Kategoria: Blogi

Uusi Suomi Puheenvuoro 13.10.2023

Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia. Se on mahdollista tehdä nyt, koska hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksiin suunnattavan määrärahan nostamisesta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Pääministeri Marinin hallitus leikkasi Kela-korvaukset liki olemattomiin. Se oli virhe tilanteessa, jossa maassamme on pitkät hoitojonot, mittava hoitovelka ja hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintojen uudistamista.

Uuden korvausmallin valmisteluaikana korotetaan ensin nykyisiä Kela-korvauksia. Vuoden 2023 talousarviossa korotuksiin on esitetty 100 miljoonaa euroa vauhdittamaan hoitojonojen purkua. Nykyisten Kela-korvausten taksojen korottaminen ei vaadi lainsäädännön muutosta. Kela voi itse tehdä taksojen tarkistukset.

Seuraavaksi käynnistyy uuden Kela-korvausmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että sen yhteydessä yksityinen fysioterapia palautettaisiin korvattavuuden piiriin. Uusi Kela-korvausmalli on tarkoitus ottaa käyttöön  vuonna 2025.

Uuden mallin valmistelussa on syytä tarkastella myös fysioterapeuttien suoravastaanottoja. On syytä vakavasti arvioida mallia, jossa Kela-korvaus myönnettäisiin yksityisen sektorin fysioterapiasta, joka toteutetaan sote-valvontalain määrittelemällä tavalla terveyspalveluna. Mallissa korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille. Julkisessa terveydenhuollossa on jo luovuttu lähetekäytännöstä ja siirretty ensikontakti yleislääkäriltä fysioterapeutille. Fysioterapeutin suoravastaanotot on vakiintunut käytäntö lähes kaikilla terveysasemilla.

Suoravastaanotto on tutkimusten mukaan kustannustehokasta. Jos asiakas tarvitsee lääkärin arviota, fysioterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärille. Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia. Kun Kela-korvauksen saaminen fysioterapiasta ei enää edellytä lääkärin lähetettä, pienenevät Kela-korvausten kustannukset lääkärikäyntien osalta merkittävästi. Lisäksi lääkäriaikoja vapautuu lääkäripalveluja tarvitseville.

Edellinen hallitus poisti yksityisen fysioterapian Kela-korvauksen piiristä kokonaan vaikutuksista piittaamatta. Esityksen vaikutusarvioinneissa todettiin, että leikkaus osuu erityisen kipeästi pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensisijainen ja tehokas hoitomuoto. Asiakaskunta on laaja, ja julkisen terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset. Suomessa työskentelee arviolta 9 500 fysioterapeuttia, joista noin 2 500 on yrittäjiä ja 2 900 yksityisen sektorin palkansaajia. Yli puolet fysioterapiasta tuotetaan yksityisellä sektorilla.

Tuki- ja liikuntaelinvaikeuksien vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos. Fysioterapian Kela-korvaus on kustannustehokas ja kannustava keino vaikuttaa etenkin yli 50-vuotiaiden työikäisten suurimpaan työkyvyn ongelmaan, eli tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Keski-iässä tapahtuvalla tule-vaivojen kuntoutuksella on myös merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakyvyn ylläpitoon ja siten myöhempään vanhuspalveluiden tarpeeseen.

Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian vaikuttavuudesta on vahvaa kaikissa kansansairauksissa.

Yksityisen sektorin osuus fysioterapiakäynneistä on ollut yli 50 prosenttia. Fysioterapia-alan yrittäjät ovat pääasiassa itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pieniä yrityksiä. Uuden Kela-korvausmallin valmistelussa on tärkeää kuulla kuntoutusalan toimijoita ja tuottajia laajasti.

Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotikuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukemisella voidaan välttää ja siirtää eteenpäin muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.

Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillintä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä.

Julkaistu Verkkouutisissa 16.10.2023

Syntyvyys on laskenut tasaisesti koko 2010-luvun. Lapsia saadaan koko ajan vähemmän ja myöhemmällä iällä. Viime vuonna syntyi 44 951 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku 1,32 on maamme mittaushistorian matalin.

Ikääntyvässä Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.

Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto pidentää entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle.

Tämä on lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat.

On ikävä tosiasia, että Suomessa annetaan hedelmöityshoitoja vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovittiin Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista olisi perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.  Lukuina tämä tarkoittaa noin 300 000 ihmistä. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista.

Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosan suomalaisista toiveena on noin kaksi lasta. Yhä useammat eivät saa toiveista huolimatta lainkaan lapsia tai saavat lapsia toivottua määrää vähemmän.

Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. THL:n tilastojen mukaan ennen Kela-korvauksen poistoa noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista Suomessa tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut  lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Hedelmöityshoitojen saaminen julkisen terveydenhuollon varoin on mahdollista vain osalle lasta toivovista.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä. Se on melkoinen määrä lapsia. Jokaisella lasta toivovalla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin. On hyvä pohtia, tarjotaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa ja olisiko syytä jonoja purkaa palveluseteleillä. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.

Suomessa on syntynyt kuluneen vuoden aikana yli tuhat lasta vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Tulos on mittaushistorian pienin. Suomessa syntyvyyttä on mitattu vuodesta 1900. Hallitusneuvotteluissa tehtäväksi sovittu väestöpoliittinen selonteko, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, on erityisen tervetullut.

Kiritän pääministeri Petteri Orpon hallitusta viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelman välttämättömiä ja tervetulleita kirjauksia työturvallisuuden ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.

Sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen turvallisuustilanne on hälyttävä. On vakava tosiasia, että väkivalta ja sen uhka ovat lähes päivittäisiä ongelmia näiden alojen työpaikoilla. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn tuoreimman tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltaa on esiintynyt esimerkiksi potkimisena, lyömisenä ja jopa tappouhkauksina.

On kiitettävää, että hallitusneuvotteluissa ymmärrettiin tarve toimille sote- ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut muun muassa vahvistamaan hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa. Työntekijöiden oikeussuoja vastaisi jatkossa virkamiehen suojaa.

On tärkeää, että asiasta saadaan esitykset eduskuntaan mahdollisimman pian. Tarve muutokselle on ollut jo pitkään huutava.

Esitän, että Suomeen perustettaisiin sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusaloja kokonaisuudessaan koskeva valtakunnallinen työturvallisuushanke, joka toteutettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön tiiviinä yhteistyönä.

Tavoitteena olisi kartoittaa alojen väkivaltatilannetta ja luoda toimintamalli, jolla väkivaltaa voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä. Työryhmään tulisi koota keskeiset työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Esitän, että hallitus nimeäisi työryhmän viipymättä. Esimerkiksi Tehy on perustellusti esittänyt vastaavan kaltaisen työryhmän perustamista.

Työnantajien toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää henkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Nykyinen sääntely työnantajan puuttumisvelvollisuudesta väkivaltatilanteissa ei ole riittävän tiukkaa ja täsmällistä. Lainsäädännön pitäisi paremmin tukea tavoitetta työpaikkojen ehdottomasta nollatoleranssista väkivallan ja sen uhan suhteen.

Väkivaltatilanteisiin on kyettävä puuttumaan nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tehyn tuoreimmassa tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista kertoi, ettei väkivaltatilanteesta eteenpäin kertominen johtanut minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin. Kiritän kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita työnantajia lisätoimiin väkivallan kitkemiseksi työpaikoilta. Myös valtiovallan on siihen nykyistä vahvemmin ohjattava.

Työpaikkojen turvallisuudesta huolehtiminen on yksi keskeinen toimi sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen pito- ja vetovoiman vahvistamisessa. Väkivalta ei kuulu työpäivään.

Syöpädiagnoosin saanut kansanedustaja Sari Sarkomaa on saanut tukea lähipiiriltä. 

Teksti: Linda Martikainen 

Julkaistu Annassa 28.9.2023

Rintasyöpään sairastunut kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoi palanneensa sairaslomalta töihin oman jaksamisensa mukaan. 

– Kesällä oli sädehoidot ja ne ovat nyt ohi. Lääkehoito alkaa ja pikkuhiljaa pyrin tässä toipumaan. Olen iloinen, että pääsin töihin. Totta kai pitää katsoa oman jaksamisen mukaan, Sari totesi Syöpäsäätiön Roosa nauha -julkistustilaisuudessa Musiikkitalossa Helsingissä.

– Ihan kaikessa en vielä voi olla mukana. Olen tosi kiitollinen saamastani hoidosta ja siitä, että ollaan tässä tänään. 

Sari on itse ollut pitkään Syöpäsäätiön hallituksessa sekä eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Kun Sari sai kuulla omasta syöpädiagnoosistaan, hän oli luottavaisin mielin. 

– Ajattelin silloin, että täytyy vain katsoa eteenpäin. Siinä ei muuta voi kuin toivoa, että hoito tepsii. Suomessa kuolee kuitenkin levinneeseen rintasyöpään noin 900 naista vuodessa. Olen iloinen, että syöpä ei tämän päivän tiedon mukaan ollut ehtinyt levitä.

Sari on myös huolehtinut liikkumisesta. Liikkumaan lähtemisessä ovat kannustaneet myös ystävät.

– Alustavien tutkimusten mukaan syöpähoidot vaikuttavat paremmin jos liikkuu. Vaikka kuinka hoidot väsyttivät, niin kaverit tulivat kävelyttämään, Sari kiitteli. 

Sari ei ole halunnut kaikkea kaataa puolisonsa Kim Ruokosen harteille, joka on ollut luonnollisesti suuri tuki. Lue lisäähttps://imasdk.googleapis.com/js/core/bridge3.593.1_fi.html#goog_1550199189PauseUnmute

– On hyvä, että on ystäviä, jotka ovat kokeneet tämän saman. Keskustelu kaverin kanssa on arvokas asia. Kiitokset kavereille, Sari hymyili. 

– Roosa nauha -päivä antaa toivoa.

Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä.

Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä.

Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen.

Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot jatkaa toisen asteen opintoihin.

Opettajille ja oppilaille on turvattava työrauha sekä aikaa keskittyä opettamaan ja oppimiseen. Yksi keskeinen keino on korjata reistaileva kolmiportainen oppimisen tuki toiselle asteelle asti, niin että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja samalla on vähennettävä opetushenkilöstöä kuormittavaa byrokratiaa. Välttämätön uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan.

Toimiessani opetusministerinä pidensimme valmistavan opetuksen valtion rahoituksen puolesta vuodesta vuoteen. Iloitsen, että hallitusneuvotteluissa saimme sovittua, että valmistava opetus on saatavilla tarvittaessa kahdeksi vuodeksi. Tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutetaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan vahvistetaan. Lainsäädäntöä muutetaan niin, että esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana voidaan rajoittaa tehokkaammin.

Liikunta edistää lasten normaalia kasvua ja kehitystä sekä tutkitusti myös oppimista. Hallitusohjelman mukaan perusopetuslakiin lisätään liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallisuutta vahvistetaan.

Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään päiväkotien ja koulujen harteille. Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.