Siirry sisältöön

Tiedote 22.5

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus noudattaa kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaa palveluiden uudistamisessa. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin maakuntien toimintakyky ja kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti.

”Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.” Sarkomaa linjaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämään kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnälliset kuntoutusta ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

”Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Sarkomaa pitää hyvänä ensiaskeleena asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa Sarkomaa ehdotti yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

”Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa,” Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 15.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta päätöksestä valinnanvapauden pilottialueista. Päätös mahdollistaa sen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Sarkomaa onnittelee kotikaupunkiaan.

Rahoitusta myönnetään kymmenen maakunnan alueelle. Metropolimaakunta sai puolet jaossa olevista pilottirahoista. Helsingin ja Uudenmaan pilottihakemukselle myönnettiin 50 miljoonaa euroa jaossa olleesta 100 miljoonasta. Uudellamaalla kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin käyttöä. Kokeilut alkavat, kun eduskunta on kesän aikana hyväksynyt valinnanvapauslain.

”Helsinki ja muu Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote- uudistuksen etenemisen ehto. Pilottipäätös on tässä taas loikka eteenpäin”, Sarkomaa toteaa.

”On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden laaja kokeilu on uudistuksen onnistumisen edellytys.”

”Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena”, Sarkomaa toteaa.

Päätökset pilottialueista ja niiden rahoituksesta on tehty 19 henkilön asiantuntijaryhmän laatiman arvioinnin perusteella.

Pilottihankkeita hallinnoivat alueelta valitut vastuukunnat tai kuntayhtymät, koska uudet maakunnat muodostetaan vasta vuoden 2020 alussa.

”Pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa viimeistään vuoden 2019 alussa. Maakunnan asukas voi esimerkiksi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä neuvontaa sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveyskeskus voi olla yksityinen tai julkinen.”

Pilottialueiden asukkaille tiedotetaan valintamahdollisuuksista ennen pilottien käynnistymistä.

”Seuraavaksi hallituksen on keskityttävä  ministeri Bernerin johdolla valmisteltavaan kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimiseen.”

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 15.5.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa kiittää Ujuni Ahmedia hyvästä työstä tyttöjen ja naisten suojelemiseksi. Ahmed kertoi tänään Helsingin sanomien haastattelussa muun muassa, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Hän on kiitettävällä tavalla nostanut sitkeästi esille tosiasian, että tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Me tiedämme jo sen, että ainakin Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia”, Sarkomaa toteaa.

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä lainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Ministeri Saarikko totesi aloittaessaan ministerinä Ylen A-studiossa, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset pitäisi kieltää erillisellä lailla myös Suomessa. Saarikko sanoi olevansa valmis viemään asiaa eteenpäin ja kertoi haluavansa keskustella tästä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa.”

Sarkomaa toivoo, että ministerit yhdessä katsoisivat asiaa ja laittaisivat lainsäädäntövalmistelun vauhtiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050 5113033

Tiedote

8.5.2018

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on valittu kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Neuvottelukunnan edunvalvonta kohdistuu tällä hetkellä erityisesti ajankohtaiseen sote- ja maakuntauudistukseen.

– Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on uudistuksen etenemisen edellytys, sanoo Sarkomaa.

Uusi puheenjohtaja toivoo, että maan hallitus hyväksyy metropolialueen kuntien yhteisen hakemuksen valinnanvapauspilottiin. Se olisi hänen mukaansa mahdollisuus kehittää sopivia toimintatapoja, hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta Uudellamaalla.

– Uudistuksen myötä esille on noussut monia kaupunkeihin liittyviä kysymyksiä, joihin maan hallituksen on yhdessä uusmaalaisten kaupunkien kanssa etsittävä kestäviä ratkaisuja, Sarkomaa toteaa.

Siksi hän kirittäisi myös kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimista.

– Avainasia on kuitenkin turvata tulevan maakunnan rahoitus. Tämä tarkoittaa hallitukselle sekä muutoskustannusten että aloitusvuoden 2020 rahoituksen varmistamista erityisesti kasvavalla Uudellamaalla.

Uudenmaan maakuntajohtajan mukaan on hienoa saada joukkoon kokenut ja motivoitunut puheenjohtaja.

–  Muutoksen pyörteissä tarvitaan paitsi vankkaa kokemusta myös lujaa yhteishenkeä, Ossi Savolainen kommentoi.

Sarkomaa seuraa tehtävässä kansanedustajan tehtävät jättänyttä Outi Mäkelää aina vaalikauden 2015–2019 loppuun asti. Kansanedustajien neuvottelukunnan, tutummin KENK:in varapuheenjohtajina toimivat SDP:n Tuula Haatainen ja perussuomalaisten Mika Niikko.

Kansanedustajien neuvottelukunta ajaa maakunnan etua

Kaikki Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Yhteensä edustajia on 57 eli yli neljännes koko eduskunnasta.

Kansanedustajien neuvottelukunta ottaa kokouksissaan kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa. Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.

Neuvottelukunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa, ja järjestäytyy vaalikausittain. Puheenjohtajistoon valitaan Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kolmen suurimman puolueen edustajat.

Lisätietoja:

Kenkin puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedusta Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

 

 

TIEDOTE 5.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kommentoi puheita sote-uudistuksen eduskuntakäsittelystä. Mittavan lakikokonaisuuden käsittelyn suuri työ ja vaativa aikataulu on ollut koko ajan tiedossa.

”Nyt on maltti valttia. Vielä on liian aikaista arvioida valiokuntien tarkkoja aikatauluja. Sosiaali-ja terveysvaliokunta tekee vaativaa työtään, kuten eduskunnassa on aina tapana; huolella mutta ripeästi. On tärkeää, että työssä on työrauha”, Sarkomaa kommentoi.

Sarkomaan mukaan on tiedossa, että perustuslakivaliokunnan lausunto on yksi ratkaiseva tekijä sille, miten eduskuntakäsittely aikataulutetaan ja etenee. Sarkomaa painottaa, että sosiaali-ja terveysvaliokunta odottaa vielä lausuntoja myös useilta muilta valiokunnilta. Sosiaali-ja terveysvaliokunta on lisännyt merkittävästi kokousaikojaan.

”Työtä on tehty ja teemme siitä lähtökohdasta, että hallituksen esityksen aikataulu pitää”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa painottaa myös, että ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite, jonka toteutumiseksi kokoomus tekee sitoutuneesta työtä. Siksi sote-uudistus tehdään.

”Pidän tärkeänä, että hallitus tuplasi kehysriihessä valinnanvapauslain pilotointiin tarkoitetut määrärahat. Nyt tälle on varattu yhteensä 200 miljoonaa. Ihmisille tärkeän ja yhdenvertaisia peruspalveluja vahvistavan valinnanvapauden kokeilu Helsingissä ja metropolialueella on välttämätöntä.”

Sarkomaan mukaan on päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Kokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.

Sarkomaan mukaan Helsingin sote-huoliin vastasi myös se, että hallitus lupasi arvioida tarkemmin yhdessä kaupunkien kanssa muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisoinnin todellista tasoa.

”Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Myös aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on välttämätöntä ja luvattu arvioida ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018.”

”On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevän näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä”, Sarkomaa sanoo.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 505113033

TIEDOTE 20.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki uudistuu osana sote-uudistusta. Uusi laki lähtee lausuntokierrokselle tänä keväänä ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi tulevana syksynä. Lähtökohta ja kivijalka on, että asiakasmaksuilla kerättävä summa ei uudistuksen myötä nouse. Tarkoitus on yksityiskohtaisesti säätää, mistä asioista saa periä maksun. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen suuntaan, johon uudistuksella ollaan menossa.

”Olen todella iloinen, että alaikäisten terveyspalveluista tehdään hallituspuolueiden voimin kokonaan maksuttomia. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidon palveluistakaan ei jatkossa peritä lapsilta poliklinikka- tai laitoshoitomaksuja. Tämä on lasten etu. Maksuttomuudella tavoitellaan lasten terveyserojen kaventamista ja vahvistetaan tasa-arvoa”, Sarkomaa toteaa.

Uusi laki tuo mukanaan muitakin hyviä muutoksia. Toisin kuin nykyään maksukattoon laskettaisiin tulevaisuudessa myös hammashoidon asiakasmaksut. Tämä on Sarkomaan mukaan kansanterveysteko. Heikko suunterveys on iso terveyserojen kasvattaja. Suun terveys tärkeä osa kokonaisterveyttä.

Tarkoitus on myös poistaa vanhusten asumis- ja hoivapalvelujen asiakasmaksuissa nykyään vallitseva epätasa-arvo ja sekavuus. Nykyisin saman tyyppisen hoivan maksut voivat vaihdella huomattavasti sen mukaan, katsotaanko kyseessä olevan laitoshoito vai tehostettu palveluasuminen. Maksujen viidakkoa on tarkoitus selkeyttää ja löytää keinoja helpottaa kaikkein heikommassa asemassa olevien tilannetta.

Myöskään oppositio ei voi nyt väittää, että sote-uudistus rahoitettaisiin asiakasamaksujen osuutta kasvattamalla. Suomessa asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat, eikä niitä ole varaa korottaa.”

”Tulevaisuudessa asiakasmaksut perimättä, jos maksut vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Mielestäni maksut pitäisi aina jättää perimättä, jos asiakas joutuisi hakemaan toimeentulotukea niiden maksamista varten. Yhdenvertainen pääsy palveluihin on koko sote-uudistuksen ydin.”

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa

+358 505113033

TIEDOTE 14.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee uusista keinoista  lasten ja nuorten opintien tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Kehysriihessä sovittujen toimien positiiviset vaikutukset ulottuvat heti lasten arkeen. Uudella 10 miljoonan euron varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla turvataan eri alueilta ja erilaisista lähtötilanteista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden koulutiellä.

”Tasa-arvorahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä päiväkoteihin alueilla, joissa tilanne on kaikkein haastavin esimerkiksi korkeamman työttömyysasteen vuoksi. Jo aiemmin tasa-arvorahoitusta on käytetty esi- ja perusopetuksessa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on tehokas ja toimiva tapa torjua eriarvoisuutta”, Sarkomaa toteaa.

”Suomi tarvitsee tekoja, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan turvata mahdollisuuksien tasa-arvo sekä koulutuksessa ja sitä kautta myöhemmin mahdollisuutena päästä mukaan työelämään. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja saatava oppien edellytykset jatkaa vähintään toisen asteen opintoihin. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla.”

Kehysriihen koulutusta-, osaamista ja perheitä koskevat päätökset ovat Sarkomaan mukaan askelia juuri oikeaan suuntaan.

”Eriarvoistuminen ja nuorten kokemus osattomuudesta ovat vakavia ongelmia, joihin me kokoomuksessa haluamme löytää ja tehdä ratkaisut.”

Toinen merkittävä parannus koulutuksen tasa-arvoon saatiin riihestä toisen asteen opiskelijoiden opintotuen oppimateriaalilisän muodossa. Jatkossa pienituloisille alle 20-vuotiaille opiskelijoille maksetaan opintotuen yhteydessä noin 46 euroa kuukaudessa oppimateriaalilisää.

”Tällä turvataan se, ettei kenenkään koulutuspolku katkea varattomuuden tai liian korkeiden materiaalimaksujen vuoksi. Pidän oppimateriaalilisää järkevänä keinona torjua pudokkuutta toisella asteella. Se kohdentuu juuri niille nuorille, joiden tilanne on haastavin. Apua saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat”, Sarkomaa tiivistää.

Pidemmän aikavälin tavoitteena pitää Sarkomaan mukaan olla myös se, että oppimateriaalien hintaa saataisiin hilattua alaspäin. Jos kustantaisimme nykyisellä hintatasolla ilmaiset materiaalit kaikille toisen asteen opiskelijoille, olisi hintalappu valtiontaloudelle jopa 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Sarkomaan mukaan oli hyvä, että asiaan löydettiin ripeästi tepsivät keino. Ongelma ollut pitkään tiedossa, nyt siihen tartuttiin.

”Nämä ovat konkreettisia ja tuntuvia toimenpiteitä. Opposition ainoa vastaus tasa-arvo- ja osaamisongelmiin sen sijaan tuntuu olevan pelkkä mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen. On paljon vaikuttavampaa tarjota nuorelle räätälöityä tukea ja  ohjausta sekä mielekkäitä tapoja oppia aina varhaisista vuosista asti, kuin pidentää oppivelvollisuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 12.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää merkittävänä kehysriihen päätöstä  sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamista 200 miljoonalla eurolla. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Sarkomaa pitää tätä tervetulleena kaupunkipoliittisena edistysaskeleena.

”On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Olen pitänyt välttämättömänä, että hallitus kehysriihessä varmistaa pilottirahoituksen riittävyyden. Tämän työn hallitus teki kiitettävästi”, iloitsee Sarkomaa.

”Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Piloteilla ja palvelusetelikokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta”, hän jatkaa.

Pilotit voivat alkaa 1.7.2018, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain. Päätökset piloteista tehdään toukokuussa 2018.

Sarkomaan mukaan Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien  kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa.

”On välttämätöntä, että maakuntien toiminnan aloitus vuonna 2020 sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Myös aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu,  ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018. On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

TIEDOTE 10.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Hallituksen kehysriihi käynnistyi tänään tiistaina. Riihessä päätetään loppuhallituskauden talouspolitiikan raameista, mukaan lukien sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien rahoituksesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee päätöksen siitä, että Helsinki ja Uusimaa valitaan piloteiksi.

Sarkomaa pitää pilottihakemuksen hyväksymistä välttämättömänä vastauksena Helsingin ja Uudenmaan esittämiin huoliin.

”On päivän selvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Siksi pidänkin välttämättömänä, että Uudellamaalla valinnanvapautta pilotoidaan koko laajuudelta, eli sote-keskuksissa, hammashoidossa, asiakasseteleissä ja henkilökohtaisessa budjetissa. Maakunnan suuri koko tai pilotin suurempi rahantarve eivät ole perusteita jättää sitä pilottien ulkopuolelle. Hallituksen on kehysriihessä varmistettava, että rahoitus riittää ”, Sarkomaa vaatii.

Uudenmaan maakunnan pilottihakemuksessa on mukana Helsinki mukaan lukien 24 kuntaa eli melkein koko alue. Kehysriihessä on Sarkomaan mukaan pilottihakemuksen hyväksymisestä tehtävä selkeä päätös. Helsinkiä ja Uuttamaata ei voi jättää suurimpana pilottien ulkopuolelle.

”Uudenmaan metropolimaakunta on Suomessa ainutlaatuinen. Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys ja ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää palvelut uudessa sotessa”, Sarkomaa toteaa.

Valinnanvapauspilotit käynnistyvät vasta sote-lakien hyväksymisen jälkeen.

Valinnanvapaus on sote-uudistuksen vaikuttavin osa. Siinä missä maakuntauudistus tuo järjestäjälle vahvemmat hartiat, on valinnanvapaus se keino, jolla ihmiset saadaan nopeammin ja yhdenvertaisemmin jonoista hoitoon. Jatkossa ihmiset saisivat itse valita, kuka heidän palvelunsa perustasolla tuottaa. Oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla säästetään pidemmän päälle sekä kustannuksissa, että parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Siksi sote-uudistusta tehdään.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 6.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on kokoomuksen Sari Sarkomaan mukaan välttämätön Helsingissä ja Uudellamaalla. Ihmisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa. Helsingin ja Uudenmaan metropolialueen erityislaatuisuus on hänen mukaansa kuitenkin koko uudistuksen onnistumisen edellytys.

Sarkomaan mukaan Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei kuitenkaan ole olennaista kuka palvelut järjestää vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.

”Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja osin vääriinkin väitteisiin olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhdensuuntaiset lukemat ”, Sarkomaa kirjoittaa blogissaan.

Blogissaan Sari Sarkomaa nimeää viisi ehtoa uudistuksen onnistumiselle metropolialueella. Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytyminen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.

”Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja. On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi”, Sarkomaa kirjoittaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033