Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 21.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua.

”Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän työnsä ansiosta mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle”, kiittää Sarkomaa.

”Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason”, sanoo Sarkomaa.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua.

”Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa terapiatakuun toteutukseen esitetään 35 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. 

”Esitämme terapiatakuun toteuttamista myös osana kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033

Tiedote 19.11.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan keinot, joilla Suomeen saadaan hallituksenkin tavoittelemat vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Tarvitsemme nämä työpaikat, jotta suomalaisilla on jatkossakin laadukasta koulutusta, palveluita perheille, hyvää hoivaa vanhuksille ja turvallisuutta.

Kertaluonteisten panostusten sijaan kokoomus tekee osaamiseen ja sivistykseen pysyviä panostuksia, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan koulutukseen ja tutkimukseen yli 300 miljoonaa euroa enemmän pysyvää rahoitusta kuin hallitus.

Ilmastonmuutosta kokoomus torjuu kaventamatta suomalaisten liikkumisen vapautta. Kokoomus lisää liikennettä raiteille. Vaihtoehdosta löytyvät konkreettiset keinot, joilla pääradan parannus ja Turun tunnin junan ykkösvaihe, eli Espoon kaupunkiradan parannus, voidaan käynnistää. Kokoomuksen vaihtoehdossa myös leikataan ympäristölle haitallisia yritystukia ja kiristetään fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta.

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi kokoomus esittää työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja yli 75-vuotiaille korotusta kotitalousvähennykseen.

Vaihtoehtobudjetissamme on laskettu esimerkki Virtasen perheelle, johon kuuluvat vanhemmat ja kaksi päivähoitoikäistä lasta. Kokoomuksen vaihtoehdossa perheellä olisi ensi vuonna käytettävissä 1909 euroa enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa.

Kotitalousvähennyksen parannuksen lisäksi kokoomus esittää ikäihmisten hoivan pysyviin parannuksiin 150 miljoonan euron kokonaisuutta, jolla voidaan kehittää ikäihmisten palveluita ja mm. palkata 1000 hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan sekä 1000 hoitajaa kotihoitoon.

Nuorten syrjäytymiskehitystä ehkäistään vahvistamalla koulutusta kaikilla tasoilla. Täsmätoimina suuntaamme rahaa myös nuorten työllisyyspalveluihin, toteutamme mielenterveysjärjestöjen esittämä terapiatakuun ja teemme harrastustakuusta pysyvän.

”Kokoomuksen vaihtoehto on todellisia tulevaisuustekoja: lisää työpaikkoja, lisää osaamista ja lisää liikennettä raiteille. Investoimme tulevaisuuteen syömättä suomalaisilta huomisen eväitä kasvavalla velanotolla tai leikkaamalla kasvua työn verotusta kiristämällä. Yli 60 000 työllistä enemmän, 1,5 miljardia euroa velkaa vähemmän ja isoja panostuksia koulutukseen sekä liikenteeseen”, Kokoomuksen vaihtoehtobudjettityöryhmän puheenjohtaja Timo Heinonen sanoo.

”Kokoomuksen vaihtoehdossa tehdään miljardiluokan tulevaisuusinvestoinnit korkeakoulujen pääomitukseen ja nopeisiin raideyhteyksiin, vastuullisesti. Teemme päinvastoin kuin hallitus, joka käyttää omaisuuden myyntitulot pysyviksi tarkoitettuihin menoihin. Syömävelka ja opettajien kolmen vuoden määräaika ei ole tulevaisuusinvestointi. Omassa vaihtoehdossamme esitämme enemmän pysyviä panostuksia koulutukseen kuin hallitus”, kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa toteaa.

”Kokoomuksen vaihtoehdossa on myös korotus pienimpiin eläkkeisiin, eläkeläisten verotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen parannus yli 75-vuotiaille. Eläkkeellä on voitava tulla toimeen ja kotiin on saatava apua, kun sitä tarvitsee”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Timo Heinonen, 050 512 2760

Eduskunnan puhemiehelle

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää parhaillaan mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille. Eduskunta myönsi viime vaalikaudella laaturekisteri­hankkeelle erillistä rahoitusta. THL:n hankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveyspalvelujen käyttäjät. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Esimerkiksi Ruotsin kansallinen diabetesrekisteri on toiminut vuodesta 1996 ja se on auttanut parantamaan ruotsalaisten diabeetikoiden hoitotasapainoa. Rekisteri tuo uudenlaista avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen tahansa saatavissa.

THL:n hankkeessa on mukana seitsemän pilotti­rekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Esimerkiksi diabetesrekisterin kohdalla työ on jo pitkällä ja rekisteriin määritettävien indikaattoreiden pohdintaa on tehty monialaisesti, myös diabeetikoiden asiantuntemusta kuunnellen. Rekisteri tekee hoidosta asiakaslähtöisempää ja varmistaa asiakaskokemuksen huomioinnin laatutekijänä, kun rekisteriin kerätään myös potilaiden itsensä tuottamaa tietoa hoidon tuloksista ja saadusta palvelusta.

Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.Tämän vuoden toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa. Nyt puuttuu vain resursointi eli pysyvä rahoitus laaturekisterien toimintaan. Liikkeelle voitaisiin lähteä esiintyvyyden, kustannusten ja terveysvaikutusten kannalta merkittävimpien pitkäaikaisten kansansairauksien, kuten diabeteksen, kohdalta ja jatkaa niistä saatujen kokemusten perusteella kehittämistyötä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: ”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”

Asiantuntijat, järjestöt, terveysalan toimijat ja palvelujen käyttäjät eli asiakkaat ovat yksimielisiä: Suomeen tarvitaan kansallisia laaturekistereitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että terveydenhuollon laaturekisterit saadaan perustettua ja niiden ylläpidolle osoitetaan tarpeelliset resurssit?

Helsingissä 14.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää harkittavaksi, että viimekädessä perustuslakivaliokunta käsittelisi oikeusasiamiehen tuoreen kannan kieltää koulun joulujuhlan vietto kirkossa. Asia on suomalaisille tärkeä.

Joulujuhla on aivan olennainen osa kulttuuriamme, jota on visusti vaalittava. On välttämätöntä huolehtia, ettei perinteitämme murenneta yksittäisillä päätöksillä.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi, että perustuslakivaliokunta selkeyttäisi onko tuore oikeusasiamiehen tekemä päätös kieltää koulun joulujuhlan pitäminen kirkossa ristiriidassa perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 tekemän päätöksen kanssa, ja miten kielto nähdään perustuslakivaliokunnan näkökulmasta. 

Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsee ohjeiden tai käytäntöjen muuttamista. 

Sarkomaa näkee, että koulujen joulujuhlat kuuluvat kristilliseen perinteeseen, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa.

Kouvolassa koulu aikoi pitää joulujuhlan kirkossa. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi kuitenkin linjauksen, jonka mukaan koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Ratkaisun taustalla on Uskonnottomat Suomessa ry:n aiemmin tekemä kantelu Kouvolan kaupungin menettelystä, jossa yksi kaupungin kouluista järjestää joulujuhlansa kirkossa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut uskonnonvapauden toteutumista kouluissa viimeksi vuonna 2014. Perustuslakivaliokunta linjasi, että Suvivirsi tai Enkeli taivaan eivät tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, eikä niiden laulamiselle ole estettä kaikille yhteisessä juhlassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdensi, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. 

Globaalissa ja monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on entistäkin tärkeämpää. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta. Samalla opimme arvostamaan myös muita kulttuureja. Omien perinteidemme säilyttäminen ja arvostaminen on olennainen osa päiväkotiemme ja koulujemme toimintaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle – myös opiskelijalle, muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Sarkomaan mielestä eduskunnan olisi viipymättä vietävä eteenpäin mielenterveyspalveluiden terapiatakuu. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla viiveet mielenterveyspalveluihin pääsyssä on korjattava pikaisesti, sillä valtaosa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä ja pitkittyessään ongelmat pahenevat. 

”Opiskelijoiden hyvä terveys on nuorten oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Opiskelijoiden mielenterveyteen on kiinnitettävä nykyistä vahvemmin ja ennaltaehkäisevästi huomiota myös osana opintojen ohjausta ja edistettävä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijoita on ohjattava hakemaan apua, niin että uupumiseen saa tukea varhaisessa vaiheessa. Myös liikunta on tärkeä keino terveydestä ja jaksamisesta huolehtimiseen ja siksi opiskelijoiden monipuolisista liikuntapalveluista tulee huolehtia osana opiskelijoiden terveyden edistämistä”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointia tukevien palveluiden lisäksi opiskelijoille on varmistettava nykyistä paljon nopeampi hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa toteuttamalla terapiatakuu. Nuorten paikka ei ole jonossa odottamassa hoitoa, vaan apua on saatava nopeasti, jotta opinnot voivat jatkua ja nuori voi tavoitella unelmiaan”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on esittänyt jo ensi vuodelle määrärahojen lisäystä valtion budjettiin mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotettu lakimuutos vahvistaisi perustason mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta myös opiskelijoille.

”Nuorten opiskelukyvystä huolehtiminen on todellinen tulevaisuusinvestointi”, Sarkomaa sanoo.

”Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin. Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä,” Sarkomaa sanoo

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen tärkeänä pitämä tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös AMK-opiskelijoita.

”Kokoomuksen kannattama terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. AMK-opiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on huolehdittava, että vaikuttavat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho ovat huolissaan siitä, että kunnissa hämmennys sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä syvenee entisestään peruspalveluministeri Kiurun epäselvien lausuntojen myötä. Kiurun mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman myötä terveyskeskuksiin saadaan luvattuja lääkäreitä. Aamulehden 23.10. tietojen mukaan ohjelmalle suunnattava valtionavustusrahoitus ei tähän kenties taivukaan.

”Hoitotakuun tiukentaminen viikkoon on hallitukselta kunnianhimoinen tavoite, jonka toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan ilman muuta rahoitusta lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön palkkaamiseen ja näin on luvattukin. Mikäli nyt myönnettävää rahoitusta ei voida käyttää lääkäreiden palkkaamiseen, niin hoitotakuun tiukennus tulee ajamaan kunnat ahtaalle”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tiedotustilaisuudessa 15.10. ministeri Kiurulta kysyttiin, milloin hallitusohjelmassa mainittu tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen perustasolle on ajankohtaista. ”No nyt se on ajankohtaista, kun tämä raha lähtee kentälle. Niin jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten? Kyllä se niinkun tässä nyt on”, Kiuru vastasi.

Aamulehdessä 23.10. sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen kertoikin, että valtionavustusta ei voi käyttää vakituisen lakisääteisen tehtävän hoitoon, vaan sitä varten ovat valtionosuudet. Kumpulainen totesi myös, että valtionavustuksella ei voi palkata lääkäreitä. Kumpulaisen mukaan avustusta voidaan käyttää esimerkiksi vastaanoton kehittämiseen, mutta ei pysyvään resursointiin.

Ministeriössä selvitetään parhaillaan, voisiko rahaa käyttää lääkärien väliaikaiseen palkkaamiseen terveysasemien jonojen lyhentämiseksi.

 ”Kyseessä on jälleen yksi petetty lupaus. Hallitus on puhunut tuhannen lääkärin lisäämisestä perusterveydenhuoltoon, mutta hallituksella ei ole osoittaa pysyvää rahoitusta. On mahdollista, että monimutkaisen hankehumpan haun kautta saadakseen palkata määräaikaisesti henkilöstöä purkamaan hoitojonoja. Lisäksi hallituksen osoittamalla määrärahalla jäädään vielä kauas tuhannen lääkärin tavoitteesta. Kaiken lisäksi pitäisi olla rahaa muun terveydenhuoltohenkilöstön palkkaamiseen”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Hallitus on jo palkkaamassa määräaikaisia opettajia ja nyt samaa harkittaisiin lääkäreiden kohdalla? Nämä ovat pysyviä tehtäviä kunnissa, jotka vaativat pysyvän rahoituksen. Tarpeesta lisätä terveyskeskuslääkäreiden työn houkuttelevuutta on myös puhuttu paljon. Aiotaanko nyt palkata määräaikaisia lääkäreitä, ja sitenkö terveyskeskusten houkuttelevuutta ja nuorten lääkärien hakeutumista perusterveydenhuoltoon parannetaan?” edustajat kysyvät.

Kokoomusedustajat jättivät asiasta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, korjataan. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta, mutta opiskelupaikkoja alueella oli vain 27 % kaikista maamme korkeakoulupaikoista.

”Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Kun opetusministeriö on aloittamassa neuvottelut korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja tutkintotavoitteiden nostamiseksi, on kaikki syyt kohdentaa aloituspaikkoja erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin”, sanoo Sarkomaa.

Kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa (Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin oman maakunnan hakijoita.

”Vetoan Rinteen hallitukseen korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi Uudenmaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä vastaavan rahoituksen turvaamiseksi. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta”, sanoo Sarkomaa.  

Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoissa, suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin suomalaisiin nuoriin. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa Uudellamaalla. 

”Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää hakijasumaa. Uudeltamaalta lähteekin ulkomaille korkeakouluopintojaan suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa työvoimasta menetetään pysyvästi”, sanoo Sarkomaa.

Myös korkeakoulutetun työvoiman kysynnässä korostuu Uudenmaan rooli. Pula osaajista on keskeinen kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Uusimaa joutuu houkuttelemaan osaajia muualta. Uusimaa on ainoa Manner-Suomen maakunta, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden maan sisäinen nettomuutto on merkittävästi positiivinen. 

”Hallitusohjelmassa korostetaan korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämä edellyttää ripeitä toimia”, tähdentää Sarkomaa.

Edellinen hallitus teki viisaan ja välttämättömän päätöksen korkeakouluindeksien jäädytyksen lopettamisesta. Nykyinen hallitus on esittänyt korkeakoulujen perusrahoituksen nostamista. Vaikka on aikeissa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, ei lisämäärärahoja ole tiedossa. Eduskunnan on ensi vuoden talousarvion käsittelyssä löydettävä määrärahat korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen ja tutkintotavoitteiden nostamisen rahoittamiseen, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu voidaan turvata. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kertovat, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tarvittavan 35 miljoonan euron määrärahan lisäämistä vuoden 2020 budjettiin. Edustajien mukaan eduskunta voisi myös tehdä päätökset terapiatakuusta budjettiesitystä muuttaen, sillä vielä ennen vaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

”Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä. Kun palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen nopean saatavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen”, edustajat sanovat.

”Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä”, edustajat sanovat.

Mielenterveyden Terapiatakuu -kansalaisaloitteella ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Terapiatakuu toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin”, edustajat sanovat.

Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa.

”Terapiatakuun rahoituksen lisääminen budjetissa on perusteltua jo PALKO:n linjaus huomioiden. Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla”, Laiho sanoo.

”Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää viisaana terapiatakuun toteuttamista viipymättä. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin.

”Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme. Vaikka mielenterveysongelmat ovat kasvussa, ovat kuntien käyttämät eurot mielenterveyspalveluihin vähentyneet. Mielenterveyspalvelut ovat hyvin eriarvoisesti saatavilla. Kun palveluihin ei pääse, jää moni ilman apua ja hoitoa. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen”, Sarkomaa sanoo.

"Oikea-aikainen hoito on turvattava kaikille, ei vain niille, joilla on varaa hakeutua psykoterapiaan yksityisen kautta”, Sarkomaa tähdentää.

Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan psykoterapiatuen piiriin.

”Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

”Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta terapiatakuu on täysin perusteltu ja välttämätön. Sillä taattaisiin apu ihmisille, joilla on vähiten resursseja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Psykoterapiatakuu on myös vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää viisaana korottaa kotitalousvähennystä osana vanhusten kotihoidon ongelmien ratkaisua.  Sarkomaa vetoaa hallitukseen ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä olevan kotitalousvähennyksen leikkauksen perumiseksi. 

”Leikkaus osuu erityisen kipeästi vanhusten kukkaroon ja arkeen. Päinvastoin kotitalousvähennystä on nostettava osana niitä toimia, joilla parannetaan ikäihmisten kotipalveluja,” vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki monen ikäihmisen arkeen ja kotona asumisen mahdollistaja. Ikääntyvässä Suomessa pitää leikkauksien sijaan uudistaa ja laajentaa kotitalousvähennystä niin, että se ehkäisee ikäihmisten tarvetta käyttää raskaampia palveluja kuten tehostettua palveluasumista.

”Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kehottaa hallitusta kuulemaan asiassa eläkeläisiä ja asiantuntijoita.

Sarkomaa vastaanotti kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Sitra on ensimmäisten joukossa esittänyt 75 vuotta täyttäneiden senioreiden kotitalouspalveluiden verovähennysoikeuden kasvattamista 70 prosenttiin Kotitalousvähennys arjen tukena -raportissa. Samassa raportissa on myös laskettu esityksen vaikutuksia. Laskelmien mukaan kotitalousvähennyksen noston tuomat palveluostot lykkäisivät 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarvetta puolella vuodella ja kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

 
Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa 0505113033