fbpx Siirry sisältöön

Hallitus kääntää sote-esityksellään rumasti selkänsä helsinkiläisille (Töölöläinen 3.3.)

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi on massiivinen hallinnon uudistus. Esitys ei sisällä ihmisten hoitoon pääsyä parantavia pykäliä eikä uusia kannustimia parempiin palveluihin. On vakavaa, että uudistusta yritetään runnoa kovalla kiireellä läpi eduskunnassa koronakriisin keskellä.

Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa ei ole noussut yhtään järkeenkäypää perustelua, miksi uudistus pitäisi toteuttaa. Suuret kaupungit vastustavat jyrkästi esitystä, myös pääministerin kotikaupunki Tampere. Esitys on erityisen vahingollinen Helsingille. Pääkaupungille luvattu erillisratkaisu on vääristynyt kaupunkimme sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi ja vaarantaa kaupunkimme palvelut.

Uudistuksessa Helsinki säilyy erillisenä toimijana ja saamme itse tuottaa sote-palvelut. Tosin kaupunginvaltuuston kokous ei saa enää päättää sote-palveluista vaan ne on päätettävä samalla joukolla mutta virallisesti eri kokouksessa. Lisäksi kaupunkimme joutuu valtion tiukan ohjauksen alle.

Helsinkiläisten palvelujen tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti.  Ensinnäkin helsinkiläisten sote-palveluihin tehdään uudistuksen alussa iso leikkaus. Toiseksi Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava muun muassa kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Hallituksen itse asettama lainsäädännön arviointineuvosto on esittänyt poikkeuksellisen vahvan huolen siitä, että hallituksen esitys näivettää suuret kaupungit. On käsittämätöntä, että helsinkiläiset ministerit ajavat esitystä. On päivänselvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan kaupunkien elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Globaalissa maailmassa kaupungit ovat (olleet ketteriä toimijoita) pystyneet ketterästi vastaamaan uusiin asioihin, hyviin ja huonoihin, jotka kohtaavat kaupungit ensin. On täysin väärä suunta vaikeutta kaupunkien toimintaa. Päinvastoin kaupunkipolitiikka pitäisi ottaa vielä osin käyttämättömänä voimavarana keinoksi pääsyssä ulos koronaepidemian alhosta.  

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n varovainen arvio rahoituksen supistumisesta Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. On iso riski, että Uusimaa ajautuu kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä palvelua on se hankittava kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin Helsingin palveluja alas ja vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Esitystä ei tule hyväksyä.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja varsinkin suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat moninkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus toimii päinvastoin esittäessään helsinkiläisille leikkauksia. Kuinka helsinkiläiset ministerit selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille? Vastausta en ole saanut.

Hallituksen on syytä keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt, yhdenvertaiset palvelut. Maakuntahallinnon paisuttamisen sijaan rahat on laitettava ihmisten palveluihin ja varmistettava, että ihmiset saavat hoitoa. Ensimmäiseksi on uudistettava hoitotakuulaki niin, että terveysasemalle pääsee kiireettömässä hoidossa viimeistään seitsemän päivän sisällä. HUS:n toimintamahdollisuudet on turvattava.

Erityisesti yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja ON nostettava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on lisäksi järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Jos Helsinki ei kykene tuottamaan ajoissa ihmisen tarvitsemia palveluja, on tarjottava palveluseteliä, jolla saa palvelun ilman käyttäjälle aiheutuvia kustannuksia. Ihmisiä ei saa jättää jonoon. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne ovat välttämätöntä perua. 

Hoitojonoja oli Helsingissä jo ennen koronaa. Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan mediaaniodotusaika on 29 päivää. Myös Töölön terveysaseman tilanne tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta JA noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva. 

Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. En kannata kotikaupunkimme palveluita monin tavoin heikentävä uudistusta.    

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kolmen nuoren äiti

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram