Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia. Pidän erittäin huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä.

Myönteistä on, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla yhtenäiset saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden hoitosuositukset. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa. Pidän välttämättömänä, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja määrärahan osoittamisesta saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista sairaanhoitajista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon sekä osaamisen lisääminen ovatkin aivan olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa.

On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut.

Sosiaali- ja terveysministereiden vastuu ja velvollisuus on huolehtia, ettei saattohoidon kehittäminen jää valtavan sote- uudistuksen jalkoihin.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia ajankohtaisista asioista. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 11.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Petteri Orpoa hoitotyön tutkimuksen merkityksen ymmärtämisestä. Tuoreessa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu suoraan määrärahoja hoitotyön tutkimukselle.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että eduskunnan tahto on kuultu ja voimavarat on löydetty sovitun budjettikehyksen sisältä. Hoitotyön tutkimusrahat kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali-  ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Hoitotyön merkitys sote-palveluiden vaikuttavuudelle ja laadulle on mittava. Sote-alan työntekijöistä noin 72 % on hoitotyöntekijöitä. Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus parantuvat, kun vanhentuneet toimintatavat karsitaan ja korvataan yhtenäisillä näyttöön perustuvilla toimintatavoilla. Hoitotyön tutkimuksen määrärahakäytäntö aloitettiin viime eduskuntakaudella Sarkomaan johtaman valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston esityksestä.

Tämän jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuosittain täydentänyt eri hallitusten budjettiesitystä hoitotyön tutkimusmäärärahalla.

­- Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon lisäksi muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on budjettiriihessä katsottava läpi sote-sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen riittävyys. On vakavaa, että esimerkiksi yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan leikkauksen kohteena useiden eri hallitusten aikana. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

-Tämän vuoksi  käsitellessämme ennen kesää valtiovarainvaliokunnassa valtiontalouden kehystä teimme lausuman, jossa edellytettiin hallitusta turvaamaan sosiaali-ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen mukaan lukien  hoitotyön tutkimuksen rahoituksen riittävyys osana sote-uudistusta, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Julkaistu

TIEDOTE 9.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja osoitetaan määrärahat saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön. Sarkomaa pitää hyvänä, että voimavarat löydettäisiin sovitun budjettikehyksen sisältä.

”Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon lisääminen ovat olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa. Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta.

”On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut. Ihmisten huoli hoidon laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä”, Sarkomaa pohtii.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Sarkomaa kirittää sosiaali -ja terveysministereitä valmisteilla olevien yhtenäisten saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden valmistumista.

”On tärkeää, että hoitosuositukset julkaistaan jo tänä vuonna. Tämä edellyttää sitä, että valmistelevan työryhmän työtä resursoidaan riittävästi niin, ettei työ jää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun alle. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Julkaistu

TIEDOTE 1.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta. Tänään otetaan käyttöön joka kunnassa uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka perustuvat valtakunnallisesti sitoviin Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Jatkossa varhaiskasvatus pohjautuu perusopetuksen tapaan koko maassa yhtenäisin ja sitoviin perusteisiin, joiden pohjalta paikallisesti toimitaan. Sarkomaa pitää uudistusta merkittävänä sivistysloikkana suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenäisen laadun, erityisesti pedagogiikan ja lasten kasvun sekä varhaisen opinpolun kehittämisen kannalta. Uudistus luo vahvat puitteet kehittää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa lasten parhaaksi.

”Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa toivoo erityisesti uusien sitovien varhaiskasvatussuunnitelmien vauhdittavan toimia, joilla liikuntamyönteinen toimintakulttuuri, riittävä liikunta ja leikki saadaan osaksi kaikkien lasten päivähoidon arkea.

”Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Varhaiskasvatuksen merkitys liikuntaan kannustamisessa on merkittävä. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole kyse vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille”, päättää Sarkomaa.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan.

Lasten innostaminen lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kodin lisäksi lapsen lähiympäristössä. Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista.

Lapsi, jolle on luettu ensimmäisistä elinvuosista lähtien, saa huomattavasti paremmat eväät elämään kuin sellainen, jolle ei ole luettu ja jonka kotona ei ole kirjoja. Tutkimusten mukaan lapselle ääneen lukeminen varhaislapsuudessa vaikuttaa lapsen tulevaan oppimistuloksiin ja koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita. Kun lapselle luetaan tarinoita, vahvistetaan lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat

Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 24.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ottaa ilolla vastaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen tuoreen puheenvuoron, jossa hän ilmaisee keskustan haluavan yrittää budjettiriihessä päätöstä perhevapaauudistuksesta.

”Kokoomus on tähän asti yksin kannustanut muita hallituspuolueita asiassa. Perhevapaiden uudistaminen on tärkeää perheiden arjen sujuvuuden ja lapsen edun näkökulmasta. Uudistus tukisi myös työllisyyttä ja vahvistaisi tasa-arvoa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan hallituksella on perheasioissa näytön paikka.

”Perheministerin nimitystä pidin itse koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. On perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus jättäisi perhevapaat koskemattomaksi tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava”, hän sanoo.

Sarkomaa ehdottaa hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamaa valmisteluryhmää työstämään uudistuksen perusteita ja ”perhesopua”. Samalla mallilla on viety eteenpäin muun muassa alkoholi – ja apteekkisäätelyä.

”Uskon vakaasti, että asiassa löydetään sopu”, Sarkomaa vakuuttelee.

Kokoomuksen ajaman joustavan ja valinnanmahdollisuuksia lisäävän sekä erilaisia perheitä yhdenvertaisesti kohtelevan mallin perusperiaatteet jaetaan laajasti.

”Lähes jokaisella puolueella ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on tuoreet valmiit mallit, jotka ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Vaikka erojakin on, niin yhteisen sävelen löytäminen on varmasti saavutettavissa”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen perhevapaamalli: https://issuu.com/kokoomus/docs/perheet_ja_tyoelama_issuu

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 5113033

 

Julkaistu

Tiedote 12.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.), että viime keväänä hyväksytty norppa -asetus asetettiin hallituksen omasta toimesta erityistarkkailuun. Sarkomaa kirittää ympäristöministeriä saimaannorpankannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seurantaan. Hallituksen hyväksymän kokoomuksen ehdottaman lausuman johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava,  mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta, Sarkomaa sanoo.  Saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisin hylje.

Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Hallituksen hyväksymään saimaannorppien uuteen suojeluasetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus.

Asetus pohjautuu asiantuntijatyöryhmän erimielisen työhön. Osa asiantuntijoista piti asetukseen säädettyä vuosittain heinäkuuhun päättyvää verkkokalastuskieltoa liian lyhyenä. Heidän mielestään kuutit tarvitsisivat pidemmän ajan kasvaa ja voimistua ilman uhkaa verkkoihin hukkumisesta.

Asia on ajankohtainen, kun kuuttien suojelemiseksi asetuksella säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi heinäkuun alussa. Sarkomaa muistuttaa, että verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille ja siksi ne on kielletty. Ilman asianmukaista nielurajoitinta olevat katiskat ovat tappaneet viime kesinä useita kuutteja. Verkkojen pitäminen vapaaehtoisesti poissa norppavesiltä myös heinäkuussa on kuuttien selviytymiselle toivottava asia.

"Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että norpille kolatut kinokset ovat toimineet. Lämpimät ja lumettomat talvet ovat olleet kalastuksen lisäksi uhka norppakannoille. Tänä keväänä syntyneistä kuuteista syntyi 90% Metsähallituksen tietojen mukaan ihmisten kolaamiin apukinoksiin.  Tämä varmasti kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan suojelutyötä", päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sari Sarkomaa

 

Julkaistu

Tiedote 11.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.), että viime keväänä hyväksytty norppa -asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun.

Asia on ajankohtainen, kun kuuttien suojelemiseksi asetuksella säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi heinäkuun alussa. Sarkomaa muistuttaa, että verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille ja siksi ne on kielletty. Ilman asianmukaista nielurajoitinta olevat katiskat ovat tappaneet viime kesinä useita kuutteja. Verkkojen pitäminen poissa norppavesiltä myös heinäkuussa on kuuttien selviytymiselle toivottava asia.

Sarkomaa muistuttaa, että saimaannorpankannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seuranta on  tärkeää.

Kokoomuksen ehdotuksesta tehdyn lausuma johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje.

"Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Asetus pohjautui työryhmän erimielisen työhön. Osa asiantuntijoista piti pidempää verkkokalastuskieltoa perusteltuna. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta", Sarkomaa sanoo.

"Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 360 yksilöä. Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että norpille kolatut kinokset ovat toimineet. Lämpimät ja lumettomat talvet ovat olleet kalastuksen lisäksi uhka norppakannoille. Tänä keväänä syntyneistä kuuteista syntyi 90% Metsähallituksen tietojen mukaan ihmisten kolaamiin apukinoksiin.  Tämä varmasti kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan suojelutyötä", päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Hyvä vastaanottaja,

Eduskuntatyö ja politiikan kevät on ollut poikkeuksellisen työntäytteistä ja täynnä yllättäviä käänteitä. Suomen etu oli löytää ripeät ratkaisut hallituksen toimintakyvyn turvaamiseen, jottei talouden paremmaksi kääntynyttä suhdannetta murennettaisi poliittisella epävarmuudella. Toivoa antavista kasvuluvuista huolimatta eduskuntakaudelle asettamiimme talous-ja -työllisyys tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Syksyn budjettiriihessä on tehtävä uusia vaikuttavia toimia. Mikään talouskasvu ei korjaa toimimattomia rakenteita. Uudistuksia on rohkeasti tehtävä. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistaudumme elokuun aikana budjettiriihen valmistelemalla esityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden vahvistamiseksi.

Tässä kirjeessä:

  • Lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työllistymiseen
  • Sote etenee perustuslakivaliokunnan lausunnon nuoteilla
  • Neuvolat kannustamaan perheitä lukemaan lapsille
  • Kela-laki, asema ja valvonta arvioinnin tarpeessa
  • Fimean pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti Euroopan lääkeviraston hakemisen Helsinkiin
  • Eduskuntatapaamiset jatkuvat syksyllä

 

 

Lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työllistymiseen

Valtiovarainvaliokunnassa laadimme lisätalousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 mietinnöt. Työmme pohjalta eduskunta kävi keskustelun ennen istuntotaukoa. Linjasimme, että hallituksen täytyy lisätä tahtia, jotta taloustavoitteet saavutetaan.   

Talouden käännyttyä kasvuun on otollinen aika tehdä rakenteellisia uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi ja kasvun jatkumisen turvaamiseksi. Kohenevasta työllisyystilanteesta huolimatta hallitus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ilman tuntuvia lisätoimia.

Talouden kasvukehitystä tuetaan huippututkimuksen sekä innovointitoiminnan panostuksilla. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2018-2021 osaamiseen kohdistetaan kehyskauden aikana yhteensä 340 milj. euron lisäpanostukset, josta 200 milj. euroa on budjettirahoitusta ja 140 milj. euroa koulutuksen ja tutkimuksen pääomitusta. Oikein käytettyinä ne antavat mahdollisuuden parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, jotka pitkällä aikavälillä parantavat talouden kasvua ja hyvinvointia. Kyse ei ole leikkauksien paikkaamisesta vaan uuden rakentamisesta.

Esityksestäni valtiovarainvaliokunta teki lausuman jossa edellytimme, että hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, ml. hoitotyön tutkimuksen rahoituksen osana sote- uudistusta. 

Monta eduskuntaryhmämme esittämää asiaa on etenemässä. Varhaiskasvatusmaksuja alentamalla puretaan kannustinloukkuja sekä työvoiman liikkumista tukemalla ratkotaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työttömyysturvaa uudistetaan ottamalla käyttöön aktiivimalli. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia keinoja yhdistää työtä ja turvaa aikaisempaa joustavammin.

Lisätalousarviossa hallitus ehdotti 30 milj. euron määrärahaa valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin. Eduskunnassa edellytimme ehdotuksestani, että pilottien hakukriteereiden on oltava sellaiset, että eri alueilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Rahoitusmalli ei saa suosia pieniä alueita ja myös suurten maakuntien on syytä päästä mukaan pilotointiin.

 

Sote etenee perustuslakivaliokunnan lausunnon nuoteilla

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden lakikokonaisuudesta on valmistunut. Tärkeä huomio perustuslakivaliokunnan lausunnosta on se, että koko sote-uudistuksen ml. valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunto sisältää paljon yksittäisiä korjaustarpeita, jotka on huolella tehtävä.

Sote-uudistuksessa on kyse lähihistoriamme suurimmasta uudistuksesta, jolla turvataan kaikkien suomalaisten laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Urakoin sen eteen, että maakuntavaalit saatiin siirrettyä. On hyvä, että huolellinen lainsäädännön valmistelu ja kansalaisten palvelut laitettiin etusijalle, eikä annettu periksi keskustalle, jota maakuntavaalien ajankohdan houkutti hosumiseen. 

 

Neuvolat kannustamaan perheitä lukemaan lapsille

Suomen perusopetuksen tulokset ovat edelleen vertailujen kärjessä, mutta oppimiserot ovat kasvussa. Vaikuttavia keinoja edistää lasten oppimista on välttämätöntä löytää. Tutkimukset osoittavat, että kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta.

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa lapselle lukemisen hyödyistä jo ennen lapsen syntymää. Olisikin järkevää, että neuvoloiden tehtäväksi vahvistettaisiin vanhempien ja lasten läheisten aikuisten innostaminen ja kannustaminen lukemaan lapselle.

Muista Euroopan maista ainakin Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saisivat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi neuvolatarkastusten yhteydessä.

 

Arviointityöryhmä arvioimaan Kela-lakia, Kelan valvontaa ja asemaa

Perustuslaissa eduskunnalle on säädetty suora Kansaneläkelaitoksen valvontatehtävä. Kelan valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät 12 valtuutettua, joiden puheenjohtajana toimin.

Kelan rooli ja rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Olen ehdottanut työryhmän asettamista arvioimaan Kelaa koskeva lainsäädäntö sekä Kelan asema ja valvonta kokonaisuutena sekä tekemään muutosehdotukset. Vien esitykseni valtuutettujen päätettäväksi syksyn yleiskokoukseemme. Kutsun myös koolle eduskuntaryhmien puheenjohtajat syksyllä keskustelemaan asiasta.

Kuvaava esimerkki muutostarpeesta on Kelan johtajien valinta. Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Sen sijaan valtion muihin ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. Kelan "eläkeviroille" ei ole asiallista perustelua nykymaailmassa.

Selvitys on myös tarpeen, koska Kelan rooli muuttuu osana tekeillä olevia uudistuksia. Sote- ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten arjen kannalta.

 

Fimean pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti Euroopan lääkeviraston hakemisen Helsinkiin

Tällä viikolla EU-ministerivaliokunnan nimesi Helsingin sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. On koko maan etu, että EMA- hakemusta ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Päätös hakea EMA:a pääkaupunkiin oli ainoa oikea. 

Lääkealallevahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti EMA-hakemuksen jättämisen. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomainen tapaan. Jatkossakin Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja sen johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

 

Eduskuntatapaamiset jatkuvat syksyllä

Eduskunnan poikkeuksellisen työtahdin vuoksi on perinteisiä eduskuntatapaamisia ollut haastava järjestää. Myös eduskunnan remontti on vaikeuttanut toimintaa. Keväälle sovittu tilaisuus jouduttiin perumaan hallituskriisin aiheuttaman erikoistilanteen vuoksi. Haluan kiittää palautteesta. Tarkoitus on jatkaa perinteisiä tilannekatsauksia tuttuun tapaan syksyllä, jolloin myös talon remontin on määrä olla valmistunut.

Heinäkuussa lomaillen Itämeren ja Saimaan aloilla. Elokuussa olen taas työn ääressä.

Aurinkoista kesää toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

 

Julkaistu

EU-ministerivaliokunta teki viime metreillä päätöksen nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. Oli koko maan etu, että mahdollisuutta saada Suomeen iso EU-virasto ja sen myötä työtä sekä kasvua ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA-kriteerit.

Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja. Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka.

EMA-hakemus on jätettävä heinäkuun aikana. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee vain uskomalla itseensä ja osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja