Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 19.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa arvostele SDP:n linjausta olla antamatta laajaa valinnanvapaus kaikille sote-palveluiden käyttäjille. SDP julkaisi perjantaina omia linjauksiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Sarkomaan mukaan valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä ja SDP:n linjasta puuttuva uudistumisen moottori.

- SDP sanoo selvästi ei ihmisten laajalle valinnanvapaudelle. Sen myötä uudistuksesta puuttuu ns. pihvi. SDP esittää vain hallinnollisia muutoksia, mutta puolueella ei ole uutta keinoa verrattuna nykyiseen. Valinnanvapaus on hallituksen mallissa ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. SDP:n linjauksista puuttuu sen sijaan vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista. SDP:n linjaukset ovat kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille, Sarkomaa sanoo.

Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on juuri vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy. Ajoissa hoitoon pääsy lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja. Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää julkaistuissa linjauksissa avoimeksi.

- SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena. Hallituksen ajama valinnanvapaus on puolestaan mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä sote-palveluihin. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. On pakko kysyä miksi SDP vastustaa ihmiset osallisuutta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote- palveluiden valinnanvapautta, Sarkomaa vertaa hallituksen ja SDP:n linjaa.

- Suomi oli ensimmäinen maa, joka halusi vahvistaa potilaan asemaa vuonna 1993 voimaan tulleella potilaslailla. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

Julkaistu

Lisävelkaantumisen, veronkorotusten ja leikkausten tiellä emme kykene rakentamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien Suomea. Parempi työllisyyden taso on se ainoa keino, jolla Suomi voi kestävästi edetä. Eduskuntakauden keskeisin asia on vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelman ratkaisu. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Tuoreen valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen taluosarvioesitys on toivoa tuova työnäyte, joka rakentaa polkua reilumpaan Suomeen.

Orpon esitykseen sisältyy kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroastetta esitetään laskettavaksi puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen eläkeläisille. On oikein, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa.

Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Uudet työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, juuri pk-yrityksiin. Maksuperusteisen arvolisäveroon siirtymisellä päästään pois kohtuuttomasti yrittäjiä lannistaneesta valuviasta, jossa yrittäjä on joutunut maksamaan verot ennen kuin myyntitulot ovat tulleet tilille. Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen esitetään vahvistettavaksi uudella yrittäjävähennyksellä sekä keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.

Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi esitetään kotitalousvähennyksen kasvattamista. Tämä luo uusia työpaikkoja sekä vähentää harmaata taloutta. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vähennystä laajennetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Ehdotin kuntoutuksen ottamista kotitalousvähennyksen piirin jo aiemmin vuonna 2011.

Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman lisätoimia, joita valmistellaan elokuun lopun budjettiriiheen. Tuolloin hallitus käy läpi koko budjettiesityksen ja antaa yhdessä talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Valtion talousarvion käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn keskeisin tehtävämme.

Osana työllisyyspakettia on hallituksen peruttava ylisuuret päivähoitomaksukorotukset, esimerkiksi Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla. Maksukorotusesitys on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteen kanssa, mutta erityisesti pyrkimyksessämme kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Maksujen korotusten peruminen ei yksin riitä, vaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on oltava ykkösagendalla. Tutkimukset osoittavat, että lasten kannalta vaikuttavinta on investoida varhaiskasvatuksen laatuun.

Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Johtavana kirjastokansana on vähintäänkin kohtuullista, että lainattavista teoksista saa myös tekijä oman osansa. Eduskunta on edellyttänyt lainauskorvauksien kuntoon laittamista ja meille sivistyskansanedustajille Orpon budjettiesitys on työvoitto.

Olen urakoinut kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaa lasten terveyseroja. On arvioitu, että rokote käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80 000 työpäivää ja lähes 14 milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.

Eduskunta aloittaa valtion budjetin käsittelyn heti syksyllä. Ajatukset ja palautteet niin Helsingin kuin Suomen asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 17.8.2016

Julkaistu

Tiedote 12.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Valtionvarainministeri Petteri Orpon eilisen budjettiesityksen lähtökohtana on työnteon kannustavuuden lisääminen palkansaajien verotusta keventämällä. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroaste laskee puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna.  Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen myös eläkeläisille.

- Arvostamme valtiovarainministeri Orpon tahtoa kohdistaa veronalennus myös eläkeläisille. Tämä on kokoomukselle erittäin tärkeä tavoite. Eläkettä saavia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Budjettiesitys on esimerkki tästä. Sama 0,5 prosentin verokevennys tulee niin palkansaajille kuin eläkettä saaville. On hyvä, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa, kiittelevät kansanedustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

Budjettiesitys 2017 alentaa yhteensä 100 miljoonalla eläketuloa saavien verotusta. Keskituloisen eläkeläisen (eläke n. 19 000 euroa) käytettävissä oleva tulo nousee vero- ja maksumuutosten jälkeen 90 euroa.

- Edustajat kuitenkin muistuttavat siitä, että edellinen veroalennus kohdennettiin vain palkansaajille perustellusta syystä satsata työnteon kannustavuuden lisäämiseen.  Tämä verokuilu suhteessa palkansaajiin tulee kuroa viimeistään silloin, kun paremmat talousajat koittavat, vaatii Kokoomuskaksikko.

Kokoomuskaksikko on kuitenkin tyytyväinen, että Sipilän hallitus on tehnyt tärkeitä ratkaisuja heikommassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi; takuueläkeläisten eläkekorotuspäätökset, omaishoitajien asemaa on parannettu ja nyt annettu budjettiesitys lisää eläkeläisten ostovoimaa. Näillä toimilla hallitus pitää kaikki suomalaiset samassa veneessä huolimatta erittäin vaikeasta taloustilanteesta.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050- 511 3033

Julkaistu

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehuu valtiovarainministeriön budjettiesitystä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksessä ehdotetaan vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös kansanedustaja Sarkomaa on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä.

- Vesirokkorokotteen tuominen valtiovarainministeriön budjettiesitykseen on sekä kansanterveys- että työllisyysteko. Sekä sairaudet että poissaolot työelämästä vähentyvät rokotteella merkittävästi. Miksi ylipäänsä lasten tulisi sairastaa jokin tauti, joka olisi rokotteella vältettävissä?”, kysyy kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Suomessa kansallisella rokotusohjelmalla on saatu mittavia tuloksia aikaan. On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.

- On viisas investointi päivittää suomalaista rokotusohjelmaa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Harvoin on tarjolla yhtä hyvän hyötysuhteen panostuksia”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa myös vesirokkorokotteen kansanterveydellistä näkökulmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta.

- Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle”, sanoo Sarkomaa.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja”, Sarkomaa jatkaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113033

Julkaistu

Verkkouutiset 11.8.2016

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa: Kelan pääjohtajan paikkaa ei täytetä etukäteen

"Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste."

Kansaneläkelaitoksen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa(kok.) sanoo, että Kelan pääjohtajan paikka on aidosti auki.

– Kannan huolta, että julkisuuden olettamukset, että pääjohtajan paikka on jo etukäteen päätetty, vaikuttavat negatiivisesti pätevien ehdokkaiden hakeutumiseen.

Kelan pääjohtaja, keskustataustainen Liisa Hyssälä jää vuoden lopussa eläkkeelle. Paikkaa on pidetty keskustalle "kuuluvana". Vahva ehdokas Kelan johtoon olisi ollut entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.), mutta hän ei aio hakea tehtävää.

Aula toteaa myös, että poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua.

Sarkomaakin sanoo, että Kelan pääjohtajan paikkaa ei pidä täyttää poliittisin perustein. Tätä mieltä on myös kokoomuksen eduskuntaryhmä.

– Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste.

Sarkomaa toivoo, että yksikään pätevä henkilö ei jätä hakematta sen takia, että uskoo paikan olevan etukäteen jaettu.

– Kannustan kriteerit täyttäviä asiasta innostuneita hakemaan. Pääjohtajan paikka on merkittävä ja Kelan valtuutettujen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että tehtävään valitaan pätevin.

Kelan pääjohtajan paikkaa voi hakea 26. elokuuta saakka. Tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, sosiaaliturvan tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Julkaistu

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisen sivistyksen ja perusopetuksen laadun turvaamisen kannalta ratkaisevana kymmenisen vuotta Pisa-tutkimuksissa näkyneen lukutaidon laskun katkaisua.

- Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua, Sarkomaa varoittaa.

Hiljattain julkaistuissa Oma linja -hankkeen tuloksissa ilmenee, että lasten lukuharrastus ja kiinnostus lukemiseen vapaa-ajalla on laskenut selvästi 2000-luvun alusta. Tämän kaltaisella kehityssuunnalla on yhteys osaamiseen.

- Innostankin näin lukuvuoden alkajaiseksi vanhempia ja lasten lähellä olevia aikuisia lukemaan lapsille lukutaidon edistämiseksi ja kirjoihin kiinnostuksen herättämiseksi. Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Tie kirjojen maailmaan avataan lapsen kanssa yhdessä lukemalla, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotien lukukampanjasta ja muistuttaa, että heikentynyttä lukutaitoa ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille. On tärkeä muistaa, että aito innostus lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi ennen kaikkea lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kotona. Sarkomaa tuo esille, että eduskunnassa lisättiin tälle vuodelle rahoitusta lukemista edistävään toimintaan muun muassa Lukukeskukselle.

- Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen ja oppimistuloksiin. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja tulevaa lukutaitoa sekä oppimisen edellytyksiä, sanoo Sarkomaa.

- Jokaisella koululaisella on tärkeä olla sellainen lukemisen ja kirjoittamisen taito, että hän pystyy toimimaan tulevaisuuden kansalaisena, valitsemaan ja arvioimaan tietoa. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tervetuloa mukaan nauttimaan elokuisesta illasta mukavassa seurassa. Kesän perinteistä juhlaa Venetsialaisia vietetään Aurinkolahdessa la 27. elokuuta klo 17 alkaen. Toimin tilaisuuden virallisena avaajana.

Venetsialaiset tehdään laajassa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin Venetsialaiset on maksuton kaiken ikäisten kesätapahtuma, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Lisätietoja tapahtumasta www.facebook.com/helsinginvenetsialaiset/.

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!

Työllisyys, talous ja turvallisuus ovat olleet kevätistuntokauden mutta myös tulevan syysistuntokauden pääagenda. Taloudessa näyttää vihdoin olevan hienoista käännettä parempaan. Aloitimme heti puoluekokouksen jälkeen valmistautumisen budjettiriiheen, jossa on erityisesti tehtävä vaikuttavia työllisyyttä ja yrittäjyyttä vauhdittavia päätöksiä.

Britannian kansanäänestyksen tulos on otettava vakavasti. Suomen ja muiden EU-maiden on löydettävä yhteinen tien eteenpäin ja uudistuttava. Suomen etu on toimintakykyinen ja yhtenäinen EU, koska jäsenyydellä on suora vaikutus talouteemme ja turvallisuutemme. Eduskunta ryhtyi asiassa heti toimeen. Pääministeri antoi ilmoituksen Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta ja valiokunnissa kuulimme asiantuntijoita asian tiimoilta.

Olen puolueen puheenjohtajiemme vetämässä sote-johtoryhmässä ja olemme istuneet kevään lähes päivittäin työstämässä kokoomuslaisia sote-ratkaisuja hallituksen työn vauhdittamiseksi. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lähes 600 sivuinen lakipakettiluonnos saatiin aikataulussa julkaisuvalmiiksi kesäkuun päätteeksi. Osana sote-neuvotteluja hallitus päätti myös yksimielisesti linjaukset valinnanvapaudesta, joiden pohjalta valmistellaan valinnanvapauslainsäädäntö.

Tässä viestissä:

• Tapahtumarikas puoluekokous
• Kokoomuksen valinnanvapausteesit
• Varhaiskasvatusmaksujen korotuspäätös pöydättiin
• Vähennetään lääkejätettä – säästetään euroja ja ympäristöä
• Tupakkalain uudistus etenee
• Puheenjohtajan ideointitalkoot – kaiken voi tehdä aina paremmin

Tapahtumarikas puoluekokous

Yksi parhaimmista anneista Lappeenrannan puoluekokouksessa oli järjestöväen tapaaminen. Puolueen varapuheenjohtajan ja puoluevaltuuston puheenjohtajan kausiltani on kokoomuksen kenttäväki tullut tutuksi. Lappeenrannassa tuli myös paljon uusia tuttavuuksia.

Puheenjohtajakisa herätti paljon tunteita. Ehdokkaat tekivät hienon ja reilun kampanjan. Yhtä mieltä tuntuivat olevan kaikki siitä, että kokoomus pystyy parempaan. Tämän eteen on jokaisen kokoomustoimijan tehtävä työtä. Olinkin puoluekokouksen jälkeisenä maanantaina jo ennen aamukahdeksaa uuden puheenjohtaja Petteri Orpon vetämän sote-johtoryhmän kokouksessa. Petteri on aloittanut puheenjohtaja työn varmoin ottein ja se on koko Suomen etu.

Kokoomuksen valinnanvapausteesit

Sote-uudistuksen valmistelu on iso osa eduskuntatyötäni. Vedän kokoomuksen sote-sisältöjä työstävää ryhmää ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikan valiokuntatyöryhmää.

Toukokuun lopussa julkaistu professori Mats Brommelsin työryhmäraportti on hyvä pohja, mutta se vaatii vielä paljon jatkotyötä. Jatkovalmistelussa on ehdottomasti varmistettava, että yritykset, järjestöt ja julkiset palveluntuottajat pääsevät tasavertaisesti mukaan palveluntuottajiksi.

Valinnanvapauden eteneminen on minulle työvoitto. Ehdotin raha seuraa ihmistä –mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi ensimmäistä vuonna 2012. Kokoomus julkaisi johdollani valmistellut valinnanvapausteesit, jotka viitoittivat valinnanvapausmallin jatkotyötä. Hallitus linjasikin yksimielisen kannan valinnanvapauteen, jossa teesimme on vahvasti sisällä.

Varhaiskasvatusmaksujen korotuspäätös pöydättiin

Sote-kolmikkomme esitti äitienpäivien korvilla hallitukselle vakavan vaateen uudelleen arvioida tavallisia keskituloisia perheitä kurittava päivähoitomaksujen korotuspäätös. Poliittisen väännön jälkeen saimme sovittua, että esitys jää pöydälle. Päätös on oiva esimerkki siitä, että kokoomuksen on oltava tiukempi neuvottelija hallituksessa, pidettävä paremmin sivistyksen ja koulutuksen puolta. Kokoomus ei saa hyväksyä päätöksiä, joilla lisätään jo nyt tiukilla olevien keskituloisten vero- tai maksutaakkaa.

Oli olennaista, että uuden puheenjohtajan johdolla hallituksessa nähtiin viestimme ja ymmärrettiin suurten kaupunkien korkeiden asumis- ja elinkustannusten merkitys ihmisten arjessa. Uuden valtiovarainministerimme on ensimmäisessä budjettiriihessään, osana muuta kokonaisuutta, löydettävä ratkaisu asiaan. Samalla on tehtävä päätös ministeri Kiurun torsoksi jättämän varhaiskasvatuslain korjausliikkeestä niin, että tämä eduskunta ehtii käsitellä uuden varhaiskasvatuslain.

Vähennetään lääkejätettä - säästetään euroja ja ympäristöä

Osana valtiontalouden tasapainottamista hallitus valmistelee lääkekorvauksiin 134 me leikkausta. Samaan aikaan yhteiskunnan osuus käyttämättömien lääkkeiden kustannuksesta on noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Olen ehdottanut, lääkesäästöt on etsittävä ensisijaisesti lääkejätettä vähentämällä ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa edistämällä. Samalla säästettäisiin ympäristöä ja helpotettaisiin paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta. Jo nyt lääkekustannukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat kohtuuton taakka monille eläkeläisille ja pitkäaikaissairaille.

Tupakkalain uudistus etenee

Oli työvoitto, että saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa urakoitua valmiiksi tupakkalakiuudistuksen kohti savutonta Suomea. Sote-kolmikkomme toimi aktiivisesti tupakoinnin kieltämiseksi autossa, jossa on lapsia. Hallitus täydensi lakiesitystään tältä osin. Savulle altistumisen on todettu vahingoittavan lasten valtimoita ja lisäävän astman, allergisen nuhan ja keuhkoputkentulehdusten yleisyyttä. Laissa asetettiin lapsen terveys aikuisen oikeuden edelle tuprutella, missä huvittaa. Lakiesitys on iso kokonaisuus. Sen yksi odotetuimmista pykälistä on taloyhtiöille tuleva mahdollisuus saada kielto häiritsevälle parveketupakoinnille.

Puheenjohtajan ideointitalkoot – kaiken voi tehdä aina paremmin

Puheenjohtaja Petteri Orpo esitti eduskuntaryhmän kokouksessa kokoomuksen toimijoille toiveen valmistella kokoomuslaisia tavoitteita kolmella eri aikajänteellä: syksyksi budjettiriihtä ajatellen, kolmen vuoden aikajänteellä eli loppu vaalikaudeksi ja seitsemän vuoden aikajänteellä pidemmän ajan tavoitteita. Petterin sanoin ”meillä pitää olla lupa katsoa kauemmas”. Nyt on lupa ideoida. Otan siis elokuun loppuun asti mielelläni vastaan näkemyksiänne ja kommenttejanne näihin tavoitteisiin.

Sari Sarkomaa ja Maria MattilaMinä ja avustajani Maria Mattila työn parissa vielä ennen kesälomille siirtymistä.

Heinäkuun lomailen Itämeren ja Saimaan aalloilla, ja elokuussa olen taas täysipainoisesti työn ääressä. Oikein hyvää ja aurinkoista kesää kaikille!

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Tiedote 1.7.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyn budjettiriihessä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi hallituksen budjettineuvotteluissa löydetty.

- Olen huolissani rokotusohjelman jälkeen jäämisestä sekä sen vaikutuksista lasten terveyserojen ja lasten sairastamisesta aiheutuvista kustannusten kasvuun. Rokotusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja tavoitteena on oltava, että se on maailman paras myös jatkossa. Rokotukset ovat keskeinen tartuntatautien torjunnan keino ja kansallisella rokotusohjelmalla on saatu aikaan mittavia tuloksia. Nyt on vihdoin aika päivittää ohjelmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta, Sarkomaa sanoo.

On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

- Vaikka kyseessä on lisäpanostus, niin kyse on kokonaistaloudellisesti järkevästä ja kansanterveydellisesti viisaasta ja välttämättömästä ratkaisusta. Lähes kaikki lapset sairastavat vesirokon ja tartuttavassa vaiheessa olevat lapset eivät voi mennä kouluun tai päivähoitoon. Pelkkä vanhempien työpoissaolojen vähentäminen tekisi lisäpanostuksesta kannattavan, Sarkomaa arvioi.

Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistutti, että myös OECD Suomen maa- arviossa varoittanut väestöryhmien välisten terveyserojen kasvusta, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn erityisesti lapsilla ja nuorilla. Kattava rokotusohjelma on olennainen osa tasa- arvoista terveyspolitiikkaamme.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Julkaistu

Tiedote 29.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta läpivalaisemaan tänään julkaistun sote- ja maakuntauudistuksen perusratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. Vaikutusarviot on oltava sote-valmistelun keskeinen työkalu, jotta voidaan varmistaa, että valitulla mallilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut sote-tavoitteet yhdenvertaisista vaikuttavista palveluista ja 3 miljardin kustannusten kuriin saamisesta.

Hallituksen on varauduttava aitoon lausuntokierroksen ja vielä kovaan urakkaan lausuntokierroksen palautteen jälkeen. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava ajoissa pöytään.

Sarkomaa pitää merkittävänä, että kaikille suomalaisille tärkeä sote-uudistus otti jälleen askeleen eteenpäin. Hallitus julkaisi tähän asti valmistellun sote-pakettinsa ja yhteiset valinnanvapaus- ja rahoituslinjaukset, joiden pohjalta valmistellaan Suomen valinnanvapausmalli. Sarkomaa peräänkuuluttaa sote-työn tueksi kunnollisia kokonaisuuden vaikutusarvioita, joiden oltava käsillä viimeistään kun lausuntokierroksen palautetta käsitellään ja kokonaisuutta työstetään eteenpäin.

- Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset, muistuttaa Sarkomaa.

- Uusi maakuntahallinto ei saa syödä soten niukkoja voimavaroja. Uudistuskokonaisuutta ei ole valmiiksi asti mahdollista arvioida ennen kuin kaikki sen keskeiset osat kuten valinnanvapauslainsäädäntö on selvillä. On välttämätöntä, että koko lakipaketti on lopulta yhtä aikaa eduskunnan käsittelyssä ja arvioitavana, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen yksimielissä valinnanvapauslinjauksissa otettiin oikea ote, kun tarkoituksena on luoda useampia valinnanvapausmalleja.

- Eri ihmisille sopii erilainen valinnanvapauden toteuttamistapa. Valinnanvapauden tarkoitus on vahdittaa sote-palveluja ihmisen näköiseksi ja vahvistaa peruspalveluja siten, että hyvät palvelut ja valinnanmahdollisuudet eivät riipu lompakon paksuudesta, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033