Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 11.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt tänään tyttöjen päivän aamuna toimenpidealoitteen, jossa esitetään tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla.  Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi. Sarkomaa mukaan eduskuntaan on saatava ripeästi tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä erillislaki.

”Tänään vietettävä kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, osallistua yhteiseen päätöksentekoon sekä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Tämä ei vielä riittävällä tavalla toteudu. Erillislaki tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämiseksi on välttämätön tyttöjen ja naisten suojelun ja oikeuksien vahvistamiseksi Suomessa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa haluaa ripeästi korjata sen epäkohdan, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä erillislainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Suomalainen lainsäädäntö ei ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä. Myös Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia. Terveydenhuollon ammattilaisille ilmiö on valitettavan tuttu. Viranomaiset saavat näistä kuitenkin harvoin tietoa. Keskeistä olisi vahvistaa sitä, miten tiedot sukuelinten silpomisista saadaan viranomaisille ja tuomioistuinten käsiteltäväksi, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh: 050 5113033

Julkaistu

Euroopan komissio ei pidä kansanterveydellisiä syitä riittävinä perusteluina kieltää alkoholin etämyynti ulkomailta. Komissio on ottanut kantaa Suomen alkoholin etämyyntiä koskevaan lakiluonnokseen Suomen pyynnöstä.

Alkoholin etämyyntiä koskeva sääntely jätettiin pois, kun Suomeen säädettiin viime vuonna uusi alkoholilaki. Laista äänestäessään eduskunta kuitenkin edellytti, että hallitus selkiyttää myös etämyyntiä koskevia säädöksiä. Etämyynti on alkoholikauppa, jossa myyjä huolehtii myös kuljetuksista ja veroista.

Komission kanta on odotettu ja hyvin tervetullut uutinen. Komission kanta tukee Kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan etämyyntiä ei ole kielletty, eikä sitä tulekaan kieltää Suomessa. Komissio lähtee siitä, että etämyyntikielto on este tavaran vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa, ja siksi se olisi mitä todennäköisemmin EU-oikeuden vastainen.

Alkoholiasioista vastaavan ministeri Annika Saarikon (kesk.) on nyt syytä keskeyttää etämyynnin kieltämiseen tähtäävän lain valmistelu ja myöntää, että kieltolakiajat ovat lopullisesti ohi. Etämyyntikielto olisi eduskunnan hyväksymän uudistuvan linjan vastaista.

On selvä, että komission kanta tukee Kokoomuksen linjaa alkoholipolitiikan järkevöittämisestä. Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä, mutta esimerkiksi monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Kannustan ministeriötä ottamaan komission kannan tosissaan, luopumaan kieltolaista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskussa ja se on ilahduttavaa. Pidän yhtenä eduskuntakauden onnistumisena ja työvoittona alkoholilain uudistamista. Urakoin asian eteen hartiavoimin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa käsittelimme lakiuudistusta viime vuonna joulun alla.

Osana uutta alkoholilakia yrittäjiä ja ihmisten arkea haittaavia normeja purettiin. Samalla päivittäistavarakauppaan tuli pitkän väännön jälkeen vähän vahvemmat juomat. Muut hallituspuolueet käänsivät valiokunnassa kelkkansa ja hylkäsivät hallituksen esityksen asiasta. Tein tuolloin vastaesityksen, joka sai lopulta istuntosalissa enemmistön. Vahvat oluet pääsivät ruokakauppoihin, kun eduskunta kannatti esitystäni alkoholiprosentin ylärajan nostosta äänin 98–94.

Pidän tärkeänä, että alkoholipolitiikkaa kehitetään edelleen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. kysymys, mihin tulevalla eduskuntakaudella tulee löytää ratkaisuja, on miten alkoholin kulutusta saataisiin suunnattua kotisohvilla istumisen sijasta ravintoloihin. Alkoholin nauttiminen valvotuissa tiloissa vähentäisi järjestyshäiriöitä ja edistäisi myös kansanterveyttä. Alkoholipolitiikkaan liittyy myös keskustelu suomalaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista. Päätöksillä on iso vaikutus yrittäjyyteen ja elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksiin. Pidän tervetulleena pääkaupunkimme ravintolakulttuurin viime vuosien vahvaa nousua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 9.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa piti odotettuna mutta hyvin tervetulleena uutisena, että Euroopan komissio ei pidä kansanterveydellisiä syitä riittävinä perusteluina kieltää alkoholin etämyynti ulkomailta. Komissio on ottanut kantaa Suomen alkoholin etämyyntiä koskevaan lakiluonnokseen Suomen pyynnöstä.

Sarkomaan mukaan komission kanta tukee kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan etämyyntiä ei ole kielletty, eikä sitä tulekaan kieltää Suomessa.

”Komissio lähtee siitä, että etämyyntikielto on este tavaran vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa, ja siksi mitä todennäköisemmin EU-oikeuden vastainen. Hallituksen on nyt syytä keskeyttää kiellon valmistelu ja ymmärtää, että kieltolakiajat ovat lopullisesti ohi”, Sarkomaa painottaa.

Komission kanta tukee Kokoomuksen linjaa alkoholipolitiikan järkevöittämisestä.

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä mutta mm. monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Sarkomaa kannustaa ministeriötä ottamaan komission kannan tosissaan, luopumaan kieltolaista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskussa ja se on Sarkomaan mukaan ilahduttavaa. Eduskuntakauden onnistumisensa ja työvoittona hän pitää alkoholilain uudistamista.

”Yrittäjiä ja ihmisten arkea haittaavia normeja purettiin ja päivittäistavarakauppaan tuli lopulta pitkän väännön jälkeen vähän vahvemmat juomat. Muut hallituspuolueet käänsivät valiokunnassa kelkkansa ja hylkäsivät hallituksen esityksen asiasta. Tein tuolloin vastaesityksen, joka sai lopulta istuntosalissa enemmistön. Vahvat oluet pääsivät ruokakauppoihin: Eduskunta kannatti alkoholiprosentin ylärajan nostoa äänin 98–94. Etämyyntikielto olisi täysin eduskunnan hyväksymän uudistuvan linjan vastaista”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Julkaistu

TIEDOTE 5.9.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä kuntoutuspsykoterapia ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen tuottajat valittaisiin jatkossa rekisteröitymismenettelyllä nykyisen kilpailuttamisen sijaan.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Pidän perusteltuna muuttaa lakia siten, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin kuntoutus- ja tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa pohtii.

”Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta,” Sarkomaa kertoo.

Kelan kilpailutuksista on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta. Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Sarkomaa sanoo saaneen lukemattomia viestejä kuntoutusalan toimijoilta. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Sarkomaan johtamat Kelan valtuutetut valvovat Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Operatiivinen vastuu kilpailutuksesta on Kelan johtajilla ja hallituksella. Sarkomaa on pyytänyt Kelan tekemistä kilpailutuksista selonteon Kelan toimivalta johdolta valtuutettujen seuraavaan yleiskokoukseen. On välttämätöntä, että tehdyt kilpailutukset arvioidaan perusteellisesti ja ihmisten mahdollisuus palveluihin turvataan.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan. Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palvelukäyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä edistetään.

”On viisasta, että Kelassa on asiakasraadit, joissa on eri asiakasryhmien- ja järjestöjen edustus,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

 

Julkaistu

TIEDOTE 3.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Annika Saarikkoa löytämään valtakunnallisen ratkaisun, jolla ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeen tulokset saadaan juurrutettua ja saattaen vaihdettua kuntien toimintaan. Sellaista aukkoa ei saa päästä syntymään, että nyt eri puolella Suomea tehty työ valuisi hukkaan, eikä hyviä uusia toimintamalleja saataisi parantamaan ihmisten arkea.

Kehitettyjä koti- ja omaishoitoon malleja oli tarkoitus ottaa valtakunnallisesti käyttöön sote uudistuksen osana. Hallituksen kärkihanke päättyy kuluvana vuonna. Sarkomaa on huolissaan, että sote-uudistuksen myöhentyneen aikataulun johdosta hankkeen kehittämistyö on vaarassa valua hukkaan, ellei ministeriö valtakunnallisesti tuo keinoja ja kannustimia hyödyntää hankkeen tuloksia koko maassa. On välttämätöntä, että ministeri etsii tilanteeseen toimivan ratkaisun.

Sarkomaa nostaa esille kärkihankkeen useista onnistumisista ikäihmisten palveluneuvonnan.

”Merkittävänä pidän sitä, että omaishoitajien palveluneuvonnan ja tiedon lisäämisen on havaittu edistävät omaishoitajan jaksamista, ” Sarkomaa toteaa.

”Tällä hetkellä iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot pysyneet suurina. Omaishoito puolestaan toteutuu alueellisesti vaihtelevasti, ja omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan liian vähän tai ne ovat yksipuolisia. Nykytilan korjaamiseksi on kärkihankkeessa luotu mainioita toimintamalleja. Tavoitteena tulee olla, että jokainen ikäihminen saa palvelut yhdenvertaisesti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Julkaistu

Peräänkuulutan Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä. Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa.

Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko. Olen toistuvasti vaatinut selontekoa kaupunkipolitiikasta. Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Meillä ei ole varaa toistaa Tukholman virheitä. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet eli kasvaneet 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.
On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Sote- uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoite on luoda nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa kustannusvaikuttavasti sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmiselle sujuvat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useimmissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 30.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä.

”Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa toistaa vaateensa kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle.

”Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin”, Sarkomaa sanoo.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen kipeimpiä kysymyksiä.

”Tarvitsemme ripeitä valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä”, Sarkomaa toteaa.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.

”On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottoja,

Politiikan syksy alkaa eduskunnassa kuumentua, mihin vaikuttaa lähestyvät eduskuntavaalit. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä keskitymme tekemään sitkeästi työtä politiikan ilmapiirin ilmakuopista huolimatta. Olennaista on viedä eteenpäin esityksiä, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntyä. Isoin asia työlistalla on ensi vuoden talousarvion käsittely. Olen tyytyväinen, että neuvotteluissa saimme läpi tavoitteeni lisätä tutkimuksen ja koulutuksen voimavaroja, vauhdittaa Itämeren suojelua sekä kohentaa yrittäjyyden edellytyksiä.

Olen saanut paljon kyselyitä ensi kevään eduskuntavaaleista. Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Kampanjassa pieni on suurta. Esimerkiksi tuttuja äänestämään innostaminen on iso apu. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin.

Eduskuntatyön ohessa valmistelemme eduskuntaryhmässäni tulevan eduskuntakauden tavoitteita ja olen tässä työssä vahvasti mukana. Johdan ryhmästämme hyvinvointipolitiikan tavoitteiden valmistelusta.

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia
  • Lasten lukutaidon edistäminen on tasa-arvoteko
  • Elämän loppuvaiheen laadukkaaseen hoitoon panostetaan
  • YTHS:n palveluiden laajentaminen terveysloikka
  • Saimaannorpan suojelua edelleen vahvistettava

Tulevia tapahtumia

Eduskuntavierailu 3.10 klo 18.00

Tervetuloa eduskuntataloon tapaamaan ja kuulemaan politiikan kuulumisia sekä ajatuksiani lähestyvistä eduskuntavaaleista keskiviikkona 3.10 klo 18.00. Voit ilmoittautua tilaisuuteen TÄÄLLÄ.

 

Sunnuntaina 7.10 Hakaniemen markkinat klo 10-10.45 ja Silakkamarkkinat klo 11-12

Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan helsinkiläisille tärkeistä asioista ja politiikan kuulumisista perinteisille Hakanimen markkinoille Hakaniemen torille ja Silakkamarkkinoille Kauppatorille. Nähdään Kokoomuksen teltalla!

 

Miten tekisimme Helsingin peruskouluista maailman parhaita? ti 16.10klo 16.30-17.30

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Helsingin peruskouluista tiistaina 16.10 klo 16.30- 17.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3).

Järjestän tilaisuuden yhdessä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari Pia Pakarisen kanssa. Mukana myös HOAY, Vanhempainliitto ja Helvary. Tarkoituksena on keskustella laajasti peruskoulutuksen eri kysymyksistä sekä pohtia peruskoulun kehittämistarpeita Helsingissä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

 

Helsinkiläisiä ympäristötekoja - Kokoomuksen ympäristötavoitteet seuraavalle hallituskaudelle 18.10 klo 17.30

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Helsingin ympäristöasioista ja ideoimaan Kokoomuksen uutta ympäristöohjelmaa torstaina 18.10 klo 17.30 Kokoomusopiskelijoiden tiloihin Kansakoulukujalla (Kansakoulukuja 3 A, 3. krs)

Tilaisuudessa esittelemme kansanedustaja Pertti Salolaisen kanssa Kokoomuksen kesäkokouksessa julkaistua keskustelunavausta ympäristöstä. Kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa pitää kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava. Lisäksi osallistujat pääsevät ideoimaan omia tavoitteitaan Kokoomuksen ympäristöohjelmaan KansY:n puheenjohtajan Konsta Nupposen vetämissä ryhmätöissä. Tervetuloa!

 

Tervetuloa mukaan Kokoomuksen yrittäjäkiertueelle ke 24.10 klo 17.00-18.45!

Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestää tänä vuonna yrittäjäkiertueen, jonka tavoitteena on kerätä ajatuksia yrittäjyyden edistämisestä. Järjestän Juhana Vartiaisen ja Hyvinvointialan liiton kanssa tilaisuuden keskiviikkona 24.10 klo 17-18.45 Elinkeinoelämän keskusliiton auditoriossa (Eteläranta 10). Muistathan ilmoittautua tilaisuuteen tarjoiluiden mitoitusta varten TÄÄLLÄ. Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Järjestettävän tilaisuuden esitysten ja keskustelun pohjalta laaditaan esitys Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimista yrittäjyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkistaa uudet ja päivitetyt yrittäjyystavoitteensa syksyllä 2018.

 

Maailman opettajien päivä 5.10. klo 13–17 Sanomatalo

Olen mukana keskustelemassa koulutuksen uudistamistarpeista Maailman opettajien päivänä 5.10 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Sanomatalon Mediatorilla, os. Töölönlahdenkatu 2, Helsinki. Olen puhumassa tilaisuudessa kello 15.15. Tervetuloa!

 

Lasten lukutaidon edistäminen on tasa-arvoteko

Heikkenevä lukutaito on ollut suuri huoleni ja olen tehnyt työtä lukutaidon laskun katkaisemiseksi. Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Hyviä toimijoita lukutaidon edistämiseen ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi esityksestäni tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan.

Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi olivat onnistuneita.

 

Elämän loppuvaiheen laadukkaaseen hoitoon panostetaan

Olen kantanut huolta siitä, että edelleen maassamme on kivun hoidossa ja osaavan saattohoidon saatavuudessa räikeääkin eriarvoisuutta. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta sekä yksin jäämisestä elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt.

On selvä, että yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi tarvitaan sitova lainsäädäntö. Siksi tein myös toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.

Olen tyytyväinen, että saimme hallituspuolueiden voimin lisämäärärahan saattohoidon uudistettujen laatusuositusten jalkauttamiseen koko maahan. Saimme myös rahoituksen saattohoidon opetuksen lisäämiseksi kaikkien ammattikorkeakoulujen hoitajakoulutukseen ja jokaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Terhokodissa on koko sen 30 vuoden olemassa oloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Työtä ihmisten mutta myös heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Oli suuri kunnia olla juhlapuhujana Terhokodin juhlassa.

 

YTHS:n palveluiden laajentaminen terveysloikka

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa aloitimme lakiesityksen käsittelyn, joka tuo myös ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n palveluiden piiriin. Hyy:n ja SYL:n entisenä sopo-vastaavana ja entisenä pitkäaikaisena YTHS:n hallituksen jäsenenä koen lakiesityksen työvoittona ja opiskelijajärjestöjen yhteistyön hedelmänä.

Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen on tärkeä tulevaisuus teko.

 

Saimaannorpan suojelua edelleen vahvistettava

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajakaudellani vauhditimme onnistuneesti saimaannorpan suojelua. Saimaannorpan hidas kannan kasvun on useiden eri tekijöiden summa, suojelutoimissa on aika ottaa askelia eteenpäin.

Olen esittänyt, että vastuuministeri Jari Leppä kutsuisi työryhmän koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta ja tehostamaan saimaannorpan suojelua. Vakava huoleni saimaannorppakannan tilaan kumpuaa Metsähallituksen tilastoista, joiden mukaan tänä vuonna yli kolmannes saimaannorpan verkkokuolemista on muikkuverkoista johtuvia kuolemia.

Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta.

Olen syksyn aikana monessa mukana ja jatkan Helsinki-kierrostani. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan, keskustelemaan ja tapaamaan. Ollaan yhteydessä.

Syysterveisin

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Selvitysryhmä esittää muutoksia Kelan hallituksen kokoonpanoon sekä pääjohtajien ja johtajien nimitysvallan siirtämistä tasavallan presidentiltä Kelan hallitukselle. Ministeriöiden ohjaussuhdetta Kelaan halutaan vahvistaa. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, voidaanko se toteuttaa ilman, että Kelan perustuslailliseen asemaan tehdään muutoksia.

Valtuutettujen asettama asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa 25.9.2018 valtuutettujen yleiskokouksessa. Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita. Ryhmältä pyydettiin myös ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.

Selvitysryhmä esittää, että jatkossa pääjohtajan ja Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta. Selvitysryhmä ottaa raportissaan kantaa myös Kelan hallituksen kokoonpanoon ja tehtäviin.

Selvitysryhmä pitää tärkeänä, että Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta vahvistetaan. STM:n ohjausta on vahvistettava erityisesti Kelan sosiaalihuollollisissa tehtävissä. Valtiovarainministeriön ohjausta on vahvistettava Kelan tietohallintotehtävissä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta sen toimialalla. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, onko ohjaussuhteen vahvistaminen mahdollista ilman Kelan perustuslaillisen aseman muutosta. Joka tapauksessa Kelalla on ministeriöiden kanssa yhteistoimintavelvoite, jota on syytä hyödyntää täydessä laajuudessaan.

Selvitysryhmä tarkastelee raportissaan myös muun muassa Kelan valtiosääntöoikeudellista asemaa ja Kelan ICT-palveluiden yhtiöittämistä. Näissä asioissa ryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen.

Kelan valtuutetut esittävät eduskuntaryhmille, että asian jatkotyöstämiseen asetettaisiin parlamentaarinen työryhmä.

Kelan valtuutettujen asettamaan selvitysryhmään kuuluivat OTT, professori (emeritus) Pentti Arajärvi, tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen, professori Heikki Hiilamo, KTT Kai Järvikare, LL Eeva Kuuskoski ja VT Kimmo Sasi.

 

Selvitysryhmän raportti: www.kela.fi/documents/10180/7276260/Selvitys+Kelan+asemasta+ja+hallinnosta_240918.pdf/52b06848-1caf-428c-8f3d-e74e05df274e.

Lisätietoja medialle:
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

 

**

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

 

 

Julkaistu

Eduskunta uudistaa syksyllä 2018 asiakas- ja potilaslain, jossa säädetään potilaan kuulemisesta oman hoitonsa suunnittelussa ja pakkotoimien käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lainsäädännössä tulisi vahvistaa potilaan ja hänen omaistensa mahdollisuutta osallistua laajemmin hoidon kehittämiseen ja julkiseen päätöksentekoon.

Noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Suomessa. He kokevat yhä leimautumista ja ennakkoluuloja sekä yhteiskunnassa että terveydenhuollossa.

Mielenterveyden ongelmien syvenemistä ja potilaan traumoja pahimmillaan uusintavaa pakkotoimien käyttöä on ehkäistävä nykyistä kattavammilla ja oikea-aikaisilla mielenterveyspalveluilla. Palveluiden on toteuduttava yhdenvertaisesti ja palvelun käyttäjän omalla kielellä. Palveluiden toimivuutta ja laatua voidaan parantaa suunnittelemalla ne yhdessä mielenterveyden ongelmia kohtaavien, heidän omaistensa sekä niitä edustavien tahojen kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja uudistettaessa on säädettävä hoidon tarjoajan velvollisuudesta kuulla potilasta ja omaisia hoidon suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä. Mielenterveyden ongelmia kohtaavien kuuleminen hoitopolun eri vaiheissa edistää tutkitusti laadukkaampaa hoitoa.

Suomi tarvitsee vahvemman lainsäädännön, jossa kokemusasiantuntijoiden kuuleminen otetaan sivuuttamattomaksi osaksi lainsäädäntöprosesseja ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.