Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 5.2.2016

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti vaativat alkoholilain kokonaisuudistukseen norminpurkuloikkaa.

- Ahtaalle ajetulla ravintola-alalla riittää norminpurussa työsarkaa. Tätä työtä ei ole varaa jättää enää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Kyse on myös fiksusta suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämisestä, kolmikko linjaa.

Kolmikko kannustaa hallitusta käymään ripeästi alkoholilain kokonaisuudistuksen kimppuun ja purkamaan suomalaisia ravintoloita ja samalla esimerkiksi matkailualaa lannistavia säädöksiä. On kaikin puolin viisasta – kansantaloudellisesti ja terveydellisesti - ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin sisätiloihin kuten ravintoloihin julkijuopottelun ja kotona tapahtuvan alkoholin käytön sijaan.

- Ravintoloiden aukiolorajoitteita on asteittain kevennettävä. Hyvä ensiaskel on luopua jatkoaikalupien vaatimisesta. Sipilän hallituksen linjaus kokeilukulttuurista voisi olla osuva tapa edetä kohti ravintoloiden vapaampaa aukioloa, linjaavat kokoomusedustajat.

Edustajat keventäisivät säädöksiä ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Näin helpotettaisiin erilaisten yleisötapahtumien sekä kauppahallien ja muiden ravintolamaailmojen toimintaa. Koko anniskelulupakokonaisuus vaatii perinpohjaisen perkaamisen, koska nykyinen yksityiskohtainen säätely on täysin aikansa elänyt.

Lainsäädäntö ei mahdollista ns. Happy Hour aikoja. Säännös heikentää tarpeettomasti ravintoloiden mahdollisuuksia markkinoida toimintaansa ja erilaisia tapahtumia.

Edustajat toteavatkin, että alkoholilaissa on paljon säännöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä alkoholin kulutuksen rajoittamisen kanssa, mutta sen sijaan niillä vaikeutetaan täysin perusteettomasti yrittäjien toimintaa ja ihmisten arkea. Toinen puhuva esimerkki on pienpanimoiden elintarvikekioskikikkailuvaade. Edustajat sallisivat pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Vaateelle ei ole olemassa mitään järjellistä syytä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 28.1.2016
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti pitävät ehdottomana, että sote-palvelut rahoitetaan valtion verotuksen yhteydessä kerätyllä sote-maksulla. ”Tämä on perusteltua ennen kaikkea sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Itsehallintoalueiden rahoituksen keräämiseen ei tule luoda uusia verotuksen tasoja. Sanomme ehdottoman ein maakuntaverolle”, edustajat alleviivaavat.

Sote-uudistuksen vääntömomentiksi valittu tehokkaampi valtakunnallinen ohjaus puoltaa valtion verotusta. Valtion nykyistä vahvempi ohjaus ja valtion rahoitus käyvät käsikädessä. Niillä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä sote-uudistukselle asetettu kustannustehokkuusvaade. Edustajat varoittavat tekemästä ratkaisuja, jotka kamppaavat mahdollisuuksia toteuttaa tasavertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut.

Uusi verotaso ja maakuntavero lisäisi riskiä menojen ja veroasteen nousuun. Edustajat muistuttavat hallitusohjelman kirjauksesta, että sote-uudistus on toteutettava niin, ettei kokonaisveroasetta eikä työn verotusta kiristetä. ”Kansalaisen näkökulmasta verojärjestelmän oltava selkeä ja läpinäkyvä. Sote-uudistus eivätkä suomalaiset kestä uusia verotasoja saati veronkiristyksiä. Veronmaksajien etu on mieluummin rahapussin verotettavien määrän vähentäminen -ei lisääminen”, kokoomuskolmikko huomauttaa.

Työn verottamisen tason pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko sote- järjestelmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Työstä ja yrittämisestä kerätään rahat, joilla jatkossakin on tarkoitus julkisen vallan vastuulla olevat sote- palvelut rahoittaa.

”Valtion verotuksen hallinnolliset kustannukset ovat raskasta maakuntaveroa keveämmät. Valtion keräämä sote-maksu kerättäisiin kuten nykyisin kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu”, kansanedustajat toteavat ja muistuttavat, että kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy pois kunnilta, on jatkossa löydyttävä keinot, joilla kunnat osana veroratkaisua laskevat vastaavasti omaa verotustaan.

Kokoomusedustajat haluavat uuden verotason ja lisähallinnon luomisen sijaan pitää valmisteilla olevan uudistuksen tiukasti raiteilla, jotka johtavat parempiin, ihmisten valinnanvapauden mahdollistaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808

 

tiedote 22.1.16
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on koko sote-henkilöstön työjaon uudistaminen, osaamisen hyödyntäminen ja ammatillisten raja-aitojen ylittäminen. ”Ilman moniammatillisen työotteen vakiinnuttamista ei uudistuksen tavoitteita ole mahdollista saavuttaa. Työnjaossa sote-alalla ollaan ikävä kyllä vasta alkumetreillä ja mittava käyttämätön voimavara hukataan. Parempia palveluja ei tule koulutuksesta tinkimällä vaan koulutetun henkilöstön osaamista hyödyntämällä.”

Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan työnjakoa nykyistä vahvemmin. Edustaja pitää tärkeänä, että ohjauselementit ovat sellaisia, että ne mahdollistavat työn kehittämisen ja joustavat työtavat.

”Sote-uudistuksessa on nopeasti päästävä hallinto- ja rakennekeskustelusta toiminnan ja hoitoketjujen uudistamiseen. Siinä on se uudistuksen pihvi, mistä löytyy kustannustehokkuutta mutta myös ihmisten kannalta vaikuttavampia ja parempia palveluja”, edustaja toteaa.

Sarkomaa muistuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTT) tuoreesta raportista ”Työnjaon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa”, jossa jälleen kerran todetaan se tosiasia, että tehtävärakenteita kehittämällä on mahdollista tehostaa palveluja ja varmistaa henkilöstön riittävyys väestön ikääntyessä. Soten 3 mrd. kestävyysvajeen umpeenkuromisen saavuttaminen edellyttää suuria ja nopeita muutoksia työnjaossa ja erityisesti terveydenhuollossa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutetun sote- henkilöstön osaaminen otetaan täyteen käyttöön. "Työnjako on jäänyt jälkeen esim. henkilöstön koulutuksesta ja osaamisesta. Osaavalle henkilöstölle on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön. Samoin on turvattava riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi. Tämä kaikki edellyttää moniammatillista johtamista ja valmiutta muuttaa työkulttuuria”, Sarkomaa toteaa.

Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien, suuhygienistien ja optikkojen  matalan kynnyksen vastaanottoja. Muun muassa fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Myös optikkojen osaaminen on otettava tiiviimmäksi osaksi sote-palvelutuotantoa. Optikkojen osaamista on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi koululaisten näönhuollossa ja ikääntyvän väestön silmävaikutteisten sairauksien varhaisessa havaitsemisessa ja seurannassa.”

 

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 22.1.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaalle on valittu uusi eduskunta-avustaja. Nykyinen avustaja Laura Heinonen siirtyy uusiin tehtäviin ja helmikuun alusta Sarkomaan avustajana aloittaa Maria Mattila. Mattila on opiskellut sosiaali- ja terveyshallintotieteitä Vaasan yliopistossa ja viimeistelee hyvinvointijohtamista käsittelevää graduaan. Hän on tehnyt tutkielmansa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Mattila on ollut aktiivinen opiskelijapolitiikassa ja toiminut muun muassa Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena vastaavana. Aikaisemmalta koulutukseltaan Mattila on sairaan- ja terveydenhoitaja (AMK).

”On todella mielenkiintoista päästä työskentelemään päätöksenteon aitiopaikalle Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavan Sarkomaan kanssa”, Mattila toteaa.

Lisätietoja:

Maria Mattila
maria.mattila@eduskunta.fi
050 574 0818

 

 

 

 

 

tiedote 8.1.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa ei lämpene ajatukselle listavaalista. ”Miksi muutenkin ääriään myöten täynnä mahdollisia kompastuskiviä olevaan uudistukseen pitää lisätä vielä historiallinen vaalitapauudistuskin? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rinnalla on hallitus jo sopinut aluehallintouudistuksesta. Mm. sote-palveluista päättävän, vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston valinta on myös jo itsessään uusi asia suomalaisille. Lisäksi tämä kokonaisuus edellyttää myös verotuksen uudistamista”, Sarkomaa muistuttaa.

Kokoomusedustaja pitää tärkeänä, että nyt keskityttäisiin siihen, että sote-uudistus saadaan huolellisesti valmisteltuna maaliin siten, että tuloksena olisivat laadukkaat ja kustannustehokkaat tasa-arvoiset sote-palvelut.

”Kun sote-uudistuksella halutaan ihmisille antaa aidosti valinnanvapautta, on ristiriitaista, että vaalitapauudistuksessa mentäisiin täysin päinvastaiseen suuntaan. Listavaalit aliarvioivat niin äänestäjien kyvykkyyttä tehdä päätöksiä kuin koko suomalaisen demokratian perusteita. Listavaaliin siirtyminen etäännyttäisi kansalaisia entisestään politiikasta. Se myös veisi kansalaisilta mahdollisuuden valita edustajansa, koska käytännössä puolueet valitsisivat läpipääsijät. Puoluetoimiston vallan kasvattaminen yksittäisen äänestäjän kustannuksella ei ole tältä vuosituhannelta”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa asiantuntijoiden, kuten oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen näkemyksestä, ettei suljettua listavaalia voida ottaa käyttöön pelkästään itsehallintoaluevaalissa. Jääskeläisen mukaan suomalaisen vaalijärjestelmän vahvuuksiin kuuluu vaalimenettelyjen samankaltaisuus (HS 8.1.2016).

”En ole kuullut suljetulle listavaalille yhtään kestävää perustelua, joten on pakko kysyä, miksi koko asia on otettu hallituksen täpötäydelle agendalle. Ministeri Vehviläinenkin säilyttäisi henkilövaalin kunta- ja edus¬kun-ta¬vaa¬leissa ja ottaisi sen käyttöön myös uusissa maakun¬ta¬vaa¬leissa (Suomenmaa 2.1.2016).

”Viisasta on nyt keskittyä olennaiseen – sotessa riittää savottaa ilman vaalitapauudistustakin, kuten viime kaudella kuntauudistuskompuroinnissa nähtiin”, Sarkomaa linjaa.

Kokoomusedustaja pitää pohdinnan arvoisena ajatuksena sitä, että ensimmäiset itsehallintoaluevaalit järjestetään samanaikaisesti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä vuonna 2018.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 7.1.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää ministeri Tiilikaista (kesk.) tehokkaampiin toimiin saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta. Sarkomaa kannattaa verkkokalastuskiellon laajentamista heinäkuun loppuun ja suojelualueiden laajentamista kattamaan kaikki saimaannorpan pesimisalueet. Tämä antaa kuuteille elintärkeää lisäaikaa kasvaa ja vahvistua.

”Verkkokalastuskiellon pidentämiselle heinäkuun loppuun on selkeät perusteet. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle, ja kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt”, edustaja toteaa.

Sarkomaan kannustamaa laajennusta on ehdotettu ennen joulua julkaistun Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportin useissa eriävässä mielipiteissä (mm. Metsähallituksen ja Itä- Suomen yliopiston ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat). Raportin toimenpide-esityksistä verkkokalastuskiellon laajentaminen heinäkuulle puuttui. Kansanedustaja kiittää ministeri Tiilikaista siitä, että tämä on luvannut raportin eriävistä mielipiteistä johtuen vielä katsoa, toimitaanko nyt annettavan asetuksen osalta piirulleen raportin mukaan.

Asia on ajankohtainen, koska nyt voimassa olevat "norppa-asetukset" umpeutuvat keväällä ja uusien valmistelu on käynnissä. Sarkomaa vetoaa vastuuministeriin: ”Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin.”

Tuore raportti sisältää Sarkomaan mukaan myös kannatettavia esityksiä. Hän pitää kannatettavana esitettyä ratkaisua, jossa erilliset asetusalueet yhdistetään ja valvontaa tehostetaan. Samoin kokoomusedustaja kannattaa esitystä kalastusrajoitusalueen laajenemisesta nykyisestä. Sarkomaa pitää tärkeänä, että ministerin ja ministeriön jatkotyössä tuoreita ehdotuksia vielä arvioidaan, että ne ovat biologisesti perusteltuja. ”Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus, joilla on paras tutkimustieto norpan esiintymisestä ja yksilöiden liikkumisessa, esittivät työryhmälle rajausehdotuksen, jossa poikaspesien ympärillä sovellettava turvasäde olisi raportin esitystä laajempi. Tavoitteena on estää kuuttien verkkokuolemat norpan lisääntymisalueella, joten jo olemassa olevien pesäpaikkojen jättämistä rajauksen ulkopuolelle ei pitäisi hyväksyä, sanoo Sarkomaa.

