki Vestman (Uusimaa) ja Ben Zyskowicz (Helsinki).

Tiedote

Julkaisuvapaa 22.3.2020

Kokoomuksen Risikko ja Sarkomaa: Palveluseteli kunnissa käyttöön turvaamaan peruspalveluja poikkeusoloissa 

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta ottamaan palvelusetelit vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. 

”Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia, ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon”, edustajat sanovat.

Esimerkkinä palvelusetelin paremmasta hyödyntämisestä kansanedustajat mainitsevat perusterveydenhuollon ja kotiin vietävät palvelut. 

”Palveluseteli tarvitaan tukemaan erityisesti perusterveydenhuoltoa. Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä”, edustajat sanovat.

Ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on nyt ensiarvoisen tärkeää. Kokoomus on esittänyt, että taudilta suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia tuettaisiin palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle.

”Tärkeä tehtävämme on suojata kaikin keinoin heitä, jotka ovat tartuntataudin kannalta suurimmassa riskiryhmässä. Kaikilla ei ole omaista tai ystävää, joka voisi hoitaa esimerkiksi ruokakaupassa tai apteekissa asiointia heidän puolestaan. On välttämätöntä varmistaa, että jokainen heistä saa tarvitsemansa avun kotiin. Kunnat voisivat myöntää setelin heille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin”, edustajat sanovat.

Hallitus tarkensi loppuviikosta ikäihmisiä koskevia ohjeita koronavirustartunnoilta suojautumiseksi ja antoi myös kunnille ohjeistuksia heidän auttamisekseen. Edustajat harmittelevat, että palvelusetelin hyödyntäminen ei kuulunut hallituksen keinovalikoimaan. 

”Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta nyt tarvitaan myös hallituksen tuuppausta sen käyttöönottoon. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä koronaepidemian aikana”, patistavat Risikko ja Sarkomaa.

Lisätietodot:

Paula Risikko, 050 5113107
Sari Sarkomaa, 050 511 3033