Siirry sisältöön

Blogi 3.9.2025

Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut.  Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.

Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.

Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.

Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.

Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.

Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen  65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.

Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä  mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.

Blogi 1.9.2025

Senioreiden valinnanvapauskokeilu alkaa tänään. Tästä päivästä lähtien 65 vuotta täyttäneet voivat valita yksityisen yleislääkärin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.

Tavoitteena on nopeuttaa hoitoonpääsyä, lisätä valinnanvapautta, lyhentää jonoja ja helpottaa ikäihmisten arkea. Kokeilussa halutaan hyödyntää nykyistä kustannusvaikuttavammin yksityisiä terveydenhuollon toimijoita ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin lääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.

Vastaanottoaika tilataan yleislääkäriltä, joka on liittynyt mukaan kokeiluun. Lain mukaan erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja tai muita vastaavia maksuja ei saa periä. Myös määrätyistä tutkimuksista korvataan 50 prosenttia. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Sillä halutaan varmistaa, ettei asiakkaiden maksut eivät valu hintoihin. Myös käyntien määrä on rajoitettu kustannusten hillitsemiseksi. Vuoden 2025 aikana voit käydä lääkärissä kaksi kertaa. 2026 ja 2027 voit käydä lääkärissä kolme kertaa kalenterivuodessa. OmaKelasta voi tarkistaa omat käynnit.

Kokeilu on suunnattu 65 vuotta täyttäneille, koska terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä. Eläkkeelle siirtymisen työterveyspalvelut päätyvät. Seniorit ovat tietenkin hyvin erilaisia elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kokeilussa mukana olevat yksityiset palveluntuottajat Kelan sivuilta osoitteesta https://www.kela.fi/valinnanvapauskokeilu. Ajan voi varata ottamalla suoraan yhteyttä palveluntuottajaan.

Kokeilua toteutetaan määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka. Kokeilun vaikutuksia arvioidaan tarkasti. Kela vastaa kokeilun toimeenpanosta, korvausten maksamisesta ja seurannan järjestämisestä. Kokeilua arvioidaan monipuolisesti ja sitä, miten vastaavia käytäntöjä voitaisiin vakiinnuttaa osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Valinnanvapauden ja ihmisen itsemääräämisoikeuteen laajentaminen on keino lisätä palveluja tarvitsevan ihmisen vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Sote- palveluja pitää jatkossa kehittää nykyistä enemmän erilaisilla kokeiluilla, joissa tavoite on yhdenvertainen ja oikea-aikainen hoitoon pääsy.

Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut.  Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.

Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.

Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.

Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.

Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.

Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen  65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.

Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä  mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.

Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee tukea selviytyäkseen kodissaan tavallisesta arjestaan. Kotitalousvähennyksellä voidaan edistää ikäihmisten mahdollisuutta pärjätä kotona ja siirtää tarvetta raskaimpiin palveluihin.

On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys.

Tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja myös tehnyt asiasta laskelmat Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussaan. Sitran raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös edistää kotitalousvähennyksen nykyistä vahvempaa käyttöä.

Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joista monet tarvitsevat vuosien karttuessa yksilöllisiä ratkaisuja arjen sujuvuuden turvaamiseksi. Kotitalousvähennys on ketterä tapa tuoda tukea juuri niihin asioihin, joita ikäihminen kulloinkin tarvitsee. Kotitalousvähennys mahdollistaa mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nykyisen hallituksen esityksestä myös kotikuntoutuksen, eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen, ostamisen edullisemmin.

Ikääntyneiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa. Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan senioreiden elämänlaatua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen antaisi lisäksi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille sekä lisäisi vanhusten palveluiden alueellista saavutettavuutta. 

Kotitalousvähennystä on Suomessa sopivassa kohtaa syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto. Se olisi tervetullutta niin vähennyksen käyttäjien kuin palvelua tarjoavien yrittäjien näkökulmasta. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ostaa palveluja arkensa helpottamiseksi.

Kotitalousvähennys on mahdollisuus tuoda lisää toimintaedellytyksiä eri alojen palveluyrityksille, uutta työtä, hyvinvointia ja reilua kilpailua samalla, kun harmaan talouden harjoittamisesta tulee vähemmän kannattavaa.

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia.

Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen on tehty määrätietoista työtä sekä eduskunnassa että yhteistyössä monien tahojen kanssa.

Sote-uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vahvaa panostusta hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja laadun seurantaan. Erikoistumiskoulutus on tärkeä askel paitsi sairaanhoitajien osaamisen kehittämisessä myös koko hoitojärjestelmämme laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

On hienoa, että eduskunnan viime syksyn budjettikäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken sopimamme 500 000 euron lisäpanostus mahdollisti tämän tärkeän startin. Lisäksi sovimme lisäpanostuksista hoitotyön tutkimukseen ja laaturekistereiden kehittämiseen. Tämä on osa kokonaisuutta, jolla vahvistamme hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja alan veto- sekä pitovoimaa.

Selvitysten mukaan maassamme tarvitaan vuoteen 2028 mennessä noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa — tämä määräraha auttaa ottamaan ensimmäiset ratkaisevat askeleet tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Päätös on tärkeä askel eteenpäin työssä, jossa sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän asian edistämisessä — työ jatkuu.

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina esityksestäni kannan, jolla vauhditetaan Helsingin luopumista eläimille ja luonnolle haitallisista talvikunnossapidon aineista. Esityksestäni kaupunginhallitus edellytti, että kaupunkiympäristötoimiala selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö niin, että samalla huolehditaan liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopio on luopunut suolaharjauksesta pyöräilijöiden ja koiranomistajien negatiivisten kokemusten vuoksi. Mekaaniseen lumenpoistoon luotetaan esimerkiksi Oulussa, jonka talvipyöräilyolosuhteet ovat kuulemma hyvät. Monessa  kaupungissa ei suolaharjausta  käytetä kevyenliikenteen väylillä. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Tukholmassa kaavaillaan luopumista kalsiumkloridista, joka on haitallista niin koirille, muille eläimille kuin luonnolle.

Moni helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettu on kantanut huolta kaupungin käyttämän kalsiumkloridin vaikutuksista koirien hyvinvointiin. Varsinkin kevyen liikenteen väylien suolaus on nelijalkaisten lisäksi haitallista myös ympäristölle. Kalsiumkloridi on syövyttävä aine, joka ruostuttaa myös kulkuneuvoja ja infrastruktuuria.

On tärkeää alleviivata, että eläinten hyvinvointilain yleinen periaate (6 §) on, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ja Suomen Kennelliitto ovat aktiivisesti vaatineet kaupunkeja luopumaan kalsiumkloridin käytöstä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa.

Kalsiumkloridi on voimakkaasti ärsyttävä aine, joka aiheuttaa koirille ihoärsytystä, kipua ja jopa kemiallisia palovammoja. Se on myös myrkyllistä: nieltynä se voi polttaa koiran suun rakkuloille sekä aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja kouristuskohtauksia. Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

Kaupungin on kaikki syyt ottaa päätöksenteossa huomioon myös eläinten hyvinvointi.  Monet kaupungit ovat jo luopuneet kalsiumkloridista, ja asiassa etenemisen on syytä olla myös Helsingin tavoite. Kalsiumkloridi on teiden suolauksessa käytetyistä aineista kiistattomasti koirille vahingollisin. Suoraa kieltoa ei tällä kertaa ollut yksimielisesti mahdollista saada, mutta tehty päätös on välttämätön askel eteenpäin. Työni asian edistämiseksi jatkuu – Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää myös koiraystävillemme.

Hyväksyimme viime perjantaina eduskunnassa perusopetuslakiin mainioita muutoksia, joiden myötä:

  • kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö sallitaan peruskoulussa oppitunnin aikana vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. 
  • edistämme oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin, ja oppilaiden sekä opettajien ja muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.
  • koulujen on määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen sitkeästi kirittänyt kännyköiden kuriin laittamista myös välitunneilla. 
  • liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on työvoitto. Enemmistö oppilaista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Siksi koulupäivään on saatava lisää liikuntaa ja toimia, joilla jokainen löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.

Liikuntatottumukset opitaan varhain. Vanhempien merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan oppimisessa on tietysti keskeinen, mutta peruskoulussa voidaan tehdä paljon.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Myös sosiaaliset taidot opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa.

On vakava tosiasia, että melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. Kaiken lisäksi Suomessa lapsille hankitaan älypuhelimet kansainvälisesti vertaillen hyvin varhain. 

Korkea ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Moni ihmetellyt miksi laki tarvitaan kännyköiden kuriin saamiseksi. Kyse on siitä, että  laintulkinta on ollut mutkikasta.

Ennen juuri hyväksyttyä lakia opettaja on saanut ottaa puhelimen oppilaalta pois vain siinä tapauksessa, että oppilas on jo käyttänyt sitä ja käyttö on ollut häiritsevää. Kouluilla on ollut mahdollisuus järjestyssäännöissään kieltää puhelimen käyttö oppituntien aikana, mutta kännykän käyttöä välitunneilla ei ole voinut kieltää.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies taas on päätöksessään todennut lainvastaiseksi käytännön, jossa kännykkä takavarikoidaan loppupäivän ajaksi häiritsevän käytön takia. Samassa päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi, että sellainen käytäntö, jossa puhelimet kerätään koulun haltuun oppitunnin ajaksi oppilaan tahdon vastaisesti, on laiton. Käytännössä siis kännykkäparkkien täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Uusi laki selkeyttää tilanteen ja antaa nyt oikeuden kerätä kaikilta oppilailta kännykät parkkiin.

Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Blogi 7.4.2025

Keväisessä säässä  ja kuntavaalitilaisuuksissa kotikulmilla kulkiessa on tullut paljon munkkalaisilta kysymyksiä ja pyyntöjä postata vastauksia. Ohessa joitakin. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Tarvonsalmen kävelysillan siltavaihtoehtojen yleissuunnittelu valmistui syksyllä. Jatkosuunnitteluun valittiin ponttonisilta. Sillan rakennussuunnitelmat on tehty. Hankkeen valmistelu on siirtynyt meillä rakennuttamisen puolelle, jossa on valmisteltu urakan kilpailutuksen tarvittavia asiakirjoja. Kyselin aikataulua rakennuttamisen puolelta. Tällä hetkellä arvioivat, että rakentaminen käynnistyisi kesällä ja hanke olisi syksyllä valmis. Kun urakoitsijaa ei ole vielä valittu, tämän tarkempaa aikataulua ei vielä ole.

Härkähaan peruskorjaus  on nyt aikataulutettu vuosille 2025–2026. Siihen on varattu 420 000 euroa. Munkinpuiston remontti on viivästynyt alueelle tulevan HSY:n viivästyneen putkien siirtourakan takia. Remonttia on kaikin tavoin pyritty kiirehtimään Helsingin toimijoiden taholta. HSY:n vallassa on asiasta päätös. Vaikuttamistyötä tehty HSY:n johtoon ja päättäjiin. Viive harmittaa! Puiston peruskorjaus  jatkunee vuosina 2026-2027.  Munkinpuiston peruskorjaukseen on varattu 380 000 euroa.

Lippakioskin kivipaasi saatiin pelastettua Munkkiniemen baana alta, mutta reitin jatko ja Humallahden silta herättävät huolta. Vähemmistöön jäi  kokoomuksen esitys pitää pyöräilyreitti paciuksenkadulla – eikä rakentaa kallista ja luonnolle haitallista meren päällä kulkevaa siltaa. Suunnitelmassa ei ole onneksi Solnantien ja Kadetin tien katkaisua Puistotien kohdalla mutta ne varmastikin poksahtavat esille jatkosuunnitelmissa. Oltava tarkkana. Ajokiellot ruuhkauttaisivat alueemme pienet kadut ja hankaloittaisvat ihmisten arkea. Työtä jatketaan.  Pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta on edistettävä  järkevästi. Olennaista on saada myös jalankulku turvalliseksi. Eduskunnassa käsittelyssä oleva laki antaa vaikuttavat keinot säädellä sähköskuuttien haittoja.

Munkkiniemen terveysaseman jonot ovat kasvaneet henkilöstöongelmien takia. Uusia työntekijöitä rekrytoitu, ja tilanteen arvioidaan korjaantuvan kevään aikana. Tilanne on todella ikävä ja parempaan on jatkossa pystyttävä. Helsingin kehittävä henkilöstöpolitiikkansa niin, että henkilöstön pito- ja vetovoima vahvistuu. Valtuusto on edellyttänyt ns omatiimimallin eli hoidonjatkuvusmallin käyttöönottoa. Ajatus on, että tutun hoitotiimin, yhä useammin toivottavasti omalääkärin ja omahoitajan hoitaessa laatu paranee. Terveysaseman toiminta on saatava kestävästi kuntoon.

Samoin on  päästävä eroon takasisinsoiton ongelmista ja viivästyneistä vastauksista Maisassa. Tavoite on vastata viesteihin kahdessa arkipäivässä ja soittaa takaisin kahden tunnin sisällä.  Käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä ja henkilöstöä lisätään. Virkamiesjohtoa on luvannut asian korjautuvan keväällä. Helsingin pitää jatkossa tiedottaa paremmin palveluiden ongelmista. 

Siirtolapuutarhat kuuluvat kotikaupunkiimme. Tonttien vuokrissa oltava tolkku.  Siirtolapuutarhat tuovat vehreyttä koko kaupunkiin. Helsinkiin tarvitaan enemmän viheralueita- eikä vähemmän.

Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024.

Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.

Katujen pesut voidaan aloittaa, kun yöpakkasia ei enää ole. Pesut ovat kylmistä säistä  huolimatta olleet käynnissä jo. Hiekoitushiekan nostoa on jonkin verran hidastanut hiekoitussepelin ja -hiekan välivarastoinnin tiukentuneet lupakäytännöt, joiden seurauksena materiaalit joudutaan kuljettamaan suoraan loppukäsittelypaikoille aiempien lähiläjityspaikkojen sijaan. Yöpakkasten loputtua urakoitsijoilla on 6 viikkoa aikaa hoitaa homma alueellaan, mutta työajan lyhentymisestä maksetaan bonusta niin, että maksimibonuksen saa hoitamalla homma 3 viikossa. Useampi urakoitsija on nyt ilmoittanut tavoittelevansa tuota 3 viikon läpimenoaikaa. Sitä en kuitenkaan osaa arvioida, miten paljon nyt alkava yöpakkasjakso hidastaa työtä.

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖSTÄNI:

Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Lue lisää blogistani.

Olen helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Koulutukseltani olen terveydenhuollon maisteri. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa. Olen kolmen nuoren äiti, intohimoinen Itämeren suojelija ja luonnossa liikkuja. Ohessa vaalitavoitteeni. 

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Blogi 8.4.2025

Lasten ja nuorten elämän ovat vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista. Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen.

Helsingissä olemme asiassa aloittaneet käänteen oikeaan suuntaan. Tämän vuoden kaupungin budjettiin lisäsimme puoli miljoonaa euroa painettuihin oppimateriaaleihin. Työtä on paljon edessä. Uuden valtuustoon työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan on kirjattava vahva linjaus koulukirjoista ja painetuista oppimateriaaleista.  Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Rehtorien ja opettajien on  tärkeä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille kansainvälisesti verrattuna hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingin peruskouluissa on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Kirjoja ei lueta, sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.

Helsingissä on peruskoulujen järjestyssäännöissä on uutena toimena kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Peruskoulujemme kehittämisen kannalta on merkittävää, että olemme saaneet  eduskuntaan hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesityksen, joka antaa opettajille ja rehtoreille kipeästi kaivatun selkeän toimivallan rajoittaa digilaitteiden käyttöä. Tavoitteena on taata oppitunneille työrauha, parantaa oppimistuloksia ja edistää oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia.

Lakiesityksen mukaan mobiililaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla joko oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. Lakiesitys antaa kouluille myös mahdollisuuden säädellä kännyköiden käyttöä välitunneilla järjestyssääntöjen avulla.

Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea ja mittavaksi paisunutta ruutuaika. Tarve on laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.  Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, lapset ja nuoret.

Lasten ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilo, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä eteenpäin tavoittelemaan omia unelmiaan. Tämä oli yksi iso tavoite, jonka takia palasin viime kuntavaaleissa pitkän tauon jälkeen kaupunginvaltuustoon. Työtä on yhteistyössä tehty Helsingissä kuluvalla valtuustokaudella.

Opinpolku alkaa päiväkodeista. Siksi vahvistamme varhaiskasvatuksen työpaikkojen veto- ja pitovoimaa mm. palkkakehitysohjelmalla. Päiväkotien pedagoginen ja muutoinkin laadukkaan johtamisen turvaaminen on olennaista.

Lisäsimme  kuluvalla valtuustokaudella kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja 365 miljoonalla eurolla. Torjuimme  painotetun opetuksen luokkien alasajokaavailut. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kuunteli vihdoin opettajia ja oppilaita tehden vihdoin virkapäätöksellä täyskäännöksen asettaen tavoitteeksi siirtymisen avokonttorikouluista kunnollisiin kouluihin, joissa on riittävästi seiniä ja mahdollisuus työrauhaan. Koulu on oppimisen paikka.

Helsingin on oltava kaikenikäisille monien mahdollisuuksien kaupunki. Minun Helsinkini on turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja elää omannäköistä elämää.

PÄÄTTÄJIEN ON TUNNETTAVA TOSIASIAT, PÄÄTÖSTEN ON OLTAVA OIKEUDENMUKAISIA JA NIIDEN ON MYÖS TUNNUTTAVA OIKEILTA.

Elinvoimainen Helsinki on koko maan veturi. Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä sekä kaupunkilaisjärjen käyttöä. Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa ja oltava työnantajana edelläkävijä.

Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Ehdoton ei veronkorotuksille ja kyllä asumisen vaihtoehdoille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Helsinkiin mahtuvat eri kulkumuodot, parkkipaikat ja lyhyen matkan kertalippu. Kestävä talous, puhdas Itämeri ja lähiluonto ovat paras perintö lapsillemme. Myös eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava.

Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveyspalveluihin on päästävä oikea-aikaisesti. Senioreiden ja omaishoitajien arkeen tarvitaan inhimillisiä ratkaisuja. Yksinäisyyttä on torjuttava. Tärkeä investointi ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuuri kuuluvat kaikille.

”Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.”

SARI SARKOMAA