Siirry sisältöön

Irti lääketokkurasta – lääkehoito tarkoituksenmukaiseksi

Valtion talouden tasapainottamistalkoissa kestävimmät tulokset ja aidot säästöt löytyvät rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla. Olin tyytyväinen, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua tavoitteesta toteuttaa rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman. Kirjasimme myös tavoitteeksi selkeän tahdon vahvistaa lääkehoidon kokonaisarviointia (LHKA). Tarkoituksena on parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle.

Erityisesti vanhustenhuollossa on kipeä tarve saada saataville keinot ratkaista erilaisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja varmistaa, että ikäihmisten lääkitys on tarkoituksenmukainen. Ikäihmisten taloudellinen mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkkeet on turvattava. Samoin lääketokkuran ja turhien lääkkeiden karsiminen pitää saada hoivan osaksi turvaamaan hyvän elämän edellytyksiä.

Tarvetta farmaseuttisen osaamisen nykyistä laajempaan hyödyntämiseen on koko sote-järjestelmässä, samoin käyttämätöntä voimavaraa on apteekkien ottamisessa tiiviimmäksi osaksi sote-palvelutuotantoa. On tarpeen saada valtakunnalliset ohjeet moniammatilliseen työhön, jossa varmisteaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus. Lääkelistojen, LKHA-palveluiden ja muiden toimivien käytäntöjen levittäminen on hyvä olla mukana.

Luin joululomalla OLKA -kokeiluhankkeesta (Oikea lääkehoito kokonaisarvioinnin avulla), ja on sanottava, mutta tulokset olivat innostavia. Yli puolet osallistujista koki vointinsa kohentuneen tai lääkitykseen liittyvän ongelman ratkenneen arvioinnin seurauksena. Potilaiden vointi ei myöskään huonontunut, vaikka lääkitystä vähennettiin tai muutettiin. Taloudellista hyötyä arvioinnista oli 90 prosentille potilaista: kolmessa kuukaudessa säästö oli Kelalle keskimäärin 51 euroa ja asiakkaalle 76 euroa, kun turhat ja epätarkoituksenmukaiset lääkkeet karsittiin.

Nämä ovat merkittäviä lukuja ja niiden on kannustettava lääkehoidon säästöjä valmistelevaa ministeriötä ja ministeriä kartoittamaan, mikä osuus mittavasta 150 miljoonan euron lääkekustannusten säästövaateesta voitaisiin löytää tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tietenkin on ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen.

Sote-uudistuksessa on löydettävä keinot ottaa valtakunnallisesti käyttöön tutkitusti toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta lisäävät toimintatavat. Tarkoituksenmukaisen lääkehoidon palvelut on saatava niitä tarvitsevien saataville.

Inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää lääkehoidon arviointipalvelun saatavuutta on lähdetty Kuopiossa viisaasti vauhdittamaan palveluseteleillä. Kuopio mahdollistaa sen, että palvelun saanti ole kiinni lompakon paksuudesta. Kuopion saama vuoden Terveysteko –palkinto meni todella oikeaan osoitteeseen. Kuopion palvelusetelimallista kannattaa tulevien sote-alueiden ottaa vinkkiä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
Sote-parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen