Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Julkaistu Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen jäsenlehdessä Kide-lehdessä 12.2.2018
Kansanväliset kokemukset osoittavat, että laaturekistereillä on mahdollisuus kehittää diabeteksen hoitoa. Ruotsissa käytössä on Swediabkids-niminen lasten diabeteksen hoidon laadunseurantarekisteri. Englannissa julkinen terveydenhuoltojärjestelmä seuraa laatuaan The Quality and Outcomes Framework (QOF) palkkio ja kannustin ohjelman avulla. Näiden rekisterien myötä diabeteksen hoitotasapaino
on parantunut ja vakavien hypoglykemioiden määrä on vähentynyt merkittävästi.
Huoli laaturekistereiden puutteesta Suomessa on suuri ja siksi ehdotuksestani
kuulimme ennen joulua eduskunnan valtiovarainvaliokunnassanasiantuntijoita rekisteriasian tiimoilta. Diabetesliiton edustaja oli erityisesti kuultavana. Neuvotellessamme valtiovarainvaliokunnassa tämän vuoden valtion budjetin muutoksista
sovimme esityksestäni määrärahan lisäämisestä valtakunnallisten laaturekistereiden
pilottihankkeen vauhdittamiseen.

Linjasimme myös, että pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava
huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ydintavoite on turvata yhdenvertainen
hoitoon pääsy. Oikea-aikainen ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy on inhimillisintä, mutta myös edullisinta. Kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen on ihan olennaista. Erityisen tärkeää on varmistaa diabeteksen hyvä hoito. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, ja sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo kasvanut 4 prosentista melkein 6 prosenttiin ajanjaksona 2006–2014, selviää THL:n rekisteritutkimuksesta.

On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien
saatavilla. Se on myös edellytys sote-uudistuksen valinnanvapauden toteutumiselle,
mutta ennen kaikkea terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden kehittämiselle.
Laaturekisterin tuottamaa tietoa voidaan käyttää näyttöön perustuvien hoitosuositusten
toteutumisen seuraamiseen, hoidon ja ennaltaehkäisyn laadun varmistamiseen
sekä hoidon ja hoitoketjujen jatkuvaan kehittämiseen.
On ollut harmillista, että Suomi ei ole lähtenyt nopeammin kehittämään ja rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä muiden Pohjoismaiden tavoin. Suomessa laaturekistereitä on, mutta ne ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia. Kansallisella tasolla rekisteritiedon saaminen on vajavaista eikä yksiköiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen toistaiseksi onnistu.
Olennaista on, että valtakunnallisen diabetesrekisterin kehittäminen saadaan nyt kunnolla vauhtiin. Kun tieto palveluiden laadusta on läpinäkyvää ja julkista, vauhdittaa se nyt olemassa olevia diabeteksen hoidon eroavuuksien ja epäkohtien korjaamista sekä yhdenvertaisen hoidon turvaamista.
Laaturekistereiden pilottihankeen toteutus edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Diabetesliiitto ja sen jäsenjärjestöt. Johtamani eduskunnan diabetesverkosto toimii tänäkin vuonna aktiivisesti. Otan vastaan mieleni palautetta ja ajatuksia.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Julkaistu

Perhevapaauudistus on yksi tämän hallituksen suurimmista tasa-arvouudistuksista. Me Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme  missään nimessä halua pysäyttää uudistusta. Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uudistus pitäisi jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Perheministeripuolueen kannanotto perhevapaauudistuksen perumisesta on kova isku uudistusta odottaville suomalaisille perheille.

Perhemyönteistä politiikkaa olisi viedä erittäin laajaa kannatusta nauttiva uudistus maaliin. Täytyy pitää mielessä ne tärkeät syyt, jonka vuoksi koko uudistusta tehdään. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat selvästi epätasa-arvoisemmin. Meidän on kannustettava äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet.

Perhevapaauudistuksessa on kyse ennen kaikkea tasa-arvosta, työllisyydestä ja perheiden sekä lasten edusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja saavutettavissa. Hallitus on asettanut uudistukselle selkeät reunahehdot, joiden puitteissa se voidaan toteuttaa. Hallituksella ei ole varaa kaataa näin merkittävää uudistusta.

Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitaan perhe-elämän rooleihin liittyvää asennemuutosta. Sitä ei synny, ellei tehdä aidosti uudistavaa ja tasa-arvoon ohjaavaa politiikkaa. Keskustan ja perheministerin halu viivyttää perhevapaauudistusta seuraavalle hallituskaudelle ei voi hyväksyä eikä mitenkään ymmärtää.

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perjantaina ilmoitti perhevapaauudistuksen kaatamisesta, nousi keskusteluun hurjiakin väitteitä neuvotellun mallin vaikutuksista. On olennaista muistuttaa, ettei neuvotteluissa oltu vielä päästy siihen saakka, että pöydällä olisi ollut yksi lopullinen malli. Työn on siis vielä kesken. On totta, että hallituksen uudistukselle asettama raami on tiukka, mutta mahdottomaksi sitä ei voi väittää. Uskon, että vaikutuksiltaan hyvä malli on saavutettavissa vielä tällä hallituskaudella. Suomalaiset perheet ansaitsevat tasa-arvoa, työtä ja lapset pääsyä varhaiskasvatukseen. Tätä meidän on nyt yhdessä edistettävä, kuten hallitus syksyllä yhdessä sopi.

Perheministerin nimitystä pidin koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. Olisi perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus peruuttaisi perhevapaauudistuksen tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava. Työn kesken jättäminen ei ole vaihtoehto.

On toivoa antavaa, että hallituspuolueista on tullut merkittäviä puheenvuoroja, jotka antavat ymmärtää halua  löytyvän jatkaa uudistustyötä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon lupaus puolueiden puheenjohtajien trion "perhepalaverista" on viisas ja vastuullinen tapa hakea jumissa olevalle uudistukselle loppukiriin vauhtia.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

TIEDOTE 10.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Perhevapaauudistus on yksi tämän hallituksen suurimmista tasa-arvouudistuksista. Kokoomuksen kansaedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että kokoomus ei missään nimessä halua pysäyttää uudistusta. Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uudistus pitäisi jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

"Perhevapaauudistusta tarvitaan. Uudistuksessa on kyse ennen kaikkea tasa-arvosta, työllisyydestä ja perheiden edusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja saavutettavissa. Hallitus on asettanut uudistukselle selkeät reunahehdot, joiden puitteissa se voidaan toteuttaa. Hallituksella ei ole varaa kaataa näin merkittävää uudistusta", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitaan perhe-elämän rooleihin liittyvää asennemuutosta. Sitä ei Sarkomaan mukaan synny, ellei tehdä aidosti uudistavaa ja tasa-arvoon ohjaavaa politiikkaa. Samalla keskustan halu viivyttää perhevapaauudistusta seuraavalle hallituskaudelle ihmetyttää.

"Perhemyönteistä politiikkaa olisi viedä erittäin laajaa kannatusta nauttiva uudistus maaliin. Täytyy pitää mielessä ne tärkeät syyt, jonka vuoksi koko uudistusta tehdään. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat selvästi epätasa-arvoisemmin. Meidän on kannustettava äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin."

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perjantaina ilmoitti perhevapaauudistuksen kaatamisesta, nousi keskusteluun hurjiakin väitteitä neuvotellun mallin vaikutuksista. Sarkomaa haluaa muistuttaa, ettei neuvotteluissa oltu vielä päästy siihen saakka, että pöydällä olisi ollut yksi lopullinen malli.

"On totta, että hallituksen uudistukselle asettama raami on tiukka, mutta mahdottomaksi sitä ei voi väittää. Uskon, että vaikutuksiltaan hyvä malli on saavutettavissa vielä tällä hallituskaudella. Suomalaiset perheet ansaitsevat tasa-arvoa, työtä ja lapset pääsyä varhaiskasvatukseen. Tätä meidän on nyt yhdessä edistettävä, kuten hallitus syksyllä yhdessä sopi", Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa +358 50 5113033

Julkaistu

Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena.

Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin.

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia.

Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapa tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 3.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on tehnyt. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta ensisijaisesti toivovan, että tästä saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

"EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun", Sarkomaa toteaa.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Sarkomaan mielestä hallituksen on kiristettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Hän alleviivaa, että muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

"Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Ongelma on paikoitellen erittäin hankala ja aiheuttaa lukuisia erilaisia sosiaalisia, ekonomisia ja ekologisia haittavaikutuksia. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, ettei mikromuovin läheskään kaikkia vaikutuksia tunneta vielä riittävän hyvin.

"Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin", hän sanoo.

Sarkomaan mukaan roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä.

"Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia", Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Julkaistu

TIEDOTE 20.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

"Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä."

"Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive tulkkipalveluiden käyttäjiltä ja järjestökentältä.", Sarkomaa kertoo.

Tulkkauspalvelusta on tullut Kelan viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen poikkeuksellisen paljon palautetta. Palautetta on tullut roppakaupalla eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut Kelan tehtävänä vuodesta 2010. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan.

"On viisasta, että kelaan tulee tulkkauspalveluihin asiakasraadit, joissa on eri asiakasjärjestöjen edustus.", Sarkomaa päättää

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Julkaistu

On vakava riski, että maakuntauudistus livahtaa voimaan huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa. Historiallisen suuren ja paljon kysymyksiä herättävän maakuntauudistuksen läpivalaisu ja pureksiminen on välttämätöntä.

Perustuslakivaliokunta edellytti valinnanvapauslain lisäksi muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Muutosvaateita isompi asia on se, että moni asiantuntija niin perustuslakivaliokunnassa kuin muissa yhteyksissä on nostanut esille merkittäviä huomiota ja huolia liittyen maakuntauudistukseen. Pääkysymys on, kyetäänkö 18 maakunnan mallilla turvaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Useissa asiantuntija-arvioissa 18 maakuntaa on pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Osa maakunnista on jäämässä auttamatta liian pieniksi suhteessa niiltä vaadittaviin tehtäviin.

Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen. Keskeinen pohdinnan paikka on myös se, onko maakuntamallissa perustuslakiin kompastuvia kohtia? Ja mitkä ovat uudistuksen suurimmat riskit ja miten niitä voisi vielä pienentää? Tiivistettynä voi sanoa, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut. Sitä vaikeampaa on saavuttaa tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Maakuntahallinnosta on syytä käydä kunnollinen keskustelu. Kaupunkien ja maakuntien roolien kirkastaminen on vielä tekemättä. Tarvetta on vakuuttaville vaikutusarvioinneille etenkin maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikutuksista ja kustannuksista. On varmistettava, että menot eivät kasva ja että hyötyjä saadaan ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä. Tavoite on päin vastainen.

Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa jarruttaa uudistuksen tavoitteita toteutumasta.

Uudistuksen valmistelun määrärahojen jako on kuvaava esimerkki. Valmistelumäärärahoja ei tule jakaa tasasuuruisina. Väestöperusteisuuden on oltava määräävä kriteeri. Sotea ei voi valmistella niin, että euro Kainuussa on 0,04 € Uudellamaalla. Ei voi olla niin, että 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa saisi soten valmisteluun samaisen summan rahoitusta kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Ministeriöstä on onneksi luvattu, että väestömäärä huomioidaan rahanjaossa.

Maakuntien kokoerojen vaikutus näkyi myös valinnanvapauspilottien kriteereissä, jotka sopivat vain pieniin maakuntiin. Eduskunta huomautti asiasta, ja nyt kriteerit valmistellaan uudestaan. On aivan eri vaatia pilottiin 80 prosenttia väestöstä 200 000 asukkaan maakunnassa kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla. Maakuntien kokoerojen merkitys on ymmärrettävä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaisematta. Asiaa koskevat esityksestä puuttuvat pykälät on huolella valmisteltava osaksi sote-lakipakettia.

Olen tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa sovittua 6 miljoonaa euron lisäyksestä terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen. Näin määräraha on kuluvana vuonna 21 me. Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 me. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrärahalisäys oli välttämätön. Sovimme myös lisäyksestä hoitotyön tutkimukseen valtion budjetista suoraan menevään määrärahaan.

On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien saatavilla. Siksi sovimme esityksestäni määrärahasta valtakunnallisten laaturekistereiden pilotointiin. Laaturekisterit ovat muissa Pohjoismaissa käytössä edistämässä ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua sekä vaikuttavuutta. Suomessa laaturekistereitä on mutta ne ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia. Tieto laadusta on myös edellytys valinnanvapauden onnistuneelle laajentamiselle.

Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka. Työtä on vastuuministeri Saarikon joukkoineen tehtävä ripeästi mutta huolella. Eduskuntaan on saatava niin uudelleen muokatun valinnanvapauslain kuin täydennetyn maakunta-sekä järjestämislain vedenpitävät taloudelliset- ja toiminnalliset vaikutusarviot, joissa on vahvasti mukana niin perustuslaillinen kuin EU-oikeudellinen arvionti.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

Julkaistu

presidentinvaalien loppukiri on alkanut. Tänään alkoi myös ennakkoäänestys. On innostavaa olla mukana kansanliikkeessä tukemassa Sauli Niinistön valintaan jatkokaudelle. Vielä ehdit mukaan kampanjaan! Liittymällä Sauli Niinistö 2018 kansanliikkeeseen saat kirjeen, jossa on paljon vinkkejä vaalityöhön. Olen menossa mukana monin tavoin.

  • Torstaina 18.1 olen tavattavissa Vantaan Cafe Niinistössä klo 16.30-17.30 osoitteessa Tikkuraitti 20. Tervetuloa!
  • Lauantaina 20.1 Helsingin Kokoomus järjestää Narinkkatorilla yleisötilaisuuden. Avauspuheenvuoron pitää kello 12 valtiovarainministeri Petteri Orpo. Olen silloin paikalla ja tavattavissa vaalimäkillä 12-13.
  • Olen paikalla myös kello 15 alkaen keskustelemassa yhdessä Aira Samulinin kanssa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, liikunnasta sekä mielenterveyden edistämisestä.
  • Narinkkatorin Sauli Niinistön vaalimökki on avoinna lauantaina 20.1 kello 10-16. Tarjolla ilmapalloja, grillimakkaraa ja kahvia. Kun keskusteluhammasta kolottaa, tervetuloa!

Muista ennakkoäänestys 17-23.1 ja vaalipäivä 28.1!

Presidentillisin terveisin

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

00102 Eduskunta

Tel. +358 50 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

http://www.sarisarkomaa.fi

https://www.facebook.com/sarkomaasari/

http://fi.linkedin.com/in/sari.sarkomaa

https://twitter.com/sarisarkomaa

 

 

Julkaistu

Julkaistu Elävä Helsinki-lehdessä 17.1.2018

Paras lahja 100 vuotiaalle Suomelle on se, että vihdoin olemme saaneet talouden- ja työllisyyden kasvuun. Myös valtion budjetin koulutusmäärärahoissa on käänne, kun budjettiriihestä tuli lähes 40 miljoonan lisäraha ensi vuoden valtion koulutusbudjettiin. Suomen uudistuminen ja hyvinvointi rakennetaan vahvalle osaamispohjalle.

Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat joka lapselle riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Opetusministerinä aloittamani työ perusopetuksen kehittämiseksi jatkuu. Määrärahoja lisätään opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen sekä peruskoulun digioppimisen kehittämistyöhön.

Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua edistetään. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä lisätään merkittävästi, mikä oli opettajapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle välttämätön teko. Tämän lisäksi käynnistämme laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. On viisasta että Helsinki on tässä mukana. Tervetullutta on se, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan tuntuvasti. Tällä haluamme varmistaa tekniikan osaajien riittävä määrän tuleville vuosikymmenille.

Toimin valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän budjettineuvottelijana. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa sain läpi tavoitteen lisätä ensi vuotta koskevaan budjettiin vielä lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja kulttuuriin. Tärkeimmät lisäpanostukset teimme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin sekä kerhotoimintaan, jonka rahat lähes tuplattiin. Koulujen kerhot ovat oiva keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan avulla tuemme harrastustakuun toteutumista. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kulttuurin osalta taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönsimme erillisen määräraha. Päätimme jatkaa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilua ja kulttuuriviennin vauhdittamiseen lisäsimme määrärahan. Kulttuuri on nähtävä myös työllisyyttä ja vientiä edistävänä alana sen lisäksi, että se on monin tavoin hyvinvointia ja sivistystä ylläpitävä osa Suomea.

On vakavaa, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot. Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lapselle lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan. Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedusta

valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

 

Julkaistu

TIEDOTE

16.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat täystyrmäävät Pekkarisen puheet siitä, että kaupunkipolitiikkaa ei saisi tehdä. Asia on juuri päinvastoin. Suomi nousee vain viisaalla ja vahvalla panostuksella kaupunkeihin, jotka ovat koko maan kasvun vetureita. Pekkarinen esitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.1.2018, että liikenteen, koulutuksen ja tutkimuksen resurssien entistä suurempi keskittäminen maan ­sisällä pääkaupunkiseudulle ei ole kenenkään etu. Mielipiteet ovat jatkoa Pekkarisen viime syksyn budjettiriiheen yhteydessä esittämiin toimenpiteisiin, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

"Suomen talous voidaan saada rakenteellisesti kestävälle tasolle vahvalla kaupunkipolitiikalla. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia. Pekkarisen kannanottoa lukiessa on pakkoa kysyä, onko kaupunkipolitiikka todellakin niin vastenmielistä, että ennemmin jarrutetaan kasvua kuin tehdään koko maata hyödyttävää kaupunkipolitiikkaa?", kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajat katsovat, että hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Yksi askel on antaa kaupunkipoliittinen selonteko, jota kokoomuskaksikko on toistuvasti ehdottanut. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Edustajat ovat erityisen huolissaan siitä, että kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

Työ- ja elinkeinoministeriön ministerit ovat ehtineet näyttämään kokoomusedustajien ehdotukselle vihreää valoa. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa ja aluekehitystä.

"Pekkarisen mielipiteet ovat täysin ristiriidassa tutkimusten, hallitusohjelman ja jopa oman puolueen ministerien linjausten kanssa. Ei kai Pekkarinen peruuttele aiempia puheita, joissa on näytetty jo vihreää valoa kaupunkipolitiikan vahvistamiselle?", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä

09 432 3181

Sari Sarkomaa

09 432 3033