Kolumnit 2005

21.12.2005
Parempia palveluita yhteistyöllä

19.12.2005
Ilmastopolitiikkaan enemmän järkeä kuin tunnetta

9.12.2005
EVO-rahojen alamäki jatkuu

2.12.2005
Kouluviihtyvyys kuntoon

30.11.2005
Viemäristä vihreäksi keitaaksi

21.11.2005
Joukkoliikenne pelastettava

1.11.2005
Panostusta terveyteen!

12.10.2005
Ikäihmisten kotipalvelut toimimaan

5.10.2005
Päivähoitomaksujen korotusehdotus kohtuuton

syyskuu 2005
Hyvä kasvu- ja oppimisympäristö jokaiselle lapselle

21.9.2005
Terveydenedistäminen etusijalle

7.9.2005
Helsinkiläisiä kuritetaan

22.8.2005
Helsinkiläiset hallituksen heittopusseina

19.8.2005
Lapsi sijoitettava ensisijaisesti läheisille

14.8.2005
Taas helsinkiläisiä kuritetaan

10.8.2005
Merellisyys helsinkiläisten rikkaus

27.6.2005
Lasten turvallisuus etusijalle

23.6.2005
Helsinki ja kaupunkipolitiikka hyvinvoinnin veturiksi

15.6.2005
Ikäihmisten terveyden edistämiseen panostettava

18.5.2005
Kela-korvauksen nosto vauhdittamaan hoitotakuuta

18.5.2005
Helsingin uusi ympäristöohjelma

29.4.2005
Helsinki ympäristöystävälliseksi

21.4.2005
Kevättä ilmassa

20.4.2005
Hyvät terveyspalvelut helsinkiläisille

6.4.2005
Kevättä ja katupölyä ilmassa

1.4.2005
Täydennyskoulutuskeskustelu hakoteillä!

23.3.2005
Jätteet järjestykseen!

17.3.2005
Asumisen sietämätön kalleus

9.3.2005
Turvallisuutta liikenteeseen

5.3.2005
Kalliomäki keskituloisten kukkarolla

23.2.2005
Adoptiolapsi on lapsi!

2.2.2005
Presidentinvaaleja ei pidä käydä ennenaikaisesti

28.1.2005
On vain yksi Kokoomus

26.1.2005
Yhteisöllisyydestä voimaa uuteen vuoteen


Kolumneja vuodelta 2006

Kolumni MunkinSeutu-lehdessä 7.9.2005

Helsinkiläisiä kuritetaan

Nykyisen hallituksen aikana Helsingin tarpeet on sivuutettu kerta toisensa jälkeen. Ennen vaaleja annettujen lupauksien lunastamisesta ei ole tietoakaan. Päinvastoin Vanhasen hallituksen ministerit ovat tehneet kilvan esityksiä pääkaupunkiseudun ja helsinkiläisten kurittamiseksi.

Ensi vuoden budjetin valmistelussa valtiovarainministeriö yritti tylysti sivuuttaa pääkaupunkiseudun liikennehankkeet ja joukkoliikenteen edistämisen. Kalliomäen esitys olisi tarkoittanut, että ensi vuonna pääkaupunkiseudulla ei olisi käynnistynyt yhtään uutta liikenneinvestointia.

Kalliomäen linjanvedot herättivät sen verran närää, että hallituksen oli pakko kuunnella meitä helsinkiläisiä. Kovalla työllä Ilmalan ratapihan kunnostukseen saatiin ensi vuodeksi rahaa, mutta esimerkiksi Kehä I:n parannustyöt Espoossa saavat odottaa vuoteen 2007.

Pääkaupunkiseudun sivuuttaminen kerta toisensa jälkeen ei ole kenenkään etu. Päinvastoin koko Suomi hyötyisi, jos hallitus sitoutuisi pitkäjänteisestä pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden eteenpäinviemiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen. Suuret liikenneinvestoinnit pitää toteuttaa siellä, missä niille on todellista tarvetta. Väkirikkaan ja liikennemääriltään yhä kasvavan Helsingin seudun pitäisi olla ykkössijalla.

Varsin kuvaavaa on se, miten vasta pitkän odottelun jälkeen Hakamäentien remontti sai rahoituspäätöksen. On käsittämätöntä, että maan vilkkaimmin liikennöity alue on saanut näin kauan odottaa aivan välttämätöntä remonttia. Monille muille paljon kiireettömimmille hankkeille on kyllä näytetty vihreää valoa.

Kiitosta pitää antaa siitä, että hallitus pääsi budjettiriihessä vihdoin sopuun työsuhdematkalipun ottamisesta käyttöön. Kokoomus on ajanut jo pitkään työsuhdelippua, koska se on tehokas keino edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä. Varsinkin ruuhkaisille kasvukeskuksille ja pääkaupunkiseudulle on tärkeää, että työmatkaliikennettä siirtyy nykyistä enemmän raiteille ja busseihin.

Helsinkiläisten arkea kirpaiseva muutos toteutuessaan olisi hallituksen valmisteleva kiinteistöveron ylä- ja alarajojen nosto. Korotus menisi suoraan vuokriin ja yhtiövastikkeisiin ja siten nostaisi kaikkien asumiskustannuksia.

Kalliomäen viimeaikaiset puheet pääkaupunkiseudun asuntotilanteen helpottamisesta ja asumiskustannusten hillitsemisestä ovatkin falskeja, niin kauan kuin hallitus toisaalla suunnittelee toimenpiteitä, jotka päinvastoin merkittävästi nostaisivat asumiskustannuksia.

Sen sijaan olisi pohdittava keinoja, miten oikeasti helpottaa kasvukeskusten sekä pääkaupunkiseudun vaikeaa asuntotilannetta ja sietämättömän korkeita asumiskustannuksia. Helsinkiläiset perheet muuttavat jo nyt joukoin pois, kun kotikaupungista ei löydy kohtuuhintaisia asuntoja. Tavallisilla eläkeläisillä ja palkansaajilla, kuten hoitoalan ja palvelualan ammattilaisilla, on oltava mahdollisuus asua omassa kotikaupungissaan.

Suomi tarvitsee elinvoimaisen pääkaupungin, joka pärjää globaalissa kilpailussa ja jonka hyvinvoinnista ja vetovoimasta hyötyy koko maa. Olisikin jo korkea aika, että hallitus hautaa kaupunkivastaisuutensa ja avaa silmänsä suurten kaupunkien erityishaasteille.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net