Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 2.9.2012

"Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) herääminen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallinnointivoimavaroja uhkaavaan ryöstöön on suuri helpotus ja edistysaskel", sanoo kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. Gustafsson on sanonut, että hänen tarkoituksenaan on saada lisää resursseja. Sarkomaa kirittää ministeriä nopeisiin tekoihin sekä kertomaan viipymättä mitä konkreettisesti aikoo tehdä. Sarkomaa pitää ministerin heräämistä vasta budjettiriihen jälkeen omituisena varsinkin kun hätähuutoja asiasta on tullut hallituskauden alusta alkaen niin eduskunnasta kuin opetushallinnostakin.

Sarkomaa toteaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja ehdottaa tilanteen ratkaisuksi päivähoidon pilkkomispäätöksen perumista. Sarkomaa vaatii, että hallitus muuttaa hallitusohjelman vastaisen ja täysin järjettömän päätöksen pilkkoa päivähoidon hallinto kahteen ministeriöön. Vastuu päivähoidosta siirretään ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriölle. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on kuitenkin jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja.  Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja.

Sarkomaan mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin.

"Päätöksen peruminen on ainoa järkevä vaihtoehto, varsinkin nyt nähdään, että pilkkomisen johdosta varhaiskasvatuksen ja päivähoidon hallinto on jäämässä ilman voimavaroja. Mikä hälyttävintä hallituksen lupaus uudistaa ikivanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi on vaarassa romuttua. On epäviisasta ja lyhytnäköistä leikata lasten palveluiden kehittämisestä. Juuri päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tehdään parasta ennaltaehkäisevää työtä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lasten ja perheiden haasteet kasvavat ja siksi voimavarojen ryöstäminen lasten palveluilta on estettävä. Jos opetusministeri ei tätä tee yhdessä hallituksen kanssa, tämä pelastustyö tehtävä eduskunnassa", sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 30.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee hallituksen HPV-päätöksestä. Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään HPV-rokote papilloomavirusta vastaan, mistä johtuen määrärahatarve nousee 1,5 milj. eurolla vuonna 2013.

”HPV-rokotteen ottaminen rokotusohjelmaan on pitkään odotettu edistysaskel jälkeenjääneen rokotusohjelmamme päivittämisessä”, sanoo Sarkomaa. ”Tähän asti Suomessa rokotteen ovat saaneet vain ne nuoret, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä.”

Papilloomaviirusta vastaan annettava ja esimerkiksi lisääntynyttä kohdunkaulasyöpää ennaltaehkäisevä HPV-rokote on käytössä jo muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsimaissa sekä Ahvenanmaalla. Suomi on ollut räikeä poikkeus. Naapurimaassamme Ruotsissa sosiaalihallitus on ehdottanut jopa B-hepatiittirokotteen liittämistä maan rokotusohjelmaan.

Suomen rokotusohjelma on pitkään ollut jälkeenjäänyt ja omiaan lisäämään terveyseroja ja eriarvoisuutta. Myös OECD on vastikään todennut, että Suomen kannattaa pureutua väestön terveyseroihin juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla terveyttä edistävillä toimilla.

”Rokotteet ovat yksi tärkeimmistä kansanterveyttä edistävistä keinoista. Rokottamalla edistetään myös suomalaisten terveydellistä tasa-arvoa”, muistuttaa Sarkomaa. ”Vaikka talouden tilanne on tiukka, on terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen oltava yksi painopisteemme.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 29.8.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo herättelevät budjettiriihessä istuvaa hallitusta ottamaan opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd.) hätähuudon tosissaan. Sarkomaa ja Vahasalo yhtyvät pääjohtaja Pitkälän huoleen siitä, että päivähoidon ja varhaiskasvatuksen uudistaminen on vesittymässä. Kansanedustajat kiittävät Pitkälää siitä, että hän sitkeästi pitää lasten palveluiden puolta. Opetusministeri Gustafssonin (sd) on budjettiriihessä havahduttava vakavaan tilanteeseen ja estettävä päivähoidon voimavarojen ryöstö.

Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sekä ohjaus siirretään ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. STM on kuitenkin siirtymässä vain kaksi henkilötyövuotta opetusministeriöön, vaikka vuoden 2010 selvityksen mukaan STM:ssä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä päivähoidon ja varhaiskasvatuksenasioita hoiti 9,3 henkilötyövuotta. Opetushallitukselle ei ole tulossa lainkaan varhaiskasvatukseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. Pitkään odotettu uudistus uhkaa romuttua. Eduskunta on useaan otteeseen muistuttanut hallitusta siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön on saatava lisätehtävien lisäksi myös siihen tarvittavat resurssit.

”Mihin katosivat virastojen varhaiskasvatuksen henkilötyövuodet ja mihin henkilöt?” kysyvät Sarkomaa ja Vahasalo. ”Näyttää siltä, että tehtäviä siirtyy ministeriöstä toiseen, mutta voimavarat eivät. Muutenkin jo isojen säästöjen kohteena oleva OKM joutuu leikkaamaan resursseja muun sivistyksen ja koulutuksen kehittämisestä”, Sarkomaa ja Vahasalo jatkavat.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hallituksen on peruttava aikeensa halkaista päivähoito. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön. Päivähoidon kahtiarepimiseen ei ole mitään järjellisiä perusteluja ja on selvää, että se vaarantaa koko päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja. Tällainen vastakkainasettelu ei ole mitenkään perusteltua saati järkevää. Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja. Tilanne on kestämätön.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Lasten sekä Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen on löydyttävä kunnolliset voimavarat.

Päivähoidon hallinnon siirto ja päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi ovat olleet asialistalla 15 vuotta ja usean hallituksen ohjelmassa kirjattuna. Eduskunta ja sivistysvaliokunta ovat muistuttaneet asiasta useaan otteeseen. On korkea aika saada myös pienten lasten palvelut kuntoon.

”Opetusministeriön on ryhdyttävä viipymättä valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Muuten aika käy vähiin. Jos eduskunnalle annetaan esitys uudesta varhaiskasvatuslaista, kuten suunnitelmissa on, kevätistuntokaudella 2014 on lain valmistelun aloittamisella jo hurja kiire”, toteavat Sarkomaa ja Vahasalo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

Tiedote 28.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa lähettää terveiset budjettiriiheen huomenna kokoontuvalle hallitukselle: Koulutuksen kovien säästöpaineiden alla on valtiovallan huolehdittava yliopistojemme toimintamahdollisuuksista sekä riittävästä perusrahoituksesta. Suomessa kaivataan kipeästi myös tapoja vahvistaa korkeakoulujemme rahoitusperustaa ilman julkisten voimavarojen lisäämistä.

Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen on budjettiriihessä tehtävä päätös luonnollisten henkilöiden tieteeseen ja taiteeseen tekemien lahjoituksien verokohtelun vakinaistamisesta pysyvästi verovapaiksi. Yhteisöjen tekemät lahjoitukset ovatkin verovapaita 250 000 euroon saakka. Yksityisten lahjoitusten määräaikainen verovapaus on päättymässä tämän vuoden lopussa ja siksi tuloverolain pykälä 98a pitää säätää pysyväksi.

”Tapahtuu taloudessamme tai Euroopassa mitä tahansa, niin se tosiasia ei muutu, että Suomi menestyy vain panostamalla korkeaan osaamiseen, sivistykseen ja laadukkaaseen koulutukseen”, toteaa Sarkomaa.

Yliopistot ovat aktiivisesti kehittäneet alumnitoimintaansa ja saaneet sitä kautta uusia osallistujia valmistumisen jälkeenkin yliopiston toimintaan. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verokohtelu on tärkeä asia myös yliopistojemme alumnitoiminnalle. On viisasta kannustaa myös koko suomalaista yhteiskuntaa tulemaan mukaan yliopistojemme uudistumiseen ja laadun kehittämiseen.

Pääministeri Katainen on nimennyt huomenna alkavan budjettiriihen työllisyysriiheksi. Tavoitteena julkisen talouden tasapainottamisen ohella on luoda uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Kun hallitus kokoaa Suomen kasvun elementtejä, on viisasta pitää tässä kokonaisuudessa korkeakoulumme ja erityisesti tutkimuksen infrastruktuurin kehittäminen.

Sarkomaa muistuttaa Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksista vuosille 2011-2015.
Yliopistojen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen on välttämätöntä panostaa pitkäjänteisesti, jotta voimme turvata mahdollisuutemme tehdä maailmanluokan tutkimusta. Ei voida olettaa, että parhaat tutkijamme voivat toimia tehokkaasti vanhentuvan infrastruktuurin keskellä tai voisimme houkutella ulkomaalaisia tutkijoita Suomeen tukemaan jo olemassa olevaa tutkimustoimintaa tai luomaan uutta.

”Talousarvioesityksissä on alku infrarahoitukselle, mutta on hyvä todeta, että luvatulla rahoituksella ei päästä kuin murto-osaan neuvoston esittämistä lisäpanostuksista. Siksi kasvupaketissa on syytä muistaa tutkimus ja sen infran merkitys”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 22.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että hallitus tekisi elokuun budjettiriihessä hallitusohjelmassa luvatut päätökset työsuhdematkalipun kehittämisestä ja sen houkuttelevuuden parantamisesta. Ympäristön ja ihmisten sujuvan arjen kannalta on välttämätöntä, että valtiovalta etsii uusia tapoja kannustaa työmatkaajia joukkoliikenteen käyttöön. Keinovalikossa työsuhdematkalippu on ylivertainen.

Sarkomaa muistuttaa, että työsuhdematkalipun suosio lähti nousuun kaksi vuotta sitten, kun sen verotusta muutettiin. ”Me verojaostossa muutimme vielä hallituksen lippua kohentavaa esitystä ja nostimme työsuhdematkalipun kokonaan verovapaan määrän 200 eurosta 300 euroon”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitää erinomaisena uutisena sitä, että lippuedun edellinen kohennus on purrut ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudulla oli viime vuonna yhteensä 60 000 työsuhdematkalipun käyttäjää, kun autoetua käytti 40 000. Helsingin seudun liikenteen HSL:n työsuhdematkalippujen käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti kun taas autoedun käyttäjämäärät ovat viime vuosina pysytelleet tasaisina.

”Työsuhdematkalippu on nyt yleisempi työsuhde-etu pääkaupunkiseudulla kuin autoetu”, iloitsee Sarkomaa ja toivoo, että luvut innostaisivat valtiovarainministeri Urpilaisen jatkamaan työsuhdematkalipun kehittämistä ja lunastamaan hallitusohjelmalupauksen.

Sarkomaa on harmistunut, että kilometrikorvauskeskustelun jalkoihin on jäänyt todellinen joukkoliikenteen käyttämiseen kannustaminen. Sarkomaa kannattaa työmatkakorvauksien, verotukien sekä etuuksien arviointia. Tavoitteena on oltava, että ne kaikin tavoin kannustavat ilmaston ja ympäristön kannalta järkevämpään liikkumiseen ja etenkin joukkoliikenteen käyttöön.

”On kuitenkin aivan selvää, että joukkoliikenne ei aina ole ajallisesti tai monen käytännön syyn ja työtehtävän luonteen takia vaihtoehto. Kun työtehtävissä pitää käyttää autoa, on korvausten oltava työhön kannustavat ja riittävät. Esimerkiksi autoa tarvitsevat yrittäjät ovat muutenkin jo korkeiden asumis- ja elämiskustannusten pääkaupunkiseudulla kovilla”, toteaa Sarkomaa.

Sen sijaan entistä houkuttelevampi työsuhdematkalippu on mittava mahdollisuus houkutella niitä ihmisiä pois oman auton käytöstä, joille auto ei ole työnteon kannalta välttämätön.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 17.8.2012

Tänään koulutuksen arviointineuvoston julkaisemassa esiopetuksen laadunarvioinnissa nostetaan kehittämiskohteiksi esiopetuksen pedagogiikka ja esiopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen kokonaisuus.

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun ja sen kehittämiseen. Erityisen suuri pula yliopistollisesti koulutetuista lastentarhanopettajista on pääkaupunkiseudulla.  Sarkomaa vaatii, että yliopistollisesti koulutettuja esiopetuksen opettajia ja lastentarhanopettajia on riittävästi. Sarkomaa muistuttaa myös, että tämän vuoden talousarviossa aloitettiin eduskunnan antamalla lisämäärärahalla yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen laajentaminen.  Lisärahaa on vain kuluvaksi vuodeksi. Eduskunnan aloittamaa lisäkoulutuslinjaa on jatkettava myös vuoden 2013 valtion tulo- ja menoarviossa. Yliopistolliselle lastentarhanopettajakoulutukselle tarvitaan vahva laajennusohjelma, sano Sarkomaa.

Esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon ja pedagogian kannalta on tärkeää että esiopetuksen opettajat koulutetaan samassa paikassa perusopetuksen opettajien kanssa. Näin taataan paremmin lapsen eheä oppimisen polku, johon myös arviointineuvoston raportti viittaa linjauksissaan. Toisaalta yhteisessä opettajakoulutuksessa voidaan kehittää esiopetuksen menetelmiä ja joustavia toimintamuotoja.

Sarkomaa muistuttaa myös, että kuluvan hallituskauden tärkeimpiä lakihankkeita on päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. On tärkeää, että työ tehdään viivytyksettä, mutta perusteellisesti. Lain valmistelun pohjaksi on syytä tehdä päivähoito-varhaiskasvatusselvitys, jotta tiedetään varhaiskasvatuksen tämänhetkinen todellinen tilanne ja tarpeet. Sarkomaa kannustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä aloittamaan selvitys viivytyksettä. Myös opettajien ammattijärjestö on vaatinut selvityksen tekemistä. Selvityksessä tulee tarkastella mm. päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen määrää, perhepäivähoidon ryhmäkokoja ja varahoitojärjestelyitä, henkilöstön koulutustasoa ja määrää sekä palveluiden määrää ja tarvetta. Päivähoitolakia uudistettaessa taustatietojen on oltava ajan tasalla. Lain uudistamisen yhteydessä on syytä tarkastella myös varhaiskasvatuslain ja esiopetusta koskevien säädösten yhteensopivuutta

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää Verkkouutisten blogissaan lopettamaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) aloittaman vanhuspalvelulakivenkoilun ja viivytyksettä palauttamaan valmistelu hallitusohjelmassa luvatuille urille. Ministerin sinkoilu kannoissaan on johtanut siihen, että lakiesityksestä puuttuu koko uudistuksen ”juju” eli kirjaus iäkkäiden ihmisten oikeudesta laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan sekä palveluihin.

Lieneekö keskustelun melskeessä ja vaalikuumeen noustessa ministeriltä unohtunut, että vanhuspalvelulaki tarvitaan nimenomaan siksi, että nykyisin 75 vuotta täyttänyt on lakisääteisesti oikeutettu palvelutarpeiden arviointiin, mutta ei itse palveluihin. Näin ollen ikäihmiset ovat eri puolella Suomea hyvin eriarvoisessa asemassa. Myös vanhuspalvelulakiluonnoksen kohderyhmää on laajennettava, jotta palveluita voidaan kehittää ennaltaehkäisevästi ja laitosvaltaisuutta purkaen. Se on inhimillistä ja taloudellista.

”Me kokoomuslaiset hallitusneuvottelijat teimme viime vuonna Säätytalolla kovasti työtä, että lisärahaa osoitettaisiin myös ihmisten hyvän arjen kannalta välttämättömien peruspalveluiden kehittämiseen. Vanhuspalvelulaki kirjattiin hallitusohjelmaan kokoomuksen aloitteesta. Myös sen valmistelu aloitettiin jo viime vaalikaudella kokoomuslaisen ministeri Paula Risikon toimesta. Ei siis ole yhtä kysymystä etteikö meidän kokoomuslaisten toimesta huolehdita, että laki todella valmistuu ja että se saa tarvittavat voimavarat”, toteaa Sarkomaa.

Myös pääministeri Katainen teroitti aamun TV:n puheenvuorossaan, että valmisteluun on saatava ryhtiä. Vastaavan ministerin on nyt vain urakoitava lain valmistelussa niin, että hallitus voi päättää vanhuspalvelulain voimavaroista jo budjettiriihessä.

”On ikävä tosiasia, että peruspalveluministerin oma soutaminen ja huopaaminen kannoissaan henkilöstömitoituksista on vaarassa jarruttaa koko hallitukselle tärkeän asian eteenpäinviemistä”, lisää Sarkomaa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että eduskunta saa vanhuspalvelulain mahdollisimman pian käsiteltäväkseen, jotta laki ehtii ohjaamaan meneillään olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kunnissa ollaan todella kovilla, kun palvelurakenneuudistusta pitäisi viedä eteenpäin, mutta kenelläkään ei ole vielä tietoa vanhuspalvelulain tai terveydenhuollon uudistuksen tarkasta sisällöstä. Ihmisten arjen palveluiden kannalta on ihan välttämätöntä laittaa lisää vauhtia sosiaali- ja terveysministeriön valmistelukoneistoon.

Vastaavan ministerin on myös huolehdittava, että ministeriö tuottaa vihdoin uskottavat ja vedenpitävät laskelmat lakiesityksen kustannuksista niin valtiolle kuin kunnille.

On kiitettävää vastuullisuutta oppositiolta, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) totesi, että henkilöstömitoitus on oltava hoidon tarpeen mukaan ja on iso miina vannoa mitoituksen ratkaisevan kaiken.

Sarkomaa kehottaa ministeriä myös kuulemaan herkemmällä korvalla hoitoalan ammattilaisia.

”Tehy on aivan oikein todennut, että hoitoa tarvitsevien kunto ja avuntarve on huomioitava. Hoivahenkilökunnan lisäksi vanhustenhuollossa tarvitaan mm. fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sosiaaliohjaajia. On päivänselvää, että ihmiset tekevät palveluiden laadun, mutta on älyllisesti epärehellistä uskotella, että pelkkä hoitohenkilökunnan mekaaninen laskeminen yksin turvaisi ikäihmisten palveluiden laadun”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 3.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Orpon ehdotusta palauttaa kotitalousvähennyksen taso ennalleen. Sarkomaa nostaa myös esille ehdotuksensa laajentaa kotitalousvähennystä lisäämällä kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa korostaa tarvetta kehittää kotitalousvähennystä edistämään erityisesti hoiva- ja hoitoalan yrittäjyyttä.

Sarkomaan mielestä Kataisen hallituksen ensi vuoden budjetin painopiste pitää olla yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä. Tässä kotitalousvähennyksen kohentaminen on fiksu täsmätoimi, joka edistää myös perheiden hyvinvointia ja harmaan talouden kitkemistä. Sarkomaa kannustaa valtiovarainministeri Urpilaista tuomaan kotitalousvähennyksen kohentamista koskevat esitykset budjettiriiheen.

Kotitalousvähennystä leikattiin tämän vuoden alusta. Erityisesti kotitalous- ja hoivapalveluja tuottavilla naisvaltaisilla toimialoilla yritystoiminnan edellytykset saattavat huonontua. Leikkauksesta johtuvaan palveluiden käytön ja siten työpaikkojen vähentymiseen ei ole varaa. Päinvastoin erityisesti hoiva- ja hoitoalan yrittäjyyttä sekä naisyrittäjyyttä pitää nykyistä enemmän vauhdittaa.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa. Kotitalousvähennys voitaisiin laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.6.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ehdottavat, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevalle työryhmälle annettaisiin tehtäväksi selvittää Ruotsissa vuonna 2009 käyttöön otettujen ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltaminen Suomessa. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysministeriössä työtä tekevän työryhmän toimeksiantoa on syytä viivytyksettä täydentää.

Kansanedustajat toteavat, että uudistus on Ruotsissa saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen. Ruotsin lakimuutosten tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. ”Suomella ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meidän oloissamme”, toteavat Sarkomaa ja Virolainen.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Naapurimaassamme uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Kokoomusedustajien mielestä terveydenhuollon uudistamisessa on viisasta keskittyä rakenteiden ja hallinnon sijaan ihmisiin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Lisäpaineita uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Uudistusta tehtäessä on hyvä arvioida myös muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia. On syytä pohtia, mitä voimme oppia muilta ja mitä virheitä tahdomme Suomessa välttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 11.6.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd.) ottamaan tosissaan opetusalan ammattilaisten ja vanhempien huolen koulurauhasta. Vanhempainliitto ja opetusalan järjestöt ovat tänään vaatineet perusopetuslakiin muutoksia, joiden avulla peruskoulussa tehostuisivat kurinpito ja turvallisuuden ylläpito.

”On välttämätöntä, että ministeri ottaa koulurauhan turvaamisen ykkösagendalleen. Adressin toimenpiteet on viivytyksettä arvioitava ja työstettävä lakiesitykseksi. Eduskunnasta löytyy varmasti tahtoa tukea muutoksia, joilla turvataan koulurauha, edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä”, sanoo Sarkomaa.

Koska vanhemmat ovat vahvimmat vastuunkantajat lapsen elämässä, tarvitaan lakimuutosten rinnalle meidän vanhempien ryhtiliike. Vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on antaa lapsille rajat ja rakkaus. Sarkomaa peräänkuuluttaa erityisesti toimia, joilla voidaan tehostaa vanhemmuuden tukemista sekä koulun ja kodin yhteistyötä, joka on monin osin vielä käyttämätön voimavara. Nämä ovat tärkeitä asioita koulurauhan, mutta myös kaikessa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Vaikka moni asia on maailmassa muuttunut, niin se tosiasia pysyy, että lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen.

Vuoden 2010 aikana oli huostassa noin 10 000 lasta. Kiireellisesti sijoitettuja oli 21 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Huostaanotettujen lasten määrä kertoo karua kieltä lasten ja perheiden tilanteesta ja kipeästä tarpeesta saada apua ajoissa. Aikuisten tiivistettyä yhteistyötä tarvitaan, jotta pienet ongelmat eivät ehdi kasvaa suuriksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033