Vasemmistovihreän hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan
rikkoessaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmassaan antamansa lupauksensa korjata
vanhuspalvelujen epäkohdat.
Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä
talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Sama
runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden,
mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole
herunut.
Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole
kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat
tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus
rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä
vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa
syrjään.
Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt
vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan
pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän
hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä
iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua.
Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.
On myös järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla
valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus
on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä
puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin
hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.
On vakava virhe, että hoitajamitoitukseen ei
hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle
hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia
esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. Hoitajamitoitus
tulee voimaan täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa, koska hallitus
jätti rahanjaossaan ikäihmiset monin osin ulkopuolelle.
Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin
korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville
ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle.
Valopilkku budjetissa on hallituksen suunnanmuutos
suhtautumisessa kotitalousvähennykseen. Vasemmistovihreä hallitus leikkasi
ensitöikseen kotitalousvähennystä. Ensi vuoden budjettiin esitetään
aloitettavaksi kaksivuotista kokeilua, jossa vähennyksen enimmäismäärää
korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40:stä
60:een silloin, kun kyse on kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.
Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen,
jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan
myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Olen
tehnyt asiasta eli senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020
lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen.
Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin
70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen
ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot
eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Senioreiden superkotitalousvähennyksellä
ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen
piiriin.
Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on
riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja
omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja
siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt
vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.
Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp) hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!
Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa. Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.
Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.
Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.
Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.
Lähetän tuoreimpia politiikan
kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata
eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen
sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai
soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini
Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Pidetään yhteyttä.
Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille.
Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet.
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.
Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa.
Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta.
Helsingin uuden kaupunginvaltuuston on löydettävä vakavassa tilanteessa uusia keinoja laittaa helsinkiläisten peruspalvelut kuntoon. Tehtävä on vaikea, kun myös helsinkiläiset ministerit Maria Ohisalo, Tuula Haatainen ja Timo Harakka vievät ministereinä toistuvasti eteenpäin erityisesti kotikaupunkinsa ihmisten palveluja vakavasti vaarantavia esityksiä. Hallituksen on tehtävä korjausliike, lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu ja ymmärrettävä, että reilu kaupunkipolitiikka on koko maan etu.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja
siihen tarvitaan lisää testikapasiteettia. Pikatestaus apteekeissa on
mahdollisuus sujuvoittaa testiin pääsyä ja pitää testaushinnat kurissa.
Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa. Useissa maissa kuten
esimerkiksi Ranskassa apteekit toimivat koronan pikatestipisteinä. Miksi ei
Suomessakin?
Ehdotamme, että hallitus pikaisesti selvittäisi millä
ehdoin tämä saataisiin Suomessakin käyntiin. Tämä on tärkeää maamme
terveysturvallisen avaamisen mahdollistamiseksi, koronapassin vauhdittamiseksi
ja tapahtuma-alan, harrastusten, urheilun ja yritysten terveysturvallisen
toiminnan takaamiseksi. Puheenjohtajamme Petteri Orpo nosti asian hyvin esille
päivän puheessaan kokoomuksen puolue- ja ryhmänjohdon kokouksessa Seinäjoella: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008201222.html
Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin
tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819
apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja
proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin
terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti
apteekkien aukioloaikoina.
Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon
ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen
analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi
näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus
testauspisteenä toimimiselle.
Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä
toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet
ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin
minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle
aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on
koronarokotus kunnossa.
Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille
vapaaehtoista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava
korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi.
Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata
testitulos Kantaan. Vauhdittaakseni asian selvittämistä jätän asiasta
kirjallisen kysymyksen: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10536
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä
noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle
sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511
3033.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin
kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja
tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Koulujen alkaessa ja tuhansien koululaisten palatessa
koulutielle on meidän aikuisten terävöitettävä liikennekäyttäytymistämme.
Liikenneturva kysyi keväällä koululaisten kuulumisista
koulutieltä. Lasten viesti aikuisille oli selvä: antakaa tietä suojatiellä ja
lopettakaa kännykän käyttö. Kyselyssä nousi esille, että ratissa kännykkään
tuijottavat aikuiset pelottavat lapsia. Lisäksi lapset toivoivat, että
autoilijat hiljentäisivät vauhtia ja olisivat selkeitä
vuorovaikutustilanteissa. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja
tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä.
Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten
tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan
liikennettä samalla lailla kuin aikuinen.
Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti–tilanteita,
joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat
painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt
päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari
on liikaa.
Vaikka jalankulkijoiden liikennekuolemien ja
loukkaantumisten määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat
luvut suojatietä ylittävien jalankulkijoiden onnettomuuksista edelleen
korkeita. Liikenneonnettomuuksien uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Jalankulkijoiden
loukkaantumisista jopa 60 prosenttia tapahtui suojatiellä.
Aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on
turvallinen. Suojatiekäyttäytyminen ja ajonopeuden madaltaminen ovat
turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Erityisen tärkeitä nämä ovat
autoilijoiden muistaa koulujen läheisyydessä ajaessa.
Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja
sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä. Moni
vanhempi on laittanut viestiä siitä, kuinka sähköpotkulaudat ovat lisänneet
huolta pikkukoululaisten turvallisuudesta ja tietenkin myös aikuisten. Toimia
on tehtävä ripeästi holtittoman sähköpotkulautojen käytön kitkemiseksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on asiassa kirittänyt myös
maan hallitusta. Esimerkiksi sähköpotkulaudan ajoon ei ole säädetty
promillerajaa. Valtaosaan sähköpotkulaudalla tapahtuviin onnettomuuksiin
liittyy humalainen kuljettaja. Tämä kuormittaa entisestään terveydenhuoltoa ja
vaarantaa muiden ihmisen turvallisuuden. Olemme jättäneet asiasta lakialoitteen.
Turvallisesta kulkemisesta ja yhteisistä pelisäännöistä
liikenteessä kannattaa keskustella lapsen kanssa. Yhdessä voidaan vaikkapa
sopia, että puhelin pysyy repussa koulumatkan ajan.
Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun
aloittamiseen liittyvän ilon lisäksi myös liikenteeseen liittyvät huolet. Ei
riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa
lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein,
vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille
opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voivat toisella kaistalla
autoilijat vain painaa kaasua.
Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin
suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy
yhteistyöllä.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin
kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja
tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia
eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset
lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai
soittamalla 050 511 3033.
Sairaanhoitaja on yksi maamme arvostetuimmista ammateista. Silti suomalaisen terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä on kasvava pula ammattitaitoisista hoitajista. Työvoimapula on ennenkin johtanut supistuksiin terveyspalveluissa, mutta tämä kesä on ollut ennenkokematon. Henkilöstöön liittyvät vakavat haasteet tulevat jatkumaan syksyn aikana. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia on pakottanut hoitajat venymään jaksamisen äärirajoilla. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän. Maan hallitus ei voi enää sulkea silmiään tilanteelta. Hoitoalan houkuttelevuuden, pito- ja vetovoiman lisäämiseksi on hallituksen tehtävä toimia ripeästi jo budjettiriihessä.
Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen ja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Konkreettinen ja vaikuttava keino on kohentaa sairaanhoitajien koulutusmahdollisuuksia. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.
Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Työnantajat tukevat vaihtelevasti työntekijöitään täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.
Sairaanhoitajaliitto ja useat muut tahot ovat pitkään esittäneet valtakunnallisesti yhtenäistä ja kattavaa kliinisen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja sen rahoituksen turvaamista. Ehdotan, että hallitus päättää budjettiriihessäkäynnistääsairaanhoitajien kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen sekä valtion rahoituksesta erikoistumiskoulutukseen. On korjattava nykyinen tilanne, jossa sairaanhoitaja joutuu usein itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet.
Erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä on syytä katsoa myös Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen.
Hoitotyön erikoisosaajat, kuten esimerkiksi diabeteshoitajat, anestesiasairaanhoitajat, tehosairaanhoitajat, geriatriset sairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva.
Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii hoitajavastaanotoilla ja hoidon tarpeen arvioinnissa, joissa työ on itsenäistä.
Sairaanhoitajien valtakunnallisesti yhtenäiset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien jatkokoulutusmahdollisuudet sekä niiden virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen. Kyse on yhtä lailla hoitotyön laadusta, toiminnan yhdenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, sekä ennen kaikkea potilasturvallisuudesta.
Maakuntamallin eduskuntakäsittelyssä on aikataulu ollut vasemmistovihreille hallitusryhmille tärkeämpi kuin uudistuksen sisältö. Se on vaarassa tulla monin tavoin kalliiksi. Oli vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten vaarallisen ylikireästä toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen annetussa ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä.
Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): ”…on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”
Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että ”perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo.” Säännöksen mukaan ”perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa.”
On vakavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. On täysin poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.
Ylikireä aikataulu nousi vahvasti esille valiokuntakuulemisissa. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa huomioon puhemiesneuvoston säätämien ohjeiden mukaisesti.
Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi pitänyt muuttaa niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä vahvan huolensa. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn totesi HS:n haastattelussa, että Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.
Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään kylliksi hallittuun siirtymään ja huoli on suuri myös potilasturvallisuudesta.
Jätimme kokoomuksen voimin eduskuntakäsittelyssä pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun. Pidän hyvin todennäköisenä, että tähän hallitus joutuu vielä peruuttamaan.
Hallittu muutos olisi ollut tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa. Kaiken kaikkiaan esitimme 19 lausumaa. Lausumat lukemalla saa selvän kuvan maakuntamallin valuvioista. Edessä on suuret korjaustarpeet. Esitys on puhdas hallintouudistus, joka osoittautui asiantuntijakuulemisessa monin tavoin ongelmalliseksi koko maalle ja etenkin Helsingille sekä muille suurille kaupungeille. Rahat menevät hallintoon, luvattua nopeampaa hoitoon pääsyä terveysasemalle eikä terapiatakuuta näy eikä kuulu.
Kokoomuksen maakuntasote-esitykseen esittämät lausumat:
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan tekonivelsairaala Coxan, Tampereen Sydänsairaalan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden nykymuotoinen toiminta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan neuvolatoiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa palvelut tuotetaan kiinteänä osana terveysaseman tai mahdollisen laajemman ulkoistuksen toiminnallista kokonaisuutta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan, ettei kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta siirry hyvinvointialueelle tavalla, joka on kunnan tai kuntayhtymän kannalta kohtuuton.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan Etevan, Kårkullan ja Vaalijalan erityishuollon piirien mahdollisuudet jatkaa nykymuotoista toimintaansa antaa yksilöllisiä ja elinikäisiä palveluita vammaisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeet huomioiden.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi selvittävän yhteisen kustannuslaskentamallin kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakkaille turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
Eduskunta edellyttää, että palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun pohjalta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kasvukeskusten edellytykset tehdä elinvoimainvestointeja turvataan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta hyvinvointialueiden investointien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän toimivuus varmistetaan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakas- ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa varmistetaan.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jossa on selkeytetty julkisen hallintotehtävän sisältöä ja virkalääkärin velvoitteita.
Eduskunta edellyttää, että kasvukaupunkien erityispiirteet, kuten maahanmuuton kasvu, vieraskielisyys, sosiaaliset tarpeet, päihteiden käyttö ja syrjäytyminen huomioidaan rahoituksessa.
Eduskunta edellyttää, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen palvelusetelin velvoittavuudesta kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä hoitotakuun turvaamiseksi.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti esityksen asiakaslähtöisen henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi vammaispalveluissa, erityispalveluissa sekä paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla.
Eduskunta edellyttää, että ammatinharjoittajien mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueille ei heikennetä nykyisestä tilanteesta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen rahoitusmallista, jossa huomioidaan yliopistosairaaloiden tehtävät ja HUSin valtakunnalliset tehtävät, kuten opetus- ja tutkimustoiminta sekä valmiuden ja varautumisen ylläpitäminen.
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen hoitotakuun tiukentamisesta ja terapiatakuun käyttöönotosta.
Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutyössä turvataan kunnille, alan yksityisen ja kolmannelle sektorin toimijoille, sekä muille mahdollisille sidosryhmille mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädännön valmistelussa.
Eduskunta äänesti lausumistamme. Useampi hallituspuolueen edustaja jäikin äänestyksestä pois, kun ei voinut hallituksen torsoa esitystä kannattaa. Ikävä kyllä tästä huolimatta vasemmistovihreillä edustajilla oli enemmistö ja maakuntahallintouudistus hyväksyttiin.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Kun puhutaan
senioreista, puhutaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yhä useampi
suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä
jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin
ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Haluan
muutoksen siihen, että senioreista puhutaan yhtenä ryhmänä.
Suomalaisista yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Kyse on mittavasta joukosta
ihmisiä. Ikäihmiset eivät
todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Ilman senioreiden
aktiivista toimintaa kaupungit ja kunnat eivät toimisi. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä
kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina
ja isovanhempia. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai
ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen
hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on,
että seniorit kohdataan yksilöinä.
Ikäystävällisessä
kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Kaupunkiympäristö
ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Senioreiden mahdollisuudesta
liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava. Esteetön
kohtuuhintainen joukkoliikenne ja parkkipaikat kuuluvat toimivaan
kaupunkiin.
Liikunnan ja
ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
Asuinalueilla tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä
puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan
yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut
sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua
levähtämään.
Kitketään
kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille. Siirrytään
makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen. Otetaan käyttöön ikääntyneiden
toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten
lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen
jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus. Vauhditetaan terveyttä edistävää,
liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio-
ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa
senioreiden palveluja.
Ikäystävällisessä
kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa on
hyödynnettävä myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät
sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin. Ihmisten on saatava vastinetta
verorahoilleen. Helsingissä on kitkettävä terveyskeskusjonot ja huolehdittava
sujuvista palveluista. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava
inhimillisiä vaihtoehtoja.
Vanhuspalveluiden laatua on valvottava tiukasti
ja epäkohtiin kitkettävä: kotiin saatavia palveluja ei saa
riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset
kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Vanhusasianvaltuutetulle
on annettava vahvat valtuudet puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin
epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.
Kaiken ikäisten senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön
näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä
koko kunnan kehittämisessä.
Johdollani valmistellut
teesit ovat ohessa luettavissa. Toivon, että ne kuuluvat tulevien valtuutettujen
käytössä ja vauhdittavat ikäystävällisten kotikuntien rakentamista. Teesien
valmistelussa oli vahvasti mukana eduskuntaryhmämme yhdessä ministeri Helena Pesolan
kanssa johtamani Kokoomuksen Seniorifoorumin kanssa. Vastaanotan mielelläni
palautetta ja kommentteja siitä, kuinka sinun mielestäsi senioreiden palveluja
pitäisi kaupungissamme tai kotikunnassani kehittää. Ollaan yhteydessä.
10 teesiä
ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi:
1.
Pidetään kaikki mukana
Ikäystävällisessä kunnassa
pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden
ikävuosien määrästä.
Kehitetään kuntia hyviksi ja
turvallisiksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille.
Annetaan kaikenikäisten
mahdollisuus vaikuttaa, osallistua, tulla kuulluksi ja tehdä omaan elämään
liittyviä ratkaisuja.
Tehdään töitä sen eteen, että
jokainen seniori voi luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja
inhimillisen kohtelun.
Turvataan kuntien palveluissa
ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arjen toimiin, arvokas elämä sekä
mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.
2.
Edistetään mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen
Ikäystävällisessä kunnassa
seniorit ovat aktiivisia toimijoita.
Ikäystävällisessä kunnassa
työnteon pitää olla mahdollista ja siihen on kannustettava, jos seniorilla
on tahtoa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa.
Seniorit ovat kantava voima
vapaaehtoistyössä. Omaishoitaja ja isovanhempi on useimmiten seniori.
Toteutetaan ikäihmisten
harrastustakuu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Senioreilla on oltava
mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen harrastus- ja virkistystoimintaan
– se pitää toimintakykyä ja hyvää mieltä yllä sekä yksinäisyyttä loitolla.
Huolehditaan koulutus- ja
kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten
esteettömyydestä sekä sisällytetään hoiva- ja hoitokotien toimintaan
taidetta ja kulttuuria.
Otetaan käyttöön koronatodistus
palvelujen, tapahtumien ja kulttuurin nopeaksi avaamiseksi.
3.
Kehitetään palveluita senioreita kuunnellen
Ikäystävällisessä kunnassa
seniorit ovat mukana kehittämässä palveluja. Vahvistetaan vanhusneuvoston
ja eläkeläisjärjestöjen vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia.
Edistetään digitaalisia
ratkaisuja ja teknologiaa senioreiden asioinnin ja yhteydenpidon
helpottamiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi. Asiointi kasvokkain tai
puhelimitse on aina kuitenkin mahdollistettava.
Ikäystävällisessä kunnassa
tarjotaan matalalla kynnyksellä opastusta tietotekniikan käyttämiseen.
Järjestelmien on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia.
Ikäystävällisessä kunnassa
neuvoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin saa yhdeltä luukulta, matalan
kynnyksen seniori-infossa.
Ikäystävällisessä kunnassa
toteutetaan esteettömyyden periaatetta kaupunkisuunnittelussa ja
palveluiden toteuttamisessa. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa
kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava samoin
lähiparkkipaikoista.
4.
Mahdollistetaan liikunta ja ulkoilu kaikenikäisille
Ikäystävällisessä kunnassa
liikunta ja ulkoilu kuuluvat kaikille. Liikunnan ja ulkoilun on oltava
mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
Ikäystävällisessä kunnassa on
lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia.
Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja
järjestöjen kanssa.
Valaistaan lenkkipolut,
hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on
riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään.
Tarjotaan senioreille
terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten liikuntaneuvontaa.
Ikäystävällisessä kunnassa on käytössä on liikuntaresepti, joka sisältää
terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvot.
Kirjataan osaksi yli
75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaa liikkumissopimus, jossa on
yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi. Emme hyväksy sitä, että
kotihoidon piirissä olevien ihmisten matot pääsevät useammin ulos kuin
ihminen itse.
Ikäystävällisessä kunnassa
senioreille on käytössä liikuntaseteleitä ja maksuttomia
liikuntapalveluita, kuten sporttiranneke.
Toteutetaan etsivää
liikuntatyötä vaikeasti tavoitettaville ja liikkumattomille ryhmille ja
yksilöille, erityisesti omaishoitaja- sekä muistisairaiden perheille.
5.
Huolehditaan senioreiden toimintakyvystä
Senioreiden fyysisen, henkisen
ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen on oltava osa kaikkia kunnan
toimintoja. Se on vaikuttavin ja inhimillisin tapa edistää hyvää elämää,
itsenäistä selviytymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
Kitketään kuntoutuspalveluista
ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille.
Tarjotaan senioreille matalan
kynnyksen terapiapalveluja ja ohjausta apuvälineiden käyttöönottoon.
Otetaan käyttöön ikääntyneiden
toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten
lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen
jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.
Vauhditetaan terveyttä
edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden
palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen
ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.
6. Laitetaan
verot ja muut elämisen kustannukset kuriin
Ikäystävällisessä kunnassa
verot, piiloverot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset pidetään
kohtuullisena. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle
vanhuudelle.
Otetaan käyttöön senioreiden
superkotitalousvähennys. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70
prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen
ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden
verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
Superkotitalousvähennys laskisi
merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien kotona asumista ja
itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat,
myös pienituloiset eläkeläiset.
Laajennetaan kotitalousvähennys
koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä
ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä
liikunnan ohjausta. Kotitalousvähennyksen piiriin siirretään myös
senioreiden kodin turvapuhelin.
7. Turvataan
senioreille tarpeellinen hoito ja hoiva
Ikäystävällisessä kunnassa
seniorit saavat oikea-aikaisesti sellaista hoitoa ja hoivaa kuin
tarvitsevat. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja helposti saatavilla.
Hyödynnetään palveluseteliä
myös lääkehoidon arviointiin. Kitketään lääketokkuroita, turhia lääkkeitä,
lääkekustannuksia ja lääkehävikkiä.
Annetaan ihmisille vapaus
valita palveluntuottaja. Turvataan yksityisen hoidon ja tutkimuksen
Kela-korvaus.
Annetaan paljon palveluita
tarvitseville ikäihmisille mahdollisuus räätälöidä itselleen sopiva
palvelukokonaisuus hyödyntäen henkilökohtaista budjetointia tarvittaessa
yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
Otetaan käyttöön matalan
kynnyksen terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.
8. Valvotaan
palveluiden laatua ja puututaan niiden epäkohtiin
Ikäystävällisessä kunnassa
jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon,
hoivan ja kuntoutuksen.
Valvotaan vanhuspalveluiden
laatua esimerkiksi tarkastuskäynneillä niin yksityisissä kuin julkisissa
hoivakodeissa ja kotihoidossa. Digitaaliset seurantajärjestelmät
helpottavat laadun seurantaa ja avoimuutta.
Osoitetaan vanhusten oikeuksien
valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi.
Otetaan käyttöön hoitotyöhön
kansallinen laaturekisteri. Avoimella laatutiedolla sote-palveluja
parannetaan ja kehitetään vaikuttaviksi, yhdenvertaisiksi ja turvallisiksi.
Kuullaan monipuolisesti
senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä
omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi
asukaskyselyiden avulla.
9. Tarjotaan
monipuolisesti asumisen vaihtoehtoja
Ikäystävällisessä kunnassa
hoivapaikan saaminen ei ole huutokauppaa. Ympärivuorokautiseen hoivaan
pääsee, kun sille on tarve.
Turvataan osaavan hoitohenkilöstön
riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja
omaishoitajien tueksi. Ikäystävällinen kunta on esimerkillinen työnantaja
sote-alan ammattilaisille.
Otetaan käyttöön monimuotoisia
asumisen vaihtoehtoja. Lisätään väliaikaisia asumispalveluja niille,
joiden ei ole enää turvallista asua kotona.
Otetaan käyttöön liikkuvia
palveluita ilman apua jääneiden ikääntyneiden ambulanssirallin
kitkemiseksi. Esimerkiksi Liikkuva Sairaala vähentää päivystyskäyntejä ja
kotiuttamishoitajat varmistavat turvallisen kotiutumisen.
Lisätään kuntien, seurakuntien,
järjestöjen ja vapaaehtoisten välistä yhteistyötä yksinäisyyden
ehkäisemiseksi. Ikäystävällisessä kunnassa kukaan ei jää yksin.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä
palveluasumisen suunnittelussa. Kehitetään uudenlaisia yhteisöasumisen
muotoja, joissa on mukana erilaisia palveluja.
10.
Turvataan toimiva arki omaishoitajille ja muistisairaille
Turvataan omaishoitajien asema
tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa kehitetään osana
muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää.
Tuetaan omaishoitajien
jaksamista ja tosiasiallista mahdollisuutta pitää vapaapäiviä
palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan
avulla ja henkilökohtaisella budjetilla.
Otetaan omaishoitajien
hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan
tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville.
Ikäystävällisessä kunnassa
omaishoitajille ja kotihoidon hoitajille on puhelimitse tarjolla
geriatrista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Jatketaan kansallista
muistiohjelmaa. Juurrutetaan se kaikkiin kuntiin edistäen eri ikäisten
muistisairaiden ja heidän läheisten hyvää arkea ja elämää.
Lisätään muistikoordinaattorien
ja muistihoitajien määrää. Vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja
vertaistukea ei voi muulla toiminnalla korvata.
Otetaan käyttöön palveluiden
kehittämisessä muistisairaan ihmisen hoidon kriteeristö, joka mahdollistaa
muistisairaudesta huolimatta mahdollisuuden elää omannäköistä elämää niin
muistisairaalle ihmisille, kuin hänen perheelleenkin.
Pilotoidaan tuettua
hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi.
Vasemmistovihreän
hallituksen ideologinen vimma poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja
tutkimuksesta on hyytävän kylmää politiikkaa, jossa on täysin unohdettu
palveluja tarvitsevat ihmiset.
Joko vasemmistovihreät puolueet eivät
ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja
yksityisellä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa
palveluita, tai sitten he eivät siitä piittaa.
Oli vastaus kumpi tahansa niin yhtä
järkyttävää. Vasemmistovihreät sulkevat silmänsä toimiensa
vaikutuksilta ihmisten hätään ja palveluiden heikentymiseen.
Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä, että
merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien
terveyskeskuksissa ei ole edes tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit
ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että
puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on
olennainen osa terveydenhuoltomme.
Yhtään puheenvuoroa ei ole kuulunut,
miten aiotaan Kela-korvauksen turvin tehdyt miljoonat vuosittaiset
lääkärissäkäynnit ja sadat tuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset
jatkossa hoitaa. On selvää, että poisto kuormittaisi ennestään
jonoutunutta julkista sektoria, johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen.
Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen
poistamisella. Ne, joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä
terveydenhuollossa. Moni joutuu etsimään viimeiset eurot saadakseen apua.
Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta
terveyspolitiikasta. Pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat
entisestään. Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko
kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat.
On myös kestämätöntä, että tavallisen
palkansaajan ja eläkeläisen pitää maksaa aina enemmän heikkenevistä
palveluista. Vasemmistovihreän hallituksen suunta on täysin väärä. Kaiken
päälle hallitus on tuomassa verotusta entisestään kiristävää maakuntaveroa.
Opetusministeri Saramo on sanoittanut
hallituksen vimman romuttaa Kela-korvaus lausumalla, ettei ole mitään järkeä
tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi
yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten
pääsyä hoitoon.
Hallitus on jo päättänyt leikata Kela-korvausta paikatakseen hoitajamitoituksesta puuttuvia euroja. Lisäksi hallituksen ohjeistamassa virkamiesvalmistelussa kaavaillaan leikkaamaan loputkin yksityisen hoidon ja tutkimuksen kelakorvauksesta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksessä on perustana sama ideologia. Maakuntamalliesityksessä mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. Kaiken lisäksi maakuntamalli on valtava leikkaus Helsingin sote-palveluiden ja HUS:n rahoitukseen vaarantaen monin tavoin kaupunkimme ihmisten palvelut.
Hallituksenihmisten palveluja heikentävä maakuntamalli on hylättävä. Samoin on pysäytettävä aie romuttaa Kela-korvaus. Verorahat on laitettava lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin. Julkisen vallan on vastattava, että verorahoin voidaan turvata oikea-aikainen pääsy laadukkaisiin palveluihin jokaiselle. Pienen maan on otettava käyttöön kaikki voimavarat. Palveluseteleiden käytön velvoittavuutta on lisättävä. Kela-korvauksen nosto olisi perusteltua ja viisasta keventämään julkisen sektorin kuormitusta ja vauhdittamaan ihmisten hoitoon pääsyä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Hallituksen esitys vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta on
eduskunnan käsittelyssä. Kokoomus kannattaa tehtävän perustamista, mutta niin,
että tulevalla vanhusasiavaltuutetulla on valta puuttua epäkohtiin. Hallituksen
esityksessä sitä ei ole. Tämä on vakava puute.
Lakiesityksen epäkohdat on viisasta ja välttämätöntä eduskunnassa korjata. Vanhusten kohtelun ja palveluiden puutteiden korjaaminen edellyttää vahvan toimivallan omaavan vanhusasiavaltuutetun.
Ikäihmisten palveluissa on paljon korjattavaa. Kotiin saatavia
palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja
ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa.
Hallituksen esityksen mukaan vanhusasiavaltuutettu seuraisi
ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Hänen tehtävänsä olisi tuoda
havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja
päätöksentekoon.
Esitämme Paula Risikon ja Mia Laihon kanssa muutosta hallituksen
esitykseen. Vanhusasiavaltuutetulla on oltava todellinen toimivalta puuttua
epäkohtiin. Siksi vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen on annettava
eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi ja vanhusasiavaltuutettu on
sijoitettava eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.
Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa käsitellään vanhusten oikeuksia koskevia asioita laajasti eri sektoreilla, mm. sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, vammaisten henkilöiden oikeuksia, edunvalvontaa, verotusta ja poliisin toimintaan liittyviä asioita.
Laillisuusvalvonnassa pyritään erityisesti turvaamaan, että jokainen ikääntynyt henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Vuonna 2020 ratkaistuista kanteluista peräti 126 koski vanhusten oikeuksia.
Eduskunnan oikeusasiamiehen tekemien tarkastusten määrä on lisääntynyt
vuosi vuodelta, poikkeuksena koronavuosi. Eduskuntaryhmämme on työn ansiota
oikeusasiamiehen toimintaan on lisätty voimavaroja
Kaikki hoivayksiköihin ja laitoksiin tehdyt tarkastukset toteutetaan pääosin ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksilla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organisoituja palveluja.
Eduskuntaryhmämme julkaisi viikonloppuna johdollani valmistellut kuntavaaliteesit ikäystävälliselle kunnalle. Kymmenen teesin ohjelmassa kohta 8 käsittelee vanhusten oikeuksien valvontaa. Vaadimme myös teeseissämme senioreiden oikeuksien valvontaa ja edistämistä eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Kokoomus esittää myös vanhuspalveluiden laadun tarkkailua tarkastuskäyntejä lisäämällä.
Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Senioreiden yhdenvertainen pääsy kaikkiin kunnan palveluihin varmistetaan. Palveluita kehitetään senioreiden kanssa yhdessä. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.
Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä. Jokaisen on voitava luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun. Tämän takia vanhusasiavaltuutetulla tulee olla vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin ja tämä on Eduskunnan varmistettava muuttamalla hallituksen torsoksi jäänyttä lakiesitystä.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
