Tiedote 25.2.2012
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee sitä, että kansanedustaja Soininvaara on uusimmassa blogissaan hypännyt peruspalveluministerin linjalle, jossa suljetaan silmät tosiasioilta.
Sarkomaa kannustaa peruspalveluministeriä keskittymään hallitusohjelman toteuttamiseen ja viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelmaan kirjatut toimet palvelurakenteen uudistamiseksi. Eduskunnassa alamme jo olla ihmeissämme, kun kuntauudistus etenee vauhdilla, mutta peruspalveluministeri ei vielä ole edes nimennyt työryhmää, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta pitäisi miettiä.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on toistellut viime aikoina demareiden pitkään hellimää ajatusta poistaa kela-korvaus yksityisistä terveyspalveluista. Vanhaa ehdotusta ministeri on maustanut mittavilla perusteluilla, jotka eivät kaikilta osin edes pidä kutiaan. Peruspalveluministerin ehdotus poistaa kela-korvaus olisi valtion budjetissa pieni säästö, mutta terveyspalvelujen toimivuudelle ja kansanterveydelle suuri vahinko.
Tosiasia on, että pienillä korvaussummilla on kyetty merkittävästi tukemaan ihmisten omaehtoista halua osallistua terveydenhuollon rahoitukseen. Kela-korvaus on myös edistänyt ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi iso osa gynekologista käynneistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Suomi onkin kärkimaita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa.
Todennäköistä on, että kela-korvausten poiston seurauksena olisivat vain julkisen sektorin kasvavat jonot ja ylikuormitus. Kela-korvauksissa säästyvä rahamäärä on niin häviävän pieni, että sen ohjaamisella julkiseen palvelutuotantoon ei kyettäisi mitenkään korvaamaan palvelutarpeen kasvua. Vuonna 2010 sairasvakuutuksesta korvattiin 3,7 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja toimenpidettä sekä lisäksi 2,7 miljoonaa hammaslääkärin toimenpidettä. On tärkeä muistaa, että kela-korvauksista puolet rahoitetaan vakuutettavilta perittävällä sava-maksulla. Nämä seikat näyttävät niin peruspalveluministeri kuin Soininvaarakin sivuuttavan.
Peruspalveluministeri on useasti todennut, että "säästetty raha investoituna julkiseen perusterveydenhuoltoon puolestaan poistaisi nykyistä eriarvoisuutta." On pakko kysyä, mihinkähän tämä väite perustuu?
Myös Soininvaara perustelee kela-korvauksien poistoa sillä, että kela-korvausta käyttävät vain ne, jotka haluavat ohittaa terveyskeskusjonot. Tosiasiassa merkittävä osa yksityisistä lääkärissä käynneistä on silmälääkäri- ja gynekologikäyntejä. Kela-korvausta käyttävät naiset kaikista ikäluokista ja tuloluokista gynekologikäynteihin. Silmälääkärissä käyntiin lähes kaikki, jotka sellaista tarvitsevat. Kyse on siis palveluista, joita ei julkisella sektorilla ole juuri tarjolla. Kela-korvauksen poistoon sisältyykin monta epätasa-arvon siementä. On vastuutonta, että peruspalveluministeri ja hänen houkuttelemana myös vihreiden Soininvaara lakaisevat maton alle sen tosiasian, että kela-korvaus on olennainen osa terveydenhuoltoamme eikä ”varakkaiden ohituskaista”, kuten varsinkin ministeri on viimeaikaisissa puheissaan toistellut.
Peruspalveluministerin pääargumentti poistaa kela-korvaukset on ollut toteamus, että kela-korvauksilla tuetaan monikansallisten yritysten voitontekomahdollisuuksia. On hyvä todeta, että TEM:n vuoden 2011 lopulla julkaiseman toimialaraportin mukaan terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa. Kolme Suomessa olevaa pääomasijoittajien omistuksessa olevaa terveyspalvelualan yritystä edustavat lukumääräisesti noin 0,2 promillea kaikista terveyspalvelualan yrityksistä. Tosiasioiden valossa ministerin halu moukaroida monikansallisia yrityksiä osuisi kovaa, mutta kohteena on tavallinen pieni- ja keskituloinen suomalainen. Ministerinkin kannattaisi ensin tutkia asioita ennen kuin alkaa hutkia.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033