Siirry sisältöön

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme loppumetreillä ensi vuoden valtion talousarvion käsittelyssä. Valmista on oltava jouluksi. Tänään on julkaistu meidän hallituspuolueiden edustajien tekemät budjettimuutokset. Epävarmassa taloustilanteessa on lohdullista, että ainakin kahdesta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, talous on tasapainotettava. Painopiste on oltava työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisessä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toiseksi, toimet, joita teemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sivistyksellisen tasa- arvon edistämiseksi, ovat kullanarvoisia.

 
Lisävoimavaroja perusopetukseen

Hyvä peruskoulu ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä. On huolehdittava siitä, että opettajilla on hyvät mahdollisuudet tehdä työtään ja jokaisella lapsella mahdollisuus oppimisen iloon. Tämä on erityisen vaativaa tiukan talouden aikana. Opetusministeriaikana aloitin perusopetus paremmaksi -hankkeen, jonka toteuttamiseen suunnattiin uusi perusopetuksen laadunkehittämisraha. Tärkeä tavoite oli ylisuurten ryhmäkokojen kitkeminen. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aloitin myös valtakunnallisen ryhmäkokojen seurannan.

Talouden säästötalkoissa perusopetuksen voimavarat on nyt viety äärirajoille eikä enää ole varaa leikata. Päinvastoin on etsittävä keinoja vahvistaa koulutusta. Siksi ehdotuksestani yhdistimme budjetissa olevat sirpaleiset kehittämisrahat yhdeksi kokonaisuudeksi, johon lisäsimme vielä hieman määrärahaa. Näin kunnat ja koulut voivat käyttää voimavaroja vaikuttavammin esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään ryhmäkokojen pienentämiseen tai koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Laadukas varhaiskasvatus on koulutuksen ja sivistyksen vankka kivijalka. Se luo perustan lapsen koulutielle ja siihen olisi kansakunnan viisasta investoida. Varhaiskasvatuksen vielä eduskunnan käsittelyssä kesken olevat vaka-lain muutokset sisältävät monin tavoin kipeitä ja kiperiä kysymyksiä. Ja niihin on jatkossa löydettävä paremmat vastaukset.

On kullanarvoista, että osaavien lastentarhanopettajiemme koulutusta lisätään ensi vuonna. Lastentarhanopettajien koulutusresursseja on vahvistettu eduskunnassa useana vuonna ja jatkossakin on huolehdittava pedagogisen osaamisen riittävyydestä koko Suomessa.

Viime kaudella aloitettua nuorisotakuuta kehitetään ja yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen välillä syvennetään nuorten hyväksi. Koulutussektorin kipeiden leikkausten vuoksi pidimme eduskunnassa tärkeänä lisätä voimavaroja siitä, mitä hallitus esitti nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle.

Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun edistäminen ovat parasta työtä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen heistä jatkaa vähintään toisen asteen koulutukseen.

Kerhotoiminta edistää liikuntaa ja turvallista iltapäivää

On ilahduttavaa, että nykyisin lähes joka kunnassa on vilkasta kerhotoimintaa. Saimme budjettikäsittelyssä kohdennettua kerhotoimintaan lisää määrärahoja hallituksen esityksen sisältävien supistettujen voimavarojen vahvistamiseksi.

Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. On hyvä tavoite, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi peruskoulun.

Päihteetön vanhemmuus tukemisen arvoinen asia

Olemme eduskunnassa viisi kertaa pelastaneet päihdeäitien palvelut. Näin meidän oli tehtävä myös ensi vuoden budjetin osalta. Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmänmäärärahoja ei eduskunnan vaateesta huolimatta ollut sisällytetty ensi vuoden talousarvioon. Pidä kiinni –hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen päihteidenkäyttö voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle korjaamattoman kehitysvamman. Hoitojärjestelmän tukemisella säästetään yhteiskunnan kustannuksia mm. huostaanottojen ja pysyvän laitoshoidon tarpeen vähenemisenä. Inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Päihdeäitien hoidon rahoituksen pallottelu vuosi toisensa perään on loputtava. Siksi pidän välttämättömänä, että vastaava ministeri etsii rahoitukselle kestävän pohjan eduskunnan edellyttämällä tavalla.

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

Tervehdys eduskunnasta!

Marraskuussa päällimmäisenä Suomen asioissa on ollut talous, turvallisuus sekä turvapaikanhakijatulvan edellyttämät toimet. Nämä määrittävät kaikkea työtä myös eduskunnassa. Viimeistään Pariisin tapahtumat saivat koko Euroopan ymmärtämään, että maailma on muuttunut.

Vaateet kaikille toimijoille, eikä vähimpänä päätöksentekijöille, ovat kasvaneet. Terrorismin vastaisessa ennaltaehkäisevässä työssä tärkeä rooli on tiedusteluosaamisen ja valtioiden välisen yhteistyön vahvistamisella. Jo lokakuun aikana käynnistyi tiedustelulainsäädännön uudistustyö ja tätä työtä on vietävä ripeästi eteenpäin.

 

Sote-maratonissa loikka eteenpäin

Syksy on ollut myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eli soten täyteinen. Olen aloittanut työn sote-uudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä kokoomuksen edustajana.

Oli välttämätöntä, että uudistuksen raamista päästiin värikkään väännön jälkeen marraskuun alussa sopuun. Malli ei ole maakuntahallintoineen paras mahdollinen mutta riittävän hyvä jatkotyön pohjaksi. Hallituksen kaatuminen tässä talous- ja työllisyystilanteessa sote-uudistukseen ei olisi ollut Suomen etu. Nyt voitti palveluja tarvitseva ihminen. Lain on määrä tulla eduskunnan käsiteltäväksi vuoden päästä. Ennen sitä on vielä monta kiperää kysymystä ratkottavana ja parlamentaarisella työryhmällämme edessä pitkiä kokousiltoja.

Olen todella tyytyväinen, että sitkeästi ajamani valinnanvapauslainsäädäntö etenee. Riemullinen työvoitto! Vihdoinkin valiokuntamatkalta Ruotsista tuliaisena v. 2012 tuomani ehdotus raha seuraa ihmistä -mallista otetaan soveltuvin osin käyttöön myös Suomessa. Emme kopioi suoraan, vaan rakennamme Suomen mallin. Nyt säädettävällä valinnanvapauslainsäädännöllä on vahvistettava julkisin varoin rahoitettujen palveluiden tasavertaista saatavuutta, laatua ja monipuolisuutta ottamalla mukaan kaikki voimavarat - julkinen, järjestöt ja yritykset. Hallitus linjasi, että pääsääntöisesti valinnanvapaus toteutuu perustason palveluissa ja jossain määrin myös erikoistason sote-palveluissa. Nämä yksityiskohdat tarkentuvat käynnistyneen valmistelun aikana.

Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton painavin perustelu on se, että se on purkanut perusterveydenhuollon jonot ja lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkäriin viikon sisällä. Ero on valtava verrattuna Suomeen, missä terveyskeskusjonoissa joutuvat odottamaan varsinkin eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät.

Kun peruspalvelut on kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja sen enempää. Valinnanvapaus on ketterä ja inhimillinen tapa kehittää parempia ihmisen näköisiä lähipalveluja. Se on myös keino korvata raskasta kilpailutusta, kun laatukriteerit täyttävät toimijat voivat listautua mukaan.

Olennaista on muistaa, että vaikka sote uudistuu, se ei muutu, että ihmiset tekevät palvelun laadun. Siksi henkilöstö on otettava vahvasti mukaan työhön. Olen jo alkusyksyn aikana keskustellut mm. hallintoylihoitajien kanssa. Tapaan säännöllisesti eri alojen sote-ammattilaisia. Seuraavana vieraanani ovat hoitoalan ja sosiaalialan liitot.

Voit lukea lisää ajatuksiani sote-uudistuksesta:
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4859
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4862

Ensi vuoden budjetin käsittely hyvässä vauhdissa

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely on loppumetreillä. Budjettia käsitellään meidän valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitykseen tekemien muutosten pohjalta. Tällä hetkellä neuvottelemme hallituspuolueiden kesken muutoksista. Valmista pitää tulla vielä ennen joulua.

Valtiovarainvaliokunta jakautuu kahdeksaan jaostoon. Olen mukana kunta- ja terveysjaostossa, jossa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kunta-asioiden budjetit. Toimin myös sivistys- ja tiedejaostossa, joka keskittyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Vastaan neuvotteluissa kokoomuksen osalta näistä ministeriöistä. Kerron budjettiin tulevista muutoksista tarkemmin seuraavassa kirjeessä.

Mukavaa joulun odotusta!

Sari Sarkomaa

Tervetuloa tapaamaan!

La 12.12. Kokoomusyrittäjien glögitilaisuus Kolmella sepällä klo 11-12

 

tiedote 28.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa, että valinnanvapauden laajentamisella haetaan ratkaisua nykyiseen potilaita ja myös lapsia eriarvoistavaan kehitykseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perheet, joilla on ollut varaa ostaa sairasvakuutus, saavat lapsensa nopeammin hoitoon. Perheet ovat valinneet yksityisen vakuutuksen erityisesti juuri terveyskeskusten jonojen takia.

Hoitoon pääsyn hitaus on ongelmana myös monissa sosiaalipalveluissa, joissa juuri varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät palvelut olisi ehdoton lapsen etu.

Kela ja THL julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan yksityisvastaanotoista on tullut ainakin pääkaupunkiseudulla täydentävän palvelun sijaan rinnakkainen järjestelmä alle kouluikäisten lasten terveydenhuollossa.

- Uuden valinnanvapauden myötä perheet saavat valita hoitopaikan eivätkä tarvitse tähän yksityistä sairausvakuutusta. Julkinen raha seuraa potilasta ja potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisemmin valitsemallaan palveluntuottajalla, Sarkomaa kertoo uuden Suomeen rakennettava valinnanvapausmallin, Suomen mallin, tavoitteista.

- Valinnanvapauden laajentamisen tavoitteena on turvata verovaroin tasavertaiset palvelut kaikille tuloista riippumatta. Lapsen mahdollisuus saada oikea-aikaisesti sote-palveluja ei saa olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni. Nykyisestä järjestelmästä on tullut etenkin lapsiperheiden kannalta tasa-arvoisen hyvinvointipolitiikan irvikuva, Sarkomaa jatkaa. Hän muistuttaa, että perheiden lisäksi terveyskeskusjonoissa odottavat myös eläkeläiset ja työttömät.

Lääkärilehdessä julkaistun Kelan ja THL:n tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia oli vuosittain Helsingissä 36 %, Vantaalla 30 % ja Espoossa 26 % kyseisten kaupunkien lapsista (2006–2010).

- Valinnanvapaudelta odotan paljon. Sen tavoitteena on turvata lasten ja koko väestön tasa-arvoiset palvelut ja kaventaa terveyseroja, kansanedustaja toteaa. Juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin. Siksi valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.

- Kun peruspalvelut on tasavertaisesti kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja sen enempää. Valinnanvapaus on ketterä ja inhimillinen tapa kehittää parempia ihmisen näköisiä lähipalveluja, jo vuonna 2012 (HS 16.6.2012) ensimmäisen kerran valinnanvapauslainsäädäntöä ehdottanut Sarkomaa päättää.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 18.11.15
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapauden laajentaminen on mittava mahdollisuus ja avain tasavertaisiin sote-palveluihin sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

”Meidän on tehtävä loppu sille, että merkittävä osa väestöstä - kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset - jonottavat terveysasemille ja moniin sosiaalipalveluihin kuin entisessä Neuvostoliitossa kauppaan. Parempiosaiset voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus. Tämä on irvikuva tasa-arvoisesta politiikasta”, kansanedustaja totesi eduskunnan sote-keskustelussa pääministerin ilmoituksen yhteydessä.

Sarkomaa muistuttaa, että juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin. Siksi valinnanvapauden laajentaminen on keinona täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.

Valinnanvapaus on kansanedustajan mukaan mahdollisuus asettaa ihmiset etusijalle ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä. Se on myös askel kohti muita länsimaita.

”Valinnanvapauslainsäädännöllä on vahvistettava julkisin varoin rahoitettujen peruspalveluiden saatavuutta, laatua ja monipuolisuutta ottamalla mukaan kaikki voimavarat - julkinen, yritykset ja järjestöt, tietenkin valtiovallan asettamien tiukin kriteerein. Kun sote-peruspalvelut on kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja.”

Valinnanvapaus on ketterä tapa kehittää ihmisen näköisiä lähipalveluja. Valinnanvapauslainsäädäntö on myös mahdollisuus korvata raskas kilpailutusmenettely, kun valtiovallan asettamat kriteerit täyttävä toimija voi listautua palvelun tuottajaksi. ”Tämä on tervetullutta mikroyrittäjille, ammatinharjoittajille ja järjestöille. Valinnanvapaus on mittava mahdollisuus esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluiden kehittämisessä. Näin kilpaillaan hinnan sijaan laadulla ja lopullisen valinnan tekee ihminen eikä järjestelmä”, edustaja korostaa.

”Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan hyvinvointipoliittisen askeleen kohti länttä valinnanvapauden laajentamisen myötä, samoin nyt myös koko hallitus. Enää on epäselvää, mikä on opposition kanta”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus harppasi värikkään väännön jälkeen merkittävän askeleen eteenpäin. Tehty ratkaisu luo puitteet valmistella mittavaa uudistusta eteenpäin ja rakentaa sosiaali-ja terveydenhuoltoon Suomen mallia. Uudistus on mittava mahdollisuus luoda peruspalveluiden malli, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä.

Työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.

Sote-uudistus on merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.

Osana uutta sote-mallia tulee tarkastella myös nykyisten terveysasemien roolia. Viisasta olisi luoda uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa.

Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.

Myös digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi.

Olennaista on ottaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstö vahvasti mukaan uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, alan henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, THM
sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen
www.sarisarkomaa.fi

17.11.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat tutkimuksen toimintamahdollisuuksien turvaamista osana sote-uudistusta. ”Eduskunta on toistuvasti esittänyt huolensa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä tehtävän tutkimuksen ja erityisesti terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahojen leikkauksista. Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön muun muassa innovaatioiden ja tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen ja hoidon laadun sekä potilasturvallisuuden kautta.”

Kansanedustajat muistuttavat, että yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon. He vaativat, ettei hallitus kohdista eläkeläisten asumistuen ja lääkekustannussäästöjen perumisesta johtuvia lisäleikkauksia tutkimukseen. Edustajat varjelisivat visusti erityisesti yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja.

”Hallituksen on ehdottomasti jatkossa pidättäydyttävä koulutus- ja tutkimusrahojen lisäleikkauksista. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Uhkana on hoidon laadun heikkeneminen ja aivovuodon kiihtyminen, kun huippututkijoitamme houkutellaan ulkomaille”, Virolainen ja Sarkomaa varoittavat.

”Osana sote-uudistusta yliopistosairaalat ja vastaavat sosiaalialan osaamiskeskukset, hoitotyön tutkimussäätiö ja alan korkeakoulut luovat tutkimustyöllään koko sote-alan toiminnan perustaa. Riittävien tutkimusresurssien turvaaminen on myös edellytyksenä laadukkaan, viimeisimpään tutkimukseen perustuvan koulutuksen antamiseen. Tutkimusrahoituksen määrä vaikuttaa suoraan siihen, että koulutus ja sosiaali-ja terveydenhuoltomme säilyy jatkossakin laadukkaana.”

Kokoomusedustajat alleviivaavat, että perustason soten vahvistamiseksi tieto- ja osaamispohjaan tulee panostaa. Uusia ja vaikuttavia käytäntöjä tulee systemaattisesti kehittää, tutkia, arvioida ja levittää koko Suomeen. Samalla on uudelleen arvioitava toimenpiteet korkeatasoisen tutkimuksen ja valtion tutkimusrahoituksen tason turvaamiseksi.

”Tutkimus-EVO:t eli tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet on saatava sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa. STM:n on kannettava vastuunsa ja laadittava arvioinnin perusteella tulevaisuuden askelmerkit”, edustajat vaativat.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941

 

tiedote 17.11.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa innostaa rakentamaan uutta suomalaista peruspalveluiden sote-mallia, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä. "Sote-henkilöstön työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.”

Sote-uudistus on kokoomusedustajan mukaan merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. ”Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.”

Kansanedustaja loisi uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa. ”Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla”, kokoomusedustaja toteaa.

Sarkomaa huomauttaa, että digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa koko sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo myös mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

”Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa”, Sarkomaa sanoo.

”Olennaista on ottaa henkilöstö vahvasti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka sote-järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, sote-henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta. Tämä edellyttää kannustavaa moniammatillista johtamista. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 16.11.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät hallituspuolueiden yhdessä sopimaa eläkeläisten asumistukileikkauksen perumista inhimillisenä päätöksenä ja suurena helpotuksena tuhansille eläkeläisille.

Päätös on yhtä lailla helpotus monille vammaisille ja heidän läheisilleen. Edustajat pitävät tärkeänä, että leikkauksilla ei kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

”Palautteen määrä eläkeläisiltä on ollut valtaisaa ja nyt tehty päätös on tervetullut uutinen monille. Vaikka tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan tekemään kaikkien suomalaisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja, tulee säästötoimenpiteet toteuttaa siten, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Mittava määrä eläkkeensaajia olisi tippunut köyhyysrajan alapuolelle. Toimenpide olisi myös lisännyt toimeentulotuen tarvetta. ”

Edustajat painottavat, että hallitukselta on tultava varma tieto, että nyt tehty päätös pitää ja mihin korvaavat säästöt kohdistetaan. Hallitusohjelman periaatteen mukaisesti jonkin säästön peruuntuessa uudet säästöt haetaan pääasiassa saman hallinnonalan sisältä. ”Tämä tulee olemaan kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. Perumispäätöksen kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida ennen kuin tiedetään, mistä vastaavat leikkaukset tehdään”, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

”Korvaavat säästötoimet, jotka ensi vuoden osalta ovat vajaa 20 milj. ja tulevina vuosina noin 60 milj. euroa, on hallituksen etsittävä muualta. Pakko on sanoa, että koulutuksessa ja tutkimuksessa ei enää ole mitään leikkaamisvaraa”, kansanedustajat sanovat.

Kokoomusedustajat peräänkuuluttavat ennakoitavuutta budjettivalmisteluun. He toistavat ehdotuksensa valtion talousarvion esittämistavasta ja väestöryhmittäisestä kokonaisvaikutusten sisällyttämisestä osaksi budjetin yleisperusteluja. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta ja välttämätöntä, että budjettiesityksen vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. He ehdottavat arviointia täydennyksenä jo ensi vuoden budjettiin.

”Viimeistään tämä eläkeläisten asumistuen edestakaisin pallottelu osoittaa, että esitysten vaikutustenarvioinnit on tehtävä kunnolla ajoissa. Suurten uudistusten ja leikkausten aikana on viisasta, että ennen päätöksiä tehdään riittävät vaikutuksenarvioinnit ja ne myös dokumentoidaan läpinäkyvästi valtion talousarvioesitykseen”, edustajat päättävät.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

Lokakuun viimeisenä päivänä vietettiin naisten palkkapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Palkkatasa-arvon eteneminen on ollut Suomessa hidasta ja tehokkaampia toimia sen edistämiseksi tarvitaan joka taholla. Yksi vaikuttava keino on edistää perhevapaiden käytön jakamista vanhempien kesken.

On tärkeä muistuttaa, että perhevapaat on alun perin säädetty ja tarkoitettu äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen omien valintojen mukaan. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä sitten isä tai äiti.

Kannustan jokaista työnantajaa näkemään myös isät vanhempina siinä missä äiditkin. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä ole. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska monet työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt. Esimiehen näyttämällä esimerkilläkin on iso merkitys työyhteisössä.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä; naiset ja miehet työelämässä sekä isät ja äidit vanhemmuudessa. Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla on oikeus aikaan perheensä kanssa. Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä, mutta myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

tiedote 11.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät välttämättömänä, että eduskunta pelastaa päihdeäitien palvelut ensi vuoden valtion talousarviosta päättäessään. ”On pettymys, että hallitus ei eduskunnan toistuvista vaateista huolimatta ole laittanut asiaa kuntoon. Eduskunnasta on vuosi toisensa jälkeen lähetetty vahva viesti hallitukselle, että Pidä kiinni-hoitojärjestelmän pallottelulle on vihdoin saatava piste ja että päihdeäitien palveluiden rahoitus on sisällytettävä budjettiesitykseen”, edustajat toteavat.

Eduskunta on useina perättäisinä vuosina lisännyt valtiovarainvaliokunnan esityksestä talousarvioon erillisen määrärahan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyse on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron lisäyksestä. Hoitojärjestelmään tavoitteena on tukea äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen.

Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan”, edustajat linjaavat.

Myös nykyisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa lausunnossaan (StVL 3/2015 vp) ensi vuoden talousarviosta päihdeäitien palveluiden turvaamisen välttämättömyyttä. Valiokunta toteaa, että päihdeäitien palvelujen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla siten, ettei se jatkossa ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. ”Valiokuntamme viesti on selvä – eduskunnan on palveluille ensi vuoden budjettiin rahat löydettävä”, kokoomusedustajat alleviivaavat.

”Päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustajat sanovat.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808