Siirry sisältöön

Tiedote 23.11.2012

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että EK ja SAK eivät voi puhua korkeakoulutettujen suulla. ”Niin sairaanhoitajien ja opettajien kuin ekonomien sekä insinöörien edustajien on päästävä sanomaan sanansa kun työelämään ja perheiden arkeen liittyviä asioita pohditaan.

”Kiire ei kelpaa syyksi sille, että annetaan jo julkisuudessakin kantansa lukkoonlyöneen EK:n olla mukana ja jättää Akava ja STTK ulos työryhmästä”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa viittaa siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö on jättänyt Akavan ja STTK:n pois työryhmästä, jossa käsitellään kotihoidontuen kehittämistä.  Sarkomaa pitää tätä huonona ratkaisuna.

Sarkomaan mielestä työelämän tasa-arvoasioissa on hallituksen kuunneltava tasapuolisesti työelämän järjestöjä. Myös yrittäjyys- ja varsinkin naisyrittäjyysnäkökulma unohtuvat usein asioiden valmistelussa. Sarkomaan mielestä kotihoidontukityöryhmän täydentämistä olisi viisasta vielä arvioida uudelleen.

Sarkomaan mielestä korkeasti koulutettujen naisten työmarkkina-aseman edistäminen edellyttää, että heidän edustuksensa on mukana pöydässä, jossa näitä asioita käsitellään. On poikkeuksellista että ministeriö tai ministeri päättää, kuka palkansaajien puolesta puhuu.

Sarkomaa kannustaa erityisesti työministeri Ihalaista (sd.) ja koko hallitusta tasa-arvotalkoisiin ja nostamaan hyvän ja tasa-arvoisen työelämän edistäminen ykkösagendalle. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin myös työelämän järjestöjä on kuultava ja niiden on voitava osallistua talkoisiin tasavertaisesti.

Sarkomaa kannustaa myös työnantajia vauhdilla mukaan. ”Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä kumpi vanhemmista tahansa”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

21.11.2012 Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa penää Erofoorumin puheenvuorossaan hallitukselta toimia jaetun vanhemmuuden tukemiseksi. Erilaiset perheet eivät näy riittävästi yhteiskuntapolitiikan, lainsäädännön ja palveluiden kehittämisessä.

”Ikävä tosiasia on, että osa perhepolitiikan käytännöistä on jäänyt nykytodellisuudesta jälkeen. Näin on käynyt eroperheiden kohdalla. Monet etuudet pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Lainsäädäntö laahaa perässä ja kohtelee perheitä eriarvoisesti. Perheet ovat erilaisia, mutta niitä pitää kohdella samanarvoisina”, toteaa Sarkomaa.

”Yhteiskunta ei riittävästi tunnista ja tunnusta eroperheiden jaettua vanhemmuutta. Uusperheiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saa aikaan sen sijaan usein ristiriitoja ja saattaa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan. Joustavat perhepoliittiset etuudet olisivat merkittävä tuki jaetulle vanhemmuudelle”, jatkaa Sarkomaa.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada. Ruotsissa lapsilisätkin jaetaan lapsen läsnäolon mukaan.

”Joskus on syytä katsoa, onko aidan toisella puolella ruoho vihreämpää. Silloin voi miettiä, olisiko naapurin keinovalikoimassa sellaisia välineitä, joilla omakin piha saadaan kuntoon”, toteaa Sarkomaa.

Ikävä ja kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Suomessa koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

”Tässäkin asiassa on naapurimaamme askeleen edellä. Ruotsissa lapsi voi olla kirjoilla kahdessa eri asunnossa”, Sarkomaa sanoo. ”Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta aidosti tuettaisiin.”

”Me kaikki tiedämme, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Jaetun vanhemmuuden tukeminen on tärkeää, sillä lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja elämään ilman vanhempiensa riitelyä kuunnellen. Tukea tarvittaisiin ensisijaisesti lapsen edun, hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

Sosiaaliturvan uudistusta miettineen SATA-komitean esityksetkin saivat kritiikkiä siitä, ettei muuttuvia perhesuhteita ja yksinhuoltajaperheitä ole esityksissä otettu riittävästi huomioon. Sarkomaa muistuttaa, että yhteishuollossa olevan lapsen aseman ja oikeuksien määrittely edellyttäisi laajempaa ja useita eri hallinnonaloja kattavaa tarkastelua.

On hienoa, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. ”On todettava, että työtä tarvitaan paljon ennen kuin nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 20.11.2012

Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmä järjestää varhaiskasvatuslain vauhditusseminaarin eduskunnassa tänään Lapsen oikeuksien päivänä. Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajat, kansanedustajat Sari Palm (kd) ja Sari Sarkomaa (kok) pitävät välttämättömänä, että laaja-alainen työryhmä asetettaisiin pikaisesti valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia, joka on yksi tämän eduskuntakauden tärkeimmistä uudistuksista.

”Suomen on siirrettävä varhaiskasvatuspalvelut uudelle vuosikymmenelle. Lain valmistelu ei voi perustua nykyisen 40 vuotta vanhan lain korjaamiseen. Nyt tarvitaan täysin uutta ja ennakkoluulotonta ajattelua. Laissa on määriteltävä sekä varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt että päivähoitopalvelujen järjestäminen. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin”, painottavat Palm ja Sarkomaa.

Varhaiskasvatus on varsin kattava palvelukenttä ja lapset ja perheet ovat erilaisia. Tämän takia valmistelussa tulee olla mahdollisimman laajapohjainen tekijäryhmä, myös erityisen osaamisen ja tuen näkökulmaa. Valmistelussa tulee kuulla riittävästi pienen lapsen turvallisesta ja tasapainoisesta kasvusta ja kehityksestä perillä olevia tutkijoita. Tätä osaamista ei tule ohittaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt asettamassa työryhmää valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Työryhmästä ollaan jättämässä ulos kasvatustieteellinen tutkimus sekä laaja koulutus- ja kasvatuspoliittinen asiantuntemus. ”Linjausta on täysin mahdoton ymmärtää,” toteavat Palm ja Sarkomaa. ”Varhaiskasvatus on osa lapsen elämänkaaren opinpolkua. Opetuksen ja ohjauksen osaajien ammattitaito tulee ottaa valmistelussa riittävästi huomioon.”

Kansanedustajat Palm ja Sarkomaa kannustavat opetusministeriä täydentämään ja vahvistamaan työryhmää varhaiskasvatuksen osaamisella. Varhaiskasvatuslain valmistelussa tarvitaan kiinteä yhteys kasvatustieteelliseen asiantuntemukseen ja pikkulapsipedagogiikkaan. Yliopistojen tekemää laajaa kasvatustieteellistä ja varhaiskasvatustutkimusta sekä opetusalan osaamista on ehdottomasti käytettävä lain valmistelussa.

Lakia valmisteltaessa on otettava huomioon myös pohjoismaiset ja Euroopan unionissa tehdyt linjaukset, joiden tavoitteena on taata varhaiskasvatuksella jokaiselle lapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Samoin lain valmistelussa on annettava painoarvoa YK:n lasten oikeuksien komitean Suomelle antamille suosituksille.

Varhaiskasvatuslain valmistelulle on aikaa vain vuosi, mikäli lakiesitys annetaan eduskunnalle suunnitelmien mukaan keväällä 2014. ”Työryhmän työ on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle”, linjaavat Palm ja Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Palm 050 512 1981
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 18.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii SDP:tä ottamaan jalan pois jarrulta. Sarkomaan mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vaarantuu SDP:n peruutuspolitiikalla.

Muut Pohjoismaat ovat uudistaneet kuntarakenteensa ja terveydenhuoltonsa jo vuosia sitten niin, että hoitoon pääsee ja palvelut pelaa. Suomi on jäämässä hyvinvointiyhteiskuntansa kehittämisessä rankasti jälkeen. Sarkomaa muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimmista hoitoonpääsytilastoista, jotka puhuvat karua kieltään uudistusten välttämättömyydestä. Odotusajat ovat kasvaneet sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolle ja hoitoon pääsyssä on huomattavia alueellisia eroja.

Suomessa terveyserot kasvavat ja SDP seisoo terveydenhuollon uudistamisessa jarrulla. On pakko kysyä kenen etua SDP ajaa? SDP:n jarrutuksesta kärsivät kaikki suomalaiset, mutta kaikkein eniten heikommassa asemassa olevat.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että sote-uudistus on edelleen lähtökuopissa. On vakava tosiasia, että peruspalveluministeri ei ole saanut sote-linjauksiin vieläkään mitään sellaista uutta, jota ei voisi lukea hallitusohjelmasta. Viimeisimmän päätöksen suurin anti on se, että vaalien aikaisesta SDP:n peruutusyrityksestä on palattu lähtöruutuun ja taas kerran päätetty, että hallitusohjelmaa noudatetaan.

SDP nostaa takuuvarmasti hirvittävän mekkalan aina ennen vaaleja vastustaen asiaa, jota kukaan ei ole ehdottanut. Näin kävi taas viime kunnallisvaaleissa. Yksikään puolue ei ole ehdottanut terveydenhuollon yksityistämistä. Yhtä varmaa on, että vaalien jälkeen SDP luopuu ”pelottelupuheenvuoroistaan” vähin äänin. Myös tämä tapahtui melkein heti kunnallisvaalien äänten laskennan jälkeen.

Tekeillä olevan sote-uudistuksen perustana on oltava julkisen vallan päävastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. ”En ole nähnyt yhtään suomalaista puoluetta, joka muuta olisi esittänyt”, sanoo Sarkomaa. Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tarvitaan toimia, että terveyspalvelumarkkinoilla toimivilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat toimintaolosuhteet.

”Me kokoomuksessa sanomme kyllä paremmille palveluille. Nyt on oltava rohkeita ja tehtävä uudistukset. Me haluamme, että ihmiset saavat palvelut. Terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeintä saada terveyskeskukset toiminaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja terveyskeskuksiin saa yhteyden nopeasti”, sanoo Sarkomaa.

”Kokoomus haluaa, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Tiedote 14.11.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan maassamme tehtävän kliinisen tutkimuksen tulevaisuudesta. Sarkomaa vaatii valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoituksen eli ns. tutkimus-EVOn rapauttamisen pysäyttämistä. ”Sosiaali- ja terveysministeriön on luotava askelmerkit, joilla saadaan tutkimus-EVO sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa”, sanoo Sarkomaa.

”Kun tutkimusta tehdään Suomessa, niin saamme vaikuttavimmat ja uusimmat hoitokäytännöt ja parhaan asiantuntemuksen käyttöön koko maassa. Kliininen tutkimus ylläpitää hyvän hoidon tasoa ja lisää sairaaloiden tuotavuutta. Tutkimus-EVO-rahoitusjärjestelmän romuttumisen seuraukset voivat olla todella vakavat”, Sarkomaa jatkaa.

"Viime vuonna eduskunta lisäsi johtamani kunta- ja terveysjaoston esityksestä miljoona euroa tutkimus-EVO-rahaa tämän vuoden budjettiin. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjettiesityksessä tutkimus-EVOa esitetään leikattavaksi 6 milj. euroa. Näin jäljelle jää yhteensä 30 milj. euroa. Tämä on mittava, lähes 17% lohkaisu”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan tutkimus-EVOn tilanne on otettava vakavasti ja eduskunnan on budjettimietinnössään lähetettävä ministeriölle vahva viesti EVO-tutkimusrahoitusjärjestelmän pelastamisesta.

Sarkomaa vastaanotti kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta Syöpäjärjestöjen kannanoton syöpätutkimuksesta eduskunnan Syöpäpäivässä tänään.

Sarkomaa yhtyy Syöpäjärjestöjen vakavaan huoleen siitä, että kliiniset hoitotutkimukset ovat vähentyneet viime vuosina. Syöväntutkimuksessa on kyse isosta asiasta kun tiedämme, että vuosittain monta kymmentä tuhatta suomalaista sairastuu syöpään. ”On pakko sanoa ääneen, että tutkimus-EVO-rahojen leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta suomalaisen syövänhoidon tasoon”, toteaa Sarkomaa.

Terveyden tutkimuksen kustannukset ovat muusta yliopistokoulutuksesta ja tutkimuksesta poiketen siirtyneet suuressa mitassa kuntien maksettavaksi, sillä valtion korvaus ei enää läheskään vastaa näistä tehtävistä yliopistosairaalaa yllä pitäville sairaanhoitopiireille aiheutuvia kuluja. Sairaanhoidon tason ylläpitämisen kannalta välttämätöntä kliinisen lääketieteen tutkimusta ei voida enää jatkossa rahoittaa ylisuurin palveluhinnoin.

Jo aiempina vuosina toimineen eduskunnan Syöpäverkoston toiminta on elvytetty ja Sarkomaa toimii verkoston puheenjohtajana. ”Syöpäverkostomme haluaa olla turvaamassa sen, että jokainen syöpään sairastunut suomalainen saa parhaan mahdollisen hoidon, avun ja tuen iästä, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Ilman laadukasta syöpätutkimusta se ei ole mahdollista”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 03.11.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan päihdeäitien palveluista. Eduskunta on jo kolmena peräkkäisenä vuonna pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Ensi vuonna palvelut ovat taas vaarassa, koska sosiaali- ja terveysministeriö ei ole eduskunnan toiveesta huolimatta turvannut järjestelmän rahoituksen jatkuvuutta.

Sarkomaa on harmissaan siitä, että päihdeäitien palvelujen tilanne on täysin samassa jamassa kuin edellisinä vuosina. Ensi vuoden budjetissa ei ole tälläkään kertaa päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää mutta RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle. Valtiovarainvaliokunnan saa¬man selvityksen mukaan päihdeäitien kuntou¬tustoimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan il¬man pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on Sarkomaan johtaman kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta.

”On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut”, sanoo Sarkomaa.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sarkomaa teroittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene. Silloin kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) pikaisesti tekemään hallitusohjelman mukaisen esityksen sote-uudistuksen päälinjoiksi. Sarkomaa muistuttaa ministeriä siitä, että päihdeäitien palvelut on siirtymäaikana turvattava ja että niiden rahoitus on saatava kestävälle pohjalle.

Sarkomaa muistuttaa myös, että äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

STM:ssä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Sarkomaa alleviivaa päihdeäitien hoidon marssijärjestystä: "Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on varmasti saatuvilla."

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 25.10.2012

Juustopöytä ry. jakoi Kultainen Juustohöylä -palkinnon 25.10.2012 Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla.

Juustopöytä ry. jakoi historiansa kolmannen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 25.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, professori Päivi Palojoki luovuttivat palkinnon helsinkiläiselle, Hakaniemen Kauppahallissa vuodesta 2003 toimineelle Lentävä Lehmä -juustoliikkeelle.

Juustokaupan omistavat sisarukset Hanne Hirvonen ja Laura Mauno. Laajasta juustovalikoimasta löytyy juustoja suomalaisten pienjuustoloiden juustoista maailman laatumerkittyihin klassikkojuustoihin.

Lentävä Lehmä sai vuoden 2012 Kultainen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi upeasta juusto- asiantuntemuksestaan ja -valikoimastaan. Kauppiaat Hanne Hirvonen ja Laura Mauno tietävät lähes kaiken juustoista. Kauppaan voi mennä rennosti asioimaan, vaikka ei täysin tietäisikään, mitä haluaa. Palvelutiskin takaa löytyy neuvoja ja ehdotuksia vaikka kokonaisen juustolautasen kokoamiseen. Sokkona juustoja ei suinkaan tarvitse ostaa. Tuotteet syvällisesti tuntevan kauppiaan juustohöylä sipaisee pikaisesti esitellyistä juustoista maistiaisviipaleet viiniehdotusten lisäksi. Asiakas saa suosituksia uusista makuelämyksistä sekä tarvittaessa opastusta myös juuston tarjoiluun. Erinomainen palvelu sekä todella kattava ja laadukas juustovalikoima suomalaisia ja ulkomaalaisia juustoja (yli 300 erilaista juustoa) tyydyttävät vaativimmankin kuluttajan tarpeet.

Lentävällä Lehmällä on aktiivinen ote toimia sekä juuston tuottajiin että ravintolapuolen toimijoihin päin. He välittävät nopeasti ammattikeittiöiden ja kuluttajien toivomukset valmistajille. Lentävän Lehmän kanssa yhteistyö on helppoa ja iloisen reipasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry. on naisten juustoseura, jossa on reilut 250 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

www.juustopoyta.fi

Tiedote 21.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa pääministeri Kataisen hallitusta kuulemaan herkällä korvalla Suomen Yrittäjien viikonlopun Oulun liittokokouksen viestiä. Yrittäjät nostivat esille sen vakavan tosiasian, että varsinkin naisvaltaisilla aloilla työntekijöiden vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset koetaan liian korkeiksi.

”Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa Kataisen hallitusta hallitusohjelmakirjauksistaan liittyen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia.

Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sarkomaa kiittää yrittäjiä vahvasta puheenvuorosta työelämän tasa-arvon puolesta. Suomen talouden kasvu edellyttää lisää työpanosta. Tämä edellyttää sitä, että naiset voivat olla työelämässä yhdenvertaisesti mukana. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa.

"Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen", Sarkomaa lisää. "Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia."

Sarkomaa ehdottaa vanhempainvakuutusta keinoksi edetä vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote
19.10.2012

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa: Lastentarhaopettajakoulutusta on lisättävä ja varhaiskasvatuslain valmistelu aloitettava välittömästi!

– Varhaiskasvatuksen uudistaminen ja pedagogiikan kehittäminen edellyttävät, että meillä on riittävästi yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhaopettajia. Lastentarhaopettajakoulutusta on määrällisesti lisättävä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) vaativat. – Tämä on välttämätöntä, sillä lapset ja perheet ansaitsevat laadukkaan päivähoidon.

– Yksistään pääkaupunkiseudulle tarvitaan kiireellisesti 350 pätevää lastentarhaopettajaa. Vertailuksi, yhteensä Suomessa valmistuu vuosittain tämän verran lastentarhaopettajia, Vahasalo ja Sarkomaa kuvaavat huolestuttavaa nykytilaa.

Viime vuonna eduskunta ohjasi 1,5 miljoona euroa yliopistolliseen lastentarhaopettajakoulutukseen. – Nyt varoja tarvitaan vähintään saman verran lisää, sillä koulutus kestää kolme vuotta, he kommentoivat voimavarojen tarpeellisuutta.

– Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Työryhmä tulee kiireellisesti asettaa, jotta varhaiskasvatuslaki ehditään kunnolla käsitellä eduskunnan sivistysvaliokunnassa vielä tällä vaalikaudella.

– Myös kaavailtu hallinnon halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät voi jäädä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon. Ainoa järkevä ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan samassa ministeriössä, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat jatkaen: – Vastuun, valvonnan, ohjauksen ja kehittämistyön tulee siirtyä opetus- ja kulttuuriministeriöön.  – Ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman teon ja voimavarojen on siirryttävä Opetushallitukselle, he korostavat.

– Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle. Siihen meillä pitää olla varaa, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Tänään 19. lokakuuta vietetään Lastentarhaopettajakoulutuksen 120-vuotisjuhlaa Helsingin yliopistolla.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 5113090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 5113033

Tiedote 12.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) ottamaan jalan pois jarrulta. Sarkomaan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta on saatava selkeät linjaukset ennen kunnallisvaaleja. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on välttämätöntä viedä käsi kädessä eteenpäin, jotta kunnat ja kuntalaiset voivat hahmottaa uudistuksen kokonaisuutena.

Sarkomaa muistuttaa peruspalveluista päävastuussa olevaa ministeriä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimmista hoitoonpääsytilastoista, jotka puhuvat karua kieltään uudistusten välttämättömyydestä. Odotusajat ovat kasvaneet sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolle ja hoitoonpääsyssä on huomattavia alueellisia eroja.

”Tilannetta ei voi hyväksyä. Terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeintä saada terveyskeskukset toiminaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja terveyskeskuksiin saa yhteyden nopeasti”, sanoo Sarkomaa. ”Kokoomus haluaa, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti.”

Sarkomaa toistaa kokoomuksen useaan kertaan lausuman tosiasian, että rakennelain rinnalle kuntakierrokselle on saatava selkeät päälinjaukset sote-uudistuksesta. Sote-linjausten hämmästyttävän hidas eteneminen on vakavan huolen paikka. Hallituskausi on pian puolessa välissä, ja nyt viimeistään on saatava lihaa hallitusohjelmakirjausten ympärille. ”On pakko kysyä, mitä SDP pelkää tai piilottelee, vai mistä viivästyminen johtuu?” kysyy Sarkomaa.

Ilma on sakeana kysymyksistä niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin kunnissa uudistusta miettivien virkamiesten ja päättäjien osalta. Varsinkin palveluita jonottavilla ihmisillä on oikeus saada tieto, miten uudistusta aiotaan viedä eteenpäin.

Näyttää siltä, että ”ei, ei ja kertakaikkinen ei” on peruspalveluministerin julkisuuteen antama vahvin kommentti sote-uudistuksesta. Sarkomaa toteaa, että Suomea ei uudisteta sanomalla ei. ”Me kokoomuksessa sanomme kyllä paremmille palveluille. Nyt on oltava rohkeita ja tehtävä uudistukset. Me haluamme, että ihmiset saavat palvelut.”

Ennen kesää STM:n asiaa valmisteleva työryhmä esitti väliraporttina kolme mallia, ja tuloksena oli vain päätös, että hallitusohjelmaa noudatetaan. Sen jälkeen saman työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Kari Välimäki esitteli julkisuuteen esityksensä, jonka peruspalveluministeri tyrmäsi kovin sanoin. Voi vain ihmetellä, eikö ministeri johdakaan ministeriötään? Missä luuraa ministerin poliittinen ohjaus?

”Terveydenhuollon uudistaminen on jokaisen suomalaisen arjen ja elämän kannalta nykyisen hallituksen tärkeimpiä lupauksia. Se, millainen malli sosiaali- ja terveydenhuoltoon valitaan vaikuttaa suoraan ja ratkaisevasti kuntauudistuksen onnistumiseen ja suuntaan”, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033