Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

TIEDOTE 6.4

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat, että jokaisessa maakunnassa otetaan hoitohenkilöstö mukaan sote-uudistuksen uusien rakenteiden ja toimintamallien suunnitteluun.

- Ilman hoitohenkilöstön mukanaoloa uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa suoraan yli 200 000 työntekijää, joista 75 % on hoitoalan ammattilaisia, joten on aivan oleellista, että myös hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana joka maakunnassa jo nyt uudistuksen valmisteluvaiheessa, kansanedustajat linjaavat.

-Henkilöstön sitoutuminen on avainasemassa muutoksen onnistumisen kannalta. On välttämätöntä, että hoitohenkilöstön ja sen johdon edustus otetaan mukaan sote-uudistuksen toteuttamisessa jo rakenteiden ja toimintatapojen suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijoiden mukaan alueelliset erot hoitohenkilöstön ja sen johdon  mukanaolossa muutoksen tekemisessä ovat huolestuttavia, kansanedustajat toteavat.

–Hoitohenkilöstöllä on asiantuntemus arjen toimintakenttään ja sitä ei voi ohittaa vaan heidän on oltava mukana jo valmisteluvaiheissa. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että toimintatavat ja hoitoketjut saadaan aidosti sellaisiksi, että hoitotyön ja muun terveydenhuollon ja sosiaalityön eri sektoreiden sekä vanhus- ja vammaispalvelujen aito yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti, sote-valiokunnan vastuukansanedustajat painottavat.

 

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.4

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee oppositiopuolueiden linjaa siitä, että ihmisen valinnanvapauden sijaan he jatkaisivat kilpailutusmallilla. Kilpailuttamisessa maakunnan viranomaiset tekevät ratkaisut ihmisen puolesta.

”Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutus. Näin ihmisen ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, toteaa Sari Sarkomaa.

SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät väittävät kannattavansa valinnanvapautta, mutta se ei toteudu heidän sote-malleissaan. Yhdessäkään opposition esityksessä ei lisätä ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Nykyinen kilpailuttaminen on saanut paljon kritiikkiä siitä, että se ei huomioi ihmisten omia toiveita ja suosii isoja yrityksiä.

”Vasemmisto haluaa jatkaa sillä linjalla, että esimerkiksi vammainen ei pääse valitsemaan asumispalveluitansa. Kokoomuksen ajama henkilökohtainen budjetti tuo vammaisen mukaan palveluiden suunnitteluun tuen kanssa, räätälöi hänelle yksilölliset palvelut ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Näin järjestöillä ja pk-yrityksillä on mahdollisuus olla mukana markkinoilla”, selventää Sarkomaa.

Kelan tutkimuksien mukaan edes merkittävä vamma ei vähennä henkilön halua vaikuttaa omiin palveluihinsa. Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla, ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja (Kelan työpaperi 95/2016).

”Oppositio vastustaa valinnanvapautta unohtaen ihmisen. Vammaiset ovat näyttäneet esimerkkiä valitsemisesta samaan aikaan kun vihervasemmisto väittää, etteivät ihmiset pystyisi valitsemaan”, toteaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote 29.3.

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauslakiluonnos palasi eilen lausuntokierrokselta. Uudistus ei ole helppo ja siksi  se on erityisellä huolella tehtävä. Lausuntokierroksen palaute, asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan pureksittava ja hyödynnettävä.

”Laista on saatava paras mahdollinen, siksi kenttää kuultiin lausuntokierroksella. Edellytämme, että lausuntopalaute luetaan huolella ja vaikutusarviot tehdään vedenpitäksi. Eduskuntaan on tuotava laadukas laki”, sanoo edustaja Sarkomaa.

Valinnanvapauslaki on osa sote-kokonaisuutta. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Maakunta- ja sote- uudistuslakeja ei voi käsitellä kunnolla ilman kokonaisuuteen kuuluvaa valinnanvapauslakia. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava.

”Lainvalmisteussa tulee mennä laatu eikä aikataulu edellä - vain siten saamme kaikille suomalaisille hyvän uudistuksen”, toteaa Sari Raassina.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Sari Raassina

Kansanedustaja

Tel. +358 505232808

Julkaistu

Tiedote 26.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa sote-kenttää ratkaisukeskeisyyteen sote-keskustelussa. Uudistusta on yritetty saada maaliin parikymmentä vuotta vuorovedoin usean hallituksen ja kaikkien puolueiden voimin.  On kaikkien, varsinkin palveluja jonossa odottavan ihmisen, etu, että uudistuksesta saadaan vihdoin tehtyä.

”Järjestelmäkeskeisyyden sijaan vahvemmin ihmisen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet mahdollistavaan valinnanvapauslakiin on varmasti löydettävissä Suomessa toimivat ratkaisut. Valinnanvapaudesta on sosiaali- ja terveydenhuollossa jo hyviä esimerkkejä, joista vammaisten avokuntoutuspalvelut ovat yksi”, toteaa Sari Sarkomaa.

Valinnanvapaus toimii hyvin merkittäviä terveyden ja toimintakyvyn haasteita omaavalla ihmisryhmällä. Tästä on tutkimusnäyttöä Visa Pitkäsen ja Piia Pekolan tekemässä Kelan työpaperissa 95 (2016) . Jo vuodesta 2011 vaikeavammaisilla Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla ihmisillä on ollut mahdollisuus valita avokuntoutuspalveluidensa tuottaja. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävätkään vammat tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja.

Kuntoutus tuotetaan lähellä kuntoutujia sijaitsevissa yrityksissä. Kela on luonut palveluiden laadun varmistamiseen kriteerit, jotka kohtelevat eri kokoisia palvelun tuottajia tasavertaisesti.  Oikeus valita ja tarvittaessa vaihtaa koettiin valtaosan (90%) mielestä tärkeäksi. Valintaoikeutta käytti noin 40 prosenttia. Vaikeavammaisten avokuntoutusesimerkki osoittaa palvelukokonaisuuksien toimivan, vaikka toimijatahoja on useita ja vaikka ne edustavat eri sektoreita.

”Vaikeavammaisten valinnanvapaus on esimerkki Suomen elävästä elämästä, että valinnanvapauden laajentaminen on mahdollista toteuttaa onnistuneesti sosiaali- ja terveydenhuollossa laajemminkin”, huomauttaa Sarkomaa.

Tulevaisuudessa tiedonkulku palveluprosessin eri vaiheessa helpottuu entisestään, kun Kanta-palveluiden potilastiedon arkistosta löytyvät sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin potilaskertomukset. Yksityisten tuottajien liittymisprosessi kantaan on parhaillaan käynnissä ja moni toimija on jo siinä mukana.

Vuonna 2015 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 25 300 ihmistä. Yleisin muoto on yksilöllinen fysioterapia. Kelan tutkimus osoittaa, että valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa niin, että mikroyritykset kykenevät isompien tuottajien ohella tarjoamaan tasavertaisesti palvelujaan ihmisten valittavaksi. Tämä turvaa osaltaan lähipalvelujen säilymistä ja hillitsee kokonaiskustannusten kasvua.

”On tärkeää, että hallitus vastaa huolella valinnanvapauslain lausuntokierroksen päätyttyä aukioleviin ja ymmärrettävästi ihmisiä huolestuttaviin kysymyksiin. Pidän uudistuksen onnistumisen edellytyksenä, että valinnanvapauslaista tehdään vedenpitävät vaikutusarviot. Viimeksi eduskunnassa kaatuneesta sote-esityksessä vaikutusarviot oli vajavaiset, samaa virhettä ei ole vara toistaa”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Julkaistu

Tiedote 16.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys - ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa korostaa riittävän lähiopetuksen tärkeyttä ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisessa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen oheneminen on hänen mukaansa iso riski koulutuksen laadulle.

Eduskunta on edellyttänyt lähiopetuksen määrän seurantaa. Sarkomaan mukaan tässä ei vielä ole edetty.

"Tiedot voitaisiin kerätä esimerkiksi Opetushallituksen toimesta koulutuksen järjestäjiltä. Tehokkainta olisi kerätä tiedot rahoituksen määräytymisen tietopohjaksi. Näinhän kerätään tiedot muun muassa keskeyttämisestä ja työllistymisestä", Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.

"Kun lainsäädännössä ei ole eikä ilmeisesti reformin myötä tule säädöksiä opetuksen määrästä, niin on pohdittava, miten voimme päättäjinä varmistaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä panostamaan juuri opetukseen ja päteviin opettajiin", hän lisää.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

"Opetusministeriössä on arvioitava, voisiko rahoituksen yhtenä kriteerinä olla, kuinka paljon opiskelijalle opetusta annetaan per opintopiste. Ammatillisen koulutuksen kustannuksista enää puolet menee opetukseen, ja lähiopetuksen määrä on pudonnut jopa alle ekaluokkalaisen koulutuntimäärän eli 20 tunnin viikossa. Suunta on muutettava", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa pitää toivoa antavana, että eduskunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen ammatillisen koulutuksen uudistavan lainsäädännön.

"Laadukas ammatillinen koulutus on keskeinen avaintekijä maamme kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta", hän sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 16.3.2017

Julkaistavissa heti

Sote-valiokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (Kesk), Arja Juvonen (PS) ja Sari Sarkomaa (Kok) esittävät, että Sipilän hallitus tekisi kokonaisarvion eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta ja sisällyttäisi jatkossa valtion budjettiin arvion sen vaikutuksista eläkkeensaajiin ja lapsiperheisiin.

Sipilän hallitus on vahvistanut sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeella ikääntyneiden hyvinvointia ja parantanut hoivaa. Tämän vuoden alusta eläkeläisten verotusta kevennettiin. Työtä ikääntyneiden hyvän hoivan ja eläkeläisköyhyyden poistamisen eteen on jatkettava määrätietoisesti. Eläkeläisen ostovoimaa on turvattava erilaisin keinoin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että Sipilän hallitus on korottanut Matti Vanhasen hallituksen aikana luotua takuueläkettä vuoden 2016 alusta reilulla kahdellakymmenellä eurolla sekä korottanut omais- ja perhehoitajien minimipalkkioita ja parantanut heidän tukipalveluita ja oikeuttaan vapaapäiviin.

Kansanedustajat esittävät, että Sipilän hallitus uudistaisi erityisesti valtion talousarvion vaikutusarviointia. Ensi vuoden budjetin valmistelussa voitaisiin arvioida eläkeläisten ostovoimaa ja sen kehittymistä.

"Yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Tästä syystä olisi tärkeää, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Eläkeläiset ovat tässä olennainen ryhmä," alleviivaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sipilän hallitusohjelmassa on luvattu kehittää lapsivaikutusten arviointia. Päätöksenteossa on tärkeää arvioida nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla sitä, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheiden ja ikäihmisten arjessa.

"Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia," kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 10.3.2017

Julkaistavissa heti

Turkulainen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa he tiedustelevat mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Euroopan lääkeviraston tavoittelussa.

He toteavat panneensa myönteisesti merkille sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) myötämieliset lausunnot asiasta viime vuoden lopulla.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on Euroopan unionin Lontoossa sijaitseva erillisvirasto, joka vastaa muun muassa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Ison-Britannian aloittaessa eroneuvottelut Euroopan unionin kanssa tulee lääkeviraston sijainti uudelleen arvioitavaksi. Monet EU:n jäsenmaat ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksensa viraston uudeksi sijainniksi.

"Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa," painottavat Saarikko ja Sarkomaa.

Lääkevirasto on kooltaan huomattava, niin työntekijämäärässä kuin kansainvälisen asiantuntijaverkoston osalta. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja vahvistaisi kansallista lääkealan kehitystä.

"Viraston tavoittelu vahvistaisi Suomen asemaa ja tunnettuutta lääkekehityksen, lääketeollisuuden ja terveysteknologian vahvana maana. Suomessa on alaan kohdistuvaa suurta osaamista ja potentiaalia," toteavat Saarikko ja Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Annika Saarikko, p. 040 744 6770

kansanedustaja Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

 

 

Julkaistu

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Kelan valtuutetut edellyttävät, että ripeät toimenpiteet jatkuvat, jotta lainmukaiseen tilanteeseen päästään mahdollisimman nopeasti.

Kelan valtuutetut pitivät 3.3. ylimääräisen yleiskokouksen perustoimeentulotuen tilanteen vuoksi. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arvioi perjantaina, että perustoimeentulotuen käsittelyaika saadaan lainmukaiseksi huhtikuussa.

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan on näkynyt ruuhkana puhelinpalvelussa sekä Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien toimistoissa. Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely kesti helmikuussa keskimäärin 7,9 työpäivää.

Kelan valtuutetut ovat jo aiemmissa kokouksissa edellyttäneet, että Kela ratkaisee perustoimeentulotuen hakemukset lakisääteisessä ajassa.

– Edellytämme, että Kela jatkaa toimia, joilla laissa määriteltyyn tilanteeseen päästään ripeästi. Lainmukaiseen tilanteeseen pitää päästä viipymättä. Samalla on huolehdittava, ettei muiden etuuksien käsittely ruuhkaudu. Kelan on myös tehtävä kaikkensa, jotta asiakaspalvelun ruuhkat saadaan loppumaan. Kelan valtuutetut seuraavat tilannetta tarkasti, sanoi Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Kelan valtuutetut toistivat kantansa, että Kelalle on turvattava riittävät resurssit, jotta lakisääteiseen käsittelyaikaan päästään, tarvittaessa lisäbudjetilla.


 Ruuhkia ratkaistaan monin eri tavoin

Asiakaspalvelun ja hakemusten käsittelyn ruuhkaa on purettu tekemällä ylitöitä, määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita jatkamalla ja rekrytoimalla lisää henkilöstöä. Kelassa on myös sovittu uusista toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää erityisen kiireellisissä perustoimeentulotukeen liittyvissä tilanteissa. Asiakkaiden lääkkeiden ja ruoan saanti turvataan maksusitoumuksilla.

Kela on myös ollut yhteydessä kuntiin, jotta ne myöntäisivät ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, vaikka Kela ei olisi vielä tehnyt päätöstä perustoimeentulotuesta. Yhteistyötä kuntien kanssa hiotaan myös jatkossa.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutetut antavat lisäksi vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 ***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16
 viestinta@kela.fi


 Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta