Siirry sisältöön

Lehdistötiedote 30.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ministeri Lenita Toivakka, varapuhemies Paula Risikko ja Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sote-politiikasta vastaava Sari Sarkomaa listaavat Kokoomuksen 29 teesiä valinnanvapauteen.

Kansanedustajat muistuttavat, että valinnanvapaus on väline vauhdittaa sote-uudistusta ihmisen näköiseksi. Valinnanvapauden tavoitteena on edistää sote-palveluiden saatavuutta, tasa-arvoa, laatua, kustannusvaikuttavuutta ja vahvistaa perus- ja lähipalveluita.

Edustajat katsovat, että sote-uudistuksen tavoitteen tulee olla, että ihmiset saavat laadukasta ja tasa-arvoista palvelua ja julkisen talouden kestävyysvajetta saadaan kurottua umpeen vähintään tavoitteeksi asetetun kolmen miljardin verran.

29 teesiä, tavoitetta ja onnistumisen edellytystä valinnanvapaudelle:

1. Tasavertaiset palvelut: Sote-uudistus on onnistunut kun terveyserot kapenevat ja ihmisten pompottelusta luukulta toiselle päästään. Peruspalvelut vahvistuvat ja hoitoon pääsee oikea-aikaisesti.

2. Ihminen ensin: Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta. Mahdollisuus valita ja saada palvelut ei katso rahapussin paksuutta. Julkinen valta vastaa tasa-arvoisesta hoidosta.

3. Yhtenäiset hoitoketjut: Palvelut ovat kokonaisuuksia, joissa sote-osaajien taidot saadaan parhaimmilleen ihmisten avuksi. Palvelut integroidaan tiedon ja toiminnan kautta.

4. Monipuoliset tuottajat: Järjestöille ja yrityksille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet tulla mukaan tarjoamaan osaamista valtiovallan tarkasti määrittelemin ehdoin. Pk-yrittäjät, yksinyrittäjät ja järjestöt toimivat tuottajina julkisen rinnalla. Parhaat palveluinnovaatiot syntyvät tuottajan ja palvelua tarvitsevan kohdatessa.

5. Henkilöstö mukana: Uudistukset on toteutettava hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Osaavat ihmiset tekevät sote-palveluiden laadun. Sote-henkilöstön on oltava mukana valmistelussa ja toimeenpanossa.

6. Läpinäkyvyys: Julkinen valta luo säännöt laadun ja kustannusten läpinäkyvyydelle. Kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi tiedon on oltava helposti saatavilla. Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä -mallin käyttöönotolle ja ihmisen valinnan tekemiselle.

7. Valinnanvapauden ydin: Nykyistä nopeampi ja yhdenvertainen pääsy palveluihin sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantuminen.

8. Muutos eriarvoiseen nykytilaan: Nyt merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvoistavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin.

9. Asiakasmaksut samat: Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja siten palvelun hinta ihmiselle ovat samat riippumatta palveluntuottajasta. Palvelumaksujen on oltava kohtuulliset. Ihminen voi täydentää saamiaan julkisia palveluja rajallisesti omalla rahalla, esimerkiksi ostamalla lisäkäyntejä fysioterapeutilta.

10. Ihminen valitsee, mutta piikki ei ole auki: Julkinen valta määrää rahoituksesta. Korvausten taso ja sitä kautta kustannusten kokonaismäärä ovat maksajan eli julkisen vallan, päätettävissä ja säädettävissä.

11. Rahoitus uudistettava kannustamaan viisaaseen rahan käyttöön: Raha kulkee maakunnilta tuottajille sovittujen sääntöjen mukaisesti. Raha kulkee osittain kiinteällä korvauksella listautuneista ihmisistä. Lisäksi rahoitusta on täydennettävä erilaisilla muilla korvauksilla, kuten kannusteilla vaikuttavuuteen ja hyvinvointiin, palveluiden kokonaispaketoinnilla ja henkilökohtaisella budjetoinnilla sekä kertakorvauksilla siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja lääkärissä käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta.

12. Rahoitus ja korvausjärjestelmä kannustavat hoitamaan laadukkaasti: ei osaoptimoinnille. Kun rahat tulevat jatkossa järjestäjän yhteen rahapussiin, lakkauttaa se nykyisen hölmöyden, jossa potilaan hoitoa, esimerkiksi polvileikkausta, siirretään ja maksatetaan Kelalla lääke- ja sairauspäivärahakustannukset. Olemassa olevia järjestelmiä, kuten Kelaa, on viisasta hyödyntää rahavirtojen ohjaamisessa.

13. YTHS, työterveyshuolto: Säilyttävät tärkeän ja toimivan roolinsa uudistuksessa, mutta työnjakoa tarkasteltava. YTHS on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Lisäksi kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta.

14. Kattava lakisääteinen tuottajien raportointivelvollisuus: Merkittävä parannus sote-johtamiseen ja päätöksentekoon, jolloin saamme työkaluja parempaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kustannusten hillintään.

15. Koko maan kattava valinnanvapaus: Sote-alueet eivät saa olla raja-aitoja. Palvelujen järjestäjällä tulee olla lakisääteinen velvoite tarjota valinnanmahdollisuuksia.

16. Palveluntuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset: Turvattava omistuspohjasta riippumatta. Toimintaa ohjaavien lakien, laatukriteerien, valvonnan, viranomaiskäytäntöjen ja hankinnan sääntöjen oltava samat.

17. Valinta ohjaa palveluja: Valinta palveluntuottajasta on voitava tehdä riittävän usein, jotta se toimii aitona palautemekanismina palveluiden laadusta.

18. Lähipalvelut: Tuottajia voidaan kannustaa haja-asutusalueille myös korvausperusteita painottamalla. Kun raha seuraa ihmistä ja tarjonta voi luoda kysyntää, on malli uusi mahdollisuus vahvistaa lähipalveluja.

19. Kaikki osaaminen käyttöön: Suomen sote-mallin tulee olla moniammatillinen malli, joka hyödyntää koko koulutetun sote-henkilöstön osaamista ja vauhdittaa työnjaon uudistamista. Muut Pohjoismaat ovat luoneet enemmän lääkärilähtöisiä malleja.

20. Sote ei onnistu ilman työreformia: Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.

21. Tieto ihmisen parhaaksi: Sote-uudistuksessa on toteutettava tiedon integraatio ja eri toimijoiden verkostoituminen niin, että palvelut integroidaan ihmisen ympärille tarpeen mukaan.

22. Järjestöt arvokkaassa asemassa: Järjestöillä on tärkeä rooli myös erityisesti kuntien vastuulla olevassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyölle on kehitettävä toimivia kumppanuusrakenteita.

23. Ehdoton ei julkisille ja yksityisille monopoleille: Tavoitteena on saada kaikki voimavarat käyttöön ja siksi palvelun tuottajilta ei tule vaatia isoja investointeja. Yhden henkilön yrityksen, toimivan järjestön, mittavan julkisen osaamisen tai erilaisten hoivaideoiden luomiseen keskittyvän erikoistuneen hoivayrityksen sekä uusien toimijoiden on päästävä tasaveroisesti mukaan.

24. Julkinen valta vahva: Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla. Valinnanvapaus valjastettava ihmisen parhaaksi. Julkisen sektorin tuotanto on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää. Valinnanvapauden tarkoitus on myös antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

25. Suun terveydenhuollon palvelut osa sotea: Suun terveydenhuolto ei ole erillinen osa muuta perusterveydenhuoltoa. Hoitamattomat hammassairaudet lisäävät hoitokustannuksia.

26. Tuottamisen oltava joustavaa: Palvelut eivät ole vain rakenteita ja seiniä. Digitalisaatio ja esimerkiksi mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus ja ne on hyödynnettävä täysimääräisesti.

27. Hinnan sijaan kilpaillaan laadulla: Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus- ja vammaispalvelua tarvitseville merkittävä mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus räätälöi palvelut käyttäjän tarpeista lähteväksi.

28. Vedenpitävä vaikutusten arviointi osana valmistelua: Valinnanvapausmalli ja tietenkin koko sote-järjestämislaki rahoitusratkaisuineen vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista.

29. Tarkka seuranta ja tutkiminen jatkokehittämisen perustaksi: Valinnanvapausmallia ei saada kerralla kohdalleen vaan sitä on kehittävä tavoitteellisesti. Valtioneuvoston on tehtävä mallin vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta selkeä päätös.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh 050 5113 033
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Toivakan erityisavustaja Emma Hannonen, puh 050 574 0736

Valinnanvapauden teesit löytyvät taitettuina osoitteesta: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Sote_valinnanvapaus_kokoomus.pdf

Tiedote 23.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhteydessä syöpäseulonnat ovat uudelleen tarkastelussa. Kansalais- ja kansanterveysjärjestö ProMama ry pitää tärkeänä, että naisten syöpien seulontoja jatketaan, sillä naisten yleisimpien syöpien (rintasyöpä, kohdunkaulansyöpä) seulonnat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa.

Syövän havaitseminen varhaisvaiheessa mahdollistaa usein kevyempien ja myös taloudellisempien hoitojen käytön. Taloudellisten hyötyjen lisäksi merkitystä on myös sairastuneen ja hänen läheistensä elämälaadulla, syövästä parantumisella ja syöpäkuolemien vähenemisellä. Kohdunkaulansyövän varhaiseksi toteamiseksi 30–60 -vuotiaat naiset kutsutaan papa-kokeeseen viiden vuoden välein ja rintasyöpää seulotaan mammografiaseulontakuvauksella.

Tällä hetkellä seulonnat toteutetaan irrallisina toimenpiteinä erillään muista terveyspalveluista. ProMama ry mukaan laadullisesti ja myös kokonaiskustannuksissa säästöä tuovaan toimintaan tulee liittää mahdollisuus terveydenhuollon ammattihenkilön kohtaamiseen keskustelun merkeissä Pelkän toimenpiteen, papa-kokeen tai mammografiaseulontakuvauksen, tarkoitus saattaa jäädä isolle osalle epäselväksi. ProMama ry pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevien ja varhaistoteamista edistävien palveluiden kehittämisessä otetaan aikaisempaa paremmin huomioon palvelun käyttäjän kannalta toimivat palvelukokonaisuudet.

Hallitusohjelmassa korostetaan yksilön vastuuta omasta terveydestään. Vastuuseen velvoittaminen edellyttää, että samalla on saatavilla monipuolista tietoa terveysvalintojen tekemiseksi. Terveyden edistämistä ja ehkäiseviä palveluja suunniteltaessa ei pidä unohtaa järjestöjä, jotka tuottavat ja levittävät tietoa erilaisille ryhmille. ProMaman toiminta vuodesta 1992 lähtien rintojen omatarkkailun edistäjänä on hyvä esimerkki toiminnasta naisten omatoimisuuden vahvistamiseksi. Ei riitä, että opetetaan oikea rintojen tarkkailun tekniikka, vaan on annettava perustiedot rintasyövästä ja sen taustalla olevista tekijöistä. Arvokasta on myös kokemuksista puhuminen. Säännöllisen rintojen omatarkkailun vahvuus on siinä, että nainen tuntee omat rintansa. Tällöin hän pystyy havaitsemaan niihin mahdollisesti tulevat muutokset ja hakeutuu tutkimuksiin ajoissa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, puh 050 5113 033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Ritva Passiniemi, toiminnanjohtaja, puh (09) 5878 873, 050 5924 841 ritva.passiniemi@promama.fi

ProMama – kaikkien naisten yhdistys
ProMama ry on lähes 25 vuotta toiminut kansalais- ja kansanterveysjärjestö, joka tukee rintasyövän varhaistoteamista. Yhdistyksen keskeisenä toimintamuotona on rintojen omatarkkailun opastus erilaisille ryhmille. Palvelumme ovat avoimia kaikille. Raha-automaattiyhdistys tukee rintojen omatarkkailun opastus- ja tiedotustoimintaa.

ProMama ry, Tilkankatu 7A, 00300 Helsinki, (09) 5878 873, promama@promama.fi, www.promama.fi, www.rinnat.fi

Tiedote 26.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät eduskunnan käsittelyssä olevaa omaishoitolakia eduskuntakauden yhtenä tärkeimpänä lakiesityksenä. Esityksessä esitetään vapaapäiviin oikeutettujen omaishoitajien ja perhehoitajien vapaiden lisäämistä. Sote-kolmikko iloitsee, että kokoomuksen yhtenä kärkitavoitteena ollut omaishoitajien tukeminen nyt toteutuu.

Omaishoidon kehittäminen oli kokoomukselle hallitusneuvotteluissa keskeinen tavoite. Kokoomukselle oli arvovalinta, että suurten leikkausten aikana omaishoitoon panostetaan merkittävästi lisäeuroja. Näin valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelma ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.

Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden. Lisäys on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 15 prosentilla omaishoitajista ei ole vapaita lainkaan.

”Kokoomuksen keskeisiä tavoitteita ovat olleet omaishoitajien tukeminen, vapaiden lisääminen, sijaishoidon saatavuuden ja laadun kehittäminen sekä omaishoidon ja ansiotyössä käynnin yhteensovittaminen. Onkin tervetullut uutinen, että pitkään ajamassamme asiassa otetaan merkittäviä harppauksia eteenpäin. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että omaishoitajien vapaiden käyttöön tulee joustavuutta, kun vapaan voi pitää vuorokautta lyhyemmissä jaksoissa. Tämä on ollut omaishoitajien toive”, kansanedustajat Sarkomaa, Lauslahti ja Raassina sanovat.

Kun tuetaan omais- ja perhehoitajia, voidaan samalla vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta ja lisätä kotona asumista. Samalla vähennetään kalliita laitoskustannuksia. Tärkeintä on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidon laadun edistäminen.

”Koti on monelle se tärkein paikka asua. Jos kotona asuminen voidaan omaishoidolla mahdollistaa, on sen tukeminen erittäin perusteltua ihmisen elämän laadun kannalta. Toisaalta samalla huomioidaan omaishoitajan taakka. Lailla turvataan omaishoitajien vapaat hetket, joiden avulla he voivat kerätä voimavaroja läheistensä hoitamiseen”, sanovat edustajat.

Edustajat muistuttavat, että omaishoitajan jaksaminen on avainasemassa. Siihen liittyy myös riskitekijöitä, kuten omaishoitajan uupuminen, syrjäytyminen tai sairastuminen. Omaishoidon uudistuksen myötä hyvinvointi- ja terveystarkastukset kirjataan lakiin. Edustajat kannustavatkin kuntia ottamaan tarkastukset käyttöön. Lailla pyritään siihen, että vuosittain aiempaa suuremmalle osuudelle omaishoitajista tehtäisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta.

”Uudistuksessa omaishoitajan jaksaminen ja hyvän arjen varmistaminen on saatu keskiöön. Uuden lain myötä läheisiään hoitavien jaksamista ja asemaa parannetaan. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla voidaan ennaltaehkäisevästi tarttua ja auttaa omaishoitajaa ajoissa. Näillä toimilla vältytään siitä, ettei omaishoitajasta tule autettavaa”, edustajat toteavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Tiedote 18.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Lauslahti ja Sarkomaa muistuttavat hallitusta sitkeästi suomalaisissa rakennuksissa muhivasta home-ongelmasta ja sen vahingollisuudesta suomalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. On vakava tosiasia, että edelleenkään Suomessa ei ole kyetty merkittävästi vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja, kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntyä.

Kokoomuskaksikko muistuttaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime vaalikaudella tekemästä ansiokkaasta työstä (TrVM 1/2013 vp) ja esittämästä kattavasta toimenpidelistauksesta home- ja kosteusvaurioiden kuriin saamiseksi. Kokoomusedustajat peräänkuuluttavat vahvaa jatkoa valtakunnallisille hometalkoille ja toteavat, että ensimmäisenä on hallituksen huolehdittava, että tarkastusvaliokunnan laatimat ja eduskunnan edellyttämät toimenpiteet on tehty. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauslahti ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sarkomaa jättivät kirjallisen kysymyksen rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisesta ja ennaltaehkäisystä hallituksen vastattavaksi (KK 283/2016 vp).

Edustajat ovat erityisen huolissaan kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) toimesta arvioitu olevan 2000.

- Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden lisääntymistä. Kokonaistilanteen parantamista vaikeuttaa uusissa rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot sekä korjausten epäonnistumiset, kokoomusedustajat varoittavat.

Edustajat muistuttavat, että suhteellisesti eniten vaurioita on kuntien omistamissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten kunto onkin häpeä pilkku ja vakava terveysriski. Lukemattomien päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja muiden päiväkodin, koulun, sairaalan ja muiden julkisten rakennusten kunto voidaan luokitella vaaralliseksi terveydelle.

Sisäilmaongelmaan puuttuminen vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä hallintokuntien välillä, jotta laajaan ongelmaan saataisiin kokonaisvaltainen ratkaisu. Sisäilmaongelmien korjaamista, ennakointia ja ennaltaehkäisyä tulee tehdä kaikilla eri tasoilla ja eri toimijoiden voimin.

- Koko hallituksen, jokaisen ministerin ja ministeriön tulee arvioida, millaisilla toimenpiteillä he voisivat viedä hometalkoita eteenpäin, jotta sisäilmaongelmaan onnistutaan tarttumaan tehokkaasti. Olennaista on myös arvioida eri toimijoiden velvollisuuksia ja viranomaisten välisiä toimivaltuuksia, jotta sisäilmaongelma ei jää hoitamatta vain siksi, että sitä ei ole nimenomaisesti määritelty tietyn viranomaisen tehtäväksi, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050-5113033

Tiedote 19.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kaikkien eduskuntaryhmien edustajista muodostuva eduskunnan Syöpäverkoston johtokunta järjestäytyi 26.4.2016 kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) johdolla.

Eduskunnan Syöpäverkosto kantaa huolta, että tällä hetkellä Suomesta puuttuu keskitetty syöpäseulontojen ohjaus ja valvonta sekä kaiken seulontatyyppisen toiminnan valtakunnallinen rekisteröinti. Kuntatasolle hajautettu järjestämisvastuu on luonut kirjavan, jopa vuotuisiin tarjouskilpailuihin perustuvan toimintaympäristön, jossa voittaja ei aina pysty toteuttamaan laadukasta seulontaa. Ohjelman kehittäminen tai laadun parantaminen ei ole tällaisessa tilanteessa mielekästä, koska hinnan noustessa uusi kilpailutus siirtää toiminnan taas uudelle toimijalle.

Suomen Syöpäyhdistys on käynnistänyt kohdunkaula- ja rintasyövän valtakunnalliset seulontaohjelmat 1960–1980-luvuilla. Seulontojen avulla syöpä pyritään löytämään esiaste- tai varhaisvaiheessa, jolloin hoitoajat voivat lyhentyä ja vaativan hoidon tarve vähentyä. Päätavoitteena on seulottavasta syöpätaudista aiheutuvan kuolleisuuden vähentäminen. Vuosien myötä uusia seulontatestejä ja – menetelmiä on tullut tarjolle ja lakisääteisten seulontaohjelmien ulkopuolelle on syntynyt mittava näytteenotto- ja testaustoiminta. Se on usein tehotonta ja aiheuttaa yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset vuosittain.

Syöpäseulontaohjelmia säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus seulonnoista (339/2011), jotka määräävät kunnat järjestämään seulontoja asukkailleen. Seulontaohjelmien tiedot kootaan terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä säädetyn lain (556/1989) mukaisesti Suomen Syöpärekisteriin, joka seuraa ja arvioi seulontojen laatua ja vaikuttavuutta. Seulontaohjelmien ulkopuolisen testaustoiminnan tietoja ei rekisteröidä keskitetysti, minkä seurauksena toiminnan kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida. Keskitetyllä rekisteröinnillä voitaisiin parantaa myös seulontaohjelmien vaikuttavuutta.

