Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 26.4.2017

Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää hyvänä hallituksen puoliväliriihen päätöstä aloittaa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelu, joka tähtää ensi hallituskaudelle. Sarkomaan mukaan monelta hallitukselta tekemättä jäänyt sotu-uudistus on jäänyt soten varjoon, mutta uudistuksen tarve on aivan vastaava.

”Sosiaaliturvamme on tilkkutäkki, jota on eri aikakausina paikkailtu sieltä ja täältä, mutta joka ei enää vastaa ihmisten tarpeita ja työelämän muutoksen asettamiin haasteisiin. Turvan eri osien paikkaaminen ei enää auta, vaan on tehtävä kunnollinen uudistus”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaa moittii erityisesti nykyisen sosiaaliturvan sisältämiä kannustinloukkuja, jotka vaikeuttavat tai jopa muodostavat esteen työn vastaanottamiselle. Sosiaaliturvan pitäisi olla ponnahduslauta takaisin työelämään tilanteessa, jossa ihminen syystä tai toisesta jää väliaikaisesti vaille ansioita.

”Yhteiskunta ei ole terve, jos työ ei kannata ja jos sosiaaliturva estää aktiivisen osallistumisen yhteiskunnassa. Työn, itsensä työllistämisen ja oman osaamisen kehittäminen tulee aina kannattaa ja näkyä rahapussissa”, sanoo Sarkomaa.

Työ ja osallisuus yhteiskunnassa on jokaiselle tärkeä ja  paras keino ehkäistä syrjäytymistä. Sarkomaa korostaa, että päättäjillä on vastuu siitä, että yhteiskunta on mahdollistava eikä elämää hankaloittava. Sarkomaa pitää hyvänä ratkaisuna, että hallitus ottaa valmistelussa huomioon perustulokokeilun lisäksi osallistumistulokokeilun.

”On välttämätöntä, että tällä hallituskaudella käynnistetään kokeiluja, tiedonhankinta ja valmistelua sekä näytetään selkeää suuntaa isolle uudistukselle, josta seuraavissa hallitusneuvotteluissa on oltava valmius sopia”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
p. +358 505113033

Tiedote 24.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallituksen apteekkityöryhmän kokoomuslaiset jäsenet, kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sinuhe Wallinheimo ovat tyytyväisiä hallituspuolueiden välillä saavutettuun kompromissiin. Suomalainen ammattiapteekki säilyy sen mukaisesti edelleen proviisoriomisteisena ja luvanvaraisena, mutta muun muassa apteekkilupaprosessiin on luvassa alan toivomia joustoja, muutoksia ja läpinäkyvyyttä. Apteekkeja tullaan reformin myötä kehittämään osana terveydenhuoltoa.

”Apteekkeja tulee tämän uudistuksen myötä lisää, mikä lisää alan kilpailua. Uudistus on tervetullut ja kaivattu, sillä kilpailutilanne tulee parantamaan palveluiden laatua. Tämä tulee näkymään asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi laajentuneina aukioloaikoina. Apteekkiala vapautuu nyt maltillisesti ja vastuullisesti, samalla kuitenkin lääketurvallisuudesta vastuullisesti kiinni pitäen. Uudistuksen tavoite on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää turhaa byrokratiaa. Nämä asiat olivat Kokoomukselle tärkeitä apteekkiryhmän neuvotteluissa”, kansanedustajat summaavat.

Osana uudistusta hallitus toteuttaa selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa lääkehuollosta yhteiskunnalle koituvat kokonaistaloudelliset vaikutukset. Hallitus myös esittää muutoksia lääketaksaan mukaan lukien säännölliset tason tarkastukset. Lisäksi apteekeille mahdollistetaan itsehoitolääkkeiden myynti halvemmalla, omasta katteesta tinkimällä.

”Päätöksellään hallitus on osoittanut sen, että se on kuunnellut tarkalla korvalla kansalaisten esille nostamia epäkohtia lääkkeiden saatavuuden ja hinnan osalta. Kaikkia epäkohtia tämä kompromissi ei poista, mutta kompromissi on askel oikeaan suuntaan”, Sarkomaa ja Wallinheimo katsovat.

Wallinheimo myös muistuttaa hallituksen apteekkipäätökseen sisältyvästä takalautakirjauksesta.

”Pallo asiassa on nyt apteekkareilla, Fimealla ja muilta tahoilta tulevilla luvanhankijoilla. Mikäli alueellinen saatavuus ei parane tai apteekkien määrä lisäänny, on hallituksella oltava valmius selvittää vallitsevan lupajärjestelmän toimivuutta”, Wallinheimo linjaa.

Myös tietyt itsehoitolääkkeet ovat vapautumassa päivittäistavarakauppaan. Käytännössä kyseessä ovat esimerkiksi tietyt lääkerasvat. Sen sijaan särkylääkkeet säilyvät edelleenkin vain apteekin hyllyllä.  Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että apteekkien roolia tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa lisätään, sillä se palvelee erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä monisairaita henkilöitä sekä ikäihmisiä.

”Vaikka itsehoitolääkkeitä vapautetaan, niin on hyvä, ettei Suomi toista Ruotsin virheitä. On olennaista todeta,  että poliitikot eivät suoraan tässä tee päätöstä mahdollisesti vapautettavista lääketuotteista, vaan sen tekevät lääkehuollon asiantuntijat”, hän linjaa.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Sinuhe Wallinheimo

p. 050 512 0873

 

Tiedote 24.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja on helpottunut tiedosta, että Kela on saavuttanut lain mukaisen tilan perustoimeentulotuen maksatuksessa. Kela tiedotti asiasta tänään. Kelan toimintaa valvovat valtuutetut ovat edellyttäneet lain mukaisen tilan saavuttamista viipymättä.  

Hakemukset käsitellään nyt lainmukaisessa ajassa eli 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Kelan valtuutetut ovat pitäneet välttämättömänä, että perustoimeentulotuen siirrosta tehdään arviointi. Valtuutetut kokoontuvat käsittelemään arviointia ylimääräiseen yleiskokoukseen kesäkuussa. Kelan sisäisen arvioinnin lisäksi on pohdittava tarvitaanko vielä ulkopuolinen arviointi, kertoo Sarkomaa.

Valtuutetut ovat saaneet viikottain Kelan johdolta raportin toimenpiteistä käsittelyaikojen saattamisesta lain mukaiseksi ja käsittelyajoista vakuutuspiireittäin. Seurantaa jatketaan edelleen, sanoo Sarkomaa.

Huoli kaikkein vaikeimmasta asemassa olevista ihmisistä on ollut suuri, sanoo Sarkomaa. Ruuhkan aikana perustoimeentulotuen asiakkaiden ruoan ja lääkkeiden saanti turvattiin maksusitoumuksilla. Kiireellisissä tapauksissa maksusitoumuksen voi saada saman päivän aikana. Myös kunnat ovat myöntäneet täydentävää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi.

Sarkomaa kiittää Kelan henkilöstöä, joka on tehnyt urakalla ylitöitä tilanteen korjaamiseksi. Kelaan rekrytoitu lisähenkilöstö on tullut tarpeeseen. Perustoimeentulotuen maksatus on kyettävä hoitamaan lain edellyttämällä tavalla ilman, että muiden etuuksien maksatus ruuhkautuu. Myös tätä Valtuutetut seuraavat tarkkaan.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 22.4.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa hallitusta perhevapaauudistuksen käynnistämisen välttämättömyydestä puoliväliriihessä. Suomalainen perhevapaajärjestelmä on aikansa elänyt, minkä vuoksi uudistuksen aloittamisella ei enää voi aikailla, vaan nykyisen hallituksen on käynnistettävä uudistustyö.

"Perheet ovat samanarvoisia, mutta niitä kohdellaan nykyisin eriarvoisesti. Nykyiset vanhempainvapaat tunnistavat huonosti erilaisten perheiden tarpeet ja saumattoman yhdistämisen työelämän kanssa. Meidän on huomioitava paremmin esimerkiksi adoptio-, yksinhuoltaja- ja uusioperheet", toteaa Sari Sarkomaa.

Puolueet sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt ovat tarjonneet hyviä malleja perhevapaiden uudistamiseksi. Kokoomuksen ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi tarkoittaisi perheille enemmän joustavuutta arkeen, lisää valinnanmahdollisuuksia sekä tasaisi vastuuta hoivasta vanhempien välillä.

"On lasten etu, että sekä isät että äidit ovat vahvoja vanhemmuudessa. Kokoomus haluaa tarjota perheille vapauttaa päättää perhevapaiden käytöstä, mutta samalla myös varmistaa etuuden sekä vanhemmuuden tasa-arvoisen jakamisen", muistuttaa Sarkomaa.

Asiantuntijoiden taholta on laajasti osoitettu, että perhevapaiden uudistamisella on vaikutuksia etenkin naisten työllisyyteen, uran kehittymiseen ja eläkkeen määrään. Uudistus on siis kannattava myös hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.

"Työn ja perheen yhdistäminen haastaa monien perheiden arkea. On niin perheiden kuin koko yhteiskunnan etu, että annamme enemmän joustoja suunnitella näiden kahden tärkeän asian yhdistäminen. Työelämän tasa-arvo on itseisarvo, jonka eteen meidän on tehtävä päättäjinä töitä. Työelämässä tarvitaan naiset, ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Vanhempainvapaauudistus on tärkeä askel tasa-arvoisempaan työ- ja perhe-elämään, ja se voisi osaltaan vauhdittaa perheiden perustamista ja lisätä syntyvyyttä", summaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä ajatuksena myös parlamentaarisen työryhmän perustamista, jossa työmarkkinajärjestöt olisivat mukana.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Tiedote 11.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajilla ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenillä Sanna Lauslahdella ja Sari Sarkomaalla on vahva tahtotila vankistaa järjestöjen asemaa hyvinvoinnin rakentajina osana sote- ja maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksessa on asetettu samalle viivalle järjestöt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Palveluiden tuottamisen lisäksi kansalaisjärjestöillä on suuri rooli esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisessä ja siksi uudistuksessa on tärkeää huolehtia järjestötyön jatkuvuudesta.
"Otamme kansalaisjärjestöjen huolen vakavasti vastaan. Järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä.  Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka tuottava tekijöilleen hyvää mieltä ja avun saajille hyvinvointia", toteaa Sanna Lauslahti.

Kunnilla on tähän asti ollut merkittävä rooli järjestöjen toimintaedellytysten takaamisessa mm. tilojen ja avustusten kautta. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee tehdä maakuntalakiin lisäys, jossa maakunta velvoitetaan yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Ei riitä, että yhteistyövelvoite on vain kunnilla.
"Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Hallitusohjelmassa nimittäin todeltaan, että vahvistetaan vertaistukea ja ihmisten osallisuutta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", perustelee Sari Sarkomaa.

"Vapaaehtoistyötä tulee maakunta-uudistuksessa vahvistaa, eikä heikentää.  Meillä ei ole varaa menettää esimerkiksi kuntoutuksen vertaistukea tai muita hyviä hyvinvointia parantavia toimijoita. On nimittäin kyse yli miljoonasta vapaaehtoistyötä tekevästä suomalaisesta", päättävät edustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

+358 50 512 2380

 

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Tiedote 6.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut tänään ”Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin”-pamfletin, jossa esitetään 28 konkreettista toimenpide-ehdotusta rakentamaan terveen sisäilman kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita. Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan johdolla valmistellussa pamfletissa esitetään tuleville kuntapäättäjille työkaluja, joilla kunnallisessa päätöksenteossa voidaan kitkeä ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia.

”Kokoomus haastaa kaikki tulevat valtuutettunsa tekemään töitä terveiden päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden eteen. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva vastuu siitä, että heidän kotikuntiensa tilat ovat terveellisiä käyttää. Seuraavalla valtuustokaudella tulee ottaa kärkitavoitteeksi terveelliset tilat jokaisessa Suomen kunnassa”, toteavat Lauslahti ja Sarkomaa.

”Hälyttävä määrä lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin erilaisille sisäilmaongelmille. Kauniit sanat siitä, että laitamme sisäilmaongelmat kuntoon ei riitä.  Seuraavina vuosina tarvitaan lukuisa joukko ripeitä ja konkreettisia toimia, joilla taataan terveellinen oppimisympäristö päiväkodeissa ja kouluissa ja työtila julkisissa rakennuksissa työtään tekeville työntekijöille.  Pamfletissa esitämme kuntatasolla tehtäviä toimenpiteitä, joilla kunnissa voidaan vaikuttaa sisäilmaongelmien nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti ja niihin on puututtava matalalla kynnyksellä”, toteavat edustajat.

Kansanedustajien mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallinen haaste. Koska ongelma on niin yleinen, raportissa esitetään, että kuntiin luotaisiin sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn pureutuvat suunnitelmat.

”Jokaiseen kuntaan on saatava yli valtuustokauden ulottuva toimenpidesuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, ja sen tulee pitää sisällään rakennusten vuosi- ja peruskorjaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa valmiiksi toimintatavat siitä, miten epäiltyyn tai havaittuun sisäilmaongelmaan reagoidaan.  Jos sisäilmaongelmia tulee tietoon, tulee tilanteen selvittely aloittaa viipymättä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että sisäilmaongelmaisten rakennusten hidas korjaustahti on kerryttänyt peruskorjausvelkaa merkittävään määrään maamme kuntia. Peruskorjausvelan kehittyminen on syytä raportoida kerran vuodessa kunnanvaltuutetuille. Näin valtuutetuilla saadaan nykyistä selkeämmin tieto tekemättä olevista peruskorjauksista ja jokaiselle kuntalaiselle voidaan saada tieto tehdyistä korjaussuunnitelmista”, toteaa Lauslahti.

Yhtenä keinona kansanedustajat ehdottavat avoimuuden lisäämistä. Avoin, oikea ja saatavilla oleva tieto lisäisi monissa tilanteissa luottamusta ja vähentäisi huolta.

”Kouluterveydenhuollon velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Pidän tärkeänä, että raportit näistä tarkastuksista olisivat julkisia, jotta vanhemmilla ja tilojen kaikilla käyttäjillä olisi myös tieto siitä, missä kunnossa koulu- tai päiväkotirakennus on”, Sarkomaa toteaa

”Jokaisella koululaisella, heidän vanhemmillaan ja sairaalan työntekijöillä tulee olla helposti saatavilla oleva tieto siitä, mihin hän voi ilmoittaa epäilemistään sisäilmaongelmista. Kunnissa tulee olla yksi toimija, joka vastaanottaa nämä ilmoitukset ja vastaa selvitystyön aloittamisesta. Kuntien tulee tarjota kuntalaisille yksi taho, jonka kanssa asioida ja jonka he voivat luottaa ottavan vastuun ongelman selvittämisestä.  Jokaisella rakennuksella olisi hyvä olla oma nimetty talonmies”, edustajat päättävät.

Pamfletti kokonaisuudessaan: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 4.4

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee oppositiopuolueiden linjaa siitä, että ihmisen valinnanvapauden sijaan he jatkaisivat kilpailutusmallilla. Kilpailuttamisessa maakunnan viranomaiset tekevät ratkaisut ihmisen puolesta.

”Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutus. Näin ihmisen ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, toteaa Sari Sarkomaa.

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät väittävät kannattavansa valinnanvapautta, mutta se ei toteudu heidän sote-malleissaan. Yhdessäkään opposition esityksessä ei lisätä ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Nykyinen kilpailuttaminen on saanut paljon kritiikkiä siitä, että se ei huomioi ihmisten omia toiveita ja suosii isoja yrityksiä.

”Vasemmisto haluaa jatkaa sillä linjalla, että esimerkiksi vammainen ei pääse valitsemaan asumispalveluitansa. Kokoomuksen ajama henkilökohtainen budjetti tuo vammaisen mukaan palveluiden suunnitteluun tuen kanssa, räätälöi hänelle yksilölliset palvelut ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Näin järjestöillä ja pk-yrityksillä on mahdollisuus olla mukana markkinoilla”, selventää Sarkomaa.

Kelan tutkimuksien mukaan edes merkittävä vamma ei vähennä henkilön halua vaikuttaa omiin palveluihinsa. Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla, ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja (Kelan työpaperi 95/2016).

”Oppositio vastustaa valinnanvapautta unohtaen ihmisen. Vammaiset ovat näyttäneet esimerkkiä valitsemisesta samaan aikaan kun vihervasemmisto väittää, etteivät ihmiset pystyisi valitsemaan”, toteaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Tiedote 29.3.

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauslakiluonnos palasi eilen lausuntokierrokselta. Uudistus ei ole helppo ja siksi  se on erityisellä huolella tehtävä. Lausuntokierroksen palaute, asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan pureksittava ja hyödynnettävä.

”Laista on saatava paras mahdollinen, siksi kenttää kuultiin lausuntokierroksella. Edellytämme, että lausuntopalaute luetaan huolella ja vaikutusarviot tehdään vedenpitäksi. Eduskuntaan on tuotava laadukas laki”, sanoo edustaja Sarkomaa.

Valinnanvapauslaki on osa sote-kokonaisuutta. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Maakunta- ja sote- uudistuslakeja ei voi käsitellä kunnolla ilman kokonaisuuteen kuuluvaa valinnanvapauslakia. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava.

”Lainvalmisteussa tulee mennä laatu eikä aikataulu edellä - vain siten saamme kaikille suomalaisille hyvän uudistuksen”, toteaa Sari Raassina.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Sari Raassina

Kansanedustaja

Tel. +358 505232808

Tiedote 26.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa sote-kenttää ratkaisukeskeisyyteen sote-keskustelussa. Uudistusta on yritetty saada maaliin parikymmentä vuotta vuorovedoin usean hallituksen ja kaikkien puolueiden voimin.  On kaikkien, varsinkin palveluja jonossa odottavan ihmisen, etu, että uudistuksesta saadaan vihdoin tehtyä.

”Järjestelmäkeskeisyyden sijaan vahvemmin ihmisen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet mahdollistavaan valinnanvapauslakiin on varmasti löydettävissä Suomessa toimivat ratkaisut. Valinnanvapaudesta on sosiaali- ja terveydenhuollossa jo hyviä esimerkkejä, joista vammaisten avokuntoutuspalvelut ovat yksi”, toteaa Sari Sarkomaa.

Valinnanvapaus toimii hyvin merkittäviä terveyden ja toimintakyvyn haasteita omaavalla ihmisryhmällä. Tästä on tutkimusnäyttöä Visa Pitkäsen ja Piia Pekolan tekemässä Kelan työpaperissa 95 (2016) . Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävätkään vammat tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja.

Kuntoutus tuotetaan lähellä kuntoutujia sijaitsevissa yrityksissä. Kela on luonut palveluiden laadun varmistamiseen kriteerit, jotka kohtelevat eri kokoisia palvelun tuottajia tasavertaisesti.  Oikeus valita ja tarvittaessa vaihtaa koettiin valtaosan (90%) mielestä tärkeäksi. Valintaoikeutta käytti noin 40 prosenttia. Vaikeavammaisten avokuntoutusesimerkki osoittaa palvelukokonaisuuksien toimivan, vaikka toimijatahoja on useita ja vaikka ne edustavat eri sektoreita.

”Vaikeavammaisten valinnanvapaus on esimerkki Suomen elävästä elämästä, että valinnanvapauden laajentaminen on mahdollista toteuttaa onnistuneesti sosiaali- ja terveydenhuollossa laajemminkin”, huomauttaa Sarkomaa.

Tulevaisuudessa tiedonkulku palveluprosessin eri vaiheessa helpottuu entisestään, kun Kanta-palveluiden potilastiedon arkistosta löytyvät sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin potilaskertomukset. Yksityisten tuottajien liittymisprosessi kantaan on parhaillaan käynnissä ja moni toimija on jo siinä mukana.

Vuonna 2015 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 25 300 ihmistä. Yleisin muoto on yksilöllinen fysioterapia. Kelan tutkimus osoittaa, että valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa niin, että mikroyritykset kykenevät isompien tuottajien ohella tarjoamaan tasavertaisesti palvelujaan ihmisten valittavaksi. Tämä turvaa osaltaan lähipalvelujen säilymistä ja hillitsee kokonaiskustannusten kasvua.

”On tärkeää, että hallitus vastaa huolella valinnanvapauslain lausuntokierroksen päätyttyä aukioleviin ja ymmärrettävästi ihmisiä huolestuttaviin kysymyksiin. Pidän uudistuksen onnistumisen edellytyksenä, että valinnanvapauslaista tehdään vedenpitävät vaikutusarviot. Viimeksi eduskunnassa kaatuneesta sote-esityksessä vaikutusarviot oli vajavaiset, samaa virhettä ei ole vara toistaa”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033