Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 16.10.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta osoittaisi määrärahat ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämiseen vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Lisäys voitaisiin tehdä talousarvion eduskuntakäsittelyssä, kun hallituspuolueet neuvottelevat joulun alla budjettimuutoksista.

”On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä tehostetaan viipymättä. Nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Lisämäärärahojen osoittaminen oikeusasiamiehen toimistolle ja mahdollistaisi oikeusasiamiehen aloitteiden ja tarkastusten määrän lisäämisen.”

Sarkomaa tukee ehdotuksellaan puhemies Paula Risikon (kok.) Helsingin sanomissa 6.10.2018 tekemää esitystä.

Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi.

Toinen vaihtoehto suunnata voimavarat olisi erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen. Sarkomaa on tehnyt asiasta eduskunnassa toimenpidealoitteen.

”Olennaista on saada vanhusten asioiden valvontaan vahva viranomainen. Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että Oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus sekä monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa.  Siksi sen määrärahojen vahvistaminen olisi nopein keino edetä tärkeässä asiassa”, Sarkomaa toteaa.

”Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh: 050 5113033

Tiedote 11.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt tänään tyttöjen päivän aamuna toimenpidealoitteen, jossa esitetään tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla.  Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi. Sarkomaa mukaan eduskuntaan on saatava ripeästi tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä erillislaki.

”Tänään vietettävä kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, osallistua yhteiseen päätöksentekoon sekä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Tämä ei vielä riittävällä tavalla toteudu. Erillislaki tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämiseksi on välttämätön tyttöjen ja naisten suojelun ja oikeuksien vahvistamiseksi Suomessa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa haluaa ripeästi korjata sen epäkohdan, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä erillislainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Suomalainen lainsäädäntö ei ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä. Myös Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia. Terveydenhuollon ammattilaisille ilmiö on valitettavan tuttu. Viranomaiset saavat näistä kuitenkin harvoin tietoa. Keskeistä olisi vahvistaa sitä, miten tiedot sukuelinten silpomisista saadaan viranomaisille ja tuomioistuinten käsiteltäväksi, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh: 050 5113033

Tiedote 9.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa piti odotettuna mutta hyvin tervetulleena uutisena, että Euroopan komissio ei pidä kansanterveydellisiä syitä riittävinä perusteluina kieltää alkoholin etämyynti ulkomailta. Komissio on ottanut kantaa Suomen alkoholin etämyyntiä koskevaan lakiluonnokseen Suomen pyynnöstä.

Sarkomaan mukaan komission kanta tukee kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan etämyyntiä ei ole kielletty, eikä sitä tulekaan kieltää Suomessa.

”Komissio lähtee siitä, että etämyyntikielto on este tavaran vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa, ja siksi mitä todennäköisemmin EU-oikeuden vastainen. Hallituksen on nyt syytä keskeyttää kiellon valmistelu ja ymmärtää, että kieltolakiajat ovat lopullisesti ohi”, Sarkomaa painottaa.

Komission kanta tukee Kokoomuksen linjaa alkoholipolitiikan järkevöittämisestä.

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä mutta mm. monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Sarkomaa kannustaa ministeriötä ottamaan komission kannan tosissaan, luopumaan kieltolaista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskussa ja se on Sarkomaan mukaan ilahduttavaa. Eduskuntakauden onnistumisensa ja työvoittona hän pitää alkoholilain uudistamista.

”Yrittäjiä ja ihmisten arkea haittaavia normeja purettiin ja päivittäistavarakauppaan tuli lopulta pitkän väännön jälkeen vähän vahvemmat juomat. Muut hallituspuolueet käänsivät valiokunnassa kelkkansa ja hylkäsivät hallituksen esityksen asiasta. Tein tuolloin vastaesityksen, joka sai lopulta istuntosalissa enemmistön. Vahvat oluet pääsivät ruokakauppoihin: Eduskunta kannatti alkoholiprosentin ylärajan nostoa äänin 98–94. Etämyyntikielto olisi täysin eduskunnan hyväksymän uudistuvan linjan vastaista”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

TIEDOTE 5.9.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä kuntoutuspsykoterapia ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen tuottajat valittaisiin jatkossa rekisteröitymismenettelyllä nykyisen kilpailuttamisen sijaan.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Pidän perusteltuna muuttaa lakia siten, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin kuntoutus- ja tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa pohtii.

”Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta,” Sarkomaa kertoo.

Kelan kilpailutuksista on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta. Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Sarkomaa sanoo saaneen lukemattomia viestejä kuntoutusalan toimijoilta. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Sarkomaan johtamat Kelan valtuutetut valvovat Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Operatiivinen vastuu kilpailutuksesta on Kelan johtajilla ja hallituksella. Sarkomaa on pyytänyt Kelan tekemistä kilpailutuksista selonteon Kelan toimivalta johdolta valtuutettujen seuraavaan yleiskokoukseen. On välttämätöntä, että tehdyt kilpailutukset arvioidaan perusteellisesti ja ihmisten mahdollisuus palveluihin turvataan.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan. Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palvelukäyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä edistetään.

”On viisasta, että Kelassa on asiakasraadit, joissa on eri asiakasryhmien- ja järjestöjen edustus,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

 

TIEDOTE 3.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Annika Saarikkoa löytämään valtakunnallisen ratkaisun, jolla ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeen tulokset saadaan juurrutettua ja saattaen vaihdettua kuntien toimintaan. Sellaista aukkoa ei saa päästä syntymään, että nyt eri puolella Suomea tehty työ valuisi hukkaan, eikä hyviä uusia toimintamalleja saataisi parantamaan ihmisten arkea.

Kehitettyjä koti- ja omaishoitoon malleja oli tarkoitus ottaa valtakunnallisesti käyttöön sote uudistuksen osana. Hallituksen kärkihanke päättyy kuluvana vuonna. Sarkomaa on huolissaan, että sote-uudistuksen myöhentyneen aikataulun johdosta hankkeen kehittämistyö on vaarassa valua hukkaan, ellei ministeriö valtakunnallisesti tuo keinoja ja kannustimia hyödyntää hankkeen tuloksia koko maassa. On välttämätöntä, että ministeri etsii tilanteeseen toimivan ratkaisun.

Sarkomaa nostaa esille kärkihankkeen useista onnistumisista ikäihmisten palveluneuvonnan.

”Merkittävänä pidän sitä, että omaishoitajien palveluneuvonnan ja tiedon lisäämisen on havaittu edistävät omaishoitajan jaksamista, ” Sarkomaa toteaa.

”Tällä hetkellä iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot pysyneet suurina. Omaishoito puolestaan toteutuu alueellisesti vaihtelevasti, ja omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan liian vähän tai ne ovat yksipuolisia. Nykytilan korjaamiseksi on kärkihankkeessa luotu mainioita toimintamalleja. Tavoitteena tulee olla, että jokainen ikäihminen saa palvelut yhdenvertaisesti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

TIEDOTE 30.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä.

”Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa toistaa vaateensa kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle.

”Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin”, Sarkomaa sanoo.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen kipeimpiä kysymyksiä.

”Tarvitsemme ripeitä valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä”, Sarkomaa toteaa.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.

”On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Selvitysryhmä esittää muutoksia Kelan hallituksen kokoonpanoon sekä pääjohtajien ja johtajien nimitysvallan siirtämistä tasavallan presidentiltä Kelan hallitukselle. Ministeriöiden ohjaussuhdetta Kelaan halutaan vahvistaa. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, voidaanko se toteuttaa ilman, että Kelan perustuslailliseen asemaan tehdään muutoksia.

Valtuutettujen asettama asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa 25.9.2018 valtuutettujen yleiskokouksessa. Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita. Ryhmältä pyydettiin myös ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.

Selvitysryhmä esittää, että jatkossa pääjohtajan ja Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta. Selvitysryhmä ottaa raportissaan kantaa myös Kelan hallituksen kokoonpanoon ja tehtäviin.

Selvitysryhmä pitää tärkeänä, että Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta vahvistetaan. STM:n ohjausta on vahvistettava erityisesti Kelan sosiaalihuollollisissa tehtävissä. Valtiovarainministeriön ohjausta on vahvistettava Kelan tietohallintotehtävissä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta sen toimialalla. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, onko ohjaussuhteen vahvistaminen mahdollista ilman Kelan perustuslaillisen aseman muutosta. Joka tapauksessa Kelalla on ministeriöiden kanssa yhteistoimintavelvoite, jota on syytä hyödyntää täydessä laajuudessaan.

Selvitysryhmä tarkastelee raportissaan myös muun muassa Kelan valtiosääntöoikeudellista asemaa ja Kelan ICT-palveluiden yhtiöittämistä. Näissä asioissa ryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen.

Kelan valtuutetut esittävät eduskuntaryhmille, että asian jatkotyöstämiseen asetettaisiin parlamentaarinen työryhmä.

Kelan valtuutettujen asettamaan selvitysryhmään kuuluivat OTT, professori (emeritus) Pentti Arajärvi, tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen, professori Heikki Hiilamo, KTT Kai Järvikare, LL Eeva Kuuskoski ja VT Kimmo Sasi.

 

Selvitysryhmän raportti: www.kela.fi/documents/10180/7276260/Selvitys+Kelan+asemasta+ja+hallinnosta_240918.pdf/52b06848-1caf-428c-8f3d-e74e05df274e.

Lisätietoja medialle:
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

 

**

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

 

 

TIEDOTE 20.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Vihdoinkin kaikki korkeakouluopiskelijat ovat YTHS:n piirissä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden laajentamisesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sarkomaan mukaan tässä täyttyvät kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikaiset tavoitteet. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Valtioneuvosto on hyväksynyt lakiesityksen tänään torstaina ja eduskunta saa sen käsiteltäväkseen lähiaikoina.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. YTHS:n työ on vaikuttavaa ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. On jo aika, että myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin”, Sarkomaa sanoo.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön suurin etu on se, että siellä on paras opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen. YTHS kerää ajankohtaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi liikuntaa, mielenterveyttä ja alkoholinkäyttöä koskevista tottumuksista. Sarkomaan mukaan YTHS tuntee hyvin opiskelijoiden terveysongelmat sekä erityispiirteet ja kykenee vastaamaan opiskelijoiden palvelutarpeeseen tehokkaammin kuin julkinen terveydenhuolto. Sarkomaa kannustaa YTHS:ää entistä vahvempaan terveydenedistämiseen.

”Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen, kohdennetut palvelut ja oikea-aikainen hoitoon pääsy ovat valtavan tärkeitä asioita koko kansakunnalle. Kun ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja jopa ennaltaehkäisevästi, ollaan oikealla tiellä. YTHS on osoittautunut tässä erinomaiseksi toimijaksi.”

Sarkomaa toteaa, että kokoomus on urakoinut yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa YTHS:n palveluiden laajentamisen puolesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisen tyytyväinen Sarkomaa on hallituksen esityksessä rahoitusratkaisuun, joka turvaa korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset palvelut.  Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki pääsevät palveluissa samalle viivalle.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

TIEDOTE 14.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee panostuksista suomalaisten lukutaitoon. Hän pitää tänään julkaistuja kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivoja lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi tervetulleina. Työn on tarkoitus jatkua tavoitteenaan kansallinen lukuliike, joka kokoaa mukaan laajasti eri toimijoita. Sarkomaa pitää tehtyjä suuntaviivoja onnistuneena, koska ne kutsuvat laajasti eri tahot edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa.

Sarkomaa haluaa korostaa lukutaidon edistämisessä kodin, vanhempien, isovanhempien ja lapselle läheisten aikuisten merkitystä. Hänen mukaansa on vakava tosiasia, että lasten lukutaitoerot ovat kasvaneet. Erojen takana näkyvät myös sukupuoli ja sosioekonominen tausta. Suomessa tarvitaan lukutalkoot.

”Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu.

”Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielitaidon kehittymistä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on tärkeä perustaito, jonka puutetta on vaikea myöhemmin kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos puutteisiin lukutaidossa puututaan vasta oppivelvollisuuden päättyessä, ollaan jo monin tavoin myöhässä. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan olennaisia toimijoita lukutaidon vahvistamisessa ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat.

”Siksi lisäsimme eduskunnassa tämän vuoden valtion talousarvioon Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.”

”Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa

050 511 3033