Eduskunnan Syöpäverkosto tukee Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitetta aikaansaada kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä valtionhallintoon esimerkiksi Hollannissa tai Norjassa toteutetun mallin mukaisesti. Ohjausryhmä vastaisi seulontojen valvonnasta sekä uusien ja olemassa olevien seulontamenetelmien ja – ohjelmien käyttöönotosta ja muutoksista sekä seulontojen järjestämiseen ja rekisteröintiin liittyvien lakimuutosten käynnistämisestä. Suomen Syöpäyhdistys ajaa myös seulontojen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta isommille yksiköille. Esimerkiksi valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa seulontojen järjestämisvastuu olisi maakunnilla tai yhteistyöalueilla.

Syöpäverkoston johtokunnan muodostavat:

• kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj. (kok.)
• kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, vpj. (sd.)
• kansanedustaja Martti Talja (kesk.)
• kansanedustaja Arja Juvonen (ps.)
• kansanedustaja Satu Hassi (vihr.)
• kansanedustaja Stefan Wallin (rkp.)
• kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.)
• kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

Eduskunnan Syöpäverkoston tukiryhmän Syöpäsäätiössä ja Suomen Syöpäyhdistyksessä muodostavat:

• pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen
• viestintä- ja ennakointijohtaja Satu Lipponen
• ylilääkäri Riikka Huovinen
• terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila
• Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Nea Malila

Eduskunnan Syöpäverkosto on syövän ehkäisyyn, hoitoon ja tutkimukseen perehtyvä kansanedustajien vapaamuotoinen verkosto, joka järjestää aiheen tiimoilta erilaisia tapahtumia ja tapaa asiantuntijoita.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja
Puh. 050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 13.5.2016

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii Sipilän hallitukselta kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Neuvottelukunta toteaa, että hallituksen kärkihankkeiden tausta-aineistossa oli vielä mukana ehdotettu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sen puuttuminen varsinaisista hallituksen kärkihankkeista vaarantaa koordinoidun ja eri hallinnonalojen yhteisen järjestelmällisen toiminnan itsemurhien ehkäisemiseksi.

Muissa Pohjoismaissa ja useissa EU-maissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

Vaikka Suomessa toteutettiin 80–90-lukujen vaihteessa maailman ensimmäinen itsemurhien kansallinen ehkäisyprojekti ja itsemurhat kääntyivät laskuun, ajankohtaisen itsemurhien ehkäisyohjelman puutteen vuoksi aikaisemmin luodut hyvät käytännöt ovat vaarassa jäädä unohduksiin.

Suomen itsemurhaluvut ovat hitaasta laskusta huolimatta EU:n kärkitasoa ja yli puolitoistakertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi.
Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta.

– Itsemurhien vähentämiseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä ja koko yhteiskunnan osallistumista; valtiota, kuntia, järjestöjä, työyhteisöjä, joukkoviestimiä ja meitä jokaista. Ehkäisytyössä on kyse myös päättäjien ja kansalaisten asenteiden muuttumisesta, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää tavoitteeksi itsemurhalukujen vähentämistä pohjoismaiselle tasolle vuoteen 2020 mennessä. Itsemurhien kokonaismäärän laskiessa tiettyjen väestöryhmien korkea itsemurhakuolleisuus jää katveeseen. Itsemurhat keskittyvät huono-osaiseen väestönosaan ja ovat usein ylisukupolvisia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien itsemurhakuolleisuus on kolminkertainen työllisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna.

– Itsemurhien ehkäisyssä tärkeässä roolissa on myös kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa. Avainryhmien koulutus, esimerkiksi asiakastyössä olevien viranomaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, on myös keskeistä. Meiltä esimerkiksi puuttuu Käypä hoito -suositukset itsemurhan tehneiden omaisten ja itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen. Itsemurhaa yrittäneellä on moninkertainen riski uusia yritys. Hän hyötyy nopeasti saatavasta keskusteluavusta. Hänen on tärkeää saada korvaavia toimintamalleja, päästä ulos umpikujasta ja selviytyä kokemastaan kriisistä, kertoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseurasta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:
kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
kansanedustaja Li Andersson (vas.)
kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
kansanedustaja Sari Tanus(kd.)

Neuvottelukunnan mielenterveysjärjestöt:
Suomen Mielenterveysseura
Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami
Psykosociala förbundet

Lisätietoja:
Annika Saarikko
kansanedustaja
Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
(09) 432 3151
annika.saarikko@eduskunta.fi

Outi Ruishalme
Johtaja, kriisikeskustoiminnat
Suomen Mielenterveysseura
+358 40 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. www.mielenterveysseura.fi/neuvottelukunta

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. mielenterveysseura.fi

Tiedote 11.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus kokoaisi koko varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaisuuden opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon halkaisu oli vakava virhe, josta kokoomusedustaja varoitti jo silloin kun varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriöön tehtiin. Vastoin kaikkia asiantuntijoita silloinen hallitus jätti kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

- Päivähoidon jakamisessa ei ollut mitään järjellistä perustelua. Kahtiajakautumisen vuoksi niin OKM:ssä ja STM:ssä on nyt kussakin omat ”päivähoitovirkamiehensä”, jotka valmistelevat omaa puolikastaan. Kun palvelut ja niiden vaihtoehtona olevat tuet, eli kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet, ovat eri ministeriöissä, on kokonaisuuden hallinta niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin vähintään haastavaa, sanoo Sarkomaa.

- Muutos kotihoidontuessa tai yksityisen hoidon tuessa vaikuttaa päivähoitopalveluihin ja päinvastoin. Siksi on tehtävä loppu kahteen ministeriöön ”jakautumisesta” ja hallinnonalasiirto on vietävä maaliin, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaan mielestä on järkevää, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus ovat kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriössä.

- Tämä mahdollistaisi sen, että niukat ministeriöiden voimavarat kootaan yhteen tukemaan kokonaisvaltaista otetta lasten sekä tulevaisuutemme kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että kahtiajakamispäätöksen purkamisen lisäksi varhaiskasvatuslakiin tehdään eduskunnan edellyttämä korjausliike. Eduskunnan hyväksymässä lausunnossa (SiV 29/2014) hallitukselta edellytettiin toimenpiteitä laista puuttuvien keskeisten määritelmien ja reunaehtojen selkeyttämiseksi. Sarkomaa toteaa, että opetusministeri Kiurulta tämä työ jäi tekemättä.

- Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään käsitellä huolella tällä eduskuntakaudella, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Lehdistötiedote 7.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa toteaa, että kokoomuksen ministereiden Lenita Toivakan ja Sanni Grahn-Laasosen eilinen tasa-arvopuheenvuoro oli täyttä asiaa.

”Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin. Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Suomi nousee taloustaantumasta vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät sekä äidit”, sanoo Sarkomaa.

Samalla Sarkomaa vastaa Soinille, joka tyrmäsi kokoomusministereiden linjauksen. On koko Suomen etu, että myös kotihoidontukea tarkastellaan osana varhaiskasvatuksen- ja päivähoidon leikkauksia ja uudistuksia niin, että tavoite naisten työllisyydestä, perheiden tasa-arvoisesta kohtelusta toteutuisi. Tasa-arvoasioissa ei pidä jarrutella vaan on edettävä ripeästi hallituksen tuoreen tasa-arvo- ohjelman viitoittamalla tiellä. Tasa-arvon vahvistaminen on edellytys hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden – työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvun – saavuttamiselle.

Sarkomaa toistaa huolen eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatusmaksujen korotusesityksen vaikutuksesta äitien työn kannattavuuteen.

”On iso riski, että toteutuessaan maksukorotus vauhdittaisi äitien syöksykierrettä kotiin pois työelämästä. Esitys ja sen vaikutukset on syytä vielä kerran arvioida”, alleviivaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä hallituksen päättämä tasa-arvo-ohjelma oli tervetullut äitienpäivälahja.

”Ohjelmaan sisältynyt kokoomusnaisten pitkäaikainen tavoite, tasata vanhemmuudesta työantajille aiheutuvia kustannuksia kertakorvauksella, on vietävä viivytyksettä eteenpäin”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Tiedote 6.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ovat huolissaan taloustalkoissa tehtyjen päätösten kokonaisvaikutuksesta pienten lasten äitien työllisyyteen.

Edustajat varoittavat, ettei tahtomatta synnytetä pienten lasten äitien syöksykierrettä kotiin ja syrjäytetä naisia pois työelämästä. Naisten työpanos on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja kestävyysvajeen taittamisen kannalta.

Edustajat nostavat erityisesti esille varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Jo päätetyt leikkaukset tarkoittavat osassa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista.

Erityistä huolta he kantavat eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Edustajat ovat huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia: koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

- Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua, edustajat sanovat.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysasteeseen on kiinnitetty huomiota viimeksi OECD:n tammikuussa julkaisemassa maaraportissa Suomesta. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.
Kokoomusedustajat näkevät eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen maksukorotuksen olevan ristiriidassa hallituksen tavoitteelle lisätä työllisyyttä.

- Hallituksen on tarkasteltava esityksiään uudelleen. Hallituksen on varmistettava, että tavoite naisten ja miesten tasavertaisesta työllisyydestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan tasapuolisesti naiset ja miehet sekä vanhemmuuden kantamisessa niin isät kuin äidit, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523808

Sanna Lauslahti
050 5122380

Tiedote 4.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Kai Mykkänen, Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Sirén iloitsevat luonnonsuojelujärjestö WWF:ltä saamasta myönteisestä palautteesta koskien Itämeren lohipolitiikkaa. Kokoomus on ottanut määrätietoisen linjan lohen suojelemiseen ja halunnut vaikuttaa ylikalastukseen. Jo vuonna 2011 puolueessa aloitettu kestävän kalastuksen linja alkaa nyt tuottaa tulosta ja lohikannat vahvistuvat.

Pohjanlahdelta pyydetty Itämeren lohi nousi WWF:n tiistaina päivitetyssä kalaoppaassa punaiselta listalta harkiten ostettavien kalojen keltaiseen ryhmään. Nyt lohikiintiö on vahvistettu tutkijoiden suositusten mukaiseksi. WWF toteaakin, että Itämeren lohikantojen elpyminen on hyvä esimerkki siitä, miten uhanalaisten kalakantojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin.

Viime hallituskaudella kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministeri Orpon johdolla vietiin maaliin uusi kalastuslaki sekä lohi- ja meritaimenstrategia. Molempien uudistusten tavoitteeksi asetettiin kalojen luonnonvarainen lisääntyminen ja heikkojen kalakantojen kohentaminen. Kokoomus haluaa jatkaa tällä linjalla ja varmistaa jatkossakin kestävän kalastuksen toteutumisen. Elinvoimaisemmista kalakannoista hyötyvät luonnon lisäksi myös kalatalous ja matkailu. Lohta on oikeiden toimenpiteiden seurauksena noussut kiitettävästi esimerkiksi Tornionjokeen.

Kokoomukselle on tärkeää parantaa Itämeren tilaa kansainvälisen yhteistyön avulla. ”Nyt kun on saavutettu oikea asennemuutos ylikalastuksen kitkemisessä, on tätä arvokasta työtä jatkettava yhdessä muiden poliittisten toimijoiden ja Itämeren alueen valtioiden kanssa”, korostavat kansanedustajat Eestilä, Mykkänen, Sarkomaa ja Sirén.

Lisätiedot:

Markku Eestilä
puh. 0500275689

Kai Mykkänen
puh. 0456143949

Sari Sarkomaa
puh. 0505113033

Saara-Sofia Sirén
puh. 0505132051