”Hallitusohjelmaan kirjattiin, että saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Suomalaisille ja Saimaan alueen asukkaille osoitetut kyselyt osoittavat, että selvä enemmistö haluaa tehostaa saimaannorpan suojelua ja tiukentaa kalastusrajoituksia”, kansanedustaja päättää.

Sarkomaa jätti tänään ministerille kirjallisen kysymyksen norppakannan turvaamisesta ja verkkokalastuskiellon laajentamisesta.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote
12.12.2015

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa oikoo julkisuudessa levinneitä tietoja yrittäjämääritelmän muutoksesta. Sarkomaa muistuttaa asiantuntijalausuntoihin vedoten, että yrittäjämääritelmän muutos ei huononna pienyrittäjän asemaa.
”Työttömyysturvalain säännöksiä on sovellettu jo ennen tätä lainmuutosta omaa työtä tekevään ja yrittäjään. Tässä esityksessä ei puututa työttömyysturvan saamisen edellytyksiin. Eli johtopäätöksenä: mikään ei muutu, vaikka aiemmin omaksi työksi määritelty toiminta muuttuu yritystoiminnaksi”, Sarkomaa muistuttaa.

Keskustelu liittyy työttömyysvakuutusmaksuja koskevaan uudistukseen, jossa maksuvelvollisuuden soveltamisala määritellään itsenäisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. Uusi lainsäädäntö on edellyttänyt myös aiempaa tarkempaa yrittäjämääritelmää. Yrittäjänä tehdystä työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja.

Yrittäjämääritelmä muuttuu vuoden alussa siten, että kaikkia niitä, joita pidetään yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrittäjien eläkelaissa yrittäjinä, pidetään myös työttömyysturvan myöntämisen näkökulmasta yrittäjinä. Heitä pidetään yrittäjinä riippumatta siitä, onko heillä velvollisuus ottaa eläkevakuutus.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sarkomaa korostaa, että muutos tuo helpotusta sellaisille keikkatyöntekijöille, joiden toimeksiantotyö on mahdollista tulkita palkansaajatyöhön rinnastettavaksi.
”Omaa työtä tekevillä tilanne on usein sellainen, että ammattiasema vaihtelee ja työ tehdään pätkittäin välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä. Siten lakimuutos helpottaa tällä tavoin työskentelevien osalta työttömyysturvan piiriin pääsemistä.”

Sarkomaa myöntää, että muutokseen sisältyy edelleen ongelmakohtia sen suhteen, että ei ole olemassa yksiselitteisiä säännöksiä siitä, milloin oma työ tai yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi.
”On kuitenkin tärkeä huomata, että yrittäjämääritelmän muutos ei liity tähän ongelmaan millään tavalla, sillä yrittäjään ja omaa työtä tekevään sovelletaan samaa säännöstä.”

TE-toimistojen soveltamiskäytännöissä on esiintynyt rajanveto-ongelmia ja niiden tulkinnat yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuudesta eivät ole aina olleet yhdenmukaisia.
Tämän johdosta Sarkomaa huomauttaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt lausumaehdotuksen, jossa edellytetään tarkentamaan TE-toimistojen ohjeistusta ja sitä kautta toimintakäytäntöjä.
”Yhdenmukaisen ratkaisukäytännön saamiseksi parannus on myös eduskunnan käsittelyssä samanaikaisesti olevassa hallituksen esityksessä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.12.2015

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ovat tyytyväisiä 3 miljoonan euron lisärahasta terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen. Edustajat pitävät välttämättömänä, että eduskunta huolehtii terveydenhuollon tutkimuksen toimintamahdollisuuksien turvaamisesta. ”Oli välttämätöntä, että saimme läpi tavoitteemme lisätä budjettirahoja valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä”, kokoomusedustajat toteavat.

”Lisäraha on erittäin tervetullut, mutta samalla on kuitenkin muistettava, että lisäys on pieni suhteessa viime vuosina tehtyihin tutkimusrahoituksen leikkauksiin”, kansanedustajat muistuttavat.

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen on pudonnut muutamassa vuodessa 40 miljoonasta tämän vuoden 22 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle on esitetty vain 15 miljoonaa euroa. Se on enää kuudeosa summasta, joka tutkimukseen oli käytettävissä vielä 80-luvun loppupuolella. Pidemmällä aikavälillä muutos on siis vielä suurempi.

”Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Tältä kehitykseltä emme voi ummistaa silmiämme”, Lauslahti, Sarkomaa ja Virolainen varoittavat.

Terveydenhuollon yksiköissä tehtävä tutkimustyö parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja tuo pitkällä aikavälillä tuntuvia kustannussäästöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on 11 vuoden aikana otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.

”Tutkimusta tekevistä yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa.”

”Tutkimuksen ja kehittämistyön toimintaedellytykset tulee myös varmistaa tulevassa sote-uudistuksessa”, edustajat linjaavat.

 

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

tiedote 4.12.2015
julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että tänään julkistetussa hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan edustajien sopimuksessa kohdennettiin lisärahaa päihteitä käyttävien äitien palvelujen pelastamiseksi. ”Eduskunnasta lähtee näin vahva viesti hallitukselle, että rahoituksen pallottelulle on vihdoin saatava piste”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaan mukaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelujen turvaava rahoitus on otettava huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja sote-uudistuksen yhteydessä on asiaan etsittävä kestävä rahoitusratkaisu.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo viisi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan. Kuudes kerta toden sanokoon”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihteitä käyttävää äitiä. Arvioiden mukaan noin 3600 sikiötä joka vuosi on elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön vuoksi.

”Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja sanoo.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

tiedote 28.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa, että valinnanvapauden laajentamisella haetaan ratkaisua nykyiseen potilaita ja myös lapsia eriarvoistavaan kehitykseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perheet, joilla on ollut varaa ostaa sairasvakuutus, saavat lapsensa nopeammin hoitoon. Perheet ovat valinneet yksityisen vakuutuksen erityisesti juuri terveyskeskusten jonojen takia.

Hoitoon pääsyn hitaus on ongelmana myös monissa sosiaalipalveluissa, joissa juuri varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät palvelut olisi ehdoton lapsen etu.

Kela ja THL julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan yksityisvastaanotoista on tullut ainakin pääkaupunkiseudulla täydentävän palvelun sijaan rinnakkainen järjestelmä alle kouluikäisten lasten terveydenhuollossa.

- Uuden valinnanvapauden myötä perheet saavat valita hoitopaikan eivätkä tarvitse tähän yksityistä sairausvakuutusta. Julkinen raha seuraa potilasta ja potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisemmin valitsemallaan palveluntuottajalla, Sarkomaa kertoo uuden Suomeen rakennettava valinnanvapausmallin, Suomen mallin, tavoitteista.

- Valinnanvapauden laajentamisen tavoitteena on turvata verovaroin tasavertaiset palvelut kaikille tuloista riippumatta. Lapsen mahdollisuus saada oikea-aikaisesti sote-palveluja ei saa olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni. Nykyisestä järjestelmästä on tullut etenkin lapsiperheiden kannalta tasa-arvoisen hyvinvointipolitiikan irvikuva, Sarkomaa jatkaa. Hän muistuttaa, että perheiden lisäksi terveyskeskusjonoissa odottavat myös eläkeläiset ja työttömät.

Lääkärilehdessä julkaistun Kelan ja THL:n tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia oli vuosittain Helsingissä 36 %, Vantaalla 30 % ja Espoossa 26 % kyseisten kaupunkien lapsista (2006–2010).

- Valinnanvapaudelta odotan paljon. Sen tavoitteena on turvata lasten ja koko väestön tasa-arvoiset palvelut ja kaventaa terveyseroja, kansanedustaja toteaa. Juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin. Siksi valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.

- Kun peruspalvelut on tasavertaisesti kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja sen enempää. Valinnanvapaus on ketterä ja inhimillinen tapa kehittää parempia ihmisen näköisiä lähipalveluja, jo vuonna 2012 (HS 16.6.2012) ensimmäisen kerran valinnanvapauslainsäädäntöä ehdottanut Sarkomaa päättää.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033