Tiedote 21.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Sote loikkasi eteenpäin, ihmiset saavat vihdoin valita!

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa iloitsee hallituspuolueiden yhdessä luomasta suomalaisesta valinnanvapausmallista. Tämä on vahva viesti siitä, että kaikille suomalaisille tärkeä uudistus etenee palvelut edellä, ihmisiä varten. Hallitus tiedotti tänään, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapausmalli lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

- Valinnanvapaus on uudistuksen eniten ihmisiä koskettava osuus ja mittavin muutosvoima. Tehty työ ihmisten valinnanvapauden eteen kantaa hedelmää. Nyt uskaltaa jo sanoa, että ihmiset saavat vihdoin valinnanvapautensa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden tarkoitus on varmistaa jokaiselle tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet käyttämiinsä palveluihin riippumatta rahapussin paksuudesta. Sarkomaasta ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa palveluiden uudistamista ihmisten näkökulmasta ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä.

- Valinnanvapaus näkyy ihmiselle ei yhdessä, vaan useammassa paikassa. Ensinnäkin ihminen saa valita oman sote-keskuksensa, jossa pääsee esimerkiksi lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Toiseksi sote-keskuksesta saatavilla maksuseteleillä ihminen voi valita esimerkiksi fysioterapeuttinsa itse. Kolmanneksi erikoistason palveluissa voi valita palveluita tarjoavan yksikön ja neljänneksi palveluyksiköstä saatavalla asiakassetelillä mahdollisen jatkopalvelun tuottajan, esimerkiksi kaihileikkauspaikan. Viidentenä mahdollisuutena on henkilökohtainen budjetti, joka tarjoaa itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta ennen kaikkea vanhuksille ja vammaisille. Jokaisessa vaiheessa asiakasmaksu on ihmiselle sama, riippumatta siitä minkälaisen valinnan tekee, Sarkomaa kertaa mallia.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

Sarkomaa muistuttaa, että ilman kokoomuksen aloitteellisuutta valinnanvapaudessa olisi uudistus ollut vaarassa jäädä hallinto- ja järjestelmäkeskeiseksi. Sarkomaa ehdotti ensimmäistä kertaa valinnanvapautta verovaroin järjestettyjen peruspalveluiden vahvistamiseksi vuonna 2012.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 19.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: eduskunta lisäsi koulutuksen rahoja täsmätoimin

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on tyytyväinen, että kokoomuksen tavoite vahvistaa eduskunnassa koulutuksen voimavaroja toteutui valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen sivistys- ja tiedejaoston vastaava.

- Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa kohdensimme hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen noin 12 miljoonan lisäykset koulutukseen ja sivistykseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeimpänä lisäpanostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun sekä kerhotoimintaan. Sarkomaa puhui asiasta tänään eduskunnan budjetin palautekeskustelussa.

- Onnistuimme saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen koulutielle ja siihen on kansakunnan viisasta investoida, sanoo Sarkomaa.

- Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle, jatkaa Sarkomaa.

Eduskunta teki lisäyksen myös perusopetuksen kehittämisrahoihin. Sarkomaa alleviivaa, että täsmälisäykset eivät ole suuren suuria, mutta ne tulevat suureen tarpeeseen ja ovat vaikuttavia.

- Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän, sanoo Sarkomaa.

- Samoin teimme lisäyksen kerhotoiminnan kehittämiseen ja volyymin turvaamiseen. Tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta, Sarkomaa jatkaa.

Eduskunnan lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Sarkomaasta koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 16.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko: Risikon idea on hyvä - osallistava sosiaaliturva osaksi kokeilua!

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannattavat lämpimästi sisäministeri Risikon (kok.) ehdotusta ottaa osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilu osaksi tulevaa perustulokokeilua. Sisäministeri Paula Risikko vaati aikaisemmin, että osallistavan sosiaaliturvan mallia kokeiltaisiin perustulokokeilun yhteydessä.

- Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo.

Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kokoomuksen Risikon asettama asiantuntijaryhmä ehdotti jo vuonna 2013 osallistavan sosiaaliturvan mallia.

- Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti sanoo.

- Sosiaaliturvajärjestelmämme ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää, Raassina kertoo.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050-5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033
Sari Raassina

050 523 2808

Tiedote 14.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Valtiovarainvaliokunta pelasti äitien päihdekuntoutuksen seitsemännen kerran 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että eduskunta pelasti seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen. Sarkomaa on asiaa käsitelleen valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen.

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenet tiedottivat tänään sopimistaan muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon. Kyseessä on Sarkomaan mukaan koko budjettiin nähden pieni summa, joka on kuitenkin vaikuttavuudeltaan mittava.

- Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

- Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia, Sarkomaa sanoo.

- Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on kuitenkin välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 13.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaauudistusta ei saa pallotella seuraavalle hallitukselle

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa pitää tervetulleena, että Keskusta on ottanut askeleen eteenpäin ja valmis aloittamaan perhevapaauudistuksen valmistelun. Keskusta on tänään esitellyt perhepoliittisia linjauksia. Keskusta haluaa uudistaa perhevapaajärjestelmän vaalikaudella 2019–2024. Kokoomus on esittänyt perhevapaauudistuksen käynnistämistä toistuvasti.

- On pakko kysyä, miksi muutoin uudistustahtoisen hallituksen perheministerin ja pääministerin salkun omaava suurin puolue haluaa siirtää kaikkia lapsiperheitä koskevan ja kipeästi kaivatun uudistuksen seuraavalle hallitukselle?

Sarkomaa kirittää Keskustaa ja koko hallitusta priorisoimaan perhevapaauudistuksen niin, että jo tämä hallitus ehtisi asiassa edetä. Sarkomaa toivoisi, että työ käynnistettäisi heti, että jo puolivälitarkastuksessa voitaisiin linjata perhevapaauudistuksen päälinjat.

- Kyse on lapsen edusta, tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja työelämästä sekä perheiden hyvinvoinnin edistämisestä, mutta myös hallituksen olennaisen tavoitteen eli työllisyyden edistämisestä, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että naisten työllisyysasteen koheneminen ja perhevapaiden nykyistä tasaisempi käyttäminen johtaisi ennen pitkää myös Suomen kilpailukyvyn nousuun. Akavan mukaan prosentin kasvu 22-44-vuotiaiden naisten työllisyysasteeseen merkitsisi melkein 10 000 naisen työllistymistä. Suomella ei ole varaa olla uudistamatta aikansa elänyttä perhevapaauudistusta. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

Sarkomaa toteaa, ettei pidä mennä työmarkkinajärjestöjen selän taakse ja viittaa Keskustan päivän linjauksiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kaikki ilmoittaneet tahtonsa edetä viivytyksettä perhevapaiden uudistamisessa ja ovat myös esittäneet omia valmiita malleja. Keskustan mallissa on paljon samoja elementtejä, joita Kokoomus on jo linjannut.

- Tämä pitäisi kannustaa hallitusta ripeään uudistuksen valmisteluun. Yhteisiä linjoja ovat mm. vanhempien joustavampi mahdollisuus käyttää perhevapaita ja isien vanhempainvapaakiintiöiden pidentäminen. Mahdollisuuksia erilaisiin työn ja perheen yhteensovittamistapoihin on luotava perhevapaiden aikana, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta perhevapaajärjestelmä on modernisoitava lisäksi vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

- On hyvä, että Keskusta on valmis tarkastelemaan myös kotihoidontukea. Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Tiedote 9.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko: Varsin tuore eläkeratkaisu takaa oikeudenmukaisen ja kestävän eläkejärjestelmän

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) masinoiman kansalaisaloitteen tavoitteita poistaa taitettu indeksi eläkkeistä oikeana keinona huolehtia kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä. Kokoomusedustajat pitävät Kiljusen ajamaa aloitetta vastuuttomana ja lyhytnäköisenä ehdotuksena.

- Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %. Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa, Sarkomaa toteaa.

- Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, syöden nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä. Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018, Lauslahti toteaa.

- Varsin tuore, laajalla konsensuksella sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin. Siitä on syytä pitää kiinni, Raassina sanoo.

Lisätietoja:
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523 2808

Tiedote 7.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuukansanedustajat: Yksinhuoltajaisien asemaan merkittävä parannus

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen valiokuntavastaavat Arja Juvonen (PS), Hannakaisa Heikkinen (Kesk.) ja Sari Sarkomaa (Kok.) pitävät välttämättömänä korjata pitkään epäkohdaksi tiedetyn isiä eriarvoistavan lain kohdan.

Valiokunta korjaa sosiaaliturvassa olleen epäkohdan, joka on jättänyt tietyn ryhmän yksinhuoltajiksi päätyneistä vauvaikäisten lasten isistä ilman vanhempainrahaa. Kyse on isistä, jotka eivät ole asuneet tai olleet aviossa lapsen äidin kanssa missään vaiheessa. Se on ollut peruste tuen epäämiselle.

”Vuosittain kymmenkunta isää saa vauvan heti syntymän jälkeen hoidettavakseen ilman että on ollut vakituista suhdetta äitiin. Vaikka ei ole kysymys suuresta joukosta isiä, on jokainen tällainen tilanne taloudellisesti mahdoton ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla pienestä vauvasta huolehtimista."

”Uudistus on tärkeä ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Yksinhuoltajavanhempi ansaitsee kaiken saatavissa olevan tuen, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälle.”

”Uuden lain myötä lapsen biologinen isä on vauvaa kotona hoitaessaan aina oikeutettu niin vanhempain- kuin isyysvapaaseen normaaleine korvauksineen. Tämä on tärkeä parannus.”

”Lakiuudistus tuo kaikki yksinhuoltajat sosiaaliturvan näkökulmasta samalle viivalle. Tällaisten epäkohtien tunnistaminen on tärkeää. Tämä myös osoittaa, kuinka vaikeaa lakien säätäminen on.”

Perheitä on erilaisia, mutta perheet ovat samanarvoisia. Valiokunnan mielestä lainsäädännön muutostarpeita tulee arvioida myös jatkossa niin, että perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. Perhe-etuusjärjestelmän muutostarpeiden selvittämiseen valiokunta esittää mietinnössä myös seuraavaa lausumaa: Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla.
Lisätietoja:

Kansanedustaja Arja Juvonen (PS)

050-531 1108

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (Kesk.)

050-512 2886

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kok.)

050-511 3033

Tiedote 2.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Robotiikalle raivattava tilaa sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan ripeästi toimia, joilla vauhditetaan teknologian ja robotiikan käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sarkomaa tukee ehdotusta valmistella sosiaali- ja terveysalan strategia robotiikalle ja digitalisaatiolle.

- Tämä on välttämätöntä valtioneuvoston kesällä tekemän periaatepäätöksen toimeenpanoksi älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi, mutta olemme tällä hetkellä jäämässä muista edelläkävijämaista jälkeen, sanoo Sarkomaa.

- Hallituksen on kiireesti arvioitava, mitkä säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä, jatkaa Sarkomaa.

Kansanedustaja pitää tärkeänä, että vanhustenhuollon laatusuosituksien uudistamisessa vauhditetaan teknologian hyödyntämistä vanhustenhoidon hoivan ja kuntoutuksen laadun varmistamisessa. Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio mahdollistavat hoitajien työajan käyttämisen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita.

- Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen vähenemistä ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa nostaa esille, että teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä. Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös huomioitava alan koulutuksessa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti 1.12.2016 kirjallisen kysymyksen robotiikan hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Muistiliiton liittovaltuusto vahvisti vuoden 2017 hallituksen

Muistiliiton syysliittovaltuuston kokous pidettiin lauantaina 26.11.2016 Helsingissä.

– Edessä olivat vuoden 2017 haasteet, toiminta ja talous. Liittohallituksen ja toimiston valmistelu oli erinomaista ja liittovaltuuston keskustelu innostavaa. Kokous oli aktiivinen. Kiitos jäsenistölle,kertaa liittovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Lahti.

– Toimintasuunnitelmasta 2017 syntyi innostunut keskustelu. Koko muistijärjestö on innokkaana tekemässä yhteistä työtä ja puhaltamassa yhteiseen hiileen. Muistijärjestö on nyt kehittymässä kiinteäksi osaksi palveluketjuja ja mukana esimerkiksi Suomen hallituksen koti- ja omaishoidon kärkihankkeissa, kertoo toiminnanjohtaja Eila Okkonen.

Liittovaltuusto vahvisti liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Liittovaltuuston puheenjohtajiksi vuodelle 2017 valittiin jatkamaan Pirkko Lahti ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Pietikäinen.

Liittovaltuuston valitsi yksimielisesti kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen jatkamaan liiton hallituksen puheenjohtajana vuosille 2017-2019. Liiton toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi niin ikään yksimielisesti kansanedustaja, terveystieteiden maisteri Hannakaisa Heikkisen. Varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa.

Sekä liittovaltuuston että hallituksen puheenjohtajat Lahti ja Mäkisalo-Ropponen totesivat, että muistityössä on tapahtunut paljon hyvää ja muistijärjestössäkin on koettu suuria onnistumisia, mutta työtä on paljon myös edessä.

– Liittovaltuuston kokouksessa kartoitimme yhteistyökumppaneita, paneudumme liiton monimuotoiseen toimintaan ja hahmottelimme muistiystävällisen Suomen aikaansaamista. Hyvän hoidon kriteerit ovat yksi monin tavoin vaikuttavista tämän vuoden aikaansaannoksista, kertaa Lahti.

– Ennaltaehkäisyn, oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen merkitys ollaan ymmärtämässä. Olemassa olevaa tietoa hyödynnetään eri kunnissa ja alueilla vielä kovin vaihtelevasti. Tavoitteenamme on muistiystävällinen Suomi, ja ensi kevään kuntavaaleissa Muistiliitto kampanjoi teemalla muistiystävällisten kotikuntien puolesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on  kuntien perustehtävä sote-uudistuksen jälkeenkin ja silloin aivoterveyden edistämisestä tulee kuntien keskeisiä tehtäviä, kuvaa puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen.

Muistiliiton hallitus v. 2017

Puheenjohtaja: kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
I varapuheenjohtaja: kansanedustaja Sari Sarkomaa
II varapuheenjohtaja: kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen

• varapuheenjohtaja Ulla Korpela, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Kirsti Santamäki, Porin seudun Muistiyhdistys ry
• puheenjohtaja Nyky Vanhanen, Etelä-Karjalan Muisti ry
  • varajäsen: Aira Autio, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
• puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, Suomen Dementiayhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Aila Tartia-Jalonen, Kainuun Muistiyhdistys ry
• projektipäällikkö Merja Riikonen, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: varapuheenjohtaja Arja Jämsén, Pohjois-Karjalan Muistiyhdistys ry
• varapuheenjohtaja Pekka Matala, Oulun seuduin Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Sirkka Koskela, Lapin Muistiyhdistys ry
• Elina Jaakowlev-Markus, Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: Heimo Keskitalo, Kouvolan seudun Muisti ry
• Jorma Lukkarinen, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry
  • varajäsen: puheenjohtaja Markku Wulff, Pohjois-Savon Muisti ry