Kategoria: Blogi

Terveydenhuollon kentältä on tullut huolestuttavaa palautetta suojavarustepulasta sekä sekavista ja puutteellisista ohjeista. Henkilöstön huoli on otettava vakavasti.

Suojavarusteet ovat täysin olennainen tuki ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä vaativassa koronaviruksen vastaisessa työssä. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee työssään kaiken tuen, viimeisimpään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

Henkilöstön suojaamisesta ja työturvallisuudesta on huolehdittava tinkimättömästi. Kun suojavarusteiden käyttöön on koulutettu ja niiden määrä on riittävä, henkilökunta voi keskittyä vaativaan työhönsä rauhassa. Riittävällä henkilökunnan suojaamisella on suora vaikutus terveydenhuollon henkilöstön sairastumisriskiin ja tehohoitopaikkojen riittävyyteen.

Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla. Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisikin työnantajat.

Seuraavalla viikolla STM linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Lopulta STM:n johtaja Tuija Kumpulainen lupasi, että kotihoitoon tulee vielä uusi suositus, jossa hengityssuojaimia tulee käyttää kaikissa asiakastapaamisissa. Alkuviikosta STM tiedotti uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koskee myös tehostettua palveluasumista.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet järkyttyneitä siitä, että ministeriön tasolta ehdotetaan vaihtoehdoksi kertakäyttöisille suu-nenäsuojuksille huivia suojavarusteeksi! Moni on lähettänyt eduskuntaan kyselyjä, onko maamme suojavarusteiden tilanne jo tässä epidemian alkuvaiheessa niin epätoivoinen, ettei henkilökunnalle ole antaa riittäviä suojavarusteita työnantajan puolesta.

Ministeri Kiurun vastuuministerinä on syytä selkeyttää hallinnonalansa ohjeistus suojaimien käytön osalta. Epäselvät ja poukkoilevat ohjeet huolestuttavat ja rasittavat jo nyt kuormitettua henkilökuntaa, kun heidän pitäisi saada keskittyä hoitamaan potilaita. Tämän lisäksi on hallituksen varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

Varmuusvarastossa olevat varusteet eivät riitä loputtomiin. Varmuusvarastoja käytetään ministeriön ohjeiden mukaan. Ministeriön on syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan perille myös kuntiin sekä vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa.

Olemme saaneet eduskuntaan paljon huolestuneita yhteydenottoja puutteellisista suojavarusteista ja kirjavista käytännöistä hoitohenkilökunnan sairauslomien suhteen. Henkilöstö pelkää kantavansa virusta oireettomana ja tartuttavansa riskiryhmässä olevia ihmisiä, joille tauti voi olla kohtalokas.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitää päästä koronatesteihin erittäin matalalla kynnyksellä, jotta taudin leviämistä voidaan estää sekä potilaisiin että työyhteisön sisällä. Myös oireettomia hoitohenkilökuntaan kuuluvia pitäisi testata, jos he työskentelevät riskiryhmien parissa. Tämä vähentäisi myös henkilökunnan huolta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme valtion budjettiin määrärahoja suojavarusteiden hankkimiseksi ja koronavirustestauksen laajentamiseksi. Suojavarusteiden hankinta eikä koronatestaukset voi jäädä kiinni määrärahoista.

Varmuusvarastotkin ehtyvät vauhdilla, kun tartuntaepäilyjen ja sairastuneiden määrä kasvaa. Suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli täytyy turvata. On tärkeä huomata, että suojaimia tarvitaan useilla eri yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä sektoreilla.

Koko sote-kenttä odottaa poikkeustilassa maata johtavalta hallitukselta selkeitä tietoja mitä toimia suojavarusteiden turvaamiseksi on tehty niin kotimaan valmistuksen kuin ulkomailta tehtyjen hankintojen osalta. Terveydenhuollon toimijoiden ja riskiryhmässä olevien asiakkaiden huolta helpottaisi, jos hallitus avoimesti kertoisi millaisia toimia asian eteen on tehty ja mikä on suojavarusteiden riittävyyden todellinen tilanne. Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja riittävää tiedottamista. Myös eduskunnan ajanmukaisesta informoinnista on huolehdittava.

Kyselytunti 2.4.2020

Lääkäreitä ja hoitajia ei saa lähettää koronaviruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia.

Julkaissut Sari Sarkomaa Perjantaina 3. huhtikuuta 2020

Otimme suojainpulaan ja ohjeiden ristiriitaisuuteen kantaa yhdessä kansanedustaja Mia Laihon kanssa 1.4.2020.

