Kolumnit 2005
21.12.2005 |
Viemäristä vihreäksi keitaaksiHelsingin sydämessä sijaitsevan Töölönlahden pilaantuminen on ollut helsinkiläisten huolen aiheena jo 1800-luvulta lähtien. Lahden tila heikkeni aikanaan katastrofaalisesti mittavien maantäyttöjen, rautatien rakentamisen ja jätevesien takia. Lahden kunto olikin surkea veden muistuttaessa ajoittain aikalaisten havaintojen mukaan vihreää velliä. Myös hajuhaitat ja erityisesti massiiviset kalakuolemat nostivat Töölönlahden yleiseksi puheenaiheeksi. Vielä 1960-luvulla lahden veden laatu oli erittäin huono ja vielä nyt 2000-luvullakin Töölönlahti on aikaisemman jätevesikuormituksen takia edelleen hyvin rehevä. Vaikka Töölönlahden kunnostamista on pohdittu vuosikymmeniä, asia nousi vasta 1990-luvulla voimakkaasi konkreettisiin keskusteluihin. Kunnostamisesta alettiin tehdä toden teolla tutkimuksia ja selvityksiä. Monet asiat viivästyttivät Töölönlahden kunnostamista, vaikka asiaa yritettiin viedä monella taholla vahvasti eteenpäin. Joka elokuinen kuutamouinti Töölönlahdessa on ollut Töölönlahden ystävien yhteinen tapa kiinnittää huomiota siihen, miten upea keidas meillä on keskellä pääkaupunkiamme. Helsinkiläiset ovat vuosittain kokoontuneet uimaan Töölönlahteen vauhdittaakseen veden puhdistamisen ja koko alueen kunnostamisen aloittamista. Viime elokuussa jo seitsemättä kertaa järjestetty Töölönlahden kuutamouinti olikin todella historiallinen ja riemullinen tapahtuma. Silloin virallisesti aloitettiin vuosisatoja pohdittu ja tavoiteltu Töölönlahtemme puhdistus. Elokuisessa kuutamossa avattiin pumput, jotka alkoivat pumpata tuoretta merivettä Humallahdesta. Merivettä johdetaan Töölönlahteen 0,5 kuutiometriä sekunnissa sulan aikana toukokuusta joulukuuhun. Aikoinaan ympäristölautakunnan puheenjohtajana asian puolesta ponnistelleena tunsin Töölönlahdessa uidessa ja puhtaamman veden virratessa todella olleeni mukana tärkeässä ympäristöteossa koko kotikaupunkimme hyväksi. Hitaasti edennyt asia ei vieläkään suju mutkitta. Pumpussa on toistuvasti esiintynyt teknisiä vikoja, jotka ovat pysäyttäneet veden tulon lahteen. Viat on pikaisesti korjattava. Samoin puhtaan veden pulppuamispaikalle olisi hyvä saada infotaulu, jossa kerrotaan Töölönlahden puhdistamisprosessista ja historiasta. Töölönlahti on syytä saattaa virallisestikin virkistyskelpoiseksi, paitsi itsemme, myös jälkipolviemme nautittavaksi ja ihasteltavaksi. Itse asiassa kyse ei ole vain Töölönlahden veden laadun parantamisesta, vaan projekti nivoutuu kiinteästi koko tämän alueen kunnostamiseen. Meille kaikille helsinkiläisille on tärkeää, että Töölönlahdesta kunnostetaan entistäkin ehompi viheralue ja helsinkiläisten olohuone. Yhdessä yössä veden laatu ei muutu, vaan siihen kuluu useampi vuosi. Mutta odotus tullaan takuulla palkitsemaan – parin vuoden kuluttua Töölönlahdella on varmasti paljon mukavampi liikkua, meloa, soutaa ja kalastaa. Uskon, että puhdistuneen Töölönlahden symboliarvo Euroopan puhtaimmalle pääkaupungille on tulevaisuudessa suuri. Se antaa uskoa siihen, että on mahdollista korjata menneiden sukupolvien ympäristölle aiheuttamia tuhoja. Tällä tietotaidolla on varmasti jatkossa käyttöä myös muualla, työmaata siis riittää.
Sari Sarkomaa |