Siirry sisältöön

Miksi hallituspuolueet jarruttavat terapiatakuuta?


Hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä ristiriidassa. Hallituspuolueiden edustajat pitävät mielenterveyden tärkeyttä esillä puheissa, mutta teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat.

Tätä kirjoittaessa on kulunut 724 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Eduskunta on äänestänyt Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelystä kaksi kertaa, maaliskuussa 2021 ja toukokuussa 2021. Molemmilla kerroilla kokoomuksen esitys käsitellä kansalaisaloite kaatui hallituspuolueiden äänestäessä vastaan. Kansalaisaloite on sysätty rumasti syrjään. Lisäksi kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja terapiatakuun toteuttamista niin vaihtoehtobudjetissa kuin muissakin yhteyksissä. Nämäkin ehdotukset on vasemmistovihreä enemmistö tyrmännyt. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta.

Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu –kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Olin mukana yhdessä Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidettyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton edes laskea. Terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.

Koko maan kattava terapiatakuu varmistaisi sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jäisi yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.