Pidetään hyvää huolta heistä, jotka pitävät huolta kaikista muista. Jokainen hoitaja, lääkäri ja poliisi sekä kaikki etulinjassa työtä tekevät tarvitsee kaiken tuen ja asianmukaiset suojavarusteet.

Hyvää Maailman terveyspäivää!

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa.

Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa koronaviruksen levitessä nopeasti kaikilla mantereilla. Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut laajaa testausten tekemistä pandemian taltuttamiseksi. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen.

Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus rajoitettua. Testaaminen on rajattu lähinnä vakavasti sairaisiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Näiden ryhmien testaaminen on tärkeää, mutta testejä pitäisi tehdä kaikkiaan enemmän.

Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Tätä on moni ihmetellyt ja kritisoinutkin. Kun tartuntamääristä ei saada kattavaa tietoa, tilannekuva jää epäselväksi. WHO:n johtaja onkin todennut, ettemme voi taistella tulta vastaan silmät sidottuna.

Suomi on viime päivinä kirinyt nostaakseen testauksen tasoa, mutta testejä tehdään silti vähemmän kuin vaikkapa Norjassa ja Tanskassa. THL:n mukaan päivittäin kyetään tekemään 2 300 testiä. Tähän on saatava muutos.

Eduskuntaryhmämme on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan.

Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotan vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta seuraavan lisäbudjetin tai viimeistään huhtikuun kehysriihen yhteydessä.

Kansallisessa testausohjelmassa on saatava kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.

Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää. Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan.

Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti. Monet ihmiset pysyvät poissa töistä tietämättä sairastavatko he todella koronaa vai eivät. Testaamisen avulla voidaan mahdollistaa turvallisempi ja aikaisempi töihin paluu.

Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan.

Uusi askel koronanviruksen tuomien haittojen taklaamisessa on käyttöön tulossa olevat verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.

Tarvitsemme testejä myös saadaksemme tietoa koronaviruksesta, sen etenemisestä ja vaikutuksista. Tiedon avulla kykenemme kehittämään parempia toimia suojellaksemme ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä myös tulevissa epidemioista. Testikapasiteetin luominen on myös vakuutus tulevaa varten, kun mahdollinen uusi virusaalto saapuu.

Elämme poikkeuksellisia aikoja, jossa vastuullisesti toimivan HOK-Elannon monipuolisiin palveluihin kohdistuu paljon toiveita ja odotuksia. Koska toimin HOK- Elannon edustajistossa ja hallintoneuvostossa on moni laittanut kyselyjä liittyen HOK-Elannon kaupan palveluihin. Siksipä kokosin blogiini ajankohtaista asioista.

Olen HOK-Elannon vaaleissa ehdolla numerolla 661 ja motivoitunut jatkamaan työtä yhteisten palvelujen ja paremman kaupungin puolesta. HOK-Elannon on oltava edelläkävijä monipuolisissa palveluissa ja valikoimissa sekä vastuullisuudessa niin ympäristöstä kuin henkilöstöstä.

Ruoka on perustarve ja sen saatavuus on turvattava poikkeusoloissakin. Arvostan sitä, että HOK-Elannon ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia. Kotimaisten tuotteiden menekki edistää muun muassa työllisyyttä Suomessa. 

Korona-epidemian on lisännyt kysyntää HOK-Elannon ruoan verkkokaupassa. HOK-Elanto tekee vauhdilla toimia vastatakseen asiakkaiden kysyntään. Positiivinen uutinen on, että ruoka- ja verkkokaupassa kasvanut kysyntä on mahdollistanut toistaiseksi suljettujen ravintoloiden työntekijöiden työllistymisen kauppoihin. Työntekijät sekä ravintola- että kauppapuolella ovat tehneet hienoa työtä vaikeissa oloissa kriittisellä alalla ja heille kuuluu suuret kiitokset.

HOK-Elanto työstää jatkuvasti uusia ratkaisuja ruoan keräilyyn ja kotiinkuljetukseen. Marketkaupan ketjuissa on lisätty verkkokaupan kapasiteettia monin tavoin. Yhtenä toimenpiteenä on uusien kerääjien perehdyttäminen päivittäin eri yksiköissä, erityisesti Prisma-ketjussa. Prisma Viikki aloittaa ruoan kotiinkuljetukset huhtikuun alussa. Alepan kotiinkuljetusta laajennetaan ja pian toimitetaan seitsemänä päivänä omasta keräilymyymälästä. Myös muita esimerkkejä on.

Myös erityis- ja riskiryhmät tulee huomioida palveluissa ja tartuntojen leviämistä pyrkiä estämään kaikin tavoin. Alepa-, Prisma- ja S-market-myymälöissä aamun tunti klo 7-8 on rauhoitettu riskiryhmiin kuuluvien asioinnille. Kaupassa asioidessa tulisi aina huomioida ajankohtaiset ohjeet: sairaana ei tule mennä kauppaan, käsihygieniasta täytyy huolehtia, yskiä vain hihaan sekä pitää vähintään metrin väliä muihin asiakkaisiin. Kaikkiin kauppoihin asennetaan kassoille suojapleksit ja lattioihin teipit etäisyyden säilyttämiseksi.

Helsinkiläisille ikäihmisille avattiin ruokatilauspalvelu osana Helsinki-apua. HOK-Elanto auttaa Helsinki-apua ja järjestää yli 70-vuotiaiden helsinkiläisten ruokahuoltoa yhdessä kaupungin ja Helsingin seurakuntien kanssa. Ikäihmisille avattiin puhelimitse toimiva ruokatilauspalvelu, jonka kautta voi tilata viikon kauppatavarat ja saada kauppakassit kotiin toimitettuna. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.

Vaalikoneesta voit lukea enemmän ajatuksiani: https://vaalit.edita.fi/hok-elanto-vaalikone

HOK-Elannon edustajiston vaalien äänestysaika alkaa netissä torstaina 26.3. klo 9 ja päättyy 6.4. klo 23.59:
https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Kirjeitse voi äänestää 6.4. asti. Äänestysaineisto on postitettu äänioikeutetuille jäsenille kotiin.

Kysymykset ja ajatukset ovat tervetulleita. 

Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. 

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. 

HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa.

Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. 

Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava.

Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. 

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Voimia kaikille. Pysytään terveinä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Suojavarusteet ovat täysin olennainen keino ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä ja vähentää koronavirustartuntoja. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee kaiken tuen, ajan tasalla olevan  ohjeistuksen suojavarusteiden käytöstä ja riittävästi suojaimia. Suojaimia tarvitaan myös monessa muissa kuin terveydenhuollon tehtävissä.

 Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja hyvää tiedotusta. Viikonloppuna kuulimme Ylen kautta, että hallituksen on avattava maamme varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen takia jo nyt. Oli iso uutinen, että suojavarusteista alkaa olla puutteita vaiheessa, jossa koronaviruksen arvioitu kuormitus terveydenhuollollemme ja suojavarusteiden käytölle on alkumetreillä. Sairastuneiden ja tehohoitoa tarvitsevien ihmisten arvioituun huippulukemaan on vielä pitkä matka.

Olen saanut paljon yhteydenottoja terveydenhuollon henkilöstöltä siitä, että työpaikoilla on kehotettu henkilöstöä säästämään suojaimia ja käyttämään niitä vastoin normaalikäytäntöä tai käyttöohjeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viime viikonloppuna Ylelle antamassa lausunnossaan, ettei kaikkia tarvittavaa ohjeistusta ollut vielä tehty. On mahdotonta ymmärtää, ettei poikkeusoloissa ole tehty ohjeistusta siitä, missä tehtävissä ja minkä tasoisia suojavarusteita käytetään. Suojainten käytöstä ja saatavuudesta on paljon epätietoisuutta, johon maan hallituksen on herättävä.

 Tilanne  herättää varmasti huolta terveydenhuoltohenkilöstössä ja kansalaisissa. Ministeriön pitää kiireellisesti ohjeistaa suojainten käyttö. Maan hallituksen on ennen kaikkea varmistettava kaikin keinoin, että suojaimia varmasti riittää vaikeimpienkin aikojen yli.

Hallituksen on saatava kotimainen suojainten valmistus yhdessä yritysten kanssa vauhtiin. On viipymättä arvioitava, mitkä suomalaiset yritykset voisivat muuttaa tuotantoaan suojavarusteiden ja koronavirustestauksessa vaadittavien osien valmistamiseksi.  Valmistuksen käynnistäminen on viime kädessä varmistettava valtion määräyksellä.  Suojavarusteiden riittävyys on otettava erittäin vakavasti.

 Poikkeuksellisessa tilanteessa olisi myös hallituksen puolelta puheenvuoro julkisuuteen perusteltu.  On tärkeää, että hallitus pitää myös eduskunnan ennakoivasti ajantasalla tilanteesta ja aivan erityisesti terveydenhuollon toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Kyse ihmisten terveydestä. Selviämme varmasti tästäkin kun teemme yhteistyötä.

Samaan aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen, ajaa Marinin hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä. Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton.

Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin.

Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa. Sote-uudistusta ei näy eikä kuulu eikä myöskään konkreettisia toimia palveluiden parantamiseksi.

On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus näyttää sulkeneen korvansa asiantuntijoiden kuulemiselta.

Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun.

Suurin syy hallituksen kiihkoon leikata Kela-korvausta lienee budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta moni uudistus jäi ilman määrärahoja. Myöskään ympärivuorokautiseen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. 

Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä. Leikkauslistat ovat vaarassa ulottua myös opetusministeriöön. Tämä on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat.

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta.

Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia.

Hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnan instituutioihin: ”kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa”.

Tästä huolimatta Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on paljon. Hallitus käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri epäkohta, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:an koskevaa asetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi.

Hallitus valmistelee juuri sosiaaliturva- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. Olen kannustanut Marinin hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun.

Hallituksen käynnistämään tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pidän välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lakiin kirjataan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle taholle samanlainen velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa kuin kunnilla on. Hallituksen sote-uudistuksen valmistelussa varmistettava, että lakien pykälät ja rahoitusmallit ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät. Järjestökentän äänen kuuleminen on uudistuksen yksi onnistumisen edellytys.

Järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvän arjen rakentajina. Järjestöjen kautta ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Järjestöt ovat arkipäivän ahkeria sote-palveluiden uudistajia. Ilman järjestöjä Suomi olisi monin tavoin erilainen eikä varmasti parempi. Järjestöt uudistavat sotea ihmisen parhaaksi joka päivä.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin.

Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan.

Tervetuloa mukaan yhteiselle kävelylle Töölönlahden ympäri. Järjestämäni kaikille avoimet AfterWalk- kävelyt alkavat taas tiistaina 10.3. klo 17.15. Luvassa liikuntaa, keskustelua ajankohtaisista aiheista kävelyn lomassa ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Pääministeri Marin myönsi viime torstain kyselytunnilla karun totuuden: hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitus jätettiin ilman luvattua rahoitusta. Pääministeri totesi sanatarkasti: ”On kuitenkin käynyt ilmi, kuten hyvin myös tiedämme, että tähän ei olla osattu varata hallitusohjelmaneuvotteluissa riittävästi resursseja. ”

Ei osattu? Eikö hallitus muka tiennyt, että uusille vanhusten hoitajille on myös maksettava palkkaa?

Ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa

Pääministeri jätti kyselytunnilla sanomatta, että hallitus teki myös budjettiriihessä rujon arvovalinnan jakaessaan miljarditolkulla rahaa jättäen ympärivuorokautisen vanhusten hoidon sitovan hoitajamitoituksen rahanjaon ulkopuolelle.

Budjettiriihen kulutusjuhlasta hoitajamitoitukseen herui tälle vuodelle vain viisi miljoonaa euroa. Ja mikä vakavinta, hallituksella ei ole oikeasti käsitystä mistä rahat lisähoitajiin jatkossa otetaan tai oikeammin leikataan.

Ministeri Kiuru onkin jo esitellyt leikkauslistoja, joissa Kela-korvaus kurjistetaan lähes tyhjiin ja vaikeutetaan mm. terveyskeskusjonoissa olevien vanhusten pääsyä lääkärille. Toimi tuo lähinnä lisäkustannuksia ja vaikeuttaa entisestään palveluihin pääsyä. Kiurun leikkauslistallaan mainitsemia lääkehuollon tehostamista ja digitalisaatiota tarvitaan, mutta niistä ei heti irtoa rahaa. Hoitajia tarvitaan lisää nyt ja siihen on oltava riihikuivaa rahaa.

Kiuru on myös todennut, että tarvittavien lisähoitajien kouluttamiseen tarvittavat määrärahat leikataan myös valtion budjetista. Epäselvää on leikataanko koulutuksesta vaiko mistä?

Keisarilla ei ole vaatteita, eikä hallituksella ole oikeasti valmisteltuja toimia, miten vaalilupaus vanhusten ympärivuorokautisen  hoivan sitovasta hoitajamitoituksesta rahoitetaan. Hoitajamitoitus on kokemassa Marinin hallituksen käsissä saman kohtalon kuin työllisyystavoite, joka on karkaamassa käsistä hallituksen toimettomuuden takia. Hoitajamitoitusesitykseen tarvittavaa rahaa ei ole varattu tulevillekaan vuosille. Vanhusten määrä kasvaa ja tarvittava rahan määrä on vuosi vuodelta suurempi.

Erillisenä toimena sitovan mitoituksen säätäminen ympärivuorokautiseen hoitoon vaikeuttaa hoitajapulasta kärsivän vanhusten kotihoidon tilannetta. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa onkin avoimesti kerrottu esityksen heikentävän kotihoidossa olevien vanhusten asemaa.

Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheisensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia.

Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi.

Kokoomuksen työllisyyttä lisäävässä vaihtoehtobudjetissa on varattu 150 miljoonaa euroa tälle vuodelle hoitajien palkkaamiseen ja vanhusten palveluiden kehittämiseen.

Viime kaudella käynnistetty vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on tuotava viivyttelemättä eduskuntaan, etteivät vanhuspalvelut ajaudu hallituksen toimesta vieläkin pahempaan tilanteeseen. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja kyettävä osoittamaan vanhusten palveluille myös rahoitus. On ollut vastuuton arvovalinta, että hallitus jätti tämän työn hallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä tekemättä.

Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Eduskunnan käymässä valtiopäivien avajaiskeskustelussa kävi täysin selväksi, että hallituksen on tehtävä talous- ja työllisyyspolitiikassaan täyskäännös.

Pääministeri Marin hallituksen politiikka näyttää siltä, että hallitus istuu pimeässä bussissa, jonka kuski istuu tekemättä mitään, vaikka bussi syöksyy vauhdilla päin seinää.

Työllisyystavoite on jo lähes karannut käsistä. Hallitus laiminlyö edelleen räikeästi työllisyystoimien tekemisen. Samaan aikaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavien työllisten lisäysvaade on kasvanut 60 000:stä 120 000:een. Tähän mennessä hallitus on tehnyt lähinnä toimia, jotka heikentävät työllisyyttä.

Ilmastopoliittinen lupaus on myös karkaamassa. Asiantuntijat ovat tyrmistyneitä vitkastelusta. Hallitus ei ole vieläkään saanut tehtyä päätöksiä tarvittavista päästövähennyksistä. Sen sijaan ympäristölle haitallisia tukia kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla.

Koko hallitusohjelmalta on pudonnut pohja, kun rahaa on miljarditolkulla käytetty, mutta keskeiset hallitusohjelman lupaukset, kuten hoitajamitoitus ja vanhusten palvelut on jätetty budjettiriihessä rujosti ilman luvattuja määrärahoja. Nyt hallitus on esitellyt leikkauslistan, jossa etsitään hoitajamitoitukseen rahoja STM-pääluokasta leikkaamalla. Vaikka listaa kutsutaan kulunkavennuslistaksi, ei se muuta asiaa. Punavihreän hallituksen holtiton politiikka on johtanut siihen, että ensimmäinen leikkauslista on esitelty ennen kuin ensimmäisistä vaikuttavista työllisyystoimista on päätetty.

Hallitus pelaa vakavaa uhkapeliä suomalaisten työpaikoilla, lasten kouluilla, sairaiden terveyspalveluilla ja vanhusten hoidolla. Vielä on mahdollista muuttaa suuntaa ja kuunnella asiantuntijoita. On ymmärrettävä, että hyvinvointiyhteiskunta voi kestävästi perustua vain työhön ja sen kannattavuuteen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on jo tälle vuodelle keinot lisätä työllisien ihmisten määrää vähintään 60 000:lla ja ikääntyneiden parempaan hoivaan yli 150 miljoonan euron pysyvä lisäys. Se on se suunta, jonne pääministerin kannattaisi bussin nokka ja Suomen suunta kääntää.

Vielä ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa euroa.

Oli suuri pettymys, että punavihreä hallitus teki rujon arvovalinnan. Hallitus esitti tämän vuoden valtion budjettiin lupaamiensa satojen miljoonien sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahan vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. 

Punavihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys. Marinin hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. 

Tämä on erityisen vakavaa siksi, että vielä ennen vaaleja silloiset oppositiopuolueet ja nykyiset hallituspuolueet lupasivat Krista Kiurun johdolla, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä ja yhdellä virkkeellä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me emme hyväksy sitä, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajien palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Punavihreän hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa.

On huolestuttavaa, että eduskunta ei ole vielä saanut edes tietoa siitä, milloin hoitajamitoitusesitys tuodaan eduskuntaan. Asiantuntijat ovat kovin sanoin arvostelleet hallituksen lakiluonnosta. Myös ministeriön virkamiehet ovat kirjoittaneet hoitajamitoitusesitykseen, että se heikentää kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Esitys on torso, koska se koskee pelkästään ympärivuorokautista hoivaa.

Eduskuntaryhmämme esittää, että hallitus valmistelisi loppuun jo viime hallituskaudella alkuun laitetun vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on turvata ikäihmisten hoito ja hoivapalveluiden laatu sekä lisätä hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Teemme tinkimättömästi työtä sen eteen, että vanhuspalvelulaki uudistetaan ja riittävät määrärahat suunnataan lisähoitajien palkkaamiseen. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.  

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja