Blogi 27.2.2012
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on viime aikoina toistellut demareiden pitkään hellimää ajatusta poistaa kela-korvaus yksityisistä terveyspalveluista. Vanhaa ehdotusta ministeri on maustanut mittavilla perusteluilla, jotka eivät kaikilta osin pidä kutiaan. Peruspalveluministerin ehdotus poistaa kela-korvaus olisi valtion budjetissa pieni säästö, mutta terveyspalvelujen toimivuudelle ja kansanterveydelle suuri vahinko.
Tosiasia on, että pienillä korvaussummilla on kyetty merkittävästi tukemaan ihmisten omaehtoista halua osallistua terveydenhuollon rahoitukseen. Kela-korvaus on myös edistänyt ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi iso osa gynekologisista käynneistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Suomi onkin kärkimaita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa.
Todennäköistä on, että kela-korvausten poiston seurauksena olisivat vain julkisen sektorin kasvavat jonot ja ylikuormitus. Kela-korvauksissa säästyvä rahamäärä on niin pieni, että sen ohjaamisella julkiseen palvelutuotantoon ei kyettäisi korvaamaan palvelutarpeen kasvua. Vuonna 2010 sairasvakuutuksesta korvattiin 3,7 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja toimenpidettä sekä lisäksi 2,7 miljoonaa hammaslääkärin toimenpidettä. On tärkeä muistaa, että kela-korvauksista puolet rahoitetaan vakuutettavilta perittävällä sava-maksulla. Nämä seikat näyttää peruspalveluministeri sivuuttavan.
Peruspalveluministeri on useasti todennut, että "säästetty raha investoituna julkiseen perusterveydenhuoltoon puolestaan poistaisi nykyistä eriarvoisuutta." 0n pakko kysyä, mihinkähän tämä väite perustuu?
Kela-korvauksen poistoa on perusteltu sillä, että kela-korvausta käyttävät vain ne, jotka haluavat ohittaa terveyskeskusjonot. Tosiasiassa merkittävä osa yksityisistä lääkärissä käynneistä on silmälääkäri- ja gynekologikäyntejä. Kela-korvausta käyttävät naiset kaikista ikäluokista ja tuloluokista gynekologikäynteihin. Silmälääkärissä käyntiin lähes kaikki, jotka sellaista tarvitsevat. Kyse on siis palveluista, joita ei julkisella sektorilla ole juuri tarjolla. Kela-korvauksen poistoon sisältyykin monta epätasa-arvon siementä. On vastuutonta, että peruspalveluministeri lakaisee maton alle sen tosiasian, että kela-korvaus on olennainen osa terveydenhuoltoamme.
Peruspalveluministerin yksi pääargumentti poistaa kela-korvaukset on ollut toteamus, että kela-korvauksilla tuetaan monikansallisten yritysten voitontekomahdollisuuksia On hyvä todeta, että TEM:n vuoden 2011 lopulla julkaiseman toimialaraportin mukaan terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa. Kolme Suomessa olevaa pääomasijoittajien omistuksessa olevaa terveyspalvelualan yritystä edustavat lukumääräisesti noin 0,2 promillea kaikista terveyspalvelualan yrityksistä. 20 suurintakaan terveyspalvelualan yritystä eivät edusta kuin 6 prosenttia terveydenhoidon kokonaismarkkinoista. Tosiasioiden valossa ministerin halu moukaroida monikansallisia yrityksiä osuisi kovaa, mutta kohteena on tavallinen pieni- ja keskituloinen suomalainen. Ministerinkin kannattaisi ensin tutkia asioita ennen kuin alkaa hutkia.
Terveydenhuolto on jatkossakin oltava julkisen vallan vastuulla ja pääosin verovaroin rahoitettu. En ole nähnyt yhtään puoluetta, joka muuta olisi esittänyt. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tämä on myös hallitusohjelmaan selkeäsanaisesti kirjattu.
Täysin samaa mieltä olen peruspalveluministerin kanssa siitä, että perusterveydenhuoltomme kuntoon laittaminen on oltava ykkösasia. Viimeisimpien tietojen mukaan pääsy terveysasemille on entisestään heikentynyt. Kannustankin peruspalveluministeriä keskittymään hallitusohjelman toteuttamiseen ja viemään siihen kirjattuja toimia ripeästi eteenpäin. Eduskunnassa odotamme malttamattomana, että työryhmä vihdoin nimetään valmistelemaan jo muutoin pitkälle edenneen kuntauudistuksen ydintä, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista.