fbpx Siirry sisältöön

Pääministeri Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain viime torstain A-talkissa. Pääministeri ei näe tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Pääministerin Marinin puheet herättivät vakavan huolen siitä, ettei vanhusten kotihoidon vaikeaa tilannetta eikä ikäihmisten arkea ole hallituksessa ollenkaan ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja. Vetoan hallituksen ministereihin, että he voittaisivat vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisivat sen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan senioreiden kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.  

Seniorit ovat hyvin moninainen joukko. Ikävuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaankin vaihtoehtoja. 

Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itse valitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä.

Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennyksen on viisasta olla osana keinovalikoimaa. Hallituksen on syytä kuulla senioreita. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja korotettua vähennystä senioreille.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormittuneita. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Koronaepidemian aikana moni omaishoitoperhe on jäänyt täysin ilman tukea. Omaishoitoperheiden kanssa on yhdessä rakennettava toimi­van hoivan kokonaisuutta, joka ennalta­ehkäisee omaishoitajan kuormittumista ja uupumista, sekä varmistaa hyvän hoivan. Superkotitalousvähennys on tärkeä lisä keinovalikoimaan. 

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin ilman mitään apua ja tukea. Koronaepidemia ja monin osin liian kategoriset yli 70-vuotta täyttäneiden ihmisiä koskevat suositukset ovat entisestään lisänneet  uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä. 

Lakialoitteeni senioreiden superkotitalousvähennyksestä oli eduskunnan käsittelyssä ennen joulua.  Eduskuntaryhmämme esitti  jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

On vakava tosiasia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon jo valmiiksi  kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entistä suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja.  Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Toimia on tehtävä viipymättä, ihmisiä ei saa jättää yksin. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

00102 Eduskunta

Tel. +358 50 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

https://www.facebook.com/sarkomaasari/
http://fi.linkedin.com/in/sari.sarkomaa

Itämertamme ja vesistöjämme on suojeltava vuoden ajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Me kaikki tiedämme, että mereen kaadettu jäte ja roskat kelluvat kaupunkilaisia vastaan viimeistään keväällä. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan.

Likaisen lumen kaataminen mereen on ollut Helsingin häpeätahra, jonka ratkaisua olen osaltani vuosien varrella monin tavoin vauhdittanut.

Intohimoisen Itämeren suojelijana jätin viime marraskuussa lakialoitteen, jossa nykyinen Helsingin harjoittama massiivinen likaisen lumen kaataminen mereen tulee kielletyksi ympäristönsuojelulain perusteella. Aloitteellani kiritän kotikaupunkiani ripeästi etsimään kestävän ratkaisun saastuneen lumen mereen ajamiseen. Helsingissä mereen päätyy lumen mukana normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa ja arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia. Koronakiireiden takia ei lakialoite ole vielä ollut istuntokäsittelyssä. Toivon, että parin viikon sisällä eduskunta pääsee lakialoitteestani ja samalla laajemmin Itämeren suojelusta keskustelemaan.

Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Helsingissä erillistä kieltoa ei ympäristönsuojelumääräyksissä toistaiseksi ole ollut.

Kööpenhaminassa ja Oslossa kiellot perustuvat muun muassa lumen mukana kulkeutuvista haitta-aineista tehtyihin tutkimuksiin tai selvityksiin, kaadon aiheuttamaan roskaantumiseen.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Ruotsissa siis likaantunut lumi luokitellaan jätteeksi. Helsingin kaupungin valtuusto on tehnyt päätöksen, että lumenkaadolle etsitään vaihtoehto. Näin ei ole vielä tapahtunut.

Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Me kaikki tiedämme, että mereen kaadettu jäte ja roskat kelluvat kaupunkilaisia vastaan viimeistään keväällä. 

Eduskunnan vesiensuojeluryhmän voimin vauhditimme ympäristöministeriötä tarttumaan asiaan ja etsimään valtakunnallisen ratkaisun tilanteeseen, jossa saastunutta lunta kaadetaan mereen ja vesistöihin. Harmillisesti selvitys viipyi mutta valmistui vihdoin  viime lokakuussa. Siinä todettiin, että ongelma Suomessa on vain Helsinki eikä toimiin siksi ryhdytä. Muut selvityksessä tarkastellut kunnat ovat kieltäneet lumen mereen ajon ympäristönsuojelumääräyksillä.

Ministeriö esitti lumen mereen kaatamisen ympäristövaikutusten hallitsemiseksi ennen valtakunnallista lainsäädäntöä paikallisia keinoja. Esille nostettuja keinoja olivat merellä sijaitsevan lumenvastaanottopaikan muuttaminen ympäristöluvanvaraiseksi ja seurantavelvoitteiden asettaminen hallitsemaan toiminnan aiheuttamia roskaantumisongelmia. Nämä vähintään pitäisi ottaa käyttöön ja ripeästi. Ympäristöministeriö seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä Helsingissä. Ympäristöministeriö harkitsee lainsäädäntömuutoksiin ryhtymistä uudelleen, kunhan saadaan Helsingin kaupungin toimista ja niiden tehokkuudesta tietoa.

ELY-keskus on valmistelemassa lausuntoa siitä, tarvitaanko Helsingin lumenkaatopaikalle ympäristölupahakemusta. Työ on ollut käynnissä muutaman vuoden ja se pitäisi nyt saada päätökseen. Jos lupaa edellytetään, luvan myöntää sitten aluehallintovirasto, jos myöntää.

Helsingin ympäristöjohtaja on kertonut julkisuuteen, että Helsingin kaupungilla ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia luopua kaatamisesta mereen. Lyhyet kuljetusmatkat aiheuttavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä häiriötä, ruuhkautumista ja melua tiiviisti asutussa kantakaupungissa. Kaupungilla on käynnissä myös lumen käsittelyn innovaatiopilotti, jossa kokeillaan erilaisia teknologioita lumen kaadon ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lumen mereen kaadon kielto on tulossa enemmin tai myöhemmin. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun etsimisessä. Ratkaisun on oltava sellainen, että lumisena talvina teiden puhdistaminen sujuu. Kun kuussa on käyty ja muut Pohjoismaat saaneet asian ratkaistua kyllä Helsinkikin ratkaisun keksii.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Haluan olla mukana varmistamassa, että kotikaupunkiani kehitetään helsinkiläisiä ja sen eri asuinalueiden ääntä kuunnellen. Helsingin valtuustossa tarvitaan enemmän kuin koskaan vahvaa osaamista ja monipuolista kokemusta. Tarvitsemme yhteistyötaitoa, kykyä tehdä päätöksiä sekä sitkeyttä toimia helsinkiläisten parhaaksi. 

Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille turvallinen ja hyvä paikka asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Helsingin on oltava aivan jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Olen saanut poliitikon työni aikana tehdä paljon ja olla monessa mukana. Kun tulin valituksi ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1999 toimin myös kaupunginvaltuutettuna ja Helsingin ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Tuoreena kansanedustajana minut valittiin myös kokoomuksen varapuheenjohtajaksi varsinaisen puheenjohtajan ollessa Sauli Niinistö. Toimin varapuheenjohtajana useamman kauden ajan, jonka jälkeen johdin kaksi seuraavaa kautta kokoomuksen puoluevaltuustoa.  Eduskuntatyössä olen saanut työskennellä monessa tehtävässä ja myös opetusministerinä. Tällä hetkellä olen valtiovarainvaliokunnan jäsen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Sen minkä teen, haluan aina tehdä täydellä sydämellä ja asioihin paneutuen. Elämä on täynnä asioita, joissa olisi innostavaa ja tärkeää olla mukana, mutta kaikkeen ei ole mahdollista osallistua samaan aikaan. On viisautta osata priorisoida.

Elämäni kaikkein kiireisempinä vuosina päätin olla hakeutumatta kuntavaaliehdokkaaksi. Valtuustotyön tauon aikana olen tukenut Helsingin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaita heidän työssään ja vaikuttanut Helsingin asioihin vahvasti eduskunnasta käsin. 

Rakas kotikaupunkini Helsinki ja me helsinkiläiset olemme poikkeuksellisen isojen kysymysten edessä. Emmekä toki vähiten koronaepidemian vuoksi. Näen, että Helsingissä on edessä monin tavoin uudelleen rakentamista.

Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustaja työn lisäksi. Lupauduin kuntavaaliehdokkaaksi kokoomuksen mainioon ehdokasjoukkoon.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033.

Tärkeää on palaute, näkemykset ja toiveet, miten Helsinkiä haluaisit kehittää. Mikä on hyvää, mihin toivot korjauksia? Järjestän kuntavaalien tiimoilta Teams-etätapahtumia, joihin olet myös lämpimästi tervetullut.

Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

STuore Lääketietokeskuksen kysely paljasti, että vain puolella suomalaisista on rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

 Moni joutuu helposti tekemään useita aikaa vieviä yhteydenottoja, ennen kuin saa tarvitsemansa rokotustiedon, jos saa silloinkaan. 

Ihmisillä itsellään pitäisi olla vaivatta saatuvilla oikeat rokotustiedot. Ajantasaiset rokotustiedot terveydenhuollon henkilöstöllä voivat pelastaa ihmishenkiä monin tavoin. 

 Vanhentuneen paperisen rokotekortin ja muistikuvien sijaan digitaalinen rokotuskortti on fiksu kansanterveysteko. Rokotuskortista voisi tarkistaa omat tai lastensa rokotteet. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaisi myös tehosterokotteesta, joka monilta jää ottamatta. Se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa kuten on myös koronarokotteessa.  

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista.

Tein eilen hallitukselle kirjallisen kysymyksen kirittääkseni päätöstä rokotuskortin vaatimasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista.  Rokotuskorttia ovat vuosien varrella ehdottanut useampi taho. Toivon, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena toimiin ryhtymiselle.

Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotossa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo Omakannasta.

Digitaalisen rokotekortin rakentamisen lisäksi tarvitaan toimia, että terveydenhuollon ammattilaiset kirjaisivat rokotuksia koskevat tiedot potilastietojärjestelmiin yhtenäisellä tavalla. Haasteena ovat myös rokotetiedon kokoaminen eri potilastietojärjestelmistä ja eri tahoilla annetuista rokotteista, kuten punkkibussien rokotekirjauksista. Omien vanhojen rokotetietojen kirjaaminen järjestelmään on myös mahdollistettava. 

Ensi vuonna ministerinä aloittava eduskunnan rokoteryhmään kuuluva kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) on vahvasti kannattanut digitaalista rokotuskorttia. Toivon, että hän ensitöikseen laittaa asiaan vauhtia. 

Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi.

Asiantuntijoiden mukaan rokotteet monipuolistuvat lähitulevaisuudessa ja uusia rokotteita on tulossa muun muassa influenssaan, pneumokokkiin, vyöruusuun sekä moneen muuhun. Samoin rokotteille on tulossa erilaisia kohderyhmiä. Rokotuskortti olisi monelle suuri helpotus, koska aikuisten rokotukset ovat täysin jokaisen omalla vastuulla.

EU:n yhteinen, sähköisesti jaettava rokotuskortti olisi vaikuttava keino tehostaa niin koronan kuin muiden epidemioiden, sairauksien kuten tuhkarokon kurissa pitämistä ja ihmisten turvallisempaa liikkumista.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä mm kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä.

Tulevana uutena vuotena 2021 kaikkein eniten kiristyy pienituloisten verotus. Kiristyksiä on luvassa yhtälailla muiden palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen. Tämä paljastuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen laskelmista.

Moni elää paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. Ennestään piinaavan korkean verotuksen lisäkiristys leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä?

Vasemmistovihreän hallituksen hellimät veronkiristykset ovat vakava virhe, myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle.

Suomalaisten keskituloiset maksavat jo nyt monta prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Lisäansioista rangaistaan vieläkin ankarammin. Tästä piittaamatta hallitus laittaa kotitaloudet entistä tiukemmalle keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa.

Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tehdystä työstä  ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjen vastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla. 

Esitimme Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Esityksemme myötä palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen.

Esitimme myös hallituksen leikkauksen sijaan kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä kotitalousvähennyksen omavastuuosuuksien poistamista.

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisävero 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla.

Vaihtoehtobudjetissamme oli myös esitykset 120 000 uuden työllisen saamiseksi ja miljardin vähemmän velkaantumista. Toivon polku: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Taloudelle on annettava tilaa toipua. Valtion ei todellakaan tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta.

Vasemmistovihreä hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saisivat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. 

Useissa Eurooopan maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. Veroelvytys on nostettu menoelvytyksen rinnalle. Molempia tarvitaan myös Suomessa.

Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Kotitalousvähennystä nostettiin merkittävästi ja lisättiin myös siten ihmisten ostovoimaa sekä uusia työpaikkoja. Ilmeisen ideologisista syistä hallitus ajaa Suomea täysin toiseen ja aivan väärään suuntaan.

Suunnan muutosta tarvitaan. Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään.

Koronaepidemia on mullistanut maailmaa mutta se ei muutu, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut ja sosiaaliturva rahoitetaan työllä. Eikä se, että työttömyys on ihmiselle yksi elämän viheliäisimpiä ongelmia. Ensi vuodelle toivon hyvää yhteistyötä sen eteen, että suomalaisilla olisi työtä.

Työtäni kansanedustajana voi seurata vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tasavallan presidentti sanoi uuden vuoden puheessaan viisaasti: ”Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla”.

Kansalaisilta tulvii huolestuneita kysymyksiä rokotusten etenemisestä ja koronarokotteiden odotettua vähäisemmästä toimittamisesta Suomeen. Valtiovallan avoin ja oikea-aikainen tiedotus on nyt ensiarvoista.

Hallituksen aiemmin aktiivisen ja kiitetyn tiedottamislinjan on tärkeä jatkua eikä se saisi nyt lurpahtaa.

Suomalaisten on saatava tietoa toimista, joilla hallitus rokottamisen onnistumisen aikoo varmistaa. Nykyistä nopeampi rokotustahti on välttämätöntä ihmisten terveyden kuin maamme talouden kannalta. Päivittäin on rokotettava useita kymmeniä tuhansia, jotta urakka on kesään mennessä tehty. Kansalaisten henkisen kantokyvyn kannalta  tietoa tarvitaan  lisää. Myös eduskunnan aktiivinen informointi on olennaista.

Euroopan tasolla Suomessa on varsin vahva infra rokottaa. Meillä on neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskukset, sairaalat, kotisairaanhoito ja työterveyshuolto. Voimavarat on viisasta ja välttämätöntä valjastaa täysimääräisesti käyttöön. Ideologinen yritysten hylkiminen ei koronan torjumisessa ole varaa. Myös terveydenhuoltohenkilöstön kasvavassa rokotusurakassa on taakkaa hyvä jakaa.

Maamme rokotusstrategian ja ohjeistuksen on oltava toimiva ja avoimesti julki kerrottu. Tietoa rokotteiden saapumisesta maahamme,  Euroopan yhteishankinnan onnistumisesta ja muista rokotteiden saatavuuteen vaikuttavista toimista tarvitaan myös. Pitkittyneessä ja monille hyvin raskaassa epidemiatilanteessa on tärkeää, että kansalaiset saavat selkeät perustelut tehdyille päätöksille.

Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien  epävarma odotus saada koronarokotus on raskasta. Jokaisessa päivässä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta. Tietoa rokotusten etenemisestä tarvitaan myös alueilla helposti saatuville. Rokotukset ripeästi annettuna ovat ainoa tie ulos koronakurimuksesta. Koko kansan rokottaminen on iso urakka, joka vaatii hyvää johtamista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomalaisen keskituloisen palkansaajan ja eläkeläisen verotus on paljon kireämpää kuin esimerkiksi Ruotsissa tai muualla Euroopassa.

On kaupunkilaisjärjen vastaista, että tehdystä työstä ja lisätulojen hankkimisesta rangaistaan. On vakava virhe, että vasemmistovihreä hallitus kiristää valtion tulevan vuoden budjetissa entisestään piinaavan korkeaa verotustamme. 

Linkki videoon

Hallituksen linjaa on mahdoton ymmärtää. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Suomen suunnan on muututtava. Valtion ei tarvitse päättää kaikesta ihmisten puolesta.

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. 

Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. Jotta selviämme koronan aiheuttamasta talouden taantumasta, on hallituksen syytä kuulla asiantuntijoita. 

Työn ja eläkkeiden veronkiritys vaikeuttaa entisestään varsinkin kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppailevien helsinkiläisten arkea. Veronkiristys on myrkkyä työllisyyden ja talouden kasvulle. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. 

Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta.

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tuloveron kevennyksiä, joilla palkansaajille ja yrittäjille jäisi rahaa keskimäärin 500 euroa ja lapsiperheille lähes 700 euroa enemmän kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Eläkkeen saajat hyötyisivät kokoomuksen vaihtoehdosta yhtä lailla useampi sata euroa vuodessa hallituksen esitykseen verrattuna. 

Pidän lisäksi välttämättömänä, että eläkeläisiin epäoikeudenmukaisesti kohdistuvaan raippaveroon löydetään ratkaisu.

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisäveron 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla.

Korona on muuttanut paljon asioita mutta ei sitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Työllä maksetaan myös koronan takia otettavat velat. Yritykset, kunnat ja ihmiset on autettava yli koronaepidemian, mutta velkaan ja tukiin ei voi tulevaisuutta rakentaa.

Suomi ei pelastu velkarahalla julkisia menoja nostamalla vaan hyvinvointi tulee siitä, että maassamme on elinvoimaisia ja työpaikkoja luovia yrityksiä. Siksi työn tekeminen, yritystoiminnan pyörien vauhdittaminen ja ihmisten ostovoiman vahvistaminen on kestävää ja reilua politiikkaa. 

Hallitus teki virheen leikatessaan kotitalousvähennystä ja samalla ihmisten ostovoimaa. Esitämme vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen merkittävää korotusta ja senioreille omaa superkotitalousvähennystä.

Korotetun kotitalousvähennyksen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennys tuo arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Iloa joulun odotukseen toivottaen 

Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
kolmen nuoren äiti
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

”Onko taas uuden yliopiston perustamisen paikka?” Kysymyksen esitti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko keskustaväelle pitämässään puheessaan. Puheenvuoro herätti paljon kysymyksiä, eikä syyttä.

Menestyäksemme on meidän suomalaisten tavoiteltava kansainvälisesti kilpailukykyistä korkeakoulutusta ja tieteen tekemistä. Ministeri Saarikko on eksynyt täysin harhapoluille antaessaan ymmärtää, että hallitus harkitsee korkeakoulujemme rahoituksen laittamista siltarumpupolitiikan pelinappulaksi. Puheenvuoro on valtavan huolestuttava tiedeministerin suusta kuultuna. 

Toivottavasti Saarikon puheet eivät ennakoi hallituksen tulevia ratkaisuja. 

Onko ponnekas puheenvuoro korkeakoulutuksen voimavarojen hajasijoittamisesta koko vasemmistovihreän hallituksen linja? Hallituksen ja tiedeministerin etunenässä on syytä selkeyttää, mitä lausunnon takana piilee. Joko irtisanoutua tai kertoa mistä lausunnossa on oikeasti kyse. Hallituksen on syytä selkeyttää korkeakoulupoliittista linjaansa, jotta maamme korkeakoulut saavat työrauhan. 

On mahdoton nähdä miten ministeri Saarikon puheenvuoro palvelisi Suomen etua ja maamme tavoitetta nostaa osaamisen sekä tieteen tasoa. Tiedeministeriltä on lupa odottaa tieteen ja opetuksen laadun puolesta puhumista ja tekemistä.

Tärkeää tekemistä tiedeministerillä riittää. Tervetulleisiin korkeakoulujen lisäaloituspakkoihin on rahoitusta vain vuosille 2020-2021. Korkeakoulut ovat huolissaan, että puuttuvat eurot pakottavat tinkimiseen laadusta. Jo nyt korkeakoulujen henkilökunta on kovilla ja koronan aiheuttamat poikkeustoimet opetuksessa ovat lisänneet kuormitusta entisestään. 

Tutkimusmäärärahaa on nykyisen hallituksen toimesta korotettu kertaluontoisesti, mutta vakinaiset budjettikehykseen mahtuvat ratkaisut viipyvät. Suomen TKI-menojen BKT-osuuden nosto 2,7 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 on tärkeä tavoite. Vielä vakinaisia merkittäviä lisäpanostuksia ei ole tehty, vaikka hallitus on jakanut rahaa poikkeuksellisen runsaasti lukemattomiin muihin julkisiin menokohteisiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Nostin kyselytunnilla esille vahvan huoleni. Helsinki joutuu sote-uudistuksessa ryöstön kohteeksi. Helsingille luvattu erityisasema vääristyy sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi. Tilalle saamme uutta hallintoa, uudet vaalit, maakuntaveron ja ison riskin palveluiden heikkenemiseen. Hallituksen sote on vaarassa kurjistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä helsinkiläisten palvelut.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat kuusinkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus esittää helsinkiläisille leikkauksia. Kyselytunnilla kysyin miksi? Kysyin kuinka hallitus, kuinka helsinkiläiset ministerit ja kansanedustajat selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille?

Keskustelussa ministeri Kiuru antoi ymmärtää, että kaikki saavat lisää rahaa. Istuntosali kohahti. Tosiasiassa Helsingin rahoitusta leikataan mittavasti. Hallituksen maakuntauudistus pakottaa leikkaamaan helsinkiläisten palveluista yli 40 miljoonaa euroa. Esitys vastaa kokoluokaltaan 700 sote-ammattilaisen työmäärää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Helsingin ei tarvitse liittyä osaksi muita maakuntia tai sote-alueita. Helsinki saa itse tuottaa palvelut. Tosin kaupunginvaltuutetut eivät saa enää päättää sote-palveluista. Tilalle tulee maakuntavaalit, joissa valitaan maakuntavaltuutetut, jotka päättävät sote-palveluista. Perusteluita sille, että tämä parantaisi palveluja ei ole.

Ikävä kyllä erityisasema näyttää tarkoittavan vain erityisasemaa maksaa enemmän. Samaa tarkoittaa tuleva maakuntavero: lisää veronkiristyksiä. Helsinkiläisten palveluihin tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti. Ensinnäkin Helsingissä sote-palveluissa asukaskohtainen rahoitus vähenisi jopa 13,5 prosenttia.

Toiseksi leikattaisiin Helsingin kaupungin toimintaan tarkoitettua muuta rahoitusta. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Kuultuamme asiantuntijoita johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin teimme aloitteestani kirjallisen kysymyksen soten rahoituksen valuvioista. Valtavan kritiikkivyöryn myötä hallitus teki pienen korjausliikkeen, mutta ongelmat säilyivät.

On päivän selvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan Helsingin elinkeinopolitiikan edellytyksiä, kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Helsingiltä ja Uudeltamaalta yhteensä on edelleen lähdössä sote- rahoitusta yli 300 miljoonaa euroa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Leikkauksesta HUS:n osuus olisi ainakin 100 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS:n erikoissairaanhoidosta. On päivän selvää, että esitys on kestämätön. Rahoituksen rapautuminen olisi isku yhdenvertaiselle erikoissairaanhoidolle. Leikkaus näkyisi välittömästi potilaille hoitojonoina.

Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva.

Maan hallituksen, eduskunnan ja Helsingin on kaikin tavoin tehtävä toimia, etteivät ihmiset jää ilman palveluja. Hallituksen on syytä ottaa opiksi kaatuneista sote-esityksistä ja keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt yhdenvertaiset palvelut.

Julkaisimme tänään Jonoista hoitoon! Kokoomuksen keskustelualoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Siinä vastataan, miten ihmisten näkökulmasta saadaan nykyistä paremmat palvelut. Mallin, joka ei romuta kuntia eikä kurjista kaupunkeja. Turvaisimme vahvat järjestäjät ilman maakuntia. Antaisimme ihmisten vaikuttaa omiin palveluihin. Pitäisimme huolta sote-ammattilaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä ihmisille käteen euroja niin, että siitä riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Kotitalousvähennys lisää ihmisten ostovoimaa. Sen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennys tuo perheiden arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta. Hallituksen tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen oli iso virhe, joka kutisti ostovoimaa entisestään. Leikkaus kiristää kotitalouksien verotusta lähes 100 miljoonalla eurolla.

On vakavaa, että maan hallitus, ei näytä täysin ymmärtävän, että Suomeen on luotava uutta työtä ja yrittäjyyttä. Koronaepidemian kutistaessa taloutta ja kuormittaessa ihmisten arkea on kotitalousvähennyksen korottaminen ja uudistaminen viisas täsmätoimi.

Eduskuntaryhmämme ehdottaa, että kotitalousvähennystä nostetaan nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luovutaan ja vähennyksen kattoa korotetaan 5 000 euroon saakka. Näin yhä useampi suomalainen voisi hankkia arkeansa helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennyksen käyttäjistä 40 prosenttia on senioreita. Hallituksen tekemä leikkaus kolahti erityisen kipeästi eläkeläisten kukkaroon ja arkeen. Eläkeläisten mahdollisuutta saada apua kotiin on lisättävä, ei vähennettävä.

Ikäihmisten asumista omassa kodissaan on tuettava niin pitkään kuin se on ihmisen oma toive ja turvallista. Esitämme senioreiden superkotitalousvähennystä, yli 75-vuotiaille 70 prosentin kotitalousvähennystä arjen tueksi.

Palvelujen ostoon esitämme enintään 1 200 euron vuosittaista tukea eläkeläisille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Pienituloisille eläkeläisille supervähennys olisi suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä, joka loisi nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää.

Supervähennys olisi lisäturva myös omaishoitajalle, joista moni on jäänyt koronan myötä yksin ilman apua. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on kyse myös siitä, että palveluiden kehittämisessä ymmärretään, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleva joukko ihmisiä.

Superkotitalousvähennys perustuu Sitran vuonna 2015 julkaisemaan Kotitalousvähennys arjen tukena – raporttiin. Malli on Sitran laskelmien mukaan kustannusneutraali valtiontaloudelle sen tuomien lisäverotulojen takia. Lisäksi kotiin ostetut, itsevalitut palvelut vähentävät ja siirtävät useimmiten muiden raskaimpien palveluiden käyttöä.

Esittelin viime viikolla eduskunnassa kotitalousvähennystä uudistavan lakialoitteeni. Esitys on hallituksen käytettävissä. Nostin kotitalousvähennyksen esille taas kerran myös kyselytunnilla. 

Viime torstaina kyselytunnilla kysyin pääministeri Marinilta, miksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä? Olen samaa kysynyt toistuvasti. Tähän asti vastaukset ovat olleet hyvin kielteisiä, mitä ei voi kuin ihmetellä. 

Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet. EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja tulotasoa. Arjen helpottaminen hankkimalla kotiin palveluja on Suomessa kireän verotuksen takia kallista ja vain harvojen ulottuvilla.

Ruotsissa demarivetoinen hallitus toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset. Lisäksi kotitalousvähennys nostetaan noin 7 000 euroon.

Vähennyksen kasvattamisen odotetaan elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan talouteen.

Mikä vaikutus sillä voisikaan olla ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös ilmastokestävä suunta ja viisas koronaelvytystoimi.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. 

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram