fbpx Siirry sisältöön

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta.

Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia.

Hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnan instituutioihin: ”kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa”.

Tästä huolimatta Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on paljon. Hallitus käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri epäkohta, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:an koskevaa asetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi.

Hallitus valmistelee juuri sosiaaliturva- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. Olen kannustanut Marinin hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun.

Hallituksen käynnistämään tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pidän välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lakiin kirjataan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle taholle samanlainen velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa kuin kunnilla on. Hallituksen sote-uudistuksen valmistelussa varmistettava, että lakien pykälät ja rahoitusmallit ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät. Järjestökentän äänen kuuleminen on uudistuksen yksi onnistumisen edellytys.

Järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvän arjen rakentajina. Järjestöjen kautta ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Järjestöt ovat arkipäivän ahkeria sote-palveluiden uudistajia. Ilman järjestöjä Suomi olisi monin tavoin erilainen eikä varmasti parempi. Järjestöt uudistavat sotea ihmisen parhaaksi joka päivä.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin.

Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan.

Tervetuloa mukaan yhteiselle kävelylle Töölönlahden ympäri. Järjestämäni kaikille avoimet AfterWalk- kävelyt alkavat taas tiistaina 10.3. klo 17.15. Luvassa liikuntaa, keskustelua ajankohtaisista aiheista kävelyn lomassa ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Pääministeri Marin myönsi viime torstain kyselytunnilla karun totuuden: hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitus jätettiin ilman luvattua rahoitusta. Pääministeri totesi sanatarkasti: ”On kuitenkin käynyt ilmi, kuten hyvin myös tiedämme, että tähän ei olla osattu varata hallitusohjelmaneuvotteluissa riittävästi resursseja. ”

Ei osattu? Eikö hallitus muka tiennyt, että uusille vanhusten hoitajille on myös maksettava palkkaa?

Ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa

Pääministeri jätti kyselytunnilla sanomatta, että hallitus teki myös budjettiriihessä rujon arvovalinnan jakaessaan miljarditolkulla rahaa jättäen ympärivuorokautisen vanhusten hoidon sitovan hoitajamitoituksen rahanjaon ulkopuolelle.

Budjettiriihen kulutusjuhlasta hoitajamitoitukseen herui tälle vuodelle vain viisi miljoonaa euroa. Ja mikä vakavinta, hallituksella ei ole oikeasti käsitystä mistä rahat lisähoitajiin jatkossa otetaan tai oikeammin leikataan.

Ministeri Kiuru onkin jo esitellyt leikkauslistoja, joissa Kela-korvaus kurjistetaan lähes tyhjiin ja vaikeutetaan mm. terveyskeskusjonoissa olevien vanhusten pääsyä lääkärille. Toimi tuo lähinnä lisäkustannuksia ja vaikeuttaa entisestään palveluihin pääsyä. Kiurun leikkauslistallaan mainitsemia lääkehuollon tehostamista ja digitalisaatiota tarvitaan, mutta niistä ei heti irtoa rahaa. Hoitajia tarvitaan lisää nyt ja siihen on oltava riihikuivaa rahaa.

Kiuru on myös todennut, että tarvittavien lisähoitajien kouluttamiseen tarvittavat määrärahat leikataan myös valtion budjetista. Epäselvää on leikataanko koulutuksesta vaiko mistä?

Keisarilla ei ole vaatteita, eikä hallituksella ole oikeasti valmisteltuja toimia, miten vaalilupaus vanhusten ympärivuorokautisen  hoivan sitovasta hoitajamitoituksesta rahoitetaan. Hoitajamitoitus on kokemassa Marinin hallituksen käsissä saman kohtalon kuin työllisyystavoite, joka on karkaamassa käsistä hallituksen toimettomuuden takia. Hoitajamitoitusesitykseen tarvittavaa rahaa ei ole varattu tulevillekaan vuosille. Vanhusten määrä kasvaa ja tarvittava rahan määrä on vuosi vuodelta suurempi.

Erillisenä toimena sitovan mitoituksen säätäminen ympärivuorokautiseen hoitoon vaikeuttaa hoitajapulasta kärsivän vanhusten kotihoidon tilannetta. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa onkin avoimesti kerrottu esityksen heikentävän kotihoidossa olevien vanhusten asemaa.

Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheisensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia.

Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi.

Kokoomuksen työllisyyttä lisäävässä vaihtoehtobudjetissa on varattu 150 miljoonaa euroa tälle vuodelle hoitajien palkkaamiseen ja vanhusten palveluiden kehittämiseen.

Viime kaudella käynnistetty vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on tuotava viivyttelemättä eduskuntaan, etteivät vanhuspalvelut ajaudu hallituksen toimesta vieläkin pahempaan tilanteeseen. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja kyettävä osoittamaan vanhusten palveluille myös rahoitus. On ollut vastuuton arvovalinta, että hallitus jätti tämän työn hallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä tekemättä.

Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.


Eduskunnan käymässä valtiopäivien avajaiskeskustelussa kävi täysin selväksi, että hallituksen on tehtävä talous- ja työllisyyspolitiikassaan täyskäännös.

Pääministeri Marin hallituksen politiikka näyttää siltä, että hallitus istuu pimeässä bussissa, jonka kuski istuu tekemättä mitään, vaikka bussi syöksyy vauhdilla päin seinää.

Työllisyystavoite on jo lähes karannut käsistä. Hallitus laiminlyö edelleen räikeästi työllisyystoimien tekemisen. Samaan aikaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavien työllisten lisäysvaade on kasvanut 60 000:stä 120 000:een. Tähän mennessä hallitus on tehnyt lähinnä toimia, jotka heikentävät työllisyyttä.

Ilmastopoliittinen lupaus on myös karkaamassa. Asiantuntijat ovat tyrmistyneitä vitkastelusta. Hallitus ei ole vieläkään saanut tehtyä päätöksiä tarvittavista päästövähennyksistä. Sen sijaan ympäristölle haitallisia tukia kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla.

Koko hallitusohjelmalta on pudonnut pohja, kun rahaa on miljarditolkulla käytetty, mutta keskeiset hallitusohjelman lupaukset, kuten hoitajamitoitus ja vanhusten palvelut on jätetty budjettiriihessä rujosti ilman luvattuja määrärahoja. Nyt hallitus on esitellyt leikkauslistan, jossa etsitään hoitajamitoitukseen rahoja STM-pääluokasta leikkaamalla. Vaikka listaa kutsutaan kulunkavennuslistaksi, ei se muuta asiaa. Punavihreän hallituksen holtiton politiikka on johtanut siihen, että ensimmäinen leikkauslista on esitelty ennen kuin ensimmäisistä vaikuttavista työllisyystoimista on päätetty.

Hallitus pelaa vakavaa uhkapeliä suomalaisten työpaikoilla, lasten kouluilla, sairaiden terveyspalveluilla ja vanhusten hoidolla. Vielä on mahdollista muuttaa suuntaa ja kuunnella asiantuntijoita. On ymmärrettävä, että hyvinvointiyhteiskunta voi kestävästi perustua vain työhön ja sen kannattavuuteen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on jo tälle vuodelle keinot lisätä työllisien ihmisten määrää vähintään 60 000:lla ja ikääntyneiden parempaan hoivaan yli 150 miljoonan euron pysyvä lisäys. Se on se suunta, jonne pääministerin kannattaisi bussin nokka ja Suomen suunta kääntää.

Vielä ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa euroa.

Oli suuri pettymys, että punavihreä hallitus teki rujon arvovalinnan. Hallitus esitti tämän vuoden valtion budjettiin lupaamiensa satojen miljoonien sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahan vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. 

Punavihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys. Marinin hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. 

Tämä on erityisen vakavaa siksi, että vielä ennen vaaleja silloiset oppositiopuolueet ja nykyiset hallituspuolueet lupasivat Krista Kiurun johdolla, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä ja yhdellä virkkeellä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me emme hyväksy sitä, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajien palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Punavihreän hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa.

On huolestuttavaa, että eduskunta ei ole vielä saanut edes tietoa siitä, milloin hoitajamitoitusesitys tuodaan eduskuntaan. Asiantuntijat ovat kovin sanoin arvostelleet hallituksen lakiluonnosta. Myös ministeriön virkamiehet ovat kirjoittaneet hoitajamitoitusesitykseen, että se heikentää kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Esitys on torso, koska se koskee pelkästään ympärivuorokautista hoivaa.

Eduskuntaryhmämme esittää, että hallitus valmistelisi loppuun jo viime hallituskaudella alkuun laitetun vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on turvata ikäihmisten hoito ja hoivapalveluiden laatu sekä lisätä hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Teemme tinkimättömästi työtä sen eteen, että vanhuspalvelulaki uudistetaan ja riittävät määrärahat suunnataan lisähoitajien palkkaamiseen. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.  

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Lainsäädännön arviointineuvosto esittää hallituksen hoitajamitoitusesityksestä antamassaan tuoreessa lausunnossa mittavan korjauslistan.

Riippumattoman ja itsenäisen arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä. Tavoitteena on lainvalmistelukulttuurin kehittäminen ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadun parantaminen.

Arviointineuvoston lausunnossaan antama kritiikki herättää kysymyksen, onko hallitus tekemässä sokkona yhteiskunnallisesti tärkeää uudistusta.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen vanhusten oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Arviointineuvosto näpäyttää lausunnossaan hallitusta siitä, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.

Lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossa huomauttanut hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Myös erilaisten seuranta- ja arviointimittareiden arvioinnit on arviointineuvoston mukaan täydennettävä.

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan kansainvälinen vertailu. Arviointineuvoston mukaan olisi pitänyt vähintään kertoa, mitä muiden maiden järjestelmistä tulisi päätellä Suomen näkökulmasta. Viisasta olisi katsoa mallia maista, joissa vanhusten palveluiden järjestämisessä ollaan onnistuttu.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen esityksessä tulisi myös esittää taloudelliset vaikutukset erikokoisille yrityksille tai ainakin niiden suuruusluokka. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että viranomaisvaikutuksia on selostettu melko yleisellä tasolla. Niitä olisi syytä arvioida esitettyä seikkaperäisemmin.

Hallituksen on yhtä lailla valmisteltava lakiesitys, joka turvaa vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden eli lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Lausunnolla oleva hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös kotipalveluissa. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa myönnetäänkin esityksen heikentävän kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on tämän huolen esille.

Arvioinnin kannalta lainsäädännön arviointineuvosto piti ongelmallisena sitä, että hallitus aikoo säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Tällöin vanhuspalvelulain uudistamisen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Arviointineuvosto painottaa viisaasti, että vanhusten palveluiden kokonaisuutta olisi voitava arvioida. Hoitajamitoitusesityksen täydentämisessä on edessä iso työ, mikäli hallitus aikoo noudattaa lainsäädännön arviointineuvoston suosituksia.

Onkin tärkeää saada vastaus etenemisaikatauluista ja myös siitä, milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ. Määräaika oli vuoden 2019 loppuun mennessä. Hallituksen on vastattava siihen, milloin vanhuspalveluiden kokonaisuudistus saapuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jätän asiasta kirjallisen kysymyksen koko hallituksen vastattavaksi.

Vanhusten palveluiden epäkohdat kaipaavat ripeitä toimia. Eduskunnan on saatava käsiteltäväkseen sellainen vanhuspalvelulain kokonaisuudistus, joka turvaa jokaiselle vanhukselle hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut tuoreessa lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Hallituksen on välttämätöntä korjata valmistelun puutteet arviointineuvoston suositusten mukaisesti.

Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään uudistus, joka estää ja jarruttaa teknologian käyttöä vanhusten hoivassa.

Pula hoitajista kasvaa samaan aikaan kun vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten hoitoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvaa hyödyntämistä.

Arviointineuvosto näpäyttää lausunnoissaan hallitusta siitä, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.

Arviointineuvoston kritiikki herättää kysymyksen, onko hallitus tekemässä sokkona yhteiskunnallisesti tärkeää uudistusta. Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.

THL:n selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.

Hallituksen on varmistettava vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelussa, että eduskunnan käsittelyyn tuotavat lakiesitykset vauhdittavat robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Teknologia on mittava mahdollisuus parantaa vanhuspalveluiden saatavuutta ja laatua hoitajapulasta huolimatta. Olisi epäinhimillistä olla käyttämättä teknologian mahdollisuuksia.

Hallituksen on yhtä lailla valmisteltava lakiesitys, joka turvaa vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden eli lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi.
Lausunnolla oleva hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös kotipalveluissa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto nostanut esille saman huolen. Arviointineuvosto huomauttaa, että hoitajamitoituksen vaikutusta vanhuspalveluiden kokonaisuuteen ei voi arvioida, koska tietoa uudistuksen muusta sisällöstä ei ole. Kiritän hallitusta tuomaan eduskuntaan vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen, joka turvaa jokaiselle vanhukselle hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Saan jatkuvasti viestejä huolestuneilta kansalaisilta ongelmista saada tarvitsemiaan lääkkeitä apteekeista. Syöpä- verenpaine- ja kipulääkkeitä, e-pillereitä ja adrenaliinikyniä. Tässä muutama lääkeryhmä, joissa on ollut saatavuusongelmia. Lääkepula on pahentunut entisestään syksyn edetessä.

Vastuuministeri Aino-Kaisa Pekosen ja koko hallituksen olisi viipymättä tehtävä kaikki voitava tilanteen helpottamiseksi. Olen jättänyt viime viikolla hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Tiedustelin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt suomalaisia vaivaavan lääkepulan helpottamiseksi. 

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat syksyn aikana lisääntyneet 65 prosentissa apteekeista, mikä ilmenee Apteekkariliiton tuoreesta apteekkikyselystä. Fimea on saanut tänä vuonna lääkeyrityksiltä enemmän saatavuushäiriöilmoituksia kuin koskaan aiemmin.

Apteekeissa tehdään päivittäin töitä, jotta asiakkaalle saataisiin sopiva lääke. On täysin selvää, että lääkkeiden saatavuuden varmistamisen on oltava aivan keskeisin tavoite lääkealan uudistamisessa. Uudistuksessa apteekkien farmaseuttinen osaaminen on saatava nykyistäkin vahvempaan käyttöön.

Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä. Lääkepulaa helpottaisi esimerkiksi, jos apteekit voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa lääkäriin. Vastaava käytäntö on jo voimassa Norjassa. 

Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.

Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa tukenut Apteekkariliiton esitystä lisätä apteekin mahdollisuuksia vaihtaa lääke saatavilla olevaan vastaavaan lääkkeeseen. Lääkäriliitto on toivonut Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.

Kiritän hallitusta pikaisiin toimiin, jotta jokaiselle suomalaiselle voidaan turvata tarvittavat lääkkeet. 

Ihmisillä on suuri hätä ja huoli. Hallituksen pitää tehdä asiassa kaikki mitä on kotimaisin voimin mahdollista tehdä. Odotteluun ei ole enää aikaa. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Ehdotin eilen eduskunnassa käydyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite -keskustelussa, että eduskunta tekisi päätökset terapiatakuusta vielä ennen joulua. Esitys on perusteltu, koska ennen viime eduskuntavaaleja eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset kertoivat kannattavansa terapiatakuuta.

Minulla oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa viime helmikuussa pidetyssä Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjan Lähtölaukaus-tilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. 

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä.

Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja saapunut eduskunnan käsittelyyn. Lämmin kiitos aloitteen tekijöille. Heidän ansiostaan mielenterveysasiat ovat nousseet historiallisella tavalla politiikan ykkösagendalle.

Terapiatakuulla taattaisiin apu erityisesti heille, joilla on usein vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin, ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Jos jalka on poikki, se yleensä hoidetaan heti, kuten oikein onkin. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Kun julkisen palvelut ovat puutteelliset, moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Terapiatakuun tärkein perustelu on mielenterveyspalvelujen yhdenvertaisuuden lisääminen. Terapiatakuu tarvitaan – hoitoon pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Mielestäni eduskunnan olisi viipymättä tehtävä totta mielenterveyden terapiatakuusta, joka rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. 

Eduskuntaryhmämme on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen, jossa esitämme terapiatakuun toteutukseen 35 miljoonaan euron pysyvää rahoitusta. Sama esitys sisältyy kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka osoittaa, että määrärahat terapiatakuuseen on valtion ensi vuoden budjetista löydettävissä.

Terapiatakuun toteuttaminen on perusteltu, koska sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto on hiljattain linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja pitäisi tarjota myös julkisessa terveydenhuollossa. Siksi vastuu on hallituksella. Ratkaisu olisi viisasta ja välttämätöntä tehdä eli tehdä terapiatakuusta totta vielä ennen joulua.

Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. On arvioitu, että kolme neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 25 vuoden ikää. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan opiskelijoiden terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.

Lasten ja nuorten hyvä terveys on heidän oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin.

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on eduskunnan lisättävä ensi vuoden budjettiin hallituksen esityksestä puuttuva määräraha. Hallituksen on huolehdittava, että vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Mielenterveyden terapiatakuu on terveyden turvaamisen ohella vaikuttava keino työllisyysasteen nostamisessa. Se vähentäisi sairauspäiviä, työkyvyttömyyttä ja myös muiden terveyspalveluiden sekä etuuksien käyttöä. Ennen kaikkea se toteuttaisi terveyspolitiikan yhdenvertaisuustavoitetta siitä, että hyvä mielenterveys kuuluu kaikille. Varallisuus ei saa määrittää, kuka pääsee palveluiden ja avun piiriin.

Sari Sarkomaa
Helsinkiläisten kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.  Samalla tyrmäämme Antti Rinteen hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisien toimeentuloa.

Kokoomuksen esittämä uudistus mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti.

Esittämämme senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai­ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Poistaisimme 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen­nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. 

Kotitalousvähennyksen uudis­taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih­misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä. Kotitalousvähennyksen korottamisella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. 

Kokoomuksen senioreiden superkotitalousvähennysmallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat (Kotitalousvähennys arjen tukena -raportti). Raportin laskelmien mukaan, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Valtion ja muut veronsaajat lukeutuvat myös hyötyjiin, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituoteky­synnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannuk­seksi julkiselle taloudelle arvioidaan Sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan palvelujen käytön muutoksen tuomia säästöjä.

Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esityksemme sisältyy eilen julkaistuun kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Kysyin pääministeri Antti Rinteeltä (sd.) viime viikon kyselytunnilla, aikooko hallitus todellakin leikata työeläkkeitä lunastaakseen vaalilupauksensa korottaa kaikkein pienempiä työeläkkeitä.

Pääministeri Rinne vastasi kysymykseeni myöntävästi toteamalla, että työeläkejärjestelmästä voitaisiin helposti irrottaa 200–300 miljoonaa euroa.

Kysymykseni liittyi Rinteen hallitusohjelman kirjaukseen tehdä kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta työeläkejärjestelmän sisällä korottamatta työeläkemaksuja. 

Hallituksen aie tarkoittaa käytännössä sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin vähän suurempia eläkkeitä, kuten sairaanhoitajien, poliisien ja opettajien eläkkeitä leikkaamalla. Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja kestävyyttä.

Tyrmäsin kyselytunnilla pääministerin työeläkkeiden leikkauskaavailut. Samoin ovat tehneet useat muut tahot. Sekä työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava että työnantajien kattojärjestö EK yhtyivät huoleeni pääministerin aikeista. 

Monet asiantuntijat, viimeksi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, ovat pitäneet pääministerin eläkepuheita ennenkuulumattomina.

Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen tulevilla sukupolvilla on yhtä lailla kestämätön ajatus.

Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan.

Työeläkejärjestelmä ei ole tarkoitettu tulontasaukseen, vaan sitä varten on progressiivisen tuloverotus.

Jos suomalaisten työeläkejärjestelmän varoista ja ahkerien suomalaisten eläkkeistä tehdään demareiden vaalilupausten rahoitusautomaatti, on pääministeri Rinne vienyt demareiden ”kädet toisten taskuissa” -politiikan aivan uudelle ulottuvuudelle. En voi uskoa, että muut hallituspuolueet olisivat valmiita romuttamaan työeläkejärjestelmämme. Vetoan hallituspuolueisiin työeläkejärjestelmän periaatteiden rikkomisen ja työeläkkeiden leikkaamisen peruuttamiseksi.

Pääministeri perusteli työeläkejärjestelmän ”ryöstöaiketaan” asiantuntijoiden näkemyksillä, mutta ei ole kyennyt nimeämään yhtään asiantuntijatahoa.

Avoimuuden ja asian merkittävyyden kannalta olisi välttämätöntä, että pääministeri kertoisi, mihin asiantuntijatahoihin hän vetosi eduskunnan edessä.

Moni taho on ihmetellyt pääministerin ehdotusta, mutta yksikään asiantuntija ei ole sitä julkisuudessa kannattanut. Päinvastoin pääministerin vastaus kysymykseeni herätti vakavaa huolta ja laajan keskustelun. 

Pääministerin nostama huoli naisten eläkeköyhyydestä on tärkeä ja kannustan hallitusta osaltaan toimimaan asiassa. Toimia ei kuitenkaan voi rahoittaa leikkaamalla muiden palkansaajien, kuten sairaanhoitajien, opettajien ja poliisien eläkkeitä. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen. On kunnioitettava sitä periaatetta, että kun on työnsä tehnyt, on myös eläkkeensä ansainnut.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram