Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Kaiken keskellä on eduskunnan tehtävä rakentaa tulevaisuutta ja toivoa. Sivistys, tiede ja osaaminen ovat maamme hyvinvoinnin perusta. Eduskunnassa viime viikolla käsittelemämme koulutuspoliittinen selonteko on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen.
Sivistysvaliokunta antoi mietinnössään poikkeukselliset moitteet hallitukselle selonteon valmistelusta. Työ oli sovittu tehtävän yhdessä, mutta hallitus sivuutti asiaa valmistelemaan asetetun parlamentaarinen työryhmän. Tämä oli ikävä virhe, onhan selonteon tarkoitus luoda maallemme yhtenäinen linja. Onneksi sivistysvaliokunta yhteisvoimin paikkasi selonteon valuvikoja kuulemalla asiantuntijoita ja tekemällä lukuisia lausumia yhtenäisemmän näkemyksen saamiseksi. Iloitsen sivistysvaliokunnassa ja eduskunnassa löytyneestä hyvästä yhteistyöstä.
Eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen antavan vielä kevätistuntokaudella selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, jossa on huomioitava mietinnön kannanotot ja valiokunnan selonteon linjojen täsmentämiseksi tekemä valtava määrä lausumia. Hallitus sai siis mittavat kotiläksyt. Tämä oli poikkeuksellinen mutta välttämätön toimi.
Korjauslistan kärkeen laitettiin selonteossa hellitty ajatus yhtenäisemmästä toisesta asteesta. Sivistysvaliokunta linjasi, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädäntönsä, jotka huomioivat koulutusmuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. Yhteistyötä tietenkin tehdään, mutta ammattilukio- ja nuorisokouluhaaveet on hallituksen kuopattava.
Sivistysvaliokunta edellytti myös rahoitustarpeiden huomioimista julkisen talouden suunnitelmissa ja budjetissa. Tämä korostui, kun iso osa hallituksen lisäpanostuksista opetukseen on pätkärahaa ja tieteeseen kohdistuu historiallisen suuri leikkausuhka. Hankerallin sijaan opettajien ja koronasta elpyvien oppilaiden on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä.
Kokoomuksen kehyksiä kunnioittaen tehdyssä vaihtoehtobudjetissa, panostimme pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.) ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Hallituksen budjettiesityksessä nämä ovat määräaikaisia. Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonalla. Lukiokoulutuksen rahoitusmalli on uudistettava. Lukiokoulutus tarvitsee puolustajansa.
Sivistysvaliokunta linjasi, että tiede ja tutkimus on selonteossa liian ohuesti. Tämä on vakava puute. Epäselvää on edelleen, peruuko hallitus kaikki tulossa olevat tutkimus- ja koulutusleikkauksensa ja onko hallitus aikeissa omalla vahtivuorollaan kantaa vastuun toimista, joilla päästään kasvu-uralle kohti juuri parlamentaarisesti sovittua neljän prosentin TKI-tavoitetta. Kokoomuksen rakentamassa kehysten sisällä pysyvässä vaihtoehtobudjetissa on onnistuttu tähän löytämään ratkaisu. Lisäksi pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.
Koulutustason nostamisessa tavoitteena on oltava se, että vähintään puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, mikä edellyttää korkeakoulujen aloituspaikkojen nostoa edelleen. Iloitsen terveydenhuollon maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon. Totean, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on perusteltua lisätä painotetusti pääkaupunkiseudulle, jossa paikkamäärä suhteessa toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin nuoriin on aivan liian alhainen.
Taloudellista lisäresursointia tarvitaan koko koulutuksen keston ajalta opetukseen ja siihen liittyvään tutkimukseen. Nyt paikkoja on lisätty ilman riittävää rahoitusta. Se johtaa tutkimuksen ja opiskelijakohtaisen rahoituksen leikkaantumisen. Toimeenpanosuunnitelmassa on etsittävä tähän ratkaisuja. Yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo ja edellyttää asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.
Eduskunta edellytti viisaasti ja tiukasti, että hallituksen on luotava uskottava näkemys siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeita ja suomalaista koulutusjärjestelmää rahoitetaan. On eduskunnan tahto, että tuleva kehysriihi olisi myös sivistysriihi.
Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti varhaisessa vaiheessa, huomioiden oppimisen tärkeimmät vuodet, eli varhaisvuodet. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme erillistä määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi yliopistossa. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseen tarvitaan ripeästi useita eri keinoja. Pienten lasten opettajuus on maailman tärkeimpiä tehtäviä.
Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä torstaina 7.4. klo 17.15 Facebook-liveen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.