Blogi 4.4.2012
Lähes jokainen suomalainen on nähnyt useamminkin suojatiellä tapahtuvan "läheltä piti" -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Viimeksi toissapäivänä jouduimme lukemaan lehdestä järkyttävän uutisen siitä, että 10-vuotias tyttö kuoli jäätyään suojatiellä auton alle. Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä tarvitaan, jotta ne olisivat nimensä veroisia.
Liikenneturvallisuuskysely kertoo ikävän tosiasian. Vastaajista neljännes tunnusti jättävänsä pysähtymättä suojatien eteen, jos jalankulkijoita ei ollut näköpiirissä, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva auto olisikin pysähtyneenä.
Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta on enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja hyvin vakavin seurauksin.
Myös poliisin rikostilastojen mukaan autoilijat jättävät yhä useammin väistämättä suojatiellä kulkevan sekä ohittavat näkyvyyden peittävän auton pysähtymättä. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Ala-asteikäiset koululaiset ja ikäihmiset ovatkin erityisiä riskiryhmiä suojatieonnettomuuksissa.
Suojatiellä tapahtuvat kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat lisääntyneet. Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä. Lähes 700 ihmistä loukkaantui, eli keskimäärin 2 ihmistä päivässä loukkaantuu suojatieonnettomuudessa.
Liikenneministeri Kyllösen (vas.) on syytä ottaa vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja nostaa asia viivytyksettä työpöydälleen. Ensitöikseen Kyllösen on syytä tarttua Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat päiväsakkojen lukumäärän nostaminen, poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien hidastaminen suojateiden liepeillä. Kirittääkseni ministeriä jätin hänelle eilen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen toimista suojatieonnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Monissa maissa, kuten Ruotsissa, on ollut mittavia valtakunnallisia kampanjoita suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi puoltaa myös se seikka, että suojatiellä törttöilyn ja ihmishenkien vaarantamisen ehkäisyssä tehokkainta on asenteen muuttaminen. Oikeaa asennetta noudattaa liikennesääntöjä tarvitaan tietenkin niin autoilijoilta, pyöräilijöiltä kuin jalankulkijoiltakin. Suojatiet turvallisiksi -kampanjan ajankohdaksi sopisi erityisen hyvin syksy ja koulujen alkamisaika.
On olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. Jo lasten pieni koko tekee liikenteen havainnoinnin haastavaksi lapselle. Siksi autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien tulee osoittaa malttia ja varovaisuutta etenkin suojateiden ja kouluteiden varsilla.
Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä.