Kolumni 17.4.2026 Kaupunkisanomat
Helsingin kehittämisen keskeinen tavoite on se, että kaupunkilaiset saavat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä. Kaupungissamme on vahva tahto purkaa hoitojonot. Oikea‑aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lisäämään lääkärimääriä, ja hoitajia on jo lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkäri‑ ja omahoitajamallin. Kun tuttu ammattilainen hoitaa, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville ihmisille tämä on suuri helpotus. Keskeinen painopiste on myös suunterveydenhuollossamme. Eniten kehitettävää on aikuisten kiireettömään hoitoon pääsyssä. Tavoitteena on, että hoitoon pääsee oikea‑aikaisesti ja että suu saadaan kuntoon mahdollisimman harvalla käynnillä. Edelleen on työtä sekä omahoidon vahvistamisessa että ennaltaehkäisevässä työssä. Lasten ja nuorten suun terveys on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa ja on viime vuosina edelleen parantunut. Taustalla on vahva ennaltaehkäisevä työ neuvola‑ ja kouluterveydenhuollossa, jossa suuhygienistit ja hammashoitajat ovat keskeisessä roolissa. Erityisiä toimia tarvitaan siihen, että osalle lapsista ja nuorista kertyy runsaasti hoidon tarvetta. Tällä eduskuntakaudella suun terveystarkastuksia täsmennettiin tehtäviksi määrättyinä ikävuosina ja asetukseen on lisätty uusi tarkastus 9‑vuotiaille lapsille.
Terve suu on olennainen osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän‑ ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin sekä vakaviin infektioihin. On hyvä uutinen, että suunterveydenhuollossa myös ajanvarauksen takaisinsoitto toimii aiempaa paremmin. Kun ajanvaraukseen soitetaan, takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin puolen tunnin kuluessa, ja soittoja tehdään kaksi. Työtä tehdään sen eteen, että palvelut olisivat entistä laajemmin saatavilla sähköisesti. Puhelinpalvelut säilyvät jatkossakin aina vaihtoehtona. Maisa‑palvelun kautta voi nykyisin varata esimerkiksi lasten suunterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia sekä tiettyjä aikuisten päivystysaikoja. Olennaista on se, että Maisasta voi tarkistaa, perua tai siirtää jo olemassa olevia sosiaali‑ ja terveyspalveluiden vastaanottoaikoja. Aika kannattaa aina perua, jos paikalle ei pääse. Helsingissä jätettiin viime vuonna peruuttamatta noin 177 300 vastaanottoaikaa, joista merkittävä osa liittyi hammashoitoon. Peruuttamattomat ajat kasvattavat jonoja entisestään. Tämän vuoksi käytössä on tekstiviestipohjainen peruutusaikajono, jonka avulla vapautuneet ajat pyritään täyttämään nopeasti. Helsinki hyödyntää palvelujen järjestämisessä myös yrityksiä. Käytössä on palveluseteleitä sekä kiireelliseen että kiireettömään suun terveydenhuoltoon. Setelit kattavat sovitun hoidon kokonaisuudessaan ja keventävät Helsingin oman suunterveydenhuollon henkilöstön työtaakkaa. Palveluseteleitä on syytä kehittää edelleen yhdessä yrittäjien kanssa ja kaupunkilaisia kuunnellen. Eduskunnassa olemme edistäneet hoitoon pääsyä nostamalla hammashoidon Kela‑korvauksia ja uudistamalla järjestelmää siten, että suuhygienistin käynnistä saa korvauksen kaksi kertaa vuodessa. Hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön. Erityistä kehittämistyötä vaatii ikäihmisten suun terveydenhuolto niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tähän tarvitaan vahvistuksia, joita parhaillaan myös valmistellaan. Kaupunkilaisten palaute ja arviot Helsingin palveluista ovat tässä työssä erittäin tervetulleita.