Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Haagalainen, kesäkuu 2013

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.
Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Lain keskeinen tavoite on tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämänlaadun kannalta.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Parhaillaan viimeistellään vanhuspalvelulain seurantakriteereitä. Olennaista on varmistaa, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa lisäävät elämänlaatua ja ovat kustannustehokkaita toimia.

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu “lonkkaliukumäki” on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 12.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa nosti eilen eduskuntakeskustelussa "koulukurilakipaketista" esille esityksensä koulurauhasopimuksesta. Sopimuksessa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt.

Sarkomaa ilahtui ex-opetusministeri Jukka Gustafssonin puheenvuorosta, jossa hän antoi tuen Sarkomaan ehdotukselle koulurauhasopimuksesta.

”Pidän tärkeänä, että lain eduskuntakäsittelyssä voitaisiin vielä vahvistaa ja kirkastaa koulussa yhdessä tehtävien järjestyssääntöjen merkitystä. Niiden suunnittelussa tulee olla mukana koko koulun henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat.”, Gustafsson sanoi. ”Ajattelen niin, että edustaja Sarkomaankin peräämä koulurauhajulistus ja muu voisi olla osa tätä koulujen järjestyssääntöä”, hän jatkoi.

”Hyvin linjattu”, sanoo Sarkomaa, ja kannustaa lakiesitystä työstävää sivistysvaliokuntaa viilaamaan ehdotusta Sarkomaan-Gustafssonin linjan mukaiseksi.

”Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle”, sanoo Sarkomaa. “Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva ja se ei vaadi lisäbudjetteja”, muistuttaa Sarkomaa.

Koulurauhasopimukselle luo perustan se, että eduskunnan käsittelyyn tulleissa koulujen työrauhaa turvaavissa säädöksissä on säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta. Sarkomaa on ehdottanut, että säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sarkomaan mukaan koulutasolla mutta myös kodeissa tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista.

”On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain. Nykyistä yhtenäisemmän kasvatuksen kaarisillan rakentaminen kodista kouluun on aivan välttämätöntä,” päättää Sarkomaa.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulukurisopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä. Sarkomaa iloitsi myös eduskunnan käsittelyynsä saamasta lakiesityksestä oppilas- ja opiskelijahuollosta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 8.6.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen pitävät välttämättömänä, että Suomeen luodaan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla voi vertailla terveydenhuollon palveluntuottajien palvelun saatavuutta,  laatua ja kustannuksia. Kansanedustajat jättivät perjantaina asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

- Laaturekistereistä hyötyvät kaikki - niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Perusteltua on, että tietoa löytyy avoimesti ja valtakunnantasolla niin, että eri toimijoiden vertailu on mahdollista, sanovat edustajat.

Perjantaina julkistetussa valtiovarainvaliokunnan kehysmietinnössä valiokunta painotti, että kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva uudistus ei saa olla pelkkä hallinnollinen uudistus, vaan sillä tulee aidosti kehittää kunnallisten palveluiden tuotantoa ja parantaa niiden tuottavuutta.

- Ilman ajankohtaista seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan terveydenhuoltoa haluttuun suuntaan. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssimme suunnataan oikein. Tavoitteena on saada paras terveyshyöty. Seurantatieto on tärkeä pohja myös lääketieteelliselle ja terveydenhuollon tutkimukselle.

Myös terveydenhuoltolain myötä lisääntyvän valinnanvapauden, sekä ensi vuonna voimaan astuva EU:n potilasdirektiivin vuoksi ajankohtaista tietoa on oltava saatuvilla.

- Jotta valinnanvapaus toteutuu, tarvitsemme selkeää vertailutietoa palveluiden laadusta ja saatavuudesta, kansanedustajat sanovat.

Kokonaisuutena katsottuna terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuuden ajantasainen seuranta on varsin puutteellista etenkin hoidon lääketieteellisen ja muun laadun sekä potilasturvallisuuden suhteen. Suomesta puuttuu myös kansallisesti yhtenäinen asiakastyytyväisyyden seuranta.

Naapurimaassamme Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Siellä julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta. Järjestelmä kannustaa myös palveluiden jatkuvaan kehittämiseen.

- Laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä, mutta terveydenhuoltomme kehittämisen, päätöksenteon ja hyvien käytäntöjen levittämisen sekä valinnanvapauden toteutumisen kannalta aivan välttämätöntä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
Kansanedustaja
050 512 1941

Julkaistu

Tiedote 7.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa piti tärkeänä, että juuri hyväksytyssä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 annettiin lausuma koskien sosiaali- ja terveysministeriön alaisia sektoritutkimuslaitoksia. Hallituksen kehyspäätökseen sisältyy STM:n hallinnonalan neljään tutkimuslaitokseen (THL, TTL, STUK ja Kelan tutkimusosasto) kohdistuva 30 miljoonan euron supistus.

Lausumassa esitetään, että eduskunta edellyttäisi, että STM:n hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä arvioidaan uudelleen, ja etsitään mm. menoja uudelleen kohdentamalla tavat, joilla toiminta voi jatkua vaurioitta ja tutkimuslaitokset pystyvät säilyttämään osaavan henkilökuntansa.

”Lausuma antaa uudelle peruspalveluministerille selkänojan valmistella asiaa uudestaan. Hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä on tarkasteltava kokonaisuutena ja huomioon on otettava jo toteutetut säästöt. Sovituista sopeuttamistoimien tasosta peruspalveluministerin vastuualueella eikä valtiontalouden tasapainottamisvaateista voi tinkiä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa, että säästötoimet on tehtävä hyvän valmistelun pohjalta ja niin, että euromääristä päätettäessä on käsitys mihin päätös johtaa ja millaisia vaikutuksia se aiheuttaa.

”On rehellisesti myönnettävä, että tämän asian valmistelu ei ole ollut kympin arvoista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että valtiovarainvaliokunta totesi myös, että sektoritutkimuksen uudistamisessa on perusteltua poistaa tutkimuksen rakenteellisia päällekkäisyyksiä.

Valtiovarainvaliokunta pitää mietinnössään välttämättömänä, että STM:n hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä arvioidaan uudelleen ja että mm. menojen uudelleenkohdentamisen kautta turvataan alan tutkimuksen jatkuvuus. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon laitosten jo aikaisemmin toteuttamat säästöt sekä organisaatiomuutokset seurannaisvaikutuksineen. Valtiovarainvaliokunta pitää myös tavoiteltavana, että laitokset pyrkivät vahvistamaan toimintaansa myymällä asiantuntemustaan myös maan rajojen ulkopuolelle.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiantuntijalaitokset voivat tuottaa pitkäjänteisesti ajantasaista tietoa. Tiukassa taloustilanteessa ja suurten uudistusten myllerryksessä on erityisen tärkeää, että päätöksenteko perustuu asiantuntevaan ja tutkimuspohjaiseen tietoon. Myös kansalaisten terveyden ja turvallisuuden takaavien tehtävien hoitaminen on turvattava.

”Tiedän, että asiantuntijalaitosten henkilöstö on valmiina reiluihin taloustalkoisiin ja on jo ollut puristamassa säästöjä ja kustannustehokkuutta. Jatkossakin tutkimuslaitosten toimintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on kehitettävä ja etsittävä synergiaetuja esimerkiksi tutkimusohjelmia yhteensovittamalla”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 5.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki lapset osallistuisivat esiopetukseen. Säännöllinen ja laadukas esiopetus takaa hyvän alun lapsen oppimiselle ja kehittymiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöt luovuttivat esiopetusta koskevan raportin tänään opetusministeri Kiurulle. Selvityshenkilöt esittävät, että 6-vuotiaiden esiopetus muutetaan velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi.

”Selvitys on todella tervetullut. Varhaiskasvatuksesta alkava pedagoginen jatkumo koulun maailmaan luo perustan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Esiopetuksen velvoittavuus on hyvä keino varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusvaiheessa opittavat asiat ovat perustaitoja, joita ei voi nopeasti kiriä kiinni myöhemmin”, toteaa Sarkomaa.

”Esiopetuksessa on kyse myös koulutuksellisesta tasa-arvosta, syrjäytymisen ehkäisystä ja lasten varhaisesta tukemisesta. Tukemalla lasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan kitkeä eroja oppimistuloksissa. Esiopetus tuo vanhemmille tukea kasvatukseen.”

Vaikka esiopetuksen osallistumisaste on jo nyt korkea, tällä hetkellä joka ikäluokasta arviolta 2-3 % jää siitä paitsi. Joustava opinpolku ja lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun kytköskohdassa on kaikkien lasten etu. Esiopetuksen velvoittavuus on viisasta säätää samalla kun yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi.

Sarkomaa painottaa, että esiopetuksen kehittämisessä on ensisijaista varmistaa laatu. Laadukkaan esiopetuksen paras tae on opettajakunnan pedagoginen osaaminen. Laadukas esiopetus perustuu joustaviin ja toiminnallisiin työtapoihin joiden keskiössä on lasten leikkiminen.

”Lastentarhanopettajia on oltava riittävästi. Eduskunta on eri yhteyksissä tuonut esille huolensa lastentarhanopettajakoulutuksen riittävyydestä. Erityisen suuri pula lastentarhanopettajista on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Oli välttämätöntä, että olemme eduskunnassa jo kahtena vuonna lisänneet budjettiin voimavaroja yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan selkeästi lapsen jokapäiväinen oikeus riittävään liikuntaan ja leikkiin. Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Sarkomaan mukaan vain sitovilla valtakunnallisilla varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla voidaan varmistaa se, että liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on osa kaikkien lasten päivähoidon arkea. Sarkomaa painottaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden on jatkossa oltava suosituksen sijaan velvoittavia samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Reipasta terveyttä edistävää liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulos on otettava vakavasti. Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella.

”Tutkimus todistaa karulla tavalla tiedossa olleen pienten lasten liikkumattomuuden. Se on todellinen kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkaminen on priorisoitava hyvinvointipolitiikkamme kärkeen. Liikkumattomuutta on kitkettävä lasten jokapäiväisessä arjessa, niin kotona kuin päivähoidossa”, sanoo Sarkomaa. ”Moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajasta päiväkodissa ja siksi varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä.”

”Yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on mittava mahdollisuus lasten liikunnan lisäämisessä”, Sarkomaa jatkaa.

”Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille”, muistuttaa Sarkomaa.

Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

Olennaista on kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

”Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Reipasta liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä keskimäärin vain 24 minuuttia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulos on otettava vakavasti. Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella.

Tutkimus todistaa karulla tavalla tiedossa olleen lasten liikkumattomuuden. Se on todellinen kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkaminen on priorisoitava hyvinvointipolitiikkamme kärkeen. Liikkumattomuutta on kitkettävä lasten jokapäiväisessä arjessa, niin kotona kuin päivähoidossa.

Alle kouluikäisille tehtyjen liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia joka päivä. Tutkimusten mukaan valtaosalla 3-vuotiaista suositus jää toteutumatta, ja kolmasosalla 3-6 -vuotiaista lapsista. Tilanne on vakava.

OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille.

Olennaista on kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

Valtion liikuntaneuvoston tuore puheenvuoro liikunnan aseman vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa oli lämpimästi tervetullut. Se on myös eduskunnan lapsen puolesta -ryhmämme tärkeä tavoite. Viimeisin ryhmämme työseminaari varhaiskasvatuslain sekä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi nosti vahvasti esille sen, että varhaiskasvatuksen liikkumiskäytäntöjä on muutettava. Liikuntaneuvosto painotti aivan oikein varhaiskasvattajan vastuuta liikuntamyönteisen toimintakulttuurin muodostajana.

Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Vain valtakunnallisilla sitovilla varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla voidaan varmistaa se, että liikuntamyönteinen toimintakulttuuri on osa kaikkien lasten päivähoidon arkea.

Avasin Valo ry:n (www.valo.fi) järjestämän varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston liikuntaan liittyvän työseminaarin 16.4. Siellä kerroin, että yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on mittava mahdollisuus lasten liikunnan lisäämisessä. Suositukset päivittäisen liikunnan määrästä eivät riitä, vaan uuden varhaiskasvatuslain pykäliin on sisällytettävä lapsen oikeus riittävään päivittäiseen liikuntaan ja leikkiin. On välttämätöntä, että valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet olisivat jatkossa suosituksen sijaan velvoittavia samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveydenedistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua. Meillä vanhemmilla on päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Julkaistu

31.5.2013 Tiedote

Kevätjuhlat tuovat tullessaan iloa, mutta myös paljon pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä. Taas tänä keväänä ovat monet miettineet, voiko suvivirttä laulaa päiväkodin tai koulun juhlissa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että suvivirren laulaminen kevätjuhlassa kuuluu suomalaisten koulujen juhlaperinteisiin ja on osa kulttuuriamme. Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirren.

Sarkomaa muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, kevät- ja joulujuhlatraditioiden olevan osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta

"Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten maamme perinteet ja uskonnonvapaus sovitetaan arkityössä yhteen. Päätökset tehdään tietenkin kussakin koulussa ja päiväkodissa", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.
Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset                                               3.6.2013

Arvoisa vastaanottaja,

Saimme toukokuussa eduskuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuslinjaukset pääministerin ilmoituksena. Linjaukset pihtisynnytettiin, ja edessä on vielä enemmän kysymyksiä kuin on vastauksia. Linjaukset ovat vasta alku. Viisasta on se, että olemme sopineet, että metropolialueelle tulee erillisratkaisu.

Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään vuonna 2017. Sitä ennen tarvitaan monia muita ratkaisuja. Esitetyn sote-mallin haaste on sen moniportaisuus ja monimutkaisuus. Uudistamistyössä on vielä löydettävä korjauskeinoja. Rahoitusuudistus on vielä täysin avoinna. Kaikkien kiireisintä on löytää keinot terveysasemien uudistamiseksi niin, että jonot saadaan purettua ja terveyskeskukset toimimaan. Hoitoon on päästävä ajoissa. Suomi on perusterveydenhuollon lääkärille pääsyssä Euroopan hännänhuippu. Tilanne ei ole hyvä Helsingissäkään, vaikka olemme lisänneet niin lääkäreitä kuin hoitajiakin terveysasemillemme.

Ennen kesää eduskunnan asialistalla on vielä isoja asioita, mm. kehysselonteon käsittely, EU-selonteon lähetekeskustelu sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta. On myös mahdollista, että oppositio esittää vielä välikysymyksen ennen istuntotaukoa.

Heinäkuussa vanhuspalvelulaki astuu voimaan. Pian saamme arvioitavaksi uudistettavat ikäihmisten palveluiden laatusuositukset ja niihin liittyvät seurantakriteerit.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

- Erikoissairaanhoitoa ei saa pilkkoa
- Tarvitsemme ajantasaiset hoidontarjoajien laatu- ja vaikuttavuusrekisterit
- Kehysmietintöä valmistelemassa
- Sektoritutkimuksen tulevaisuus
- Vanhemmuuden tukea ja apua ajoissa
- Yrityksiä innostamassa nuorisotakuun toteuttamiseen
- Liikkuvatko lapset?
- Rinnekoti-terveisiä

Tervetuloa tapaamaan!
- Vedän Helsingin Polkupyöräilevien Porvareiden (HePP) pyöräretken torstaina 6.6. Tavoitteena on urheilun ja liikunnan lisäksi tutustua Helsingin upeisiin maisemiin pyöräilemällä, sekä pohtia keinoja polkupyöräilyn kehittämisessä Helsingissä. Lähtö klo 18.00 Kampin Narinkkatorilta. www.facebook.com/Pyorailevatporvarit
Tervetuloa mukaan!
- Helsinki-päivänä ke 12.6. klo 13.15 – 13.45 Esplanadilla Kokoomuksen teltalla.
- Malmin markkinoilla sunnuntaina 16.6. klo 12 – 13. Tarkempia tietoja kotisivuillani ajankohdan lähestyessä.

Aurinkoista alkukesää toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

30.5.2013 MunkinSeutu

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuslinjausten yhteydessä saimme läpi tavoitteemme, että metropolialueelle tulee oma erillinen ratkaisu. Olen esittänyt, että osana erillisratkaisua metropolialueella kokeiltaisiin Ruotsin mallin tyyppistä rahoitusmallia. Ruotsissa raha seuraa potilasta, joka saa valita vapaasti hoitopaikkansa perusterveydenhuollossa ja hoivapalveluissa.

”Raha seuraa potilasta” -mallin painavin perustelu on se, että se on naapurimaassa lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä. Suomen sote-uudistuksessa painopiste on oikeasti saatava peruspalveluihin. Terveysasemille on päästävä sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen aidosti uutta, jotta pitkät odostusajat saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään.

Jätin toukokuun alussa ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen “raha seuraa potilasta” -mallin pilotoimisesta perusterveydenhuollossa ensin metropolialueella. Kysyin myös mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Ruotsin kaltaisen mallin käyttöönoton mahdollisuudet Suomessa. Ministerin vastaus ei ole vielä saapunut.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti, ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele yksityistä, kolmatta ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Erityisen huomionarvoista on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä rajaa on onnistuttu siirtämään perustason suuntaan.

Valinnanvapaus ei ole kaukainen haave, vaan tosiasia myös meillä kotimaassa. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Sen sijaan valmisteilla olevan sote-uudistuksen rahoitusratkaisut ovat vielä avoinna. Lisäpaineita kestävälle rahoitusratkaisulle tuo ensi vuonna voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi, jonka lähtökohta on, että potilas saa jatkossa hakea vapaasti terveyspalveluja myös toisesta EU-maasta.

Kävimme johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa viime kesänä Ruotsissa malliin tutustumassa ja eri tahojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista kuulemassa. Ruotsissa puolueet ovat laajalla rintamalla uudistuksen takana ja ei ihme. Ehdotimme kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen (kok) kanssa viime kesänä, että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava.

Suomen ja Ruotsin järjestelmät eivät ole identtisiä ja siksi vertailuja ei voi tietenkään suoraan tehdä. Selvää on, että meillä ei ole varaa olla katsomatta mitä Ruotsin malli Suomessa merkitsisi.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi