Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

 

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

 

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

 

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

 

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

 

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

 

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

TIEDOTE 8.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee budjettiriihessä esityksiä Itämeren suojelutoimien vahvistamiseksi.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä erityinen häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihen Itämeren pelastuspakettiin sisällytetään toimia, joilla vauhditetaan kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemiseksi ja puretaan Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Sarkomaa on toistuvasti kiristänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

”Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”. Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia”, vaatii Sarkomaa.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

”Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 6.7.2018

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että Kelan kilpailuttamat taksit toimivat ensi viikosta alkaen häiriöttä, kuten Kela on luvannut. Sarkomaa muistuttaa, että Kelan toimivan johdon tehtävä on viime kädessä varmistaa Kelan korvaaminen taksimatkojen saatavuus ja laatu.

”Kelan korvaamat ja kilpailuttamat kuljetukset on laitettava  toimimaan. Ihmisten on saatava lakisääteiset kuljetukset. Minulla on kova huoli niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet elämään epävarmuudessa ja odottamaan kyytiä esimerkiksi dialyysiin tai syöpähoitoon. On aivan välttämätöntä, että ihmiset voivat luottaa heille tärkeän kuljetuspalvelun toimivan. Tässä ei saa olla epävarmuutta”, Sarkomaa painottaa.

On Kelan tehtävä varmistaa, että kilpailutetut kuljetuspalvelun tuottajat pystyvät turvaamaan palvelun saatavuuden. Jos ongelmat eivät korjaudu, voi Kela asettaa yrityksille myös sanktioita. Sarkomaan saaman tiedon mukaan palveluntuottajat ovat ryhtyneet viipymättä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

”Saamani tiedon mukaan suurin ongelma on ollut puhelinpalvelun ruuhkautuminen ja viiveet autojen uusien laitteiden asentamisessa. On ollut hyvä ja välttämätöntä, että on Kela ryhtynyt viipymättä toimiin palveluntuottajien kanssa ongelmien korjaamiseksi ja tiedottanut laajasti asian etenemisestä.”

”Pyynnöstäni Kelan valtuutetut ovat saaneet heinäkuun alussa alkaneesta uudesta järjestelmän ongelmista ja niiden korjaamisesta ajankohtaista tietoa. Viesti Kelaan ollut selvä: asia on saatava kuntoon viipymättä.

Sarkomaa toteaa, että valtuutetut saavat kattavan selvityksen ongelmiin johtaneista syistä seuraavaan kokoukseensa, jossa asia analysoidaan perinpohjaisesti.

”Tämän pohjalta valtuutetut pohtivat mahdollisia toimia. Esimerkiksi mitä Kela ja muut tahot olisivat voineet tehdä paremmin. Uudistusten analysointi on tärkeää, opiksi on aina otettava ja ongelmat korjattava viipymättä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 30.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään.

”Kokoomuksen tavoitteena on lapsi- ja perheystävällinen suomi. Sen kivijalka on se, että tunnistetaan ja tunnistetaan erilaiset perheet ja niiden yhdenvertaisuus.  Se on ennen kaikkea lasten etu”, Sarkomaa toteaa.

Yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon.

”Liian usein perhepolitiikka ja monet etuudet sekä palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Perheet ovat keskenään hyvin erilaisia. On tärkeää, että erilaiset perheet huomioidaan perheiden palveluita ja perheiden elämää koskevaa lainsäädäntöä tehtäessä. Se on yhdenvertaisuuskysymys”

Sarkomaa alleviivaa erityisesti eroperheiden tilanteen nykyistä parempaa huomioimista.

”Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyisikin, vanhemmuus jatkuu. Tämän vuoksi on viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaan jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.”

Näihin kysymyksiin on valmisteilla olevassa sosiaaliturvan uudistamisessa etsittävä perheiden nykypäivän arkeen sopivat ratkaisut.

– Ei riitä, että seuraavalla eduskuntakaudella perhevapaat uudistetaan, vaan osana sosiaaliturvan uudistusta on modernisoitava perheiden koko sosiaaliturva ja perhepolitiikkamme. Perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia, Sari Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

TIEDOTE 19.6.2018
Julkaisuvapaa heti

 Sivistysvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä uudesta varhaiskasvatuslaista. Valiokunta pitää hyvänä, että laki uudistetaan kokonaisuutena. Sivistysvaliokunnan kokoomuslaiset Sari Multala, Raija Vahasalo, Sari Sarkomaa ja Timo Heinonen ovat tyytyväisiä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin.

Uusi varhaiskasvatuslaki lujittaa varhaiskasvatuksen aseman osana koulutusjärjestelmää. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala korostaa, että uusi laki asettaa lapsen edun ja laadukkaan kasvatustyön kaiken toiminnan keskiöön.

”Jatkossa kaksi kolmasosaa kaikesta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on korkeasti koulutettuja, joko kasvatustieteiden kandidaatteja tai varhaiskasvatuksen sosionomeja. Henkilöstön koulutus- ja osaamistason nosto parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Samalla myös pedagogisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden osuus kasvaa. Olen erittäin iloinen näistä uudistuksista”, Multala toteaa.

Uusi henkilöstörakenne astuu voimaan lopullisesti pitkän siirtymäajan jälkeen vuonna 2030. Pitkä siirtymäaika mahdollistaa hallitun muutoksen. Kukaan ei myöskään menetä jo hankittua kelpoisuutta. Myös alaa jo opiskelevat saavat vanhan lain mukaisen kelpoisuuden. Joustavia koulutusmahdollisuuksia pohtimaan perustetaan myös erillinen foorumi.

Henkilöstörakenteen uudistaminen ja pedagogisen kasvatustyön vahvistaminen ovat kokoomuslaisten mukaan tärkeitä ja tarpeellisia muutoksia. Varhaiskasvatus on Raija Vahasalon mukaan liitettävä tiiviimmin osaksi muuta koulutuspolkua.

”Panostaminen lasten varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatuksen laatuun on ensiarvoisen tärkeää. Uusi laki vahvistaa tätä kehitystä. Suomalainen varhaiskasvatus on vaikuttavaa ja tasaa muun muassa erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja tehokkaasti. Kun aiempaa useammalla varhaiskasvatuksen työntekijällä on pedagoginen koulutus, voidaan lasten kasvua ja kehitystä tukea paremmin. On tärkeää, että kaikki alan ammattiryhmät työskentelevät yhteistyössä. Kaikkien osaaminen on tarpeen.”, Vahasalo summaa.

Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten moniammatillista työtä. Uuden henkilöstörakenteen ansiosta yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat, ammattikorkeakoulutetut varhaiskasvatuksen sosionomit ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneet lastenhoitajat voivat kukin keskittyä omien vahvuuksiensa ja parhaan osaamisen hyödyntämiseen.

”Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien tarve kasvaa uudistuksen myötä. Jo tällä hallituskaudella koulutusmääriä on kasvatettu ja yliopistoille myönnetty tähän lisärahoitusta. Nyt on tärkeää turvata se, että meillä on riittävä määrä yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia tekemään tärkeää työtään. Laadukas, moniammatillinen varhaiskasvatus on parasta mahdollista tasa-arvotyötä tuleville sukupolville”, Sari Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Multala

+358 405317104

Raija Vahasalo

+358 505113090

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Timo Heinonen

+358 505122760

 

Tiedote 8.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta ripeisiin toimiin hoitotahdon selkeyttämiseksi lakiin. Tämän lisäksi on laadittava kansallisen hoitotahdon ohjeistus. Myös Omakanta-palvelua tulee kehittää niin, että se mahdollistaisi ajantasaisen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tietojen välittämiseen.

Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden tai Muistisairaiden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa.

Kuka tahansa voi yllättäen joutua tilanteeseen, jossa joutuu sairaalaan vaikka onnettomuuden takia. Välttämättä potilas ei silloin pysty itse kertomaan hoitotahtoaan.

”Tällä hetkellä Suomessa hoitotahdon muotoa ei ole määrätty laissa, eikä siihen ole kehitetty kansallista hoitotahdon ohjeistusta tai opasta. Tämä voi aiheuttaa erityisen suuria puutteita potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. On vakava puute, että potilaslaissa ei säädetä riittävällä tarkkuudella potilaan suostumuksesta, hoitotahdosta ja omaisten osallistumisesta hoitoa koskevaan päätöksentekoon,” Sarkomaa sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmisteli luonnoksen asiakas- ja potilaslaiksi keväällä 2018. Lain on tarkoitus vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja se sisältää pykälät hoitotahdosta

”Kiritän ministeri Saarikkoa, jotta lakiesitys saataisiin vietyä eteenpäin, ettei se jää sote-uudistuksen jalkoihin. Lisäksi lakiin on kirjattava vahvat kirjaukset hoitotahdon muodosta sekä sähköisestä tallentamisesta. Tämä on ollut usean potilasjärjestön toive,” toteaa Sarkomaa

”Omakanta-palvelun mahdollisuutta ajantasaiseen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tietojen välittämiseen tulisi kehittää. Tällä hetkellä jäykkyys Omakannan vapaamuotoisen lomakkeen täyttämisessä on johtanut siihen, että hoitotahtoa ei tehdä tai hoitotahtoa ei pystytä aina hyödyntämään päätöksenteon tukena hoitolinjauksia tehtäessä. ,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on aktiivisesti tehnyt työtä laadukkaan ja yhdenvertaisen saatto - ja palliatiivisen hoidon puolesta. Viime syksynä Sarkomaa jätti toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin.

Lisätiedot
Sari Sarkomaa
+358 50 511 3033

Tiedote 2.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja aktiivinen Itämeren suojelija Sari Sarkomaa kannustaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Sarkomaa on huolissaan Itämeren tilasta ja Suomen merentutkimuksen tulevaisuudesta. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita.

”Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että hallitus on panostanut useisiin toimiin, joiden avulla pyritään saavuttamaan Itämeren alueen hyvä tila. Esimerkiksi ravinteiden kierrätystä on tehostettu, jätevesien puhdistukseen on panostettu entisestään pilottihankkeiden myötä ja arvioiden mukaan Suomi on suoriutunut Itämeren suojelun toimenpideohjelman toimeenpanossa Itämeren maista toiseksi parhaiten.

”Olemme ehdottomasti ottaneet oikeansuuntaisia askeleita, sillä merkkejä elpymisestä on havaittavissa. Työ on kuitenkin vasta alussa ja aktiivisista suojelun toimenpiteistä huolimatta Itämeren sekä Suomen meri- ja rannikkoalueiden hyvää tilaa ei ole kaikilta osin vielä saavutettu”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan nyt olisi syytä panostaa enemmän erityisesti meren ja vesien tilan parantamiseen vaikuttaviin toimenpiteisiin, vesi- ja meriympäristön luotettavaan tietopohjaan sekä vahvistaa Suomen osallistumista maailmanlaajuiseen meriensuojeluun.

”Kärkihankerahoitusta on ehdottomasti jatkettava. Jotta voimme saavuttaa merenhoidon ympäristötavoitteet ja kansainvälisten merensuojelusopimusten sekä YK:n Agenda 2030 tavoitteet, on Itämeren ja kansainvälisten merialueiden tutkimusta ja seurantaa lisättävä. Ei myöskään tule unohtaa, että maailman meriä koettelevat niin ilmastonmuutos kuin roskaantuminenkin. Kansainvälisen yhteistyön avulla meidän on mahdollista tehostaa Itämeren suojelua ja toisaalta se avaa mahdollisuuksia myös Suomen meriosaamisen ja ympäristöteknologian viennille”, Sarkomaa sanoo.

Suomi toimii Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana vuosina 2018-2020 ja Sarkomaan mukaan Itämeren alueella yksi tärkeimpiä kansainvälisiä tavoitteita on Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivitys. Sarkomaa myös esittää, että menetelmä pelloille levitettävästä kipsistä otettaisiin käyttöön koko Itämeren alueella, sillä sen vaikutuksista fosforipäästöjen vähentämisessä on selvää näyttöä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Tiedote 29.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä hallituksen neuvottelutulokseen vuoden 2018 ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä. Kokoomusedustajat kannattavat toimenpiteitä, joilla vastataan osaavan työvoiman saatavuuden haasteeseen, vähennetään eriarvoistumista sekä vahvistetaan heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamista. Hallitus satsaa lisätalousarviossa kaikkiaan 60 miljoonaa toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan osaamista ja koulutusta.

Yksi suurimmista osaavan työvoiman saatavuuden esteistä on riittävän nopeat ja joustavat koulutukset alan vaihtoon. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Multala on tyytyväinen, että hallitus käynnistää ammatillisen koulutuksen pilotin, jolla tähän haasteeseen vihdoin vastataan.

”Pitkään perhevapailla olleet ovat usein muita heikommassa asemassa työelämään palatessaan. Olen erityisen iloinen, että hallitus tukee myös näiden henkilöiden paluuta työelämään. Yhteistyö perhekeskusten kanssa mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarvittavan tuen”, Multala iloitsee.

Eriarvoistumisen vähentäminen on ollut tämän hallituksen työlistalla. Edustajat muistuttavat, että koulutussektorilla on tartuttava ripeästi vaikuttavimpiin toimenpiteisiin, jotka on suunnattu niitä eniten tarvitseville.

”Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakiviä. Opiskelukustannusten madaltamiseen suunnattava kahden miljoonan euron lisärahoitus on tervetullut avaus. Kenenkään koulupolku ei voi olla kukkaron paksuudesta kiinni”, jatkaa kansanedustaja Vahasalo.

Kansanedustaja Sarkomaa iloitsee vapaan sivistystyön oppilaitosten lisämäärärahasta. Vapaa sivistystyö edistää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa elinikäistä oppimista. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tärkeä tehtävä jokaisen osaamisen vahvistamisessa.

”Lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja keskeinen kansalaistaito. Se ei ole itsestään selvyys vaan lisätukea tarvitaan. Myös heikkojen perustaitojen varassa oleville suunnatut matalan kynnyksen koulutukset ovat hyvä lisä koulutusjärjestelmään”, toteaa kansanedustaja Sarkomaa.

Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä, että hallitus ehkäisee toimenpiteillään eriarvoistumista ja kiinnittää huomiota erityisesti heikkojen perustaitojen varassa oleviin. Käynnistettävä Digiaikakauden taidot –ohjelma pyrkii turvaamaan jokaiselle perustaidot jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa.

Lisätietoja:

Sari Multala, +358 40 531 7104

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Raija Vahasalo, +358 50 511 3090

 

Tiedote 29.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee lisätalousarviossa esitetystä 100 miljoonan euron lisäpanostuksesta valinnanvapauspilotteihin aiemman 100 miljoonan euron lisäksi. Yhteensä pilotteja rahoitetaan 200 miljoonalla eurolla.

Valinnanvapauden pilotoinnin rahoitusta on myönnetty ensimmäisessä vaiheessa kymmenen maakunnan alueelle. Valinnanvapauspilottien valmistelu voisi alkaa heti sote-lakien hyväksymisen jälkeen. Syksyllä 2018 järjestetään toinen hakukierros nyt lisätalousarviossa esitettyihin lisäpanostuksiin. Uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että kaikki maakunnat ovat mukana pilotoinneissa. Pilottirahojen lisääminen mahdollistaa sen, että kaikki maakunnat saadaan mukaan pilotteihin.

”Valinnanvapauspilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta”, Sarkomaa sanoo

”Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Se vahvistaa palveluja käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kääntää järjestelmäkeskeisyydestä palveluja käyttävän ihmisen keskiöön. Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen elementti puuttunut”, Sarkomaa toteaa.

Tulevia pilotteja on neljänlaisia. Piloteissa kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä.

”Erityisen iloinen olen siitä, että tulevalle Uudenmaan maakunnalle myönnettiin jo ensi vaiheessa pilottirahoitus ja että Helsinki on piloteissa vahvasti mukana. On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Olen pitänyt välttämättömänä, että hallitus varmistaa pilottirahoituksen riittävyyden. Tämän työn hallitus teki kiitettävästi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

09 432 3033

TIEDOTE 25.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Suomessa tarvitaan vahvempaa perustaa koulutien alkupäähän. Ekaluokkalaisten lähtötasoerot ovat suuria ja tällä on vaikutuksia pärjäämiseen koulussa ja elämässä myöhemmin. Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää yhtenä hyvänä ratkaisuna maksuttoman esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi.

”Jokainen lapsi tulee esikouluun erilaisista lähtökohdista. Perhetausta vaikuttaa edelleen suuresti siihen, miten lapset kehittyvät ja millaisista asetelmista koulutie aloitetaan. Saamme jatkuvasti lisää tutkittua tietoa siitä, että varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia erityisesti niille lapsille, joiden lähtötilanne on kaikkein vaikein. Kaksivuotisella maksuttomalla esiopetuksella voitaisiin turvata kaikkien 5-6 –vuotiaiden osallistuminen ja edistää ekaluokalle siirtyvien lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa”, Sarkomaa kuvailee.

Suomi pitää varhaiskasvatukseen osallistumisessa OECD-maiden häntäpäätä yhdessä Turkin kanssa. Sarkomaan mukaan on erityisen huolestuttavaa, että varhaiskasvatukseen eivät nyt osallistu ne lapset, jotka siitä kaikkein eniten hyötyisivät. Myös kokoomuksen puoluehallitus esittää kaksivuotiseen esiopetukseen siirtymistä.

”Esiopetus on jo nyt velvoittavaa ja maksutonta kaikille 6-vuotiaille. Varhaiskasvatus sitä ennen on vapaaehtoista, ja niin sen kuuluu mielestäni ollakin. Kaksivuotisella esiopetuksella voitaisiin (kuitenkin) tukea lapsen kehitystä ja puuttua nykyistä vaikuttavammin erilaisiin varhaislapsuuden ongelmiin, jotka pahimmassa tapauksessa vaikeuttavat koulunkäyntiä ja haittaavat lapsen edun toteutumista”, Sarkomaa toteaa

Sarkomaa kertoo olevansa iloinen tällä hallituskaudella tehdyistä parannuksista varhaiskasvatuksen saralla. Maksuja on alennettu tuntuvasti ja 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeilu aloitettu.

”Nämä ovat hyviä päätöksiä. Varhaisiin vuosiin panostamalla ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja turvaamme kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Kenenkään perhetausta ei saa määrittää sitä, mitä hänestä voi tulla. Siksi pidän varhaisen puuttumisen politiikkaa erinomaisena tienä.”

Oppivelvollisuuden pidentämistä toiselle asteelle. Sarkomaa sen sijaan ei kannata. Tavoite on se, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, mutta oppivelvollisuuden pidentäminen on siihen liian myöhäinen ja tehoton toimi.

”Ongelmiin ja tuen tarpeeseen on puututtava varhain ja ennaltaehkäisevästi. Mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen on toimenpiteenä vain oireiden lievittämistä, eikä auta itse ongelmaan. Riittämättömät tiedot ja taidot ovat juuri se merkittävä syy, joka vaikeuttaa toisen asteen koulutuksen suorittamista. Ongelma ei katoa istuttamalla pakolla lisää peruskoulun jälkeen, vaan painottamalla varhaisia vuosia, antamalla tukea ja panostamalla jokaisen oppimiseen sekä oppimisen ilon löytymiseen peruskoulussa.”

”Peruskoulun osalta täytyy pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana ja oppilaille tarjotaan tarvittaessa myös moniammatillista tukea. Meidän täytyy varmistua siitä, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä on riittävät valmiudet pärjätä toisella asteella ja myöhemmin elämässä. Sitä ei oppivelvollisuutta pidentämällä toiselle asteelle turvata”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

+358 505113033