Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri Rinne (sd.) vastasi viime torstain kyselytunnilla Sarkomaan kysymykseen, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin irrottaa 200–300 miljoonaa euroa parantamaan naisten pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöä” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei kuitenkaan nimennyt yhtään asiantuntijatahoa.

”Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että pääministeri nimeää, mihin asiantuntijatahoihin hän viittasi ja vetosi kyselytunnilla”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa kysyi pääministeri Antti Rinteeltä viime torstain kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata sairaanhoitajien ja opettajien työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa pienempiä työeläkkeitä.

Sarkomaan kysymys liittyi hallitusohjelmaan kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja.

Huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sarkomaa tyrmäsi kyselytunnilla pääministerin kaavailut jakaa rahoja, joita ei ole. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät Sarkomaan huoleen pääministerin aikeista. 

”Pääministerin ja hallituksen aikeet vaarantaisivat työeläkejärjestelmämme periaatteet. Pysähtynyt työllisyyskehitys on yhtä lailla iso uhka työeläkejärjestelmälle. Molemmille pitää tehdä jotain ja nopeasti. Työeläkejärjestelmän kestävyydestä pitää huolehtia vastuullisesti ja tasapainoisesti tulevat sukupolvet huomioon ottaen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sarkomaa varoitti hallitusta työeläkejärjestelmään koskemisesta jo viime kesäkuussa kirjoittamassaan blogissa.  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7882

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri Rinne (sd.) vastasi viime torstain kyselytunnilla Sarkomaan kysymykseen, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin irrottaa 200–300 miljoonaa euroa parantamaan naisten pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöä” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei kuitenkaan nimennyt yhtään asiantuntijatahoa.

”Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että pääministeri nimeää, mihin asiantuntijatahoihin hän viittasi ja vetosi kyselytunnilla”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa kysyi pääministeri Antti Rinteeltä viime torstain kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata sairaanhoitajien ja opettajien työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa pienempiä työeläkkeitä.

Sarkomaan kysymys liittyi hallitusohjelmaan kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja.

Huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sarkomaa tyrmäsi kyselytunnilla pääministerin kaavailut jakaa rahoja, joita ei ole. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät Sarkomaan huoleen pääministerin aikeista. 

”Pääministerin ja hallituksen aikeet vaarantaisivat työeläkejärjestelmämme periaatteet. Pysähtynyt työllisyyskehitys on yhtä lailla iso uhka työeläkejärjestelmälle. Molemmille pitää tehdä jotain ja nopeasti. Työeläkejärjestelmän kestävyydestä pitää huolehtia vastuullisesti ja tasapainoisesti tulevat sukupolvet huomioon ottaen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sarkomaa varoitti hallitusta työeläkejärjestelmään koskemisesta jo viime kesäkuussa kirjoittamassaan blogissa.  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=7882

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Hyvä kokoomuslainen,

Lämpimästi tervetuloa Kokoomuksen Senioriverkoston jäsentilaisuuteen keskiviikkona 6.11. klo 11:30-13:30 eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3, 00101 Helsinki.

OHJELMA

  • Senioriverkoston pj. kansanedustaja Markku Eestilä toivottaa osallistujat tervetulleeksi
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen: ”Eduskuntaryhmän työ oppositiossa”
    • Kysymyksiä ja keskustelua
  • Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko: ”Kokoomuksen tulevaisuuden askelmerkit”
    • Kysymyksiä ja keskustelua
  • Verkoston vpj. kansanedustaja Sari Sarkomaa esittelee Senioriverkoston kärkitavoitteita
  • Puheenjohtaja Markku Eestilän loppuyhteenveto keskusteluista ja verkoston tavoitteista
  • Tilaisuuden päätös

Kansalaisinfossa on turvatarkastus, joten pyydämme vieraita saapumaan paikalle noin 15 minuuttia ennen ohjelman alkua. Turvatarkastuksen vuoksi tilaisuuteen täytyy myös ilmoittautua etukäteen. Paikalle mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

ILMOITTAUTUMINEN: verkoston sihteeri Hanna Hyyryläinen,

hanna.hyyrylainen@eduskunta.fi tai +358 504776058

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tapaamisiin vilkkaan vuorovaikutuksen merkeissä,

Markku Eestilä

Senioriverkoston puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

Senioriverkoston varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kansanedustajat ja suuret kansanterveys- ja potilasjärjestöt ovat perustaneet eduskuntaan Yksi elämä -verkoston. Ensimmäisessä kokouksessaan verkosto valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Ritva Elomaan (ps).

- Suomen etu on se, että meillä on monia yhdessä tunnistettuja ongelmia. Eduskunnan Yksi elämä -verkosto on hyvä mahdollisuus etsiä yhdessä konkreettisia ratkaisuja näihin aikamme isoihin kysymyksiin, kuten miten voimme edistää väestön hyvinvointia tai miten parantaa terveydenhuollon laatua ja yhdenvertaisuutta, kuvailee verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

- Kansansairaudet liittyvät toisiinsa hyvin moninaisin tavoin. Niillä on yhteisiä riskitekijöitä ja samat keinot auttavat ehkäisemään useita sairauksia. Toisaalta yksi sairaus voi lisätä todennäköisyyttä sairastua myös toiseen sairauteen. Meille järjestöille on tärkeä keskustella ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti. Siksi eduskunnan Yksi elämä -verkosto on meille tärkeä uusi toimintapa, kertoo MIELI Suomen mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Eduskuntaryhmät ovat nimenneet edustajikseen verkostoon Kim Bergin (sd), Ritva Elomaan (ps), Sari Sarkomaan (kok.), Noora Koposen (vihr.), Katja Hännisen (vas.), Veronica Rehn-Kiven (r.) ja Päivi Räsäsen (kd.).

Järjestöistä mukana ovat Aivoliitto, FILHA, Diabetesliitto, Hengitysliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt. Yhdessä asiantuntijana toimivan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kanssa nämä järjestöt muodostavat Yksi elämä -terveystalkoot.


Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033
Sari Aalto-Matturi, MIELI ry:n toiminnanjohtaja, Yksi elämä -terveystalkoiden puheenjohtaja, sari.aalto-matturi@mieli.fi, 0400 508 234
Sini Terävä, Syöpäjärjestöjen yhteiskuntasuhteiden päällikkö, eduskunnan Yksi elämä -verkoston sihteeri, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

www.yksielama.fi

Julkaistu

Hei helsinkiläinen kokoomusnainen! Lämpimästi tervetuloa yhteistyössä helsinkiläisten kokoomusnaisten kanssa järjestämääni poliittiseen workshop-tilaisuuteen ideoimaan ja linjaamaan kokoomuspolitiikkaa. Tilaisuus järjestetään eduskunnassa kokoomuksen ryhmähuoneessa 18.11. klo 17–19. Kokoomusnaisten järjestö- ja viestintäsihteeri Nea Tarvainen on lähettänyt tapahtumaan liittyen sähköpostitse kutsun sisältäen ilmoittautumislinkin. Tarvittaessa Neaan voi olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen nea.tarvainen@kokoomusnaiset.fi. Toivottavasti mahdollisimman moni helsinkiläinen kokoomusnainen pääsee osallistumaan.

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Korkeatasoisen pedagogisen varhaiskasvatuksen vaikutukset sekä lapsen oppimiselle ja kehitykselle että yhteiskunnalle tunnistetaan hyvin. OECD ja Euroopan unioni ja Maailmanpankki ovat linjanneet varhaiskasvatuksen opettajan keskeisen yhteyden varhaiskasvatuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. OECD määrittelee tilastoissaan varhaiskasvatuksen vähintään kaksi tuntia päivässä tapahtuvaksi intensiiviseksi pedagogiseksi toiminnaksi, joka toteutuu vähintään sata päivää vuodessa ja jossa pedagogisesti koulutettu henkilö toteuttaa opetussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta.

Ymmärryksen kasvaessa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on tärkeää selventää, mitä varhaiskasvatuksella ja sen korkealla laadulla tarkoitetaan.

Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) varhaiskasvatus määritellään lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain 1 §:ssä todetaan varhaiskasvatuksen toimintamuodoiksi päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuslain tavoitteet ja velvoittava
varhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat yhtäläisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinneissaan kuitenkin todennut, että varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen edellytykset varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelevat ja etteivät varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ota riittävästi huomioon
varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja, kuten perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatusta.

Perhepäivähoidolla ja avoimella varhaiskasvatuksella on oma tehtävänsä. Avoin varhaiskasvatus ja perhepäivähoito eroavat kuitenkin oleellisesti päiväkotien varhaiskasvatuksesta esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimusten, ryhmäkokojen sääntelyn ja oppimisympäristön ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen suhteen. Varhaiskasvatuksen määritelmän epämääräisyyttä osoittaa myös se, että tällä hetkellä varhaiskasvatusta tarjotaan jopa yöaikaan. Varhaiskasvatuksen nykyinen määrittely ei ole riittävä selkeyttämään eroa varhaiskasvatuksen opettajan johdolla olevan toiminnan, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen välillä.

Varhaiskasvatusta kehitettäessä on varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen erot tunnustettava ja vanhemmille tulee avoimesti kertoa eri toimintamuotojen eroista. Käsitteellinen sekaannus voi haitata myös palveluohjausta ja neuvontaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien lisääminen päiväkodeissa on välttämätöntä varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on välttämätöntä myös lasten varhaisessa tukemisessa ja haasteiden tunnistamisessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on keskeinen lapsen tuen tarpeeseen vastaamisessa. Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikkaa ja tämän tulee myös näkyä lapsen tuen järjestämisessä. Lapsen oppimisen tuen järjestämisessä pedagogiset ja opetukseen liittyvät ratkaisut ovat ohjausjärjestelmän mukaisesti keskeisiä ja varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi on varhaiskasvatuksen erityisopettajien riittävä määrä turvattava.

Varhaiskasvatuslaissa ei edelleenkään määritellä lasten oikeutta erityiseen tukeen ja ohjata sen toteuttamiseen. Puutteet lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajapulan vaikutus varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa estäväksi tekijäksi on todettu Karvin arvioinneissa. Riittävän ajoissa annettu erityinen tuki on oleellinen lapsen koko kehityksen kannalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus selkeyttää ja millä aikataululla varhaiskasvatuksen määritelmää eri toimintamuodoissa ja toteuttaa lainsäädäntötasolla lapsen oikeudet erityiseen tukeen varhaiskasvatuksessa?

Helsingissä 9.10.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok
Sari Multala kok
Paula Risikko kok

Julkaistu

Kun olen lukenut hallituksen budjettiesitystä ja valtiovarainministeriön virkamiesten jopa hätähuutoja sisältäneet tiedotteet, on sanottava: hyvä hallitus, palatkaa takaisin Säätytalolle. Budjettiriihi jäi täysin kesken. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavasti uhattu.

Valtiovarainministeriö on juuri laskenut talouskasvuennustetta. Työllisyyskehitys pysähtyi jo alkuvuodesta. Vastuunkannon sijaan Rinteen hallitus piti tynkäbudjettiriihen. Merkittävät työllisyyttä edistävät toimet jätettiin tekemättä ja päätökset siirrettiin tulevaisuuteen. Vaikutusarviot budjettiriihestä salattiin. Syynkin ovat keskeiset ekonomistit julkilausuneet. Tynkäbudjettiriihen työllisyysvaikutukset valuvat pakkasen puolella. Työllisyystavoite karkaa käsistä jo alkumetreillä.

Vaikka maailman talous tuo synkkiä pilviä, on suurin uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme Rinteen hallituksen vastuuton talouspolitiikka.

On täysin poikkeuksellista, että valtiovarainministeriön virkamiehet arvostelevat avoimesti ja kovin sanoin hallitusta todeten: ”Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistain, siis joistain toimista. Lisäksi hallitus on sitoutunut etsimään lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa. Niitä odotellessa.”

Valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä työllisyystavoite ei ole toteutumassa ja rakenteellisia uudistuksia pitäisi tehdä. Työmarkkinapöytä on toiveiden varassa.

Kukaan virkamiesten varoitustekstiä lukenut ei ihmettele kokoomuksen johdolla jätettyä välikysymystä ja epäluottamusta hallitukselle. Kun valtiovarainministeriön virkamiehet yhtyvät näkemykseemme vastuuttomuudesta, pitäisi hallituksen viimeistään herätä. Hyvinvointiyhteiskuntamme murenee, jos hallitus ei muuta  politiikkansa suuntaa.

Hallituksen on syytä kuulla talouden asiantuntijoita, palata Säätytalolle pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme ja tekemään oikeita toimia työllisyyden edistämiseksi.

Korjaustoimia on tehtävä myös siksi, että budjettiesityksen lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole. Raha ryöstetään lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. Hallitus myy kansallisomaisuuttamme käyttäen valtaosan budjetin tilkkeenä. Lisäksi hallitus on vääntänyt valtion velanoton kasvuun. Ei ole ihme, että suomalaiset ovat huolissaan. 

Toisin oli viime kaudella. Silloin maahamme syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa. Tuhansissa perheissä koettiin ilon hetkiä, kun äiti tai isä oli saanut työpaikan. Kun työttömänä ollut nuori pääsi ensimmäiseen työpaikkaan. Nuorisotyöttömyys väheni merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyys puolitettiin.

Ei ole ihme, että suomalaiset pohtivat, voiko hallitukseen luottaa. Lukemattomat vaalilupaukset ovat kokeneet vappusatasen kohtalon. Lukemattoman moni lupaus on petetty. Pääministeri lupasi turvata suomalaisten ostovoiman. Toisin käy. Tavallisen palkallaan elävän ahkeran työntekijän ja yrittäjän verotus kiristyy. Nuoret marssivat ilmastotekoja vaatien. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Opiskelijat ovat nousseet barrikadeille, koska hallituksen lupaamaa opintorahan korotusta ei tule. Ikäihmiset eivät marssi. Erityisesti heidän puolestaan on opposition puhuttava. Saan päivittäin huolestuneita viestejä, eikö vanhusten hoidon epäkohdille aiotakaan tehdä mitään.

Ennen vaaleja hallitus lupasi laittaa hoitajamitoituksen kuntoon hetkessä. Nyt tuleekin henkilöstömitoitus, ja laki tulee voimaan ei heti vaan aprillipäivänä vuonna 2023. Vasta pari viikkoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Hallitus sysää keskeisimmän vaalilupauksensa seuraavan hallituksen kontolle. 

Hallitus lupasi hoitajamitoitukseen 250 miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle esitetty summa on 5 miljoonaa. Miksi vanhuspalvelut jätettiin hallituksen mittavan rahan jaon ulkopuolelle?

Kaikeksi karmeudeksi torso esitys koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää kylmästi syrjään yli puolet vanhuspalveluja käyttävistä ihmisistä. Hallitus on kääntämässä kylmästi selkänsä kotihoidossa oleville ikäihmisille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen.

Kokoomus on vastavoima Rinteen hallituksen vastuuttomuudelle. Kokoomuksella on vaihtoehto hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi antaa tukea Rinteen hallituksen budjettiesitykselle, joka perustuu tulevien sukupolvien kustannuksella elämiseen.  Budjetille, jota leimaa työllisyystoimien lykkäys. Teemme oman vastuullisen ja välittävän vaihtoehtomme, jossa

- työn ja eläkkeiden verotus ei kiristy

- koulutukseen panostetaan

- työttömyydestä kärsiviä autetaan saamaan töitä

- mielenterveyspalveluiden terapiatakuu toteutetaan

- teemme tuloksekkaita, kaupunkilaisjärkisiä ilmasto- ja ympäristötekoja

- tulevaisuusinvestoinnit ovat todellisia

- kaikista ikäihmisistä kannetaan vastuuta. 

Ja tämä toteutetaan niin, että hyvä talouskehitys voi jatkua, työttömyys edelleen vähentyä ja työllisyys parantua.

Sari Sarkomaa
kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja 
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kritisoivat SDP:tä ontosta esityksestä vanhuspalveluiden korjaamiseksi. Laihon ja Sarkomaan mukaan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on harhaanjohtamista, jos sen toteutuminen ei ole mahdollista muita vanhuspalveluita heikentämättä.

"SDP:n hoitajamitoitusesityksessä on kaksi suurta ongelmaa. Mistä saadaan 4000 uutta hoitajaa tämän toteutukseen? Ja miksi hallitus ei ole varannut riittävästi rahaa asian laittamiseksi kuntoon?, kysyy Laiho.

"Vanhustenhoitoa ei voi kehittää heittelemällä lukuja ilman katetta, vaan on pystyttävä katsomaan koko vanhuspalvelujen kokonaisuutta: omaishoitoa, kotihoitoa ja palveluasumista. Ei uudistuksia voi tehdä niin, että korjaamalla yhden kohdan, käännetään selkä muille hoivaa tarvitseville", jatkaa Laiho. 

Sarkomaa vaatii ministeri Kiurua ja koko hallitusta ottamaan vastuun  vanhuspalveluiden kokonaisuudesta.  

"Ministeri Kiurun toimet ovat monin tavoin poikkeuksellisen rumaa temppuilua. Hetkessä ja virkkeellä vanhuspalvelut kuntoon laittamisen luvannut Kiuru sysääkin vastuun asiasta seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kiuru esittää sitovan  ympärivuorokautisen henkilöstömitoituksen voimaan tulemista vasta kaksi viikkoa ennen vaaleja.", sanoo Sarkomaa. 

"Kaikeksi karmeudeksi Kiurun lakiesitys lisätä hoitajia sitovasti koskee vain ympärivuorokautista hoivaa ja jättää  kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon.  Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas. Esitys on vaarassa johtaa siihen, että kunnissa joudutaan ammentamaan hoitajia jo nyt pulassa olevasta kotihoidosta", jatkaa Sarkomaa

Laiho ja Sarkomaa toteavat, että Kokoomus on sitoutunut vanhuspalveluiden resurssien korottamiseen ja hoitajamäärien nostoon.

"Vanhuspalveluiden kehittäminen vaatii ennakoitavuutta. Nyt monet kotihoidon työntekijät ihmettelevät, että miten ihmeessä heidän on tarkoitus selvitä työtehtävistään, kun kehittäminen keskittyy vain palveluasumiseen. Meidän täytyy antaa vahva viesti siitä, että myös omaishoitoa ja kotihoitoa luvataan kehittää", päättävät kokoomusedustajat.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh.+358504336461

Sari Sarkomaa, puh. +358505113033

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä peruskoulun oppimisen tuen uudistamista niin, että turvataan jokaisen oppilaan mahdollisuus saada opetusta ja oppia.

Sarkomaa on huolissaan opettajien hätähuudosta, jonka mukaan lapsen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin ja opettajat jätetään yksin. Tilastot vahvistavat, että peruskouluissa annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

– Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Toimiva tukijärjestelmän  puolesta tulee erityisen paljon viestejä pääkaupunkiseudun kouluista, joissa on yli viidesosa Suomen lapsista. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat, lisäävät jo valmiiksi vaativaa opettajien työtä, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen peruskouluissa oppilaille tarjottavan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuen puutteiden korjaamisesta. Sarkomaan mukaan on tiukemmin säädettävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

– Nykytilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja ja voimavaroja selvitä vaativasta tehtävästään. Kannatan osa-aikaisen pienryhmäopetuksen käyttöönottoa uudeksi tukimuodoksi. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin, kun se on lapsen etu, Sarkomaa huomauttaa.

Tänään lauantaina vietetään Maailman opettajien päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa.

Yhteystiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selvittää siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan kilpailuttamissa palveluissa.

Elli Aaltonen on Kelan pääjohtajana tehnyt esityksen rekisteröintimenettelyyn siirtymisestä Kelan järjestämien vammaisten henkilöiden tulkkipalveluiden ja kuntoutuksen terapiapalveluiden osalta. 

Rekisteröitymismenettely tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta.  Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Kelan valtuutettujen teettämät arvioinnit ovat myös osoittaneet vahvan uudistamistarpeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen tiettyjen Kelan kilpailuttamien palveluiden siirtämistä rekisteröitymismenettelyyn?

Helsingissä 27.9.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok