Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

14.2.2013 Kansallinen senioriliitto ry:n Patina-lehti

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen.

Kokoomuslaisina hallitusneuvottelijoina puolustimme vanhuspalvelulakia ja sen tarvitsemaa rahoitusta kiivaasti. Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, ennaltaehkäisevää toimintaa on tehostettava ja ihmisten toimintakykyä edistettävä. Se on aivan välttämätöntä ihmisten hyvän arjen ja elämänlaadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien runsaan 7 000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30 prosenttia päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää ehdottomasti tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Vanhusten hyvää hoivaa eivät yksin lait ja raha ratkaise. Yhtä tärkeää on monipuolinen osaava henkilökunta sekä oikea, kunnioittava asenne ikääntymistä ja ikäihmisiä kohtaan.

Kokoomuksen kansanedustajat

Sari Sarkomaa, Helsinki
Lenita Toivakka, Mikkeli
Anne-Mari Virolainen, Lieto

Julkaistu

Tiedote 14.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo täystyrmäävät tänään julkisuuteen tulleen opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen korkeakouludiplomeista.

- Esitys on syytä laittaa suoraan roskakoriin. Ehdotetut kaksivuotiset lyhyttutkinnot ovat askel aivan väärään suuntaan ja polku koulutustason laskemiseen. Tavoitteenamme on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.

Haastavan taloustilanteen alla on ammattikorkeakouluihin sekä yliopistosektorille kohdistettu merkittäviä leikkauksia. Edustajien mielestä yhtälö on kummallinen:

- Leikkausten jälkeen esityksellä kuitenkin avattaisiin korkeakoulutusta, mutta resurssit suuntautuisivat matalamman tason koulutukseen.  Pätkimisen sijaan opetusministeriön tulee keskittyä opetuksen laadun, sujuvien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen sekä siihen, että korkeakouluilla on resursseja huolehtia nykyisistä koulutustehtävistään.

Ministeriö on perustellut lyhyttutkintoja sillä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus opiskella korkeakoulussa. Edustajat pitävät perustelua kummallisena, sillä ”maailman osaavin kansa” ei tarkoita sitä, että kaikilla pitäisi olla korkeakoulututkinto hinnalla millä hyvänsä. Tavoite toteutuu sillä, että huolehdimme koulutuksen laadusta ja muistamme, että pärjätäksemme tarvitsemme erilaista osaamista.

Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi kehittäisimme lyhyttutkintoja korkeakouluihin. Koulutustarpeen ennakointi pohjautuu Suomessa systemaattiseen työvoimatarpeen ennakointiin. Viimeisin koulutustarpeen ennakointi ei tuonut mitään vihjettä siitä, että työmarkkinoillamme olisi tarve lyhyttutkinnoille. Päinvastoin työmarkkinajärjestöt ovat viestittäneet selkeästi, ettei mitään tarvetta ole esitetyn kaltaiselle pätkätutkinnolle. Herää kysymys, kuka tätä tutkintoa tarvitsee?

On hyvä muistaa, että työryhmä ei ollut asiasta yksimielinen. Työryhmässä edustettuina olleet työmarkkinajärjestöt jättivät raporttiin asiasta eriävän mielipiteen.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä lyhyttutkintojen pakkosynnytys olisi tempoilevaa koulutuspolitiikkaa, jolle on sanottava ehdoton ei. Maassamme on johdonmukaisesti otettu käyttöön Bologna-prosessin mukainen kaksiportainen tutkintorakenne.  Yliopistot ovat juuri uudistamassa kandidaattitutkintojaan. Tämän työn tulokset ovat vielä näkemättä. Tutkintorakenteen ja sen kehittämistyön on oltava pitkäjänteistä, jotta korkeakoulut voivat sitoutua yhdessä sovittuun kehittämistyöhön.

- On perusteltua myös kysyä, mitä ammatillisen tutkinnon  sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkina-asemalle käy, jos ehdotetut lyhyttutkinnot yleistyisivät?

Sarkomaa ja Vahasalo näkevät välttämättömänä, että hallitus välitarkastuksessa katsoo, ettei säästöillä tai lyhyttutkintojen kehittämisellä romuteta suomalaisten laadukasta koulutusta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

Julkaistu

12.2.2013

Vahasalo ja Sarkomaa: toisen asteen koulutuksen rahoitusta ei yhteen putkeen

– Toisen asteen koulutuksen valtionosuudet tulee pitää erillään jatkossakin, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat Valtionvarainministeriölle juuri esitettyjä selvitysmies Miettisen vaihtoehtoja (12.2.2013) valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. – Lukion ja ammatillisen koulutuksen sulauttaminen yhteen rahoitusputkeen olisi hallitusohjelman vastainen.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, joka on turvannut, ettei koulutuksen rahoitus valu muualle. Raha maksetaan suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka voi olla esimerkiksi kuntayhtymä, säätiö tai muu yksityinen taho. Näin varmistamme, että rahoitus ohjautuu suoraan opetukseen.

– Uudistusta tarvitaan, mutta meidän tulee pitää kiinni nykymallin kivijalasta, jonka perusteella raha menee suoraan oppilaitoksille. Se turvaa rahoituksen oppilaitoksille oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kansanedustajat toteavat.

– Nyt esitetyt vaihtoehdot heikentäisivät koulutuksen tarjoajien toimintaedellytyksiä, kansanedustajat huomauttavat. – Rahoitusjärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon tuloksellisuusmittareita koulutuksen läpäisyasteesta ja vaikuttavuudesta, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat.

– Kuntien tehtäviä ei tule lisätä sillä koulutuksen resurssit katoavat helposti muihin toimintoihin, joissa on tiukempi lainsäädäntö. – Opetuksen voimavaroja ei voi niistää kunnan muihin menoihin. Siksi haluamme, että rahat menevät suoraan oppilaitoksille, kansanedustajat vaativat. – Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on oltava tarkkana, ettemme heikennä koulutusjärjestelmäämme, kansanedustajat huomauttavat.

– Rahoituksen oikea-aikaisuus, ennakoitavuus ja läpinäkyvyys ovat opiskelijoiden, henkilöstön ja koko Suomen etu, Vahasalo ja Sarkomaa valottavat tilannetta.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

10.2.2013 Töölöläisen Munkka-liite

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämän laadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 9.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää toimia sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Sarkomaa muistuttaa, että kyse on isosta asiasta. Vakavuutta kuvaa vuoden 2011 kunta-alan työolobarometri: Terveystoimessa vastaajista 53% ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. Sarkomaa jätti asiasta eilen kirjallisen kysymyksen.

”Väkivalta ja sen uhka vähentävät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan houkuttelevuutta ja työhyvinvointia vakavalla tavalla, joka näkyy kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää sosiaali- ja terveysministeri Risikkoa siitä, että hän on nostanut  asian vahvasti esille. Risikko on näyttänyt vihreää valoa asetukselle, joka tarkentaisi työturvallisuuslain yleisluonteisia säännöksiä väkivallan uhan torjunnasta ja yksintyöskentelyn riskeistä.

”Työntekijöiden kohtaaman väkivallan ehkäisemiseen ja hallitsemiseen on etsittävä uusia keinoja. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan”, sanoo Sarkomaa.

Asetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia, vaan se on jätetty yksittäisen väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän ilmoituksen varaan. Tehyn mielestä työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa. Tämä muutos on Sarkomaan mielestä perusteltu. Sarkomaa vaatii ottamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan viestin vakavasti ja etenemään asiassa ripeästi,  jotta nykyinen eduskunta ehtii käsitellä työturvallisuutta edistävät lakimuutokset.

Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kertovat, että terveydenhuollon työntekijät joutuvat yhä useammin väkivallan kohteeksi. Luvut ovat hälyttävän korkeita: Tehyn viimevuotisesta järjestötutkimuksesta ilmenee, että kyselyä edeltäneenä vuonna fyysistä väkivaltaa oli kokenut 29 % vastaajista. SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

”Terveydenhuoltoalan ammattilaisilta on tullut palautetta myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivaltatilanteista ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi.  Myös tämä puute on korjattava kiireellisesti”, vaatii Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 8.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatusta joustavasta hoitorahasta. Asiaa koskeva työryhmän esitys luovutettiin tänään peruspalveluministerille. Joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sarkomaan mukaan suomalainen perhepolitiikka on junnannut liian pitkään on-off-asennoissa: Onko kotona vai töissä, perhe vai uraihminen. Tosielämässä valtaosa meistä suomalaisista vanhemmista on "sekä että"-ihmisiä.

”Ajatus, että vanhemmat ovat joko kotivanhempia tai uraihmisiä, on irti arjesta. Uusi, joustava hoitoraha on hyvä askel pois tällaisesta perhepolitiikasta”, sanoo Sarkomaa. ”Hoitorahan kehittäminen on yksi kokoomuksen palkansaajavaltuuskuntamme tärkeä tavoite”, Sarkomaa iloitsee valtuuskunnan puheenjohtajana.

Sarkomaan mukaan maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. Sarkomaa toivoo, että pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittamisen mahdollistava joustava hoitoraha kannustaa kotihoidontukea saavia sekä isiä että äitejä osa-aikatyön tekemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että hoitorahauudistuksella on myös vaikutuksia päivähoidon tarpeeseen: Myös päivähoidossa on otettava ripeitä askelia, jotta tarjolla on ”on off”-vaihtoehdon, eli kokopäivähoidon rinnalla erilaisia vaihtoehtoja, kuten osapäivähoitoa, avoimia päiväkoteja, kerhoja ja vuorohoitoa. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Ilman päivähoidon joustavuutta ei joustava hoitorahamallikaan toimi.

Sarkomaa muistuttaa, kuinka tärkeää on uuden varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä saada päivähoito-varhaiskasvatusselvitys, jotta tiedetään tämänhetkinen todellinen tilanne ja tarpeet. Ikivanhaa päivähoitolakia uudistettaessa taustatietojen on oltava ajan tasalla.

”On välttämätöntä, että päivähoidon maksupolitiikka uudistuu uuden valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain myötä. Työryhmän esitys tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta vastaa kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan vaateeseen päivähoitomaksujen perustumisesta aiempaa selkeämmin käytettyyn hoitoaikaan. Maksupolitiikan on tuettava lasten etua sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatua. Siinä on myös huomioitava erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltajien tilanne”, Sarkomaa sanoo.

”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

7.2.2013 MunkinSeutu

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on erittäin tervetullut. Jos aloite saa vähintään 50 000 allekirjoitusta, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Toivon, että aloite vauhdittaa tätä työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista ja kannustaa hallitusta asiassa aloitteellisuuteen.

Hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia, sillä vaalikausi on pian puolessa välissä. Linjaukset on tehtävä tulevassa puolivälitarkistuksessa ja kehysriihessä.

Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Työryhmiä asian tiimoilta on ollut jo yli tarpeen. Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu on lopetettava.

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta valmisteli ennen eduskuntavaaleja kannanoton ”hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus”. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskuntamme kannanotossa ehdotimme, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Ehdotan, että hallitus ottaisi esityksen vanhempainvakuutuksesta omakseen ja lähtisi viemään sitä eteenpäin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain noin 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä, yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia Suomeen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

6.2.2013 Haagalainen

Tuoreimmat valtakunnalliset terveydenhuollon tilastot puhuvat karua kieltään: alle kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolle pääsi vain 19 % väestöstä. Vaikka hoitajien vastaanotolle pääsy on hieman helpottunut, odotusajat terveyskeskuslääkärin vastaanotolle taas ovat pidentyneet. Vastaanotolle pääsyssä on huomattavia alueellisia eroja niin maan kuin kaupunkienkin sisällä.

Huolestuttavaa on, että myös Helsingissä odotusajat terveysaseman lääkärin ja hoitajan vastaanotolle olivat kasvusuunnassa. Erinomaista on se, että helsinkiläisten yhteydensaantia terveysasemalle on vihdoin parannettu takaisinsoittopalvelulla. Tavoite on, että asemalta soitetaan aina takaisin, jos puhelimella ei saa heti yhteyttä. Tämä uudistus on todella tervetullut, vaikka ongelmia ja kehitettävää vielä järjestelmässä esiintyykin. Yhteydensaantia terveyskeskuksen toimipisteisiin varmistaa terveyspalveluiden neuvontapuhelin (puh. 09 10023), jossa terveyden- ja sairaanhoitajat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin joka päivä ympäri vuorokauden.

Kataisen hallitusta muodostettaessa olin mukana hallitusneuvottelijana ja tiedän, että sovimme terveydenhuollon kehittämisen yhdeksi painopisteeksi. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän varsin hyvin, että jonot tulevat kalliiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon eli ns. sote-uudistuksen valmistelut ovat osin takellelleet, mutta nyt selvityshenkilöt hakevat alueellisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimin kokoomuksen sote-uudistusta pohtivassa ryhmässä. Odotamme malttamattomana ministeriön esityksiä ja valmistelemme tietenkin näkemyksiämme työn vauhdittamiseksi ja onnistumiseksi. Oma tehtäväni on myös tuoda helsinkiläisten tarpeet uudistukseen mukaan.

Valmisteilla olevassa terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa painopiste on oltava terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on saatava toimimaan yhdessä ihmisen parhaaksi niin, että apua tarvitsevan ihmisen pallottelu lopetetaan ja palvelun saa sujuvasti.

Selvää on, että sote-uudista ei pidä vain odotella, vaan Helsingissä on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä Helsingissä tehtävää.

Olen menossa Haagan sekä Pitäjänmäen terveysasemille vierailulle helmikuussa kuulemaan, mikä terveysasemien tilanne on, ja mitä toiveita terveydenhuollon väellä on sote-uudistukseen. Vien myös haagalaisilta ja muilta helsinkiläisiltä saamiani palautteita terveysasemien johdolle ja henkilöstölle. Vastaanotan mielelläni ruusuja ja risuja kokemuksistanne, jotta saamme kehitettyä helsinkiläisten terveydenhuoltoa yhä toimivammaksi ja laadukkaammaksi.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen vaativat liikunnan, kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämistä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat jättivät tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä, mutta jättää samalla paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. ”Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät palveluiden järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn edistämistä. Riittävä päivittäinen liikunta ja toimiva kuntoutus vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun”, toteavat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen.

”Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville se on elintärkeää. Liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen”, muistuttavat kansanedustajat.

Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. ”Seurantakriteerejä tehtäessä onkin varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan”.

Kansanedustajat kannustavat kunnissa jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen keräämiseen, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön kaikkialla Suomessa. Toimivana esimerkkinä he mainitsevat Espoon Jorvin sairaalassa toteutettavan ”lonkkaliukumäen”, jossa kotiutuminen on onnistuttu lyhentämään keskimäärin 24 vuorokauteen - lähes puoleen normaaliin leikkausprosessiin verrattuna.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lenita Toivakka
050 512 2928

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Julkaistu

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämän laadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sari Sarkomaa

-------------------------------------------------------------

Kokoomuksen kansanedustajat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen jättivät 4.2.2013 kirjallisen kysymyksen liikunnan, oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämisestä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat kirjoittivat asiasta myös mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin 3.2.2013.