Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Isien roolin vahvistaminen on tärkeää. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa. Myös naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen ja tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen edellyttävät isien vahvempaa vanhemmuutta. Työnantajille vanhemmuuden kustannuksista aiheutuvaa ”äitiriskiä” ei kuitenkaan pureta pelkästään kannustamalla isiä perhevapaiden pitämiseen. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on yksinkertaisesti saatava tasattua. Ikävä tosiasia on, että naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä.

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. Työnantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat ja raskaudenaikaiset sairauspoissaolot mutta myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito.

Äitiriski näkyy niin nuorten naisten pätkätöinä kuin naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle yli 10 000 euroa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Oli iso pettymys, ettei hallituksen tuoreessa kehysselonteossa ole asiasta pihaustakaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Kataisen hallituksen on nyt otettava vastuu äitiriskin – työelämän suurimman tasa-arvon häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun – poistamisesta. Asian edistäminen on jo kolmannen hallituksen ohjelmassa.

Olen ehdottanut vanhempainvakuutusta ratkaisuksi vanhemmuuden kustannusongelmaan. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Hallitusohjelmakirjaus velvoittaa nykyisen hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

Julkaistu

1.5.2013
Ullanlinnanmäellä Kokoomuksen Nuorten Liiton vapputeltalla

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että vappua juhlivat naisylioppilaat ovat yhä edelleen valmistumisensa jälkeen eriarvoisessa asemassa. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä. Sarkomaa velvoittaa työmarkkinakeskusjärjestöt ja Kataisen hallituksen ottamaan vastuun "äitiriskin", eli työelämän suurimman tasa-arvon häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamisesta.  Sarkomaa on pettynyt siitä, ettei hallituksen kehysselonteossa ole asiasta pihaustakaan. Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta keinoksi  ratkaista vanhemmuuden kustannusongelma. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle yli 10 000 euroa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

"Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

29.4.2013 Lauttasaari-lehti

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Helsingissä. Lapsilukumäärän kasvu näkyy tietenkin myös lapsiperheiden palvelujen tarpeessa. Oli välttämätöntä, että viime vuonna päätimme päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta Helsingissä. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Helsingin on otettava lisääntynyt lasten määrä tosissaan ja huolehdittava perheiden peruspalveluista.

Monen helsinkiläisen perheen huolena ovat olleet pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Lisäsimme viime vuonna Helsingin kaupungin budjettiin voimavaroja, jotta kaikki iltapäivähoitopaikkaa hakevat eka- ja tokaluokkalaiset sen saisivat. Tässä onnistuimme. Ensi vuonna pienten koululaisten määrä, mutta myös perheiden halukkuus hakea paikkaa arvioidaan olevan nykyistä suurempi.

Opetusvirasto on julkisuudessa arvioinut, että tavoitteesta turvata kaikille halukkaille tokaluokkalaisille turvallinen iltapäivä luovutaan, jotta rahat riittäisivät. Tämä vaikeuttaisi monen perheen arkea. Ilman iltapäivähoitopaikkaa jäisi arviolta noin 200-300 tokaluokkalaista ensi lukuvuonna, sillä paikat täytettäisiin priorisoiden ekaluokkalaisten tarpeita.

Tokaluokkalaisten ja heidän perheidensä tyhjän päälle jättäminen ei ole viisasta, koska se vetäisi mattoa alta työltä, jolla edistetään perheiden hyvää arkea ja ennaltaehkäistään lasten syrjäytymistä. Kannustan opetusvirastoa ja -lautakuntaa etsimään talouden tiukoissa kehyksissä ratkaisun, jossa perheitä ei jätetä pulaan.

Ennaltaehkäiseviin ja perheiden hyvän arjen palveluihin panostaminen on fiksu investointi. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että mitkä tahansa ennaltaehkäisevät toimet tulevat edullisemmaksi taloudellisesti – puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista – kuin lapsen huostaanotto.

Toinen esimerkki monelle perheelle tärkeästä palvelusta on Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Palvelun vahvuus on siinä, että perheet saavat tarvittaessa apua ilman odotusaikoja ja kohtuuhintaan. Oli todella harmillinen uutinen, että lastenhoitoapu joudutaan Helsingissä keskeyttämään syksystä koko loppuvuodeksi. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämä avustus on samansuuruinen kuin viimeksi, mutta toiminnan kustannukset ovat nousseet lastenhoitoavun tarpeen koko ajan kasvaessa.

Pidän tärkeänä, että nyt etsitään rohkeasti luovia ratkaisuja palvelun jatkamiseksi. Hoitoavun keskeytyminen aiheuttaa todella suurta harmia monelle perheelle. MLL:n palvelu on useille perheille korvaamaton apu arjessa jaksamiseen ja asioiden sujumiseen kotona. Kaupunkimme taloutta pitää laittaa tasapainoon ja priorisointia on tehtävä, siitähän politiikassa on kyse. Nyt vain pitäisi löytää yhteinen sävel, jolla estämme perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden rapautumisen. Olisi lyhytnäköistä purkaa vanhemmuutta tukevia palveluja ja tukiverkostoja. Päinvastoin, nyt niitä pitäisi kaikin tavoin vahvistaa. On viisasta huolehtia, että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienimmille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.
Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset 29.4.2013

Arvoisa vastaanottaja,

Hallitus on tehnyt päätöksen valtiontalouden rahoituskehyksistä vuosille 2014–2017. Siitä annettu selonteko on nyt eduskunnan käsittelyssä. Kuulemme parhaillaan asiantuntijoita valtiovarainvaliokunnassa ja sen jaostoissa. Painopiste on luoda Suomeen uutta työtä ja kasvua sekä kilpailukykyä. Ja tietenkin löytää fiksuimmat tavat laittaa talous tasapainoon.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut mutkainen, ei uudistuksen kipeä tarve ole muuttunut mihinkään. Päätökset on uskallettava ja osattava tehdä. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Pidin välttämättömänä, että pääministeri otti uudistuksen käsiohjaukseen.

Me kansanedustajat olemme omien eduskuntaryhmien puheenjohtajien johdolla mukana entistä tiiviimmin linjaamassa uudistustyötä. Saamme eduskuntaan sote-linjaukset pääministerin ilmoituksena toukokuun puolessa välissä. Metropolialueella tarvitaan aivan omia ratkaisuja, ja näin on aivan oikein jo vaateestamme sovittu tehtävän.

- Raha seuraamaan potilasta
- Palvelut paremmaksi – välineitä kuntiin!
- Helsingin senioreiden kanssa palveluja kehittämässä
- Ruoan alkuperäismerkintöjä vauhdittamassa
- Ehdotukseni koulurauhasopimuksesta
- Ei jätetä tokaluokkalaisia ja heidän perheitään tyhjän päälle
- Kumppanuus järjestöjen kanssa on lasten etu

Tervetuloa tapaamaan!
- Keskiviikkona 1.5. klo 12 Kaivopuistossa Kokoomusnuorten teltalla, jonka löytää korkeiden kokoomusnuorten lippujen alta. https://www.facebook.com/events/132810763572021/
- Perjantaina 3.5. iltapäivällä me kokoomuksen helsinkiläiset kansanedustajat olemme tavattavissa Kolmen sepän aukiolla, Mannerheimintie 3. Olen paikalla klo 15 – 16, lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja nauttimaan kuppi kahvia! http://www.helsinginkokoomus.fi/app/calendar/view/-/id/985

Julkaistu

Tiedote 27.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa kuntalain uudistuksessa kehittämään kuntien välineitä palveluiden parantamiseksi sekä kiirehtimään niiden käyttöönottoa. Sarkomaa pitää tärkeänä, että kuntalain uudistuksessa lakiin säädettäisiin kunnille vahvempi kannuste ja jopa velvoite laatia palvelustrategia. Myös palvelualoite on saatava Sarkomaan mukaan kuntien agendalle. Sarkomaa puhui asiasta tänään valtakunnallisilla fysioterapia- ja kuntoutuspäivillä Tampereella.

Hallitusohjelmaan on kirjattu: Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen.

- Vaikka hallitusohjelman linja on selkeä, on pallo kunnissa. Kunnat voivat itse katsoa miten palvelustrategian tekevät. Fiksuinta se on tehdä osana kunnan koko strategiaa. Olennaista on, että se on käytössä joka kunnassa. Palvelustrategia on ikääntyvän Suomen tärkeä väline erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja kehittämisen kannalta, sanoo Sarkomaa.

- Palvelustrategia on tärkeä niin kunnan itse tuottamien palveluiden kehittämisen kuin yritysten kannalta. Jos ja kun haluamme oikeasti pitää kiinni palvelutuottajien moninaisuudesta, tarvitsemme palvelustrategian tuomaan ennakoitavuutta. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. Strategian avulla eri toimijat löytävät oman paikkansa palvelujärjestelmässä ja yksityisen sekä kolmannen sektorin puolella on helpompi kehittää omia palveluita kysyntää vastaaviksi. Lähtökohtana pitää olla "julkinen järjestää - paras tuottaa”, Sarkomaa lisää.

Tuoreessa Sosiaalibarometrissa todetaan, että palvelustrategiat eivät toistaiseksi ole kehittyneet laajasti palvelutoiminnan ohjauksen ja suunnittelun välineiksi. Sarkomaa yhtyy Sosiaalibarometrin viestiin siitä, että palvelustrategioiden hyödyntäminen on olennaista palvelutoiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Parhaimmillaan palvelustrategia mahdollistaa kuntien ja muiden palveluntuottajien strategisia kehittämiskumppanuuksia. Palvelustrategia on hyvä väline laadullisten ja muiden kriteerien määrittämiselle omille ja muilta tuottajilta ostettaville palveluille.

- On hyvä oivaltaa, että kuntien ja yritysten yhteistyösuhteet ovat paitsi paikallistalouden toiminnan kulmakivi, myös suurelta osin hyödyntämätön innovaatiopotentiaali, lisää Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan myös palvelualoite on tärkeä saada kunnissa käyttöön. Palvelualoitteessa yritys, yhteenliittymä tai yksityishenkilö voisi ehdottaa pystyvänsä tuottamaan kunnan tarjoaman palvelun edullisemmin tai paremmin kuin kunta. Tällöin kunnan pitäisi ottaa haaste vastaan ja verrata omaa palveluaan esitettyyn vaihtoehtoon.

- Palvelualoite kannustaisi perustamaan yrityksiä, jotka kehittäisivät julkisia palveluja. Palvelualoitemahdollisuuden myötä kuntien palveluiden järjestäminen tulisi läpinäkyvämmäksi ja kannustaisi palveluiden laadun kehittämiseen sekä yrittäjyyteen. Tästä hyötyvät kaikki kuntalaiset, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

26.4.2013 KaupunkiSanomat

Aina kun puhutaan lapsista, on puhuttava myös vanhemmista. Meillä vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ilman vanhempien nykyistä vahvempaa panosta emme myöskään onnistu kitkemään kurittomuutta kouluista. Vanhempien kasvatuksen ryhtiliikkeelle on huutava tarve. Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa. Myös kodin ja koulun yhteistyössä on vielä paljon käyttämätöntä voimavaraa, joka on nyt täysimääräisesti otettava käyttöön.

Koulu ja päivähoito ovat vanhemmille tärkeä kasvatuskumppani ja merkittäviä vaikuttajia lapsen elämässä. Parhaimmillaan vanhemmat, koulu ja koko lapsen lähiyhteisö rakentavat yhdessä kasvatuksen kaarisiltaa.

Yksilöllinen ja lapsen tarpeista lähtevä opetus edellyttää myös entistä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Vuorovaikutus kodin kanssa auttaa opettajaa tuntemaan oppilaansa entistä paremmin. Hyvä yhteistyö auttaa myös vanhempia tukemaan lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Lapselle hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun aikuiset toimivat johdonmukaisesti ja tasavertaisesti yhdessä.

Olen ehdottanut kouluihin koulurauhasopimusta, jossa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt. Koulurauhasopimukselle luo perustan eduskuntaan keväällä tuleviin koulujen työrauhaa turvaaviin säädöksiin sisältyvä säännösehdotus. Sen mukaan koulujen olisi opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtävä oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön kouluttamisesta. Mielestäni säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli yhteistyössä koulun väen kanssa.

Koulutasolla, mutta myös kodeissa, tarvitaan lisää tietoa myös koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista sekä muista säännöistä. Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle. Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva, eikä se vaadi lisäbudjetteja.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulukurisopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä.

Opetushallituksen on hyvä valmistella suunnitelmaa varten valtakunnalliset perusteet. Sen lisäksi, että opettajilla on oltava koulukuriin liittyvää koulutusta nykyistä enemmän perus- ja täydennyskoulutuksessa, on myös kodin ja koulun yhteistyöhön luotava uusia elementtejä. Myös tässä työssä on Opetushallituksella tärkeä rooli. On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat ja opettavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

26.4.2013 Tiedote

Tämänvuotinen Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinto myönnettiin Leijonaemot ry:lle tänään Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Yhdistys edistää erityislasten vanhempien vertaistukitoimintaa. Palkinnon arvo on 5 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinnon saajan palkitsi messuilla kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Leijonaemot ry on perustettu vuonna 2005. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on tukea erityislasten vanhempien jaksamista. Leijonaemot tarjoavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi yhdistys edistää vanhempien sekä sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten välistä vuorovaikutusta.

Leijonaemot järjestävät mm. vertaistukea tarjoavia viikonloppuleirejä sekä säännöllisesti kokoontuvia vertaistukiryhmiä. Toiminnan periaatteita ohjaavat kymmenen kultaista sääntöä, joihin kuuluvat mm. elämänmyönteisyys, kunnioitus ja erilaisuuden arvostaminen.

Vertaistuki lisää yhteisöllisyyttä ja jaksamista

Lapsen rinnalla -raadin mielestä Leijonaemot ry:n tekemä työ on erittäin tärkeää sekä vanhempien että lasten jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Raati arvostaa Leijonaemojen yhteisöllistä toimintaa ja ihmisläheistä vertaisaputukea.

– Leijonaemojen työ on arvokasta hyvän elämän kannalta. He tukevat erityislasten vanhempia ja samalla koko perhettä, toteaa Lapsen rinnalla -raadin jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Leijonaemot tarjoavat monenlaista toimintaa, jota kautta erityislasten vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tuen myötä mahdollistuu jaksavien aikuisten läsnäolo vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta.

– Keskitymme erityisesti vanhempien hyvinvointiin ja jaksamiseen. Näin hyvinvointi heijastuu myös koko perheeseen, erityislapsiin ja sisaruksiin. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuuksia mukavien asioiden tekemiseen yhdessä vertaisten kanssa, kertoo Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström.

Leijonaemojen toimintaan kuuluvat mm. erilaiset tapahtumat, vertaistukiryhmät, auttava puhelin, suljettu keskustelufoorumi netissä sekä tietoa tarjoava blogi.

Lapsen rinnalla -palkinto myönnettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Tunnustuspalkinnon saajan valitsi raati, jossa olivat mukana kansanedustaja Sari Sarkomaa, toimittaja Suvi Ahola Helsingin Sanomista, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä ja puheenjohtaja Jaana Toikkanen Uudenmaan lastenhoitoalan yhdistyksestä.

Lisätietoja:
Leijonaemot ry, toiminnanjohtaja Janet Grundström, janet@leijonaemot.fi, p. 040 4877209
Suomen Messut, tiedottaja Antti Karjunen, antti.karjunen@finnexpo.fi, p. 050 574 3444

Joka vuosi järjestettävä Lapsimessut Helsingin Messukeskuksessa kattaa vuodet odotuksesta esikouluun. Lapsimessut avoinna 26.–28.4.2013. www.lapsimessut.fi

Julkaistu

Blogi Verkkouutisissa

Aina kun puhutaan lapsista, on puhuttava myös vanhemmista. Vanhemmilla on aina ensisijainen kasvatusvastuu. Ilman vanhempien nykyistä vahvempaa panosta emme onnistu kitkemään kurittomuutta kouluista. Meidän vanhempien kasvatuksen ryhtiliikkeelle on huutava tarve. Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa. Myös kodin ja koulun yhteistyössä on paljon käyttämätöntä voimavaraa, joka on täysimääräisesti otettava käyttöön.

Olen ehdottanut koulurauhasopimusta, jossa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt. Koulurauhasopimukselle luo perustan eduskuntaan keväällä tulevat koulujen työrauhasäädökset. Niiden mukaan koulujen olisi opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtävä oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön kouluttamisesta. Mielestäni säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli yhteistyössä koulun väen kanssa.

Koulutasolla, mutta myös kodeissa, tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista sekä muista säännöistä. Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle. Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva, eikä se vaadi lisäbudjetteja.

Opetushallituksen on hyvä valmistella koulurauhasopimusta varten valtakunnalliset perusteet. Opettajilla ja rehtoreilla on oltava koulukuriin liittyvää koulutusta nykyistä enemmän perus- ja täydennyskoulutuksessa. Kodin ja koulun yhteistyöhön on luotava uusia elementtejä. Tässä työssä on Opetushallituksella tärkeä rooli. On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat ja opettavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulurauhasopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä.

Lasten kannalta on olennaista, että vanhempien mielenterveys- ja alkoholiongelmiin sekä väkivallan käyttöön puututaan viipymättä. Esimerkiksi aikuisten päihdepalveluiden puutteet näkyvät myös koulussa. Lasten pahoinvoinnin kitkemisessä myös aikuisten auttaminen on olennaista. Opettajan tehtävä ei ole olla psykiatri tai poliisi.

Yksilöllinen ja lapsen tarpeista lähtevä opetus edellyttää entistä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Vuorovaikutus kodin kanssa auttaa opettajaa tuntemaan oppilaansa. Hyvä yhteistyö auttaa vanhempia tukemaan lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Lapselle hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun aikuiset toimivat johdonmukaisesti ja tasavertaisesti yhdessä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 19.4.2013

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa on pahoillaan uutisesta, että Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) joutuu keskeyttämään tilapäisen lastenhoitoavun välittämisen. Hoitokatkos on Helsingissä 16.9.–31.12.2013. Sarkomaan mielestä nyt on etsittävä rohkeasti luovia ratkaisuja palvelun jatkamiseksi. Perheitä ei saa jättää tyhjän päälle.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt MLL:n Uudenmaan piirille tilapäisen lastenhoitoavun järjestämiseen samansuuruisen avustuksen kuin viimeksi. Ongelma on se, että toiminnan kustannukset ovat nousseet lastenhoitoavun tarpeen koko ajan kasvaessa.

”Hoitoavun keskeytyminen aiheuttaa todella suurta harmia monelle perheelle. MLL:n palvelu on useille perheille korvaamaton apu arjessa jaksamiseen ja asioiden sujumiseen kotona. On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa lapsiperheiden hyvää arkea ja vanhemmuutta pitäisi kaikin tavoin edistää, romutettaisiin lukuisille perheille olennainen arjen selviytymisapu. Kaupunkimme taloutta pitää laittaa tasapainoon ja priorisointia tehdä, siitähän politiikassa on kyse. Nyt vain pitäisi löytää yhteinen sävel, jolla estämme perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden rapautumisen. Olisi täysin järjetöntä murentaa vanhemmuutta tukevia palveluja ja tukiverkostoja. Päinvastoin, nyt niitä pitäisi kaikin tavoin vahvistaa”, lisää Sarkomaa.

”MLL:n tilapäisen lastenhoitoavun vahvuus on siinä, että erilaiset perheet saavat tarvittaessa apua ilman odotusaikoja ja kohtuuhintaan. Juuri tällaisia arkea tukevia ja ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita tarvitaan. Niihin panostaminen on viisasta.”

”Asiantuntijat ovat osoittaneet, että mitkä tahansa ennaltaehkäisevät toimet tulevat edullisemmaksi taloudellisesti - puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista – kuin lapsen huostaanotto”, Sarkomaa toteaa.

Aikaisemmin MLL on saanut Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta lastenhoitotoimintaan, mutta enää RAY:n tukea ei lastenhoitotoimintaan myönnetä.

Sarkomaan mukaan valtakunnan tasolla on etsittävä ratkaisuja, miten Suomessa löydettäisiin toimiva tapa mahdollistaa kolmannen sektorin tarjoaman lastenhoitoavun kaltaisen, perheille suunnatun palvelun tukemisen.

Järjestöjen julkisen tuen pelisääntöjen tarkentaminen ja tukien palvelumarkkinoita vääristäviä vaikutuksien vähentäminen on tärkeää, mutta se ei saa romuttaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia palvelusektorilla. Järjestöillä on mittaamatonta osaamista ja niitä tarvitaan osana hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkostoa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 18.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on ilahtunut Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013 -raportin ehdotuksesta perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö, joka yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen. Tiiviimpi yhteistyö näissä asioissa olisi tervetullut askel oikeaan suuntaan ja erityisen tärkeä metropolialueen kehittämisen kannalta.

Sarkomaa nosti metropoliselontekoa käsittelevässä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossaan v.2010 esille tarpeen pohtia, paranisiko yhdyskuntarakenteiden suunnittelu, jos maankäytön, asumisen ja liikenteen asioita valmisteltaisiin tulevaisuudessa saman ministeriön ja yhden ministerin alaisuudessa. Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että tämä pohdinta on nyt tehty ja kannustaa hallinto- ja kuntaministeri Virkkusta kehittämään asiaa eteenpäin.

"Tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat kestämättömiä etenkin suurkaupunkialueilla. Uusia alueita kaavoitettaessa yhdyskuntarakennetta on eheytettävä ja maankäyttöä tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, jotta ihmisten arki olisi tulevaisuudessa sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa. Tarvitsemme vaikuttavia toimenpiteitä, jotta löydämme nykyistä tehokkaammat rakenteet ja yhteistyön tavat", toteaa Sarkomaa.

"Esimerkiksi Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, kuntien sekä ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa", Sarkomaa lisää.

Sarkomaa pitää erinomaisena raportin vastaanottaneen ministeri Virkkusen kertomaa siitä, että hallitus tekee toukokuussa jatkolinjaukset etenemisestä. Sarkomaa yhtyy Virkkusen arvioon siitä, että keskushallinnon rakenne on liian siilomainen ja ministeriöt toimivat liian sektorikohtaisesti, ja että keskushallinnossa on tarvetta yhtenäisempään ja laaja-alaisempaan toimintamalliin.

Sarkomaa kannattaa hallituksen tavoitetta, että vuoteen 2015 mennessä pyritään entistä yhtenäisempään valtioneuvoston toimintatapaan, ja kiittää Virkkusta aktiivisuudesta asian eteenpäin viemisessä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033