Pitkään odotettu hoitotakuu astui maaliskuun alusta vihdoin voimaan. Nopea terveydenhuollon ammattilaisen puheille pääsy on oleellinen palvelua parantava ja kustannussäästöjä tuova uudistus. Hoidon siirtäminen tulevaisuuteen ei säästä minkään laskuopin mukaisesti.

Tilanne, jossa hoitoa joudutaan aivan liian usein odottamaan, ja jossa omalle lääkärille ei aina sujuvasti päästä, tulee hyvin kalliiksi. Esimerkiksi polvileikkaus voi usein olla vain noin neljäsosa siitä, mitä yhteiskunnalle maksaa odottelun aikaiset sairauspäivärahat ja lääkkeet, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä ja haitoista. Varhaisella diagnoosilla ja hoitoon pääsyllä on erityisesti ikääntyville ihmisille suuri merkitys. Esimerkiksi liikuntaelimiin liittyvä vaiva saattaa hoitamattomana lamauttaa vanhuksen toimintakyvyn niin pitkäksi aikaa, että kuntoutuminen ei enää ole mahdollista. Oikea-aikainen sairaanhoito on aivan välttämätöntä.

Hoitotakuujärjestelmän toteutuminen vaatii koko terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen arviointia, jonka yksi osa on Kela-korvaus. Hoitoon pääsyn parantaminen ja hoitotakuun toteutuminen ei ole mahdollista ilman toimivaa sairausvakuutusjärjestelmää.

Sekä julkinen että yksityinen terveydenhuollon kapasiteetti on saatava tehokkaasti käyttöön, jotta hoitotakuu onnistuu. Sairausvakuutuskorvaukset ovat pienuudestaan huolimatta kannustaneet ihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydenhuollon rahoituksestaan ja lisänneet lääkäripalvelujen todellista valinnanvapautta. Peräti joka neljäs lääkärikäynti tapahtuu tällä hetkellä yksityissektorilla, mikä on taas omalta osaltaan vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.

Yksityislääkärikäyntien sairausvakuutuksen korvauksia, niin lääkärin kuin hammaslääkärin palkkioita, on perusteltua nostaa. Korvausten nosto on taloudellisesti erittäin perusteltua, sillä vastaavan palvelun tuottaminen kunnallisesti maksaisi yhteiskunnalle huomattavasti tätä enemmän. Nopea hoitoon hakeutuminen säästää niin sairauspäiväraha- kuin lääkemenoissa. Siksi hyvin toimivaa ja edullista järjestelmää on elvytettävä.

Sairausvakuutuksen korvaukset lääkärikäynneistä ovat tosiasiallisesti pienentyneet jo kauan. Yksityislääkärin palkkion korvaus on periaatteessa 60 prosenttia korvaustaksasta. Käytännössä yksityislääkärikustannusten todelliset korvaukset ovat huomattavasti tätä pienemmät, koska Kelan korvaustaksat ovat selvästi pienemmät kuin todelliset lääkärinpalkkiot. Vuonna 2003 keskimääräinen todellinen korvaus lääkärinpalkkiosta oli 31,5 prosenttia ja hammaslääkärin 36,8 prosenttia.

Mikäli lääkärinpalkkioista maksettavia sairausvakuutuskorvauksia nostettaisiin, on odotettavissa, että julkisten erikoislääkäripalveluiden ruuhkat vähentyisivät. Kela-korvausten nostaminen vauhdittaisi varmasti hoitotakuun onnistumista.

Kela-korvauksien nosto olisi perusteltua myös terveyden edistämisen näkökulmasta. Korvauksien nosto helpottaisi erityisesti naisia, sillä eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä, ja Suomi onkin kärkimaita esimerkiksi kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Kela-korvaus on tärkeä osa myös työterveyshuoltoa. Ne sadattuhannet ihmiset, joilla työterveyshuolto sisältää vain minimipalvelut, maksavat kulut itse. Kela-korvaus on siten tärkeä työkyvyn ylläpitäjä ja korvauksen nosto hyvää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.