Helsinki on tiettävästi maamme ainoa kaupunki, joka pilaa merta ja vesistöjä massiivisilla jätelumikuormilla. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja erilaiset aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan. Koronan myötä aiemmin yleisimmän roskan, myrkyllisten tupakantumppien rinnalle rynnii käytetyt maskit.
Valtuuston kyselytunnilla 19.1.2022 kysyin lumen mereen ajon lopettamisesta ja kestävän vaihtoehtoisen ratkaisun käyttöön ottamisesta. Kysyin, mistä syistä Helsinki jatkaa valtuuston päätöksestä huolimatta likaisen lumen mereen ajamista ja mitkä syyt ovat Helsingissä estäneet ympäristön kannalta kestävän vaihtoehdon käyttöön ottamisen.
Asiasta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) vastasi kysymykseen myöntäen, ettei asiaa olla otettu riittävän vakavasti. Odotin selkeämpää vastausta siitä, että milloin lumen ajo lopetetaan sekä esitystä vaihtoehtoisesta tavasta käsitellä lumi ympäristön kannalta kestävästi. Sitä en saanut. Perustelu, että roskaa valuu muualtakin, on huono vastaus. Itämeri on pelastettava pala palalta. Samoin se, että lumen käsittelyyn kestävien ratkaisujen löytäminen on vaikeaa. Se ei ole perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Itämerta on suojeltava talvellakin.
Kysyin myös, millaisin toimin asiasta vastaava apulaispormestari on aikeissa asiaa vauhdittaa, että likaisen lumen mereen ajoon saadaan varmasti stoppi tänä vuonna?
Lumi ei ole uusi asia eikä se, että likaisen lumen kippaamiseen on löydettävä ympäristöystävällinen ratkaisu. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa 2019 lähes yksimielisesti Sirpa Asko-Seljavaaran (kok.) aloitteen siitä, että jatkossa lumet ajetaan muualle kuin mereen. Tavoite oli lopettaa lumien kippaaminen mereen heti, kun vaihtoehtoinen ratkaisu löytyy.
Monet kunnat, kuten Espoo, Turku ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen kunnallisella ympäristönsuojelumääräyksellä. Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina ovat kieltäneet lumen ajon vesistöihin ja löytäneet ratkaisun.
Kysyin, kuinka on mahdollista, että Helsingillä on kestänyt näin kauan löytää ympäristölle ja liikennejärjestelyjen kannalta kestävä järjestely. Helsingin pitäisi olla edelläkävijä, mutta tässä asiassa olemme valitettavasti merta likaava peränpitäjä.
Pohdin, miten Helsingissä vasta kokeillaan ja pohditaan esimerkiksi mahdollisuutta lumensulatukseen, joka monissa kaupungeissa on arkipäivää. Menikö lumiasiaan ratkaisuja etsineessä innovaatiokilpailussa joku pieleen, sitä pohtii moni.
Ruotsissa likainen lumi luokitellaan jätteeksi ja sen ajo vesistöihin on kielletty. Olen tehnyt asiasta saman sisältöisen lakialoitteen. Se on nyt ympäristövaliokunnan käsissä. Aloitteellani kiritän osaltaan kaupunkia löytämään asiaan ratkaisut. Jätin lakialoitteen jo lokakuussa 2020, mutta koronakiireiden vuoksi se pääsi eduskunnan käsittelyyn viiveellä.
Linkki aloitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/LA_61+2020.pdf
Olen tyytyväinen, että lakialoitteeni ympäristösuojelulain muuttamisesta sai myönteisen vastaanoton eduskunnassa lähetekeskustelussa ja toivon, että nyt asia etenee ripeästi. Hallituspuolueilla on enemmistö ja Vihreillä ympäristöministeri. He ovat asiassa ratkaisevassa asemassa. Itämeri on mittavista ponnisteluista huolimatta edelleen maailman saastuneimpia merialueita ja sen pelastaminen edellyttää toimia joka taholta.
Uudessa kaupunkistrategiassamme on vahva sitoumus Itämeren suojeluun. On mainiota, että Helsinki on sitoutunut Itämeren suojeluun myös Turun kanssa aloittamassaan Itämerihaasteessa, joka sisältää lähes 120 toimenpidettä vesien suojelemiseksi. Myös Helsingin hulevesiohjelma tukee vesiensuojelutavoitteita. Siinä on aivan erityisesti edettävä. http://www.itamerihaaste.net/tietoa_meista/julkilausumahttps://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-03-18.pdf
Asiaan ratkaisua etsittäessä lumen siirtämisen kulkuväyliltä tulee toteutua myös runsaslumisina talvina siten, ettei siitä aiheudu haittaa kaupungin asukkaille, infrastruktuurille tai luonnolle. Erilaisten kulkumuotojen on mahduttava kotikaupunkiimme jatkossakin. Kansallisomaisuuttamme Itämerta ja vesistöjemme puhtautta on suojeltava kaikkina vuodenaikoina. Helsinki on vuosien varrella vähentänyt lumenajoa mereen ja määrät ovat vähentyneet. Se ei vielä riitä. Likaisen lumen kaatamiselle mereen on saatava stoppi.
Palattuani tauon jälkeen kaupunginvaltuustoon aion yhtenä painopisteenä edistää Itämeren suojelua, Helsingin merellisyyden kestävää hyödyntämistä sekä merellisten palveluiden ympäristöystävällisyyttä. Esimerkkinä kaupungin vierasvenesatamien jätehuolto, jossa on viime kesinä ollut ikäviä ongelmia.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.