Siirry sisältöön

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnassa on meneillään loppukiri ensi vuoden talousarvion käsittelyssä. Valmista on saatava jouluksi. Olemme käsitelleet valtion budjettia valtiovarainvaliokunnassa jo kahdeksantena laihana vuonna finanssikriisin jälkeen. Hallituksen talouspolitiikka on kompromissi velkaantumiskehityksen taittamisen ja kotimaisen kysynnän sekä ostovoiman tukemisen välillä.

Toivoa antavaa on taloudessa esiintyvä myönteinen värinä ja monien investointien käynnistyminen. Kasvuarvion etumerkki on positiivinen, mutta luku on auttamatta liian pieni. Suomen talouden ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä. Siksi Suomea on uudistettava ja edettävä tiukasti hallitusohjelman viitoittamalla tiellä.

Työllisyystavoite uhkaa tähänastisen kehityksen valossa jäädä saavuttamatta ja velkaantuminen taittamatta ilman lisätoimia. Työrukkaset on hallituksen ja eduskunnan pidettävä tiukasti käsissä.

Olen tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunnassa onnistuimme tiukoissa talousraameissa kohdentamaan noin 40 miljoonaa valikoituihin kohteisiin. Merkittävimmät lisäykset, noin 12 miljoonaa, teimme koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin.

Eduskunnassa talousarvioon tehtiin muutokset meidän valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluiden perusteella. Vastaan kokoomuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkien neuvotteluista.

Tässä viestissä:

  • Eduskunnassa lisäsimme täsmäpanostuksia koulutukseen
  • Tuntuvat lisäykset sote-tutkimukseen
  • Eduskunta turvasi äitien päihdepalvelut seitsemännen kerran
  • Perhevapaauudistus heti valmisteluun
  • Robotiikalla hoitajan aikaa ihmiselle
  • Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto

Eduskunnassa lisäsimme täsmäpanostuksia koulutukseen

Onnistuin neuvotteluissa saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle.

Sovimme neuvotteluissa myös lisäyksen perusopetuksen kehittämisrahoihin. Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän.

Teimme myös lisäyksen kerhotoiminnan kehittämiseen ja volyymin turvaamiseen. Lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Tuntuvat lisäykset sote-tutkimukseen

Olen tyytyväinen, että neuvotteluissa esittämäni tavoite kasvattaa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja toteutui. Sovittu 5 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa.

Sovimme myös määrärahasta hoitotyön tutkimukseen sekä sosiaalialan kehittämiskeskuksille. Tutkittua tietoa tarvitaan mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehokkaasta järjestämisestä.

Eduskunta turvasi äitien päihdepalvelut seitsemännen kerran

Pelastimme valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen. Lisäys oli pieni, mutta inhimillisesti suuri, päihderiippuvaisten äitien kuntoutuksen pelastamiseksi.

Perhevapaauudistus heti valmisteluun

Uudistustahtoisen hallituksen on viisasta käynnistää aikansa eläneen ja perheitä eriarvoisesti kohtelevan perhevapaajärjestelmän uudistamistyö. Tätä työtä ei ole viisasta siirtää seuraavalle vaalikaudelle. Teemme työtä sen eteen, että työ käynnistettäisiin ja että hallituksen puolivälitarkastuksessa voitaisiin linjata perhevapaauudistuksen päälinjat. Olen mukana kokoomuksen ryhmässä, jossa valmistelemme perhevapaa kantamme. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

Robotiikalla hoitajan aikaa ihmiselle

Hallituksen on valmisteltava ripeästi toimia, joilla vauhditetaan teknologian ja robotiikan käyttöönottoa. Tuen ehdotusta valmistella sosiaali- ja terveysalan strategia robotiikalle ja digitalisaatiolle. Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta.

STM uudistaa parhaillaan laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Pidän tärkeänä, että vanhustenhuollon laatusuosituksien uudistamisessa vauhditetaan teknologian hyödyntämistä vanhusten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen laadun varmistamisessa. Johtamani kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti laatusuosituksen valmisteluun. Ajatukset ja toiveet ovat tervetulleita.

Työtä teemme myös johtamassani sote-sisältöryhmässä, että hallituksen valinnanvapausmalli saadaan julkaistua mahdollisesti vielä ennen joulua. Sote-uudistus on tärkeä jokaiselle suomalaiselle ja siksi sitä on päämäärätietoisesti vietävä eteenpäin.

Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto

Taakse jäävä vuosi on kulunut nopeasti. Ensi vuonna itsenäinen Suomemme täyttää 100 vuotta. On ilo, että meillä on tähän aikaan, jossa on monia kiperiä kysymyksiä, sopiva tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Oli presidentiltämme hieno valinta, että tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotto nosti esille suomalaisia vahvuuksia. Meidän tulee jatkossakin säilyttää usko vahvuuksiimme ja suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja osaamiseen.

 Itsenäisyyspäivä_2016

 

 

 

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Tänä vuonna tein lahjoituksen Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjaan: https://roosanauha.syopasaatio.fi/

Lämmintä joulumieltä Sinulle ja läheisillesi toivottaen

Sari Sarkomaa

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikan, automatiikan ja digitalisaation käyttö on mahdollisuus vapauttaa hoitotyöntekijöiden työaikaa ja työtehtäviä voidaan kohdistaa aiempaa enemmän ihmisten kohtaamiseen ja välittömään potilastyöhön, joka vaatii asiantuntijuutta ja jota koneilla ei voida toteuttaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen väheneminen ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Robotti ei koskaan korvaa ihmistä, mutta se voi tehdä raskaasta työstä mielekkäämpää ja helpottaa vaativaa hoitotyötä tekevien työtä.

Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on siten huomioitava myös sote-alan koulutuksessa. Teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös koko kotikaupunkimme kehittämisessä. Osaamista Helsingistä löytyy. Minulla oli viime viikolla ilo saada vieraakseni mittava joukko kaupunkimme geriatreja. Pohdimme yhdessä Helsingin palveluiden kehittämistä.

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Rauhallista joulun aikaa toivottaen

Sari Sarkomaa

Kirjoitus julkaistu Munkin Seudussa Nro 23 / 2016.

 

Tiedote 19.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: eduskunta lisäsi koulutuksen rahoja täsmätoimin

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on tyytyväinen, että kokoomuksen tavoite vahvistaa eduskunnassa koulutuksen voimavaroja toteutui valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen sivistys- ja tiedejaoston vastaava.

- Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa kohdensimme hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen noin 12 miljoonan lisäykset koulutukseen ja sivistykseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeimpänä lisäpanostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun sekä kerhotoimintaan. Sarkomaa puhui asiasta tänään eduskunnan budjetin palautekeskustelussa.

- Onnistuimme saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen koulutielle ja siihen on kansakunnan viisasta investoida, sanoo Sarkomaa.

- Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle, jatkaa Sarkomaa.

Eduskunta teki lisäyksen myös perusopetuksen kehittämisrahoihin. Sarkomaa alleviivaa, että täsmälisäykset eivät ole suuren suuria, mutta ne tulevat suureen tarpeeseen ja ovat vaikuttavia.

- Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän, sanoo Sarkomaa.

- Samoin teimme lisäyksen kerhotoiminnan kehittämiseen ja volyymin turvaamiseen. Tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta, Sarkomaa jatkaa.

Eduskunnan lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Sarkomaasta koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 16.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko: Risikon idea on hyvä - osallistava sosiaaliturva osaksi kokeilua!

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannattavat lämpimästi sisäministeri Risikon (kok.) ehdotusta ottaa osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilu osaksi tulevaa perustulokokeilua. Sisäministeri Paula Risikko vaati aikaisemmin, että osallistavan sosiaaliturvan mallia kokeiltaisiin perustulokokeilun yhteydessä.

- Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo.

Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kokoomuksen Risikon asettama asiantuntijaryhmä ehdotti jo vuonna 2013 osallistavan sosiaaliturvan mallia.

- Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti sanoo.

- Sosiaaliturvajärjestelmämme ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää, Raassina kertoo.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050-5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033
Sari Raassina

050 523 2808

Tiedote 14.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Valtiovarainvaliokunta pelasti äitien päihdekuntoutuksen seitsemännen kerran 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että eduskunta pelasti seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen. Sarkomaa on asiaa käsitelleen valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen.

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenet tiedottivat tänään sopimistaan muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon. Kyseessä on Sarkomaan mukaan koko budjettiin nähden pieni summa, joka on kuitenkin vaikuttavuudeltaan mittava.

- Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

- Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia, Sarkomaa sanoo.

- Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on kuitenkin välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 14.12. 2016
Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: valtiovarainvaliokunta teki merkittävät lisäpanostukset sote-tutkimukseen 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnan kunta-ja terveysjaoston jäsen ja vastasi kokoomuksessa STM:n pääluokan neuvotteluista.
- Tämä oli kokoomuksen tärkeä tavoite. Tavoitteemme kasvattaa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimukseen määrärahoja toteutui. Sovittu 5 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon, sanoo Sarkomaa.
Kyseinen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 milj. euroa.
- Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Pidän tilannetta erittäin vakavana, Sarkomaa sanoo.
Terveydenhuollon yksiköissä tehtävä tutkimustyö parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja tuo pitkällä aikavälillä tuntuvia kustannussäästöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on 11 vuoden aikana otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.
- Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön. Olen iloinen myös siitä, että myös hoitotyön tutkimukseen suunnattiin suoraan 250 000 euroa. Hoitotyöllä on keskeinen asema terveydenhoidossa ja sen vaikuttavuudella on suuri merkitys arvioitaessa hoidon tuloksia. Pidin olennaisena, että edellytimme hoitotyön tutkimuksen rahoituksen saattamista kestävälle pohjalle, Sarkomaa kertoo.
Miljoonan euron lisäys tehtiin myös sosiaalialan kehittämiskeskusten määrärahaan. Sarkomaa korostaa sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista ja merkitystä sote-uudistuksessa, jossa palvelujärjestelmän muutospaineet ovat poikkeuksellisen suuret. Tutkittua tarvitaan tietoa mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehokkaasta järjestämisestä.
Valiokunnassa linjasimme, että jatkossa olisi perusteltua pohtia osaamiskeskusten kansallista erikoistumista ja yhteistyötä niiden resurssien tehokkaan käytön ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi.
- Pidin myös välttämättömänä, että vaadimme sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehdittavan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan. Valiokunnan yhteisellä lausumalla lähetimme vahvan viestin hallitukselle tutkimuksen merkityksestä, päättää Sarkomaa.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

 

Tiedote 13.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaauudistusta ei saa pallotella seuraavalle hallitukselle

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa pitää tervetulleena, että Keskusta on ottanut askeleen eteenpäin ja valmis aloittamaan perhevapaauudistuksen valmistelun. Keskusta on tänään esitellyt perhepoliittisia linjauksia. Keskusta haluaa uudistaa perhevapaajärjestelmän vaalikaudella 2019–2024. Kokoomus on esittänyt perhevapaauudistuksen käynnistämistä toistuvasti.

- On pakko kysyä, miksi muutoin uudistustahtoisen hallituksen perheministerin ja pääministerin salkun omaava suurin puolue haluaa siirtää kaikkia lapsiperheitä koskevan ja kipeästi kaivatun uudistuksen seuraavalle hallitukselle