Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 18.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan merentutkimuksen tilasta. Hänen mukaansa on pakko kysyä, onko ministeri Kimmo Tiilikaisen vastuuhallinnonalalla, ympäristöministeriössä priorisoitu voimavarat oikein, jos merentutkimus on lähes jäissä.

”Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Samaan aikaan kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla.”

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt Tiilikaista Itämeren suojeluasioissa ja esittänyt vahvan huolen Itämeren tutkimusmäärärahavajeesta.

”Ymmärrän, että ympäristöministeriön kehys on tiukka mutta tutkimuksesta tinkiminen vasta kalliiksi tuleekin. On välttämätöntä priorisoida toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.”

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta.

”On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita.”

Sarkomaa pitää mainiona, että Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä ministerit Kimmo Tiilikainen, Jari Leppä ja Kai Mykkanen valmistelevat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä on tarkoitus tehdä budjettiriihessä.

”Osana tätä valmistelua on syytä valtion talousarviokehyksen puitteissa priorisoida toimia ja varmistaa Itämeren tutkimuksen jatkuminen. Itämeri pelastetaan vain tutkittuun tietoon perustuvilla vaikuttavalla toimilla”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

 

Julkaistu

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

 

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

 

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

 

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

 

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

 

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

 

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Julkaistu

Tänään aloittaa Helsingissä 6000 ekaluokkalaista koulun. Koulujen alkaessa on välttämätöntä meidän aikuisten terävöittää liikennekäyttäytymistämme. Suojatie on sopimus kunnioituksesta. Että ennen suojatietä pikemminkin hiljennetään kuin painetaan kaasua. Että jokainen meistä voi liikkua suojatiellä turvallisin mielin. Ettei kukaan jää suojatiellä isompansa alle.

 

Sinä teet suojatien -kampanjan tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta edistämällä turvallista liikennekäyttäytymistä suojateiden yhteydessä. Edelleen jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä. 

 

Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa.

 

On olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. 

 

Syytä on nykyisin myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

 

Nopeusrajoitusten ja liikennevalojen kunnioittaminen ja keskittyminen liikenteeseen ovat keskeiset keinot huolehtia suojateiden turvallisuudesta. Ja tietenkin liikennesääntöjen noudattaminen on kaiken A ja O. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

 

Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta on enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

 

Asennemuutosta tarvitaan suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

Saaristomerta sairastuttavan ”lantapommin” taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja on pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi.

Jatkossa on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. Toistan vaateeni lisätä peltojen kipsikäsittely yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi.

Itämeren tilaa uhkaa myös meren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarojen puute. Suomen merentutkimuksen tulevaisuus on tutkijoiden mukaan vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita. Kannustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista myös toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 8.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee budjettiriihessä esityksiä Itämeren suojelutoimien vahvistamiseksi.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä erityinen häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihen Itämeren pelastuspakettiin sisällytetään toimia, joilla vauhditetaan kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemiseksi ja puretaan Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Sarkomaa on toistuvasti kiristänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

”Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”. Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia”, vaatii Sarkomaa.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

”Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

Julkaistu

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 8.8.2018

Ympäristöministeri Tiilikainen (HS 4.8.) moitti muita Itämeren maita riittämättömistä suojelutoimista. Tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.  Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Tiilikaisen lupaus vauhdittaa kipsin käytön Itämeren pelastamisessa on tervetullut mutta ei riittävä. Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”.

Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus mutta yhtälailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia. 

Kokonaisuudessaan on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi.  Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsinki

Julkaistu

TIEDOTE 6.7.2018

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että Kelan kilpailuttamat taksit toimivat ensi viikosta alkaen häiriöttä, kuten Kela on luvannut. Sarkomaa muistuttaa, että Kelan toimivan johdon tehtävä on viime kädessä varmistaa Kelan korvaaminen taksimatkojen saatavuus ja laatu.

”Kelan korvaamat ja kilpailuttamat kuljetukset on laitettava  toimimaan. Ihmisten on saatava lakisääteiset kuljetukset. Minulla on kova huoli niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet elämään epävarmuudessa ja odottamaan kyytiä esimerkiksi dialyysiin tai syöpähoitoon. On aivan välttämätöntä, että ihmiset voivat luottaa heille tärkeän kuljetuspalvelun toimivan. Tässä ei saa olla epävarmuutta”, Sarkomaa painottaa.

On Kelan tehtävä varmistaa, että kilpailutetut kuljetuspalvelun tuottajat pystyvät turvaamaan palvelun saatavuuden. Jos ongelmat eivät korjaudu, voi Kela asettaa yrityksille myös sanktioita. Sarkomaan saaman tiedon mukaan palveluntuottajat ovat ryhtyneet viipymättä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

”Saamani tiedon mukaan suurin ongelma on ollut puhelinpalvelun ruuhkautuminen ja viiveet autojen uusien laitteiden asentamisessa. On ollut hyvä ja välttämätöntä, että on Kela ryhtynyt viipymättä toimiin palveluntuottajien kanssa ongelmien korjaamiseksi ja tiedottanut laajasti asian etenemisestä.”

”Pyynnöstäni Kelan valtuutetut ovat saaneet heinäkuun alussa alkaneesta uudesta järjestelmän ongelmista ja niiden korjaamisesta ajankohtaista tietoa. Viesti Kelaan ollut selvä: asia on saatava kuntoon viipymättä.

Sarkomaa toteaa, että valtuutetut saavat kattavan selvityksen ongelmiin johtaneista syistä seuraavaan kokoukseensa, jossa asia analysoidaan perinpohjaisesti.

”Tämän pohjalta valtuutetut pohtivat mahdollisia toimia. Esimerkiksi mitä Kela ja muut tahot olisivat voineet tehdä paremmin. Uudistusten analysointi on tärkeää, opiksi on aina otettava ja ongelmat korjattava viipymättä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

Julkaistu

TIEDOTE 30.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään.

”Kokoomuksen tavoitteena on lapsi- ja perheystävällinen suomi. Sen kivijalka on se, että tunnistetaan ja tunnistetaan erilaiset perheet ja niiden yhdenvertaisuus.  Se on ennen kaikkea lasten etu”, Sarkomaa toteaa.

Yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon.

”Liian usein perhepolitiikka ja monet etuudet sekä palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Perheet ovat keskenään hyvin erilaisia. On tärkeää, että erilaiset perheet huomioidaan perheiden palveluita ja perheiden elämää koskevaa lainsäädäntöä tehtäessä. Se on yhdenvertaisuuskysymys”

Sarkomaa alleviivaa erityisesti eroperheiden tilanteen nykyistä parempaa huomioimista.

”Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyisikin, vanhemmuus jatkuu. Tämän vuoksi on viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaan jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.”

Näihin kysymyksiin on valmisteilla olevassa sosiaaliturvan uudistamisessa etsittävä perheiden nykypäivän arkeen sopivat ratkaisut.

– Ei riitä, että seuraavalla eduskuntakaudella perhevapaat uudistetaan, vaan osana sosiaaliturvan uudistusta on modernisoitava perheiden koko sosiaaliturva ja perhepolitiikkamme. Perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia, Sari Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Julkaistu

Julkaistu Iltalehdessä 30.6.2018

Iltalehden sote-uudistusta käsittelevässä pääkirjoituksessa (IL 27.6) pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala väitti valinnanvapaudesta olevan jäljellä vain rippeet. Tosiasia kuitenkin on se, ettei vuoden viive lainsäädännön toimeenpanossa muuta valinnanvapauslain sisältöä.

Eduskunnan käsittelyssä olevan valinnanvapauslain mukaan valinnanvapaus toteutuu laajasti perustason palveluissa. Esityksessä turvataan ihmisille vapaus valita oma sote-keskuksensa ja suunterveydenhuollon yksikkönsä. Valinnanvapaus lisää palveluntuottajien määrää ja samalla peruspalveluiden saatavuus paranee. Valinnanvapaus on myös se työkalu, joka turvaa ihmisille lähipalvelut ja estää liian keskittymisen. Valinnanvapaus kirittää sekä julkisia-, yksityisiä-, että kolmannen sektorin palveluntuottajia parempaan laatuun. Järjestelmäkeskeisyydestä sijaan keskiöön tulee palveluja käyttävä ihminen.Nykyjärjestelmässä esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista.

Perustason palveluissa valinnanvapaus on pääsääntö. Valinnanvapauden välineinä toimivat asiakassetelit ja sote-keskukset. Paljon palveluita käyttäville ihmisille henkilökohtainen budjetti turvaa toimivat ja käyttäjille räätälöidyt palvelukokonaisuudet. Tämä lisää erityisesti vanhusten ja vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.  erikoissairaanhoidon palvelua ei saa kuuden kuukauden sisällä, uuden lain mukaan saa valita tuottajan vapaasti. Erikoistason palveluissa valinnanvapaus tapahtuu hoitotakuun kautta. Jos ihminen ei saa erikoistason palvelua kuuden kuukauden sisällä, saa tämä päättää itse, mistä palvelun hankkii. Tämän lisäksi maakunnat voivat itse päättää, ottavatko ne asiakassetelin käyttöön myös erikoistason palveluissa. Siinä onkin ensimmäisille maakuntavaltuustoille tärkeä päätös tehtäväksi.

Valtaosa maakunnista on ilmoittanut, että ne ovat valmiita aloittamaan valinnanvapauden toteuttamisen jo ennen annettua määräaikaa. Valinnanvapauden pilotit, joissa kokeillaan koko maassa valinnanvapautta eivät siirry, vaan niiden on tarkoitus käynnistyä heti sote-lakien tultua voimaan. Ihmiset siis pääsevät siltä osin valinnanvapauden piiriin jo tämän eduskuntakauden aikana. Pilottien välitön käynnistyminen ja jatkuminen varsinaisen toiminnan käynnistymiseen asti on olennaisen tärkeää uudistuksen onnistumisen ja heti käyntiin lähtemisen kannalta.

Tämän kokoluokan uudistuksissa on viisautta ottaa lakien käsittelyyn lisää aikaa, kun lainsäädännön asiallinen käsittely sitä edellyttää. Eduskunta jatkaa käsittelyä huolellisesti, mutta ripeästi. Uudistus tehdään siksi, että voimme turvata yhdenvertaiset ja vaikuttavat palvelut jokaiselle asuinpaikkaan ja lompakon paksuuteen katsomatta. On hyvä muistaa, että oikea-aikainen, ajoissa aloitettu hoito on aina kaikkein edullisinta.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnan kevät on ollut historiallisen vauhdikas, en muista vastaavaa olleen. Kesän loppukiri lainsäädäntötyössä on pääosin tehty ja eduskunta jäi istuntotauolle, vain sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jatkamme työtä. Koko kesää emme voi jatkaa, koska valiokuntaneuvokset on päästettävä välillä lomalle.  Heinäkuun hengähdystauolla suuntaan Itämeren aalloille. Elokuussa alkavat ns. perinteiset eduskuntaryhmien kesäkokoukset ja tämän eduskuntakauden viimeisen valtion talousarvion valmistelu.

Kesäkuussa vietimme antoisan puoluekokouksen Turussa. Kokoomuksen puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin odotetusti Petteri Orpo. Kokouksessa hyväksyttiin kokoomuksen uusi periaateohjelma. Vastasin edellinen periaateohjelman ohjelma valmistelusta puoluevaltuuston puheenjohtajan roolissa yhdessä silloisen puolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen kanssa. Uudessa ohjelmassa on mielestäni sopivasti jotain uutta, jotain vanhaa sekä paljon sinistä.

Tässä kirjeessä:

  • Käynnistimme valmistautumisen tulevaan eduskuntakauden
  • Hyväksyimme uuden varhaiskasvatuslain ja lukiolain
  • Ehdotin ympäristöministeri Tiilikaiselle laiskanläksyjä Itämeren pelastamiseksi
  • Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalitiimiini

Käynnistimme valmistautumisen tulevaan eduskuntakauden

Osallistuin puhujana puoluekokouksessa useisiin eri tilaisuuksiin. Järjestin myös yhdessä Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston kanssa work shopin. Saimme puoluekokousväeltä mainioita esityksiä, joiden pohjalta valmistelemme johdollani seuraavan eduskuntakauden hyvinvointipolitiikan tavoitteita. Olen vahvasti linjoittamassa myös muiden hallinnonalojen tavoitteita esimerkiksi työllisyys, - ja yrittäjyys sekä sivistys-, ympäristö- ja kaupunkipolitiikka ovat minulle tärkeitä. Käsittelemme työmme etenemistä eduskuntaryhmämme kesäkokouksessa elokuussa Oulussa. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Ollaan yhteydessä!

 

Hyväksyimme uuden varhaiskasvatuslain ja lukiolain

Juuri ennen kevään istuntokauden päättymistä saimme eduskunnassa käsiteltyä ja hyväsyttä uuden varhaiskasvatuslain ja lukiolain. Uusi varhaiskasvatuslaki lujittaa varhaiskasvatuksen aseman osana koulutusjärjestelmää. Laadukas, moniammatillinen varhaiskasvatus on parasta mahdollista tasa-arvotyötä tuleville sukupolville. Uusi lukiolaki vahvistaa lukion yleissivistävää asemaa ja edistää oppiainerajoja ylittäviä opintoja. Lukiolaki myös mahdollistaa lukiolaisille kurkistuksia korkeakouluopintoihin. Opiskelijan ohjaus ja erityisopetus tulevat lukioon vahvemmiksi uudistuksen myötä. Ketään ei päästetä putoamaan ja lukioissa joudutaan miettimään tarkemmin sitä, miten opiskelijoita ohjataan ja millaista tukea nämä tarvitsevat opinnoissa, koulutusvalinnoissa ja myös sosiaalisesti.

Sivistysvaliokuntaan on tulossa käsittelyyn syksyllä paljon tärkeitä lakiesityksistä. On erityisen ilahduttavaa, että pitkäaikainen tavoitteeni varhentaa peruskoulussa kielten opiskelua etenee.

 

Itämeren tila vaatii ripeitä toimia

Itämeren rantavaltiot allekirjoittivat kymmenen vuotta sitten Itämeren suojeluohjelman, Baltic Sea Action Planin. Valtioiden tekemistä lupauksista huolimatta Itämeren elpyminen on ollut tuskastuttavan hidasta. Meren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. Kiritän ministeri Tiilikaista ripeisiin toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat sekä varmistetaan meren tilan elpyminen.

 

Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalitiimiini!

Olen saanut ilahduttavan paljon kyselyitä ehdokkuudestani ensi kevään eduskuntavaaleissa ja mahdollisuudesta lähteä mukaan vaalitiimiini. Olen motivoitunut jatkamaan kansanedustajan työtä helsinkiläisten ja koko Suomen parhaaksi. Olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhöni ja varmistamaan Kokoomuksen nousu pääministeripuolueeksi! Mukaan voi ilmoittautua minulle sähköpostitse tai olemalla yhteydessä puhelimitse 050 511 3033.

 

Aurinkoista kesää toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja