Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 28.6.2011   

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa uutta opetusministeriä pitämään tiukasti kiinni hallitusohjelman kirjauksesta edistää taideyliopiston syntymistä ja puolustamaan yliopistojen voimavaroja. Taideyliopiston perustaminen ja siihen liittyvien voimavarojen kerääminen on hyvä ottaa koko uuden hallituksen yhteiseksi tavoitteeksi samalla tavalla kuin Aalto-yliopiston perustaminen oli edellisen hallituksen yhteishanke ja missio. Julkisuteen eilen tulleet tuoreen opetusministeri Gustafssonin ensimmäiset puheenvuorot, joissa on ollut ilmassa luopumista taideyliopistotavoitteesta ovat toivottavasti vain alun ääneen ajattelua eivätkä tarkoita taideyliopiston hyllyttämistä.

Aikalisän ottaminen reilut 20 vuotta työn alla olleessa taideyliopistoasiassa ihan hallituksen alkumetreillä on ennenaikaista. Taideyliopisto on mahdollisuus eri taiteenalojen kehittymiselle ja voimavarojen suuntaamiselle opettamiseen sekä tutkimukseen, ja se toisi opiskelijoille nykyistä enemmän joustavia valinnanmahdollisuuksia. Taideyliopisto on tärkeä koko Suomelle, niin taiteen kehitykselle kuin taloutemme kasvunkin kannalta. Sarkomaa kannustaa koko hallitusta ottamaan taideyliopistohankkeen omakseen ja sitoutumaan vaalikauden aikana löytämään voimavarat uuden taideyliopiston perustamiseen.

Taideyliopiston on ollut tarkoitus muodostua Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistämisestä. Perustettavan taideyliopiston sisällä toimisi kolme erillistä akatemiaa edelleen omilla nimillään. Taideyliopistolle tulisi yhteinen johto, hallitus ja strateginen päätöksenteko ja näin vähennettäisiin hallintoa. Myös uusiin koulutustarpeisiin vastaaminen edellyttää organisaatioiden yhdistämistä. Tavoitteena on kansainvälisen vapaan taiteen yliopistoksi profiloituva yksikkö, joka vahvistaisi taiteen asemaa sekä autonomiaa yhteiskunnallisesti ja olisi vahva tekijä maamme taide- ja kulttuurielämässä.

Sarkomaa toteaa, että uuden hallituksen ohjelmaan sisältyneet leikkaukset yliopistoista ovat sydäntäsärkeviä eivätkä ole kokoomuksen tavoite. Sarkomaa kannustaa uutta opetusministeriä ja koko hallitusta pitämään koulutuksen puolta, sillä siinä on aina ollut Suomen tulevaisuus.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sari Sarkomaalta eduskuntaterveiset 22.6.2011

Arvoisa vastaanottaja,

Säätytalon hallitusneuvottelut ovat takana, uusi hallitus koossa ja eduskunta on aloittanut täysipainoisesti työnsä. Oli kunnia olla taas mukana kokoomuksen hallitusneuvottelujoukkueessa luomassa uudelle hallitukselle ohjelmaa. Pidemmät hallitusneuvottelut taukoineen tekivät varmasti tehtävänsä hallitukseen osallistuvien puolueiden osalta. Vastuunkantoa ja kykyä tehdä yhteistyötä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan.

Tilanne on poikkeuksellisen haastava niin poliittisesti kuin taloudenkin osalta. Tämän hallituksen vaihtoehtoja tilanteessa, jossa vaalien suurin voittaja perussuomalaiset eivät olleet valmiita hallitusvastuuseen, ovat vain vasemmiston johtama kansanrintama tai se, että ei ole hallitusta ollenkaan sekä sitä myöten uudet vaalit. On hyvä, että on hallitus, ja on hyvä, että on hallitus, jossa kokoomus on pääministeripuolueena mukana.

Hallituksen keskeisimpänä tavoitteena on oltava työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen sekä julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tarvitsemme uutta kasvua ja lisää työpaikkoja. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Meille helsinkiläisille on elintärkeää, että tuleva hallitus vahvistaa metropolipolitiikkaa ja ymmärtää, että Helsingin hyvinvointi on myös koko maan etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä.

Hallituksen uusi ohjelma on saanut ansaitusti niin ruusuja - tai paremminkin ruiskukkia - kuin risujakin. Ohjelmassa näkyy kokoomuksen kädenjälki ja siellä on meidän keskeiset tavoitteemme. Yhtälailla ohjelmassa on asioita, joita en siellä haluaisi olevan. Selvää on, että kun hallituksessa on kuusi puoluetta, ohjelma ei ole sellainen kuin se olisi, jos kokoomus sen yksin kirjoittaisi, vaan ohjelma sisältää haastavia kompromisseja.

Ohjelmassa on Suomen tulevaisuutta rakentavia rakenteellisia uudistuksia, joita ei olisi mahdollista kaikissa kokoonpanoissa eikä varsinkaan keskustan kanssa tehdä. Yksi keskeinen ja hyvinvointipalveluiden kannalta välttämätön on kuntauudistus.

Iloita voi siitä, että sivistys- ja koulutuspolitiikassa kokoomuksen luoma linja jatkuu sovittujen tavoitteiden osalta. Voimavaroissa näkyvät vasemmiston linjat ja leikkauksien kova kohdentuminen koulutukseen jopa sydäntä raastavalla tavalla. Onneksi osa leikkauksista saadaan kokoamalla rakenteita laadukkaammiksi kokonaisuuksiksi ja tämä koskee aivan erityisesti maakuntien ammattikorkeakoulujen rönsyileviä yksiköitä.

Riemunaiheita riittää: Ikivanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelujen lainsäädännön valmistelu ja hallinto siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Se on lasten etu. Mikä tärkeintä, aloittamani perusopetus paremmaksi pop-ohjelma jatkuu. Tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Tavoite on myös vahvistaa koulujen kerhotoimintaa ja aamu- ja iltapäivähoitoa.

Oli välttämätöntä, että hallitusohjelmaan kirjattiin tiukennettuja toimia Itämeren pelastamiseksi. Uusi hallitus sitoutuu maatalouden ympäristötukiuudistukseen, joka edistää vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä paremmin. Ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan tehostetusti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille. Olen tyytyväinen siitä, että ehdotukseni Itämeren suojelun voimavarojen kokoamisesta budjettiin toteutuu.

Kokoomuslaisen talouspolitiikan peruslinja jatkuu. Työn verotusta kevennetään yhteisöveroa alentamalla sekä huolehtimalla siitä, että palkkatulon verotus ei kiristy missään tuloluokassa. Pienituloisen työn verotusta kevennetään, jotta työn vastaanottaminen tulee kannattavammaksi. Työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Hallitus on varautunut keventämään tuloverotusta vielä enemmän, jos Suomeen syntyy kilpailukykyä edistävä työmarkkinaratkaisu. Työtä arvostavassa veropolitiikassa näkyvät erityisesti ruiskukat ja se on jokaisen suomalaisen etu.

Tämän lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu vahvoja panostuksia perusturvaan. Näin huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Pitkään odotettu vanhuspalvelulaki säädetään ja turvataan ikäihmisten mahdollisuudet hyvään hoivaan.

Olennaista on todeta se, että nyt vasta työ alkaa. Se, miten kokoomuksen arvot näkyvät tulevissa päätöksissä on kiinni meistä kokoomuslaisista tekijöitä. Hihat on kääritty!

Eduskunta käsittelee hallituksen uutta ohjelmaa ja Euroopan taloustilanteeseen liittyviä asioita tämän ja ensi viikon. Pääosan heinäkuusta olen kesälomalla ja purjehdin perheeni kanssa Ahvenanmaan kautta kohti Gotlantia. Elokuussa palaan taas eduskuntatyöhön.

Toivotan kuukausikirjeeni lukijoille

Hyvää ja Rentouttavaa Kesää! 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

5.6.2011 

Kotikulmiemme vaalia
Töölöläinen / Petri Laaksonen

Munkkiniemeläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa olla mukana rakentamassa Suomea, jossa kaikilla on hyvä asua ja elää.

Mikä sinua kiinnostaa politiikassa?

"Tulin politiikkaan mukaan opiskelijapolitiikan kautta. Siitä siirryin suoraan eduskuntaan poliittiseksi sihteeriksi. Työskentely Sauli Niinistön puheenjohtaja-aikana kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä on antanut laajan osaamisen eri politiikan osa-alueille.

Kansanedustajan työssä olen saanut tehdä paljon ja olla vastuullisissa tehtävissä niin puoluejohdossa kuin opetusministerinäkin. Olen ollut vahvasti vaikuttamassa kokoomuksen suuntaan ja politiikan sisältöön. Vedin kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa työryhmää, jossa valmisteltiin kokoomuksen hyvinvointi- ja veropoliittiset linjaukset tälle vaalikaudelle. Olen myös kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja. Olin valmistelemassa kokoomuksen kannanottoa hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Viimeisimpänä on ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.

Eduskuntatyön lisäksi olen vaikuttanut Helsingin asioihin kaupunginvaltuutettuna. Helsinkiläisten palveluista, arjen hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtiminen on haastava ja tärkeä tehtävä. Työ kaupunginvaltuutettuna tukee eduskuntatyötä. Kansanedustajana on välttämätöntä tietää, mitä Helsingin päätöksenteossa tapahtuu ja päinvastoin. Haluan olla mukana rakentamassa sellaista Suomea ja Helsinkiä, jossa kaikenikäisillä on hyvä asua ja elää."

Mitä pidät tärkeimpinä asioina uudessa eduskunnassa tulevana vaalikautena?

 "Olen parhaillani Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Tuntuu siltä, että se oli juuri eilen kun olin neljä vuotta sitten mukana neuvotteluissa. On tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Edessä on vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä. Talouden vakauttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsenlapsillaan. Valtion talouden tasapainottaminen on tehtävä niin, että toimet ovat oikeudenmukaisia eri sukupolville. Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa.

Jatkan mielelläni eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jonka tehtävänä on käsitellä valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesitys ja lisätalousarvioesitykset sekä veroja ja muita raha-asioita koskevat lainsäädäntöasiat. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen."

Miten suhtaudut arvonlisäveron korotukseen? Eikö korotus heikentäisi esimerkiksi lapsiperheiden asemaa hintojen nousun muodossa?

 "Kannatan ekologisen verouudistuksen jatkamista, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen, joita maksetaan kulutuksen mukaan. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn tekemisestä ja teettämisestä tuo uusia työpaikkoja ja lisää palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Asumisen kustannuksia nostavissa veronkorotuksissa on oltava erityisen varovainen. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava varaa asua ja elää kotikaupungissaan.

Minkään veron korottaminen ei ole helppoa. Verouudistuksesta neuvotellaan hallitusneuvotteluissa. Pidän tärkeänä sitä että kaikki työ kannattaa. Arvonlisäveron korottaminen ei ole ongelmatonta. Arvonlisäveron kiristäminen on yksi vaihtoehto nopeaksi lääkkeeksi talouden tasapainottamiseen siinä missä kasvun luominen tuo lisää verotuloja pidemmällä aikavälillä. Kulutusverojen tuoma hintojen nousu korvataan heikommassa asemassa oleville yhteiskunnan tukia saaville indeksikorotusten myötä. Arvonlisäveron nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä nostaisi Suomen yleisen ALV-kannan samalle tasolle kuin mitä Ruotsissa ja Norjassa on tällä hetkellä."

Miten lapsiperheiden asemaa voisi mielestäsi parantaa?

 "Suomalaisten perheiden, niin lapsiperheiden kuin muidenkin perheiden, kannalta olennaista on, että Suomessa on työpaikkoja. Lapsiperheille tärkeää ovat palvelut. Esimerkiksi se, että löytyy sopiva päivähoitopaikka riittävän läheltä ja pienille koululaisille iltapäivähoitopaikka. Varmaan eniten helsinkiläisiä lapsiperheitä huolestuttaa asumisen kalleus. Mielestäni vaalikauden tärkeimpiä asioita ovat ne toimet, joilla edistetään asumiskustannusten kurissa pysymistä ja uusien kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista metropolialueelle.

Pidän tärkeänä, että työn verotusta ei kiristetä, jotta tavallisella perheellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään ja asua omassa kotikaupungissaan.

Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan.

On hyvä arvioida, olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä pohtia, olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita."

Miten sovitat eduskuntatyön ja tavallisen arjen kolmen lapsen äitinä?

 "Työ on minulle aina ollut tärkeää ja suhtautuminen siihen intohimoista. Koen olevani onnekas, kun olen voinut tehdä työtä, jonka koen tärkeäksi. Innostun helposti uusista asioista. Vasta elämänkokemus on tuonut viisautta ja kykyä antaa enemmän tilaa perheelleni ja muulle elämälle. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun ehdin itse olemaan mukana lasten arjessa ja elämään omaa elämääni enkä vain organisoi lastenhoitoa. Olen varmasti näin myös parempi päätöksentekijä. Iso apu ovat isovanhemmat joita ilman en pärjäisi.

Kansanedustajan työpäivät eivät ole koskaan 8 - 16 – työtä, ja jokainen päivä on erilainen. Työpäivät ovat aina vaarassa venyä ja ajankäytön kanssa on oltava tarkka. On osattava priorisoida ja sanoa myös ei. Aikaa on jäätävä myös asioiden valmisteluun ja uuden oppimiseen sekä ajatteluun, mutta myös omaan elämään, perheelle ja ystäville.

Vaikka työt ja lasten harrastukset täyttävätkin ison osan perheemme arjesta, pyrimme löytämään päivittäin ainakin yhden yhteisen ruokailuhetken perheen kesken. Silloin voimme rauhassa vaihtaa päivän kuulumisia ja jakaa ilot ja surut. Mieheni Kim on loistava kokki, mikä on onnenpotku, koska itse olen huonohko ruoanlaittaja, mutta leipomisessa jo paljon parempi.

Perheemme yhteisiin harrastuksiin kuuluu mm. luonnossa liikkuminen, lukeminen ja lasten kanssa leipominen sekä kesäisin purjehtiminen."

Asutte perheineen Munkkiniemessä. Minkälainen paikka Munkkiniemi on mielestäsi asua? Kauanko olette alueella asuneet?

 "Olemme asuneet Munkkiniemessä 5 vuotta. Munkkiniemen parhaita puolia ovat luonnon läheisyys sekä sujuvat joukkoliikenneyhteydet. On upeaa, että ratikka ja meri ovat lähes takapihalla. Lapset voivat kävellä kotoa kouluun ja pienimmän päiväkoti on meidän kotikadullamme. Munkinseudulta löytyvät myös Helsingin parhaat kahvilat ja hyvä kirjasto. On mukavaa asua alueella, jossa lähes kaikki tuntevat toisensa."

Mitä paikkoja haluaisit esitellä Munkkiniemestä tuntemattomille vieraillesi?

"Seurasaari, Munkkiniemen merenrannat, kesällä meidän puukkari (puukioski)."

Mitä parannettavaa on mielestäsi Munkkiniemessä ja lähialueessa?

"Mielestäni tärkeimpiä asioita on huolehtia meidän merenrantojemme siisteydestä ja ympäristön tilasta. Toinen asia on alueen liikenneturvallisuus. Puistotien remontti pitää saada liikkeelle ja myös muita toimia tarvitaan jotta nykyistä turvallisempi liikkuminen on alueella mahdollista.

Lähiaikoina Munkkiniemen rannan viimetalvinen lumenkaatopaikka on herättänyt paljon huolta ja harmia. Eikä ihme, sillä se onkin ollut kovin ikävän näköinen mustine maineen, kivineen ja roskineen. Olen puhunut vastaavien virkamiesten kanssa ja siivous on luvattu hoitaa. Vaikka paikalle oli tarkoitus tuoda vain puhdasta lunta, ei lopputulos siltä näytä. Kaupungissa harmillisen yleinen roskaaminen näkyy myös lumikuormissa. On huolehdittava siitä, että ensi talvena aluetta ei käytetä lumenkaatopaikkana. Olen varmistanut että rantaviivaa siivotaan. On tärkeää, että yhdestä Helsingin parhaista uimarannoista ja alueen tärkeästä virkistysalueesta pidetään huolta."

Julkaistu

21.6.2011

Eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitus piti jättää eilisiltaan mennessä. Jätin ilmoitukseni jo hyvissä ajoin viime viikon lopulla. Kampanjasumma oli perinteisesti pieni verrattuna monen valitun ja valitsematta jääneen ehdokkaan kampanjaan. Kiitos tukijoukoille upeasta talkootyöstä, jota ei mikään raha voi korvata!

Vaalirahoitusilmoitukseni löytyy tästä linkistä.

Julkaistu

20.6.2011 MunkinSeutu

Monessa kodissa iloitaan parhaillaan kesästä ja lomasta, mutta myös kesätöistä. Kesätyön saaminen on ollut monen nuoren haaveena. Onnekkaimmat ovat löytäneet omansa. Kesätyön löytäminen on ollut vaikeaa, vaikka kesätyötä on arvioitu olevan tarjolla hieman enemmän kuin edelliskesänä.

Arvioiden mukaan kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat tänäkin vuonna yli 40 000 nuorta kesätyöntekijää. Helsingin kaupunki ottaa vuosittain noin 4300 kesätyöntekijää ja -sijaista. Kaupunkimme tukee erityisesti 16-17-vuotiaita kesätöiden saamisessa palkkaamalla tänä kesänä noin 1000 nuorta.

Kesätyö on tärkeää oppimista työn tekemiseen ja elämään, mutta se tuo myös tervetullutta lisärahaa nuoren menoihin. Moni säästää kesäansioita tuleviin opintoihin tai muihin tärkeisiin hankintoihin. Kaikissa perheissä ei kesätyöt kuitenkaan tuo helpotusta talouteen.

Useissa toimeentulotukea saavissa perheissä on ollut ikävä yllätys se, että nuoren kesäansiot ovat vähentäneet suoraan perheen saamaa toimeentulotukea. Onpa joissain tapauksissa myös nuoren saama pieni stipendi vähennetty toimeentulotuen määrästä. Tämä on lain hengen, mutta vieläkin enemmän kaiken kohtuuden ja järjen vastaista. Nuoria on kannustettava toimeliaisuuteen ja yritteliäisyyteen, hankkimaan kesätöitä ja tekemään työtä, eikä lapsella ole velvollisuutta elättää perhettään. Siksi lasten ansioita kannattaa ja pitää katsoa toimeentulotuen osalta järkevästi.

Kokemukset työelämässä kannustavat nuoria opinnoissa ja auttavat ohjautumaan sopivalle alalle. Talousahdingossa olevat kunnat tekevät karhunpalveluksen itselleen ja nuorilleen, jos he kovalla kädellä rankaisevat toimeentulotukea saavien perheiden nuoria työstä.

Oli tervetullutta, että Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti taas kesän korvilla kunnille, että lain mukaan lapsen vähäiset kesäansiot eivät vähennä perheen toimeentulotukea. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan osa kunnista on korjannut käytäntöjään. Olen tyytyväinen siitä, että saamieni tietojen mukaan meillä Helsingissä ministeriön ohjeistusta noudatetaan.

Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen opiskelu- ja työpaikkaan. Nuorten saama kokemus käytännön työelämästä on nuoren oman elämän, mutta myös Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. On tärkeää kannustaa yrityksiä ja julkista sektoria olemaan näissä talkoissa täysillä mukana tarjoamalla nuorille kesätöitä sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja.

Kirjoittaessani tätä kolumnia Säätytalon hallitusneuvottelut jatkuvat jatkotunnustelujen jälkeen samalla kokoonpanolla, ns. sixpackilla. Meidän päättäjien tärkein tehtävä on saada aikaan toimintakykyinen hallitus. Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Meille helsinkiläisille on elintärkeää, että tuleva hallitus jatkaa metropolipolitiikkaa ja ymmärtää, että Helsingin ja helsinkiläisten hyvinvointi on myös koko maan etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä.

Toivotan kaikille Munkinseutu-lehden lukijoille hyvää kesää!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tänään olemme kokoomuksen eduskuntaryhmä ja kokoomuksen puoluevaltuusto yhdessä ja yksimielisesti päättäneet osallistua Jyrki Kataisen hallitukseen. Kokoomuksen kenttäväki antoi vahvan tukensa uudelle hallitukselle ja meidän neuvottelijoiden tekemälle työlle. Hallituksen uusi ohjelma on saanut ansaitusti niin ruusuja tai paremminkin ruiskukkia kuin risujakin.

Neuvotteluprosessissa alusta loppuun mukana olleena voin sanoa, että kyllä ne ruiskukat kasvavat siellä risujen seassa. Ohjelmassa näkyy kokoomuksen kädenjälki ja siellä on meidän keskeiset tavoitteemme. Yhtälailla ohjelmassa on asioita, joita en siellä haluaisi olevan. Totta kai, kun hallituksessa on kuusi puoluetta, ohjelma ei ole sellainen, kuin se olisi, jos kokoomus sen yksin kirjoittaisi.

Ohjelmassa on paljon Suomen tulevaisuutta rakentavia rakenteellisia uudistuksia, joita ei olisi mahdollista kaikissa kokoonpanoissa eikä varsinkaan keskustan kanssa tehdä. Yksi keskeinen ja hyvinvointipalveluiden kannalta välttämätön on kuntauudistus. Itselleni ja meille helsinkiläisille välttämätöntä oli se, että hallitus vahvistaa metropolipolitiikkaa. Helsinki on koko Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturi.

Iloita voi, että sivistys- ja koulutuspolitiikassa kokoomuksen luoma linja jatkuu sovittujen tavoitteiden osalta. Voimavaroissa näkyy vasemmiston linjat ja leikkauksien kova kohdentuminen jopa sydäntä raastavalla tavalla. Onneksi osa leikkauksista saadaan kokoamalla rakenteita laadukkaammiksi kokonaisuuksiksi ja tämä koskee aivan erityisesti ammattikorkeakoulujen rönsyileviä yksiköitä.

Riemunaiheita riittää: Ikivanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelujen lainsäädännön valmistelu ja hallinto siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Se on lasten etu. Mikä tärkeintä, aloittamani perusopetus paremmaksi pop-ohjelma jatkuu. Tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Tavoite on myös vahvistaa koulujen kerhotoimintaa ja aamu- ja iltapäivähoitoa.

Kokoomuslaisen talouspolitiikan peruslinja jatkuu. Kokoomuksen keskeisen tavoitteen mukaisesti työn verotusta kevennetään talouskasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi. Tämän lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu vahvoja panostuksia perusturvaan. Näin huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Pitkään odotettu vanhuspalvelulaki säädetään ja turvataan ikäihmisten mahdollisuudet hyvään hoivaan.

Työn verotusta kevennetään yhteisöveroa alentamalla sekä huolehtimalla siitä, että palkkatulon verotus ei kiristy missään tuloluokassa. Pienituloisen työn verotusta kevennetään, jotta työn vastaanottaminen tulee kannattavammaksi. Työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Hallitus on varautunut keventämään tuloverotusta vielä enemmän, jos Suomeen syntyy kilpailukykyä edistävä työmarkkinaratkaisu. Työtä arvostavassa veropolitiikassa näkyvät erityisesti ruiskukat ja se on jokaisen suomalaisen etu.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ja toimia valtion velkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Velkaantumista ja julkisen talouden kestävyyttä seurataan vuosittaisilla tarkastuksilla. Lisätoimilla varmistetaan tarvittaessa se, että velkaantuminen pysäytetään ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus kyetään turvaamaan.

Tilanne on poikkeuksellisen haastava niin poliittisesti kuin taloudenkin osalta. Tämän hallituksen vaihtoehtoja nykyisessä uudessa poliittisessa tilanteessa, jossa vaalien suurin voittaja perussuomalaiset eivät ole valmiita hallitusvastuuseen, ovat vain vasemmiston johtama kansanrintama tai se, että ei ole hallitusta ollenkaan sekä sitä myöten uudet vaalit. On hyvä, että on hallitus, ja on hyvä, että on hallitus, jossa kokoomus on pääministeripuolueena mukana.

Sixpack-hallitus on suomalaista pragmatismia ja yhdistävä tekijä on halu kantaa vastuuta. Tuskin missään muussa maassa moinen kokoonpano voisi olla mahdollinen. Yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista, jos mitä, tarvitaan vaikeassa tilanteessa. Hallitusohjelmaan kannattaa tutustua ja sitä kannattaa tutkia ennekuin alkaa hutkia. Olennaista on todeta se, että nyt vasta työ alkaa. Se, miten kokoomuksen arvot näkyvät tulevissa päätöksissä on kiinni meistä kokoomuslaisista tekijöitä. Hihat on kääritty!

Julkaistu

13.6.2011 Verkkouutisten blogi

Monessa kodissa iloitaan parhaillaan kesästä ja lomasta, mutta myös kesätöistä. Kesätyön saaminen on ollut monen nuoren haaveena. Onnekkaimmat ovat löytäneet omansa. Kesätyön löytäminen on ollut vaikeaa, vaikka kesätyötä on arvioitu olevan tarjolla hieman enemmän kuin edelliskesänä.

Arvioiden mukaan kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat tänäkin vuonna yli 40 000 nuorta kesätyöntekijää. Helsingin kaupunki ottaa vuosittain noin 4300 kesätyöntekijää ja -sijaista. Kaupunkimme tukee erityisesti 16-17-vuotiaita kesätöiden saamisessa palkkaamalla tänä kesänä noin 1000 nuorta erilaisiin avustaviin tehtäviin. Työpaikat ovat kuitenkin kiven alla: hakemuksia nuorten kesätöihin tuli tänä vuonna yli 30 000. Yhteensä kesätöitä Helsingin kaupungilta haki lähes 50 000.

Kesätyö on tärkeää oppimista työn tekemiseen ja elämään, mutta se tuo myös tervetullutta lisärahaa nuoren menoihin. Moni säästää kesäansioita tuleviin opintoihin tai muihin tärkeisiin hankintoihin. Kaikissa perheissä ei kesätyöt kuitenkaan tuo helpotusta talouteen. 

Useissa toimeentulotukea saavissa perheissä on ollut ikävä yllätys se, että nuoren kesäansiot ovat vähentäneet suoraan perheen saamaa toimeentulotukea. Onpa joissain tapauksissa myös nuoren saama pieni stipendi vähennetty toimeentulotuen määrästä. Tämä on lain hengen ja vieläkin enemmän kaiken kohtuuden ja järjen vastaista. Nuoria on kannustettava toimeliaisuuteen ja yritteliäisyyteen, hankkimaan kesätöitä ja tekemään työtä, eikä lapsella ole velvollisuutta elättää perhettään. Siksi lasten ansioita kannattaa ja pitää katsoa toimeentulotuen osalta järkevästi. Kokemukset työelämässä kannustavat nuoria opinnoissa ja auttavat ohjautumaan sopivalle alalle. 

Oli tervetullutta, että Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti taas kesän korvilla kunnille, että lain mukaan lapsen vähäiset kesäansiot eivät vähennä perheen toimeentulotukea. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan osa kunnista on korjannut käytäntöjään. Kunnilla on kuitenkin valta käyttää harkintaa myöntäessään toimeentulotukea ja ministeriön ohjeet ovat suosituksia. Kannustan kaikkia kuntia arvioimaan toimeentulotukikäytäntöjään ja ottamaan huomioon ministeriön ohjeet. Kunnat tekevät karhunpalveluksen itselleen ja nuorilleen, jos he rankaisevat toimeentulotukea saavien perheiden nuoria työstä. Olen tyytyväinen siitä, että saamieni tietojen mukaan meillä Helsingissä ministeriön ohjeistusta noudatetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla uudet toimeentulotuen ohjeet, jotka ovat lähdössä lausuntokierrokselle. Käyttöön ne saadaan todennäköisesti syksyllä. Tarkemmat ohjeet ovat tarpeen, koska kunnilla on hyvin erilaisia käytäntöjä kesätöiden vaikutuksesta perheen toimeentulotukeen, ja ne asettavat perheet täysin eriarvoiseen asemaan. Kannustan ministeriötä pohtimaan olisiko syytä määritellä vähäisten tulojen euromääräinen raja, jotta eri puolella Suomea asuvien nuorten kohtelu olisi tasavertaista. Euromäärä ei ole rajanvetona toimeentulotuessa yksinkertainen eikä yksiselitteinen ratkaisu, mutta sekin vaihtoehto on syytä perusteellisesti katsoa uusia ohjeita valmistellessa.

Uuden hallituksen ja ministerin on myös syytä pohtia onko toimeentulotukilaissa korjaamisen tarvetta. Olennaista on, että viimesijainen toimeentulotuki on sellainen, että se ei syrjäytä lapsia ja nuoria, vaan tukee perhettä ja nuorta aktiivisuuteen, opiskelemaan ja työn tekemiseen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden ja toiminnan turvaaminen sekä talouskasvun varmistaminen edellyttävät, että jokaisella nuorella on mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen opiskelu- ja työpaikkaan. Tämä on tärkeää ennen kaikkea nuoren oman elämän, mutta yhtälailla Euroopan nopeimmin ikääntyvän Suomen tulevaisuuden kannalta. Opintojen aikana luodut yhteydet työelämään ovat nuorille kullanarvoisia. On tärkeää kannustaa yrityksiä ja julkista sektoria olemaan näissä talkoissa täysillä mukana tarjoamalla nuorille kesätöitä sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Oli ilahduttavaa lukea, että Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan lähes neljännes yrityksistä palkkaa tänä kesänä enemmän kesätyöntekijöitä kuin viime kesänä.

Nuorten saama kokemus käytännön työelämästä on tärkeää pääomaa nuoren koko elämän varrelle.

Julkaistu

Blogi 10.6.2011

Tänään kuulimme jo odotetun uutisen: sixpack jatkaa Säätytalolla maanantaina muodostaakseen Suomeen toimintakykyisen enemmistöhallituksen. Uskon siihen, että niin elämässä kuin politiikassa kaikelle tapahtuneelle on tarkoituksensa. Niin oli myös neuvottelutauolla ja jatkotunnusteluilla.

Hallitustunnustelija Katainen kävi viikon aikana läpi erilaisia vaihtoehtoja ja avainkohdaksi muodostui se, etteivät perussuomalaiset suostuneet minkäänlaiseen hallituspohjaan. Perussuomalaisia ei saatu millään ilveellä kantamaan hallitusvastuuta. Ei pihdeillä eikä imukupeilla saatu syntymään hallitusta johon Soini joukkoineen olisi suostunut tulemaan.

Jatkotunnustelujen aikana kävi täysin selväksi, ettei perussuomalaisia saada minkäänlaiseen hallitukseen. Pettymys on varmasti monelle suuri, kun suurin vaalivoittaja perussuomalaiset ei ollut valmis kantamaan vastuuta.

Perussuomalaisten selitys EU-kantojen yhteensovittamattomuudesta ei osu eikä uppoa. EU-politiikassa heille oltiin jopa valmiudessa antaa erivapaudet. Soinin linja "my way or highway" johtaa siihen, että muut puolueet linjaavat jatkossa Suomen tulevaisuutta ja myös EU-politiikkaa. Jos politiikassa haluaa vaikuttaa, pitää olla valmis yhteistyöhön ja tekemään myös kompromisseja. Sitä politiikka monipuoluejärjestelmässä on.

Keskustan valmius kantaa vastuuta hallituksessa kovan vaalitappion jälkeen ansaitsee kiitokset. Uskon, että Keskusta kiritti ja auttoi hallituksen muodostamisessa. Se oli isänmaallinen teko. Keskustalle hallituskynnykseksi nousi se, että perussuomalaisia ei saatu mukaan hallitukseen.

Neuvottelut jatkuvat Säätytalolla ensi viikolla. Säätytalolle saapuvat kuusi puoluetta, Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja KD.

Tauko on tehnyt varmasti tehtävänsä myös hallitukseen osallistuvien puolueiden osalta. Kataisen arvio siitä, että edellinen epäonnistunut yritys tiivisti rivejä osuu toivottavasti oikeaan. Vastuunkantoa pitäisi olla nyt enemmän.

Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

On ilo palata viimeistelemään hyvin pohjustettu hallitusohjelma. Ensi viikon tärkein tehtävä meillä Kokoomuksen hallitusneuvottelijoilla on saada perjantaihin mennessä Suomelle toimintakykyinen ja tulevaisuuteen katsova enemmistöhallitus.

Julkaistu

Blogi 3.6.2011

Eilisen vapaapäivän jälkeen olin taas eduskunnassa katsomassa posteja ja poliittista tilannetta. Vein myös eduskuntaan pitkissä hallitusneuvotteluissa kertyneet mittavan kokoiset paperimapit. Eduskunnassa ei ollut virallisia kokouksia, mutta hallituspohdinnat olivat siirtyneet osin hetkeksi eduskuntaan.

Viisivuotias Miro oli mukanani. Olen niin monta kertaa luvannut näyttää hänelle eduskuntaa, mutta aina on tullut jotain, joka on estänyt vierailun. Tämänpäiväinen vierailu oli onnistunut. Kävimme tapaamassa Miron lempipoliitikkoa, joka on tietenkin puhemies Ben Zyskowicz. Tapasin myös pääministerin ja ajelin Miron kanssa eduskunnan pitkässä yhdyskäytävässä potkulaudoilla.

Takana on vapaapäivä ja 13 päivää hallitusneuvotteluja. Säätytalon neuvottelujen epäonnistuminen oli suuri pettymys. Hallitusneuvottelut kaatuivat, koska yhteistä luottamusta, tahtoa ja näkemystä ei syntynyt. Ilman niitä ei synny myöskään toimintakykyistä hallitusta. Ei syntynyt rakkaus-, järki- eikä pakkoavioliittoa. Eteenpäin menemisen sijaan otettiin SDP:n kanssa takapakkia.

Hallitustunnustelija Katainen jatkaa hallitustunnusteluja neljän puolueen kesken ja kysyy Keskustan ja Perussuomalaisten suostumusta liittyä neuvotteluihin. Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Meille helsinkiläisille on elintärkeää, että tuleva hallitus jatkaa metropolipolitiikkaa ja ymmärtää, että Helsingin hyvinvointi on myös koko maan etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä.

Eduskuntaryhmämme seuraava kokous järjestetään tiistaina ja silloin käymme läpi hallitustunnusteluiden tilannetta. Samana päivänä kokouksemme jälkeen ryhmämme puheenjohtaja Ravi on kutsunut eduskuntaryhmien puheenjohtajat eduskuntaan keskustelemaan hallitustunnusteluiden tilanteesta. Tiistaina ratkennee varmasti monta asiaa. Yhteistyön rakentajia ja vastuunkantajia tarvitaan. Ilman heitä ei synny toimintakykyistä hallitusta.

Julkaistu

1.6.2011 KaupunkiSanomat

Vaalit olivat monin tavoin yllätykselliset, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika. Hallitusneuvotteluissa tarvitaan suomalaista sisua ja ponnistuskykyä. Tätä kolumnia kirjoittaessani ovat neuvottelut kestäneet lähes viikon. On ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.

Hallitusneuvotteluissa on tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Keskiviikkona 25.5. eduskunnassa hyväksyttiin Portugalin tukipaketti. Monet ovat ihmetelleet, miksi Euroopan rahoituskriisistä ja Portugalin tilanteesta puhutaan niin paljon, kun pitäisi kantaa huolta suomalaisten asioista, esimerkiksi terveydenhuollon laadun parantamisesta ja hoitojonojen lyhentämisestä. Paljon on meillä Suomessa ja Helsingissä tehtävää, jotta täällä olisi kaikenikäisten hyvä asua ja elää. Miksi sitten toisen EU-maan tukeminen lainoilla ja takauksilla on Suomelle niin tärkeää?

Maamme vaurastuminen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvinvoinnistamme tulee viennistä. Viennistämme taas yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoittaa sitä, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, menee myös Suomella hyvin. Sama toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Totuus on, että kun vienti ei vedä, meille Suomeen syntyy työttömyyttä.

Portugali tarvitsee ulkopuolista tukea, sillä se ei muuten selviä kesäkuussa erääntyvistä miljardiveloistaan. Pyrimme lainatakauksilla ennaltaehkäisemään talouskriisin leviämisen muihin maihin. Jos Portugali ajautuu kassakriisiin, on mahdollista, että se romuttaisi myös Espanjan talouden. Herkässä markkinatilanteessa on vaarana syntyä kierre, jonka lopputuloksena saattaisi olla koko euroalueen syvä taloudellinen lama. Portugalin auttamisessa on siis kyse koko euroalueen, eli myös Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta.

Ei Portugali kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta vaikka tukea saavatkin. Portugalin lainaohjelmalla on tiukat ehdot. Portugali joutuu mm. myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiristämään verotusta ja varmistamaan pankkijärjestelmänsä vakavaraisuuden.

Suomen tuki holtittomasti talouttaan hoitaneiden kriisimaiden auttamiseen ei perustu solidaarisuuteen, vaan peruste on Suomen ja suomalaisten etu. On kylmästi arvioitava mikä vaihtoehto on suomalaisille pienempi paha. Auttamatta jättäminen olisi ollut suurempi paha kuin auttaminen. Lainojen ja takauksien tavoitteena on turvata suomalaiset työpaikat ja suomalaisten hyvinvointi. Ilman talouden vakautta työpaikat eivät säily. Ja ilman vahvaa taloutta ei saada riittävästi verotuloja hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden turvaamiseen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi