Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 7.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänään saanut valmiiksi sote-uudistuksen ensimmäisen käsitelyn. Seuraavaksi mietintöluonnokset maakuntalaista, valinnanvapauslaista ja tuottajalaista lähetetään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tämän jälkeen käydään StV:ssä toinen, ratkaiseva käsittely, josta mietinnöt menevät eduskunnan täysistuntoon päätettäväksi. Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho ovat tyytyväisiä valiokunnan saavuttamaan lopputulokseen.

”Sote otti ison askeleen eteenpäin. Olemme valiokunnassa arvioineet huolellisesti sote-lakien laajan kokonaisuuden ja yksityiskohdat. Uudistuksen peruspilarit eivät muuttuneet. Valinnanvapaus toteutuu laajana perustason terveyspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa soveltuvin osin, aivan kuten hallituksen esityksessä on tarkoitettukin. Seuraavaksi perustuslakivaliokunta arvioi muutoksemme”, summaa kokoomuksessa sosiaali- ja terveysvaliokunnasta vastaava edustaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa iloitsee valinnanvapauden etenemisestä.

”Valinnanvapaus on inhimillinen tapa uudistaa sote-palvelut ja mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta. Tärkeintä on, että valinnanvapaus vahvistaa ihmisten yhdenvertaista pääsyä peruspalveluihin. Se on ketterä tapa vauhdittaa palveluiden laadun kehittämistä ihmisten näkökulmasta”, Sarkomaa kuvailee.

Perustuslakivaliokunta edellytti lakeihin muutoksia, jotta uudistusta voidaan viedä eteenpäin.

”Perustuslakivaliokunta totesi kesällä antamassaan lausunnossa, että lakiesityksiin on tehtävä eduskuntakäsittelyssä joitakin muutoksia. Nämä muutokset on nyt tehty. Uudistuksen perustat - valinnanvapaus ja laajemmat palveluiden järjestäjät- toteutuvat hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti”, toteaa kansanedustaja Sari Raassina.

”Valinnanvapauden toteutuminen laajasti peruspalveluissa on äärimmäisen tärkeää. Se, että ihminen saa itse valita oman palveluntuottajansa rahapussin paksuudesta riippumatta parantaa hoitoon pääsyä. Palveluntuottajien välinen kilpailu on omiaan parantamaan myös palvelun laatua”, toteaa kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola.

Valinnanvapaus parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

”Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton ansiosta esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa ihmiset eivät ole enää kilpailutusten armoilla. Ihminen saa itse valita, mistä palvelunsa hankkii. Tämä on iso ja tarpeellinen muutos”, toteaa kansanedustaja Mia Laiho.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

TIEDOTE 5.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat sisäministeriötä peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon.

"Turvallisuus ei saa jäädä aluepolitiikan alle. Siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Edustajien mukaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä, jonka asukasluku kasvaa. Pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat esittäneet myös vahvaa kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä.

"Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja", kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

erikoislääkäri

050 433 6461

 

Kari Tolvanen

rikosylikomisario

 

09 432 3182

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

 

Tiedote 28.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa nostaa kaupunkipolitiikan tulevaksi kärkihankkeeksi.

”Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

”Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta.

”Valtion on osallistuttava nykyistä enemmän kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava”, Sarkomaa sanoo.

Tukholmassa asuntojen hinnat tuplaantuivat vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä.

”Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Norminpurkua, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Tavallisella ihmisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan”, Sarkomaa sanoo.

Hallitus valmistelee tällä hetkellä kaupunkiohjelmaa vuosille 2018-2022.

”Sipilän hallituksen on viisasta tehdä kaupunkipolitiikassa loppukiri. Hallituksen on viipymättä viimeisteltävä valmisteilla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jotta sen sisältämät toimenpiteet saadaan käyntiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113034

Tiedote 25.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien toteutumisen kannalta merkittävänä harppauksella eteenpäin alaikäisten avioliittojen Suomessa solmimisen mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luopumista. Hallitus on tänään antanut esityksen eduskunnalle, jonka mukaan alaikäiset eivät enää voisi avioitua Suomessa.

”Tämä on lapsen edun mukainen päätös. Kiitos oikeusministeri Antti Häkkäselle, joka asiaan tarttui. Sivistysvaltiossa on täysin välttämättömänä, että avioliiton solmimisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys”, Sarkomaa sanoo.

Hallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tehdään kumoamalla avioliittolain 4 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Lakiteknisesti pieni muutos on periaatteellisesti merkittävä: alaikäisenä avioituminen kielletään Suomessa kokonaan.

”Esityksellä annetaan kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että alaikäisenä avioituminen ei ole Suomessa hyväksyttävää. Myös lähes kaikissa muissa Pohjoismaissa on luovuttu poikkeuslupamenettelystä”, Sarkomaa sanoo.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut päätöslauselmassaan jäsenmaita toimenpiteisiin lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Lapsiavioliiton määritelmän lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ensimmäinen artikla, jonka mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

”Esitys on tärkeä ja välttämätön askel. Suomen on tehtävä tinkimättömästi työtä, että saamme lopetettua lapsiavioliitot kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska edellyttävät 18 vuoden alaikärajaa avioliiton solmimiselle”, Sarkomaa sanoo.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on muistuttanut, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjen oikeuksia. Vuosina 2010–2016 Suomessa on haettu 147 ja myönnetty 119 poikkeuslupaa avioliiton solmimiselle alaikäisenä. Noin 80 prosenttia poikkeusluvan saaneista on ollut tyttöjä. Vain kymmenessä myönnetyssä poikkeuslupapäätöksessä molemmat puolisot ovat olleet alaikäisiä ja kahdessatoista tapauksessa hakijoista ainoa alaikäinen on ollut poika.

”Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana. Poikkeuslupamenettelystä luopumisen seurauksena alaikäiset eivät enää voi avioitua Suomessa, mitä voidaan lähtökohtaisesti pitää lapsen edun mukaisena”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 23.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esitykseen vastata koulutuksen lisärahoituksella koodaripulaan ja yleiseen työvoimapulaan.

Hallitus esittää vuoden 2018 II lisätalousarviossa 40 miljoonan euron lisäyksiä koulutukseen. Summasta 10 miljoonaa euroa kohdistuu uudella päätöksellä koodarikoulutukseen.

”Vaikka talous kasvaa, on työllisyyskehitys viimeisten tietojen valossa jumiutunut paikoilleen, eikä työttömyyskään enää laske. Samaan aikaan usealla työpaikalla olisi tarvetta osaavalle työvoimalle, kun tilauskirjat pullistelevat mutta tekijöitä ei löydy. Tähän hallitus vastaa lisäämällä määrärahoja osaajapulan helpottamiseksi”, edustajat sanovat.

”Hallituksen päätösesitys  lisätä 10 miljoonaa euroa korkeakouluille koodarien työvoimapulaan vastaamiseksi on tärkeää reagointia nykyiseen ja myös tulevaan tilanteeseen, jossa Suomessa olisi koodareille tarjolla enemmän työtä kuin heitä löytyy. Osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät juuri ohjelmisto- ja ICT-alan kasvumahdollisuuksia”, edustajat sanovat.

Koodaripaketin lisäksi hallitus ja ministeri Grahn-Laasonen esittävät 30 miljoonaa euroa nopeisiin ja joustaviin koulutuksiin akuuttiin työvoimapulaan vastaamiseksi. Korkeakouluille myönnetään 10 miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, kuten rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan. Lyhytkestoiseen koulutukseen, joka tähtää tutkinnon osan tai pienemmän osaamiskokonaisuuden opiskeluun, suunnataan 10 miljoonaa.

”Erityisen keskeistä on se, että 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön ja eteenpäin jo tänä vuonna. Näin vaikutuksia saadaan mahdollisimman nopeasti”, edustajat sanovat.

Lisäksi 10 miljoonalla eurolla sujuvoitetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla.

”Maahanmuuttajien työllisyyspotentiaalia on Suomessa vielä paljon hyödyntämättä. Kielikoulutuksilla parannetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille ja integroitumista yhteiskuntaan,” edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh: 050 511 3033
Sari Multala, puh: 040 531 7104
Raija Vahasalo, puh: 050 511 3090

Tiedote 18.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho haluavat lievittää huolia Vaasan keskussairaalan tulevaisuuden osalta. Suomessa tulee jatkossa olemaan 12 laajan päivystyksen sairaalaa.

Pääasia on edustajien mukaan se, että laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa. Muutos sairaalan toiminnassa tulee olemaan vähäinen, ja hoitoa tulee saamaan lähes kaikissa tapauksissa kuten ennenkin.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, edustajat toteavat.

Peruslähtökohta on edustajien mukaan se, että Vaasassa säilyy kattava palvelutaso sekä päiväaikaan että päivystyksen osalta.

Erikoistason palveluiden keskittämisellä on todettu olevan positiivinen vaikutus hoidon laatuun. Vaasan tapauksessa vain hyvin erikoistuneet palvelut ovat jatkossa Seinäjoella.

”Jotta osaaminen pysyy ajan tasalla, täytyy lääkäreillä, kirurgeilla ja koko hoitotiimillä olla riittävästi päiväaikaisia toimenpiteitä ammattitaidon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Sairaalat voivat sopia työnjaosta keskenään. Mikäli laaja päivystys säilytettäisiin sekä Seinäjoella että Vaasassa, ei kirurgeille riittäisi riittävästi toimenpiteitä ammattitaidon ylläpitämiseksi”, edustajat sanovat.

Erikoislääkärien osaamisen ja ammattitaidon kannalta on siis välttämätöntä, että erikoisalan potilastapauksia on riittävän paljon.

”Erityisesti harvinaisemmissa sairauksissa, joiden hoito nyt keskittyy laajan päivystyksen sairaaloihin, on todella tärkeää, että erikoislääkäreillä on riittävästi potilaita ja mahdollisuudet ylläpitää osaamistaan ko. erikoisalalla. Tähän tarvitaan riittävä väestöpohja”, edustajat sanovat.

Vaasan sairaalan palveluvalikoima erikoissairaanhoidossa pysyy tästä huolimatta laajana. Vain kaikkein erikoistuneimmat palvelut keskittyvät.

”Vaasalaisilla ei tule ole hoidon laadun tai saatavuuden suhteen olemaan huolia”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Sari Raassina, puh. 050 523 2808
Jaana Laitinen-Pesola, puh. 040 595 1772
Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Tiedote 16.10.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta osoittaisi määrärahat ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämiseen vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Lisäys voitaisiin tehdä talousarvion eduskuntakäsittelyssä, kun hallituspuolueet neuvottelevat joulun alla budjettimuutoksista.

”On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä tehostetaan viipymättä. Nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Lisämäärärahojen osoittaminen oikeusasiamiehen toimistolle ja mahdollistaisi oikeusasiamiehen aloitteiden ja tarkastusten määrän lisäämisen.”

Sarkomaa tukee ehdotuksellaan puhemies Paula Risikon (kok.) Helsingin sanomissa 6.10.2018 tekemää esitystä.

Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi.

Toinen vaihtoehto suunnata voimavarat olisi erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen. Sarkomaa on tehnyt asiasta eduskunnassa toimenpidealoitteen.

”Olennaista on saada vanhusten asioiden valvontaan vahva viranomainen. Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että Oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus sekä monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa.  Siksi sen määrärahojen vahvistaminen olisi nopein keino edetä tärkeässä asiassa”, Sarkomaa toteaa.

”Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh: 050 5113033

Tiedote 11.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt tänään tyttöjen päivän aamuna toimenpidealoitteen, jossa esitetään tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla.  Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi. Sarkomaa mukaan eduskuntaan on saatava ripeästi tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä erillislaki.

”Tänään vietettävä kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, osallistua yhteiseen päätöksentekoon sekä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Tämä ei vielä riittävällä tavalla toteudu. Erillislaki tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämiseksi on välttämätön tyttöjen ja naisten suojelun ja oikeuksien vahvistamiseksi Suomessa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa haluaa ripeästi korjata sen epäkohdan, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä erillislainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Suomalainen lainsäädäntö ei ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä. Myös Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia. Terveydenhuollon ammattilaisille ilmiö on valitettavan tuttu. Viranomaiset saavat näistä kuitenkin harvoin tietoa. Keskeistä olisi vahvistaa sitä, miten tiedot sukuelinten silpomisista saadaan viranomaisille ja tuomioistuinten käsiteltäväksi, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh: 050 5113033

Tiedote 9.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa piti odotettuna mutta hyvin tervetulleena uutisena, että Euroopan komissio ei pidä kansanterveydellisiä syitä riittävinä perusteluina kieltää alkoholin etämyynti ulkomailta. Komissio on ottanut kantaa Suomen alkoholin etämyyntiä koskevaan lakiluonnokseen Suomen pyynnöstä.

Sarkomaan mukaan komission kanta tukee kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan etämyyntiä ei ole kielletty, eikä sitä tulekaan kieltää Suomessa.

”Komissio lähtee siitä, että etämyyntikielto on este tavaran vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa, ja siksi mitä todennäköisemmin EU-oikeuden vastainen. Hallituksen on nyt syytä keskeyttää kiellon valmistelu ja ymmärtää, että kieltolakiajat ovat lopullisesti ohi”, Sarkomaa painottaa.

Komission kanta tukee Kokoomuksen linjaa alkoholipolitiikan järkevöittämisestä.

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä mutta mm. monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Sarkomaa kannustaa ministeriötä ottamaan komission kannan tosissaan, luopumaan kieltolaista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskussa ja se on Sarkomaan mukaan ilahduttavaa. Eduskuntakauden onnistumisensa ja työvoittona hän pitää alkoholilain uudistamista.

”Yrittäjiä ja ihmisten arkea haittaavia normeja purettiin ja päivittäistavarakauppaan tuli lopulta pitkän väännön jälkeen vähän vahvemmat juomat. Muut hallituspuolueet käänsivät valiokunnassa kelkkansa ja hylkäsivät hallituksen esityksen asiasta. Tein tuolloin vastaesityksen, joka sai lopulta istuntosalissa enemmistön. Vahvat oluet pääsivät ruokakauppoihin: Eduskunta kannatti alkoholiprosentin ylärajan nostoa äänin 98–94. Etämyyntikielto olisi täysin eduskunnan hyväksymän uudistuvan linjan vastaista”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

TIEDOTE 5.9.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä kuntoutuspsykoterapia ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen tuottajat valittaisiin jatkossa rekisteröitymismenettelyllä nykyisen kilpailuttamisen sijaan.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Pidän perusteltuna muuttaa lakia siten, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin kuntoutus- ja tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa pohtii.

”Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta,” Sarkomaa kertoo.

Kelan kilpailutuksista on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta. Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Sarkomaa sanoo saaneen lukemattomia viestejä kuntoutusalan toimijoilta. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Sarkomaan johtamat Kelan valtuutetut valvovat Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Operatiivinen vastuu kilpailutuksesta on Kelan johtajilla ja hallituksella. Sarkomaa on pyytänyt Kelan tekemistä kilpailutuksista selonteon Kelan toimivalta johdolta valtuutettujen seuraavaan yleiskokoukseen. On välttämätöntä, että tehdyt kilpailutukset arvioidaan perusteellisesti ja ihmisten mahdollisuus palveluihin turvataan.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan. Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palvelukäyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä edistetään.

”On viisasta, että Kelassa on asiakasraadit, joissa on eri asiakasryhmien- ja järjestöjen edustus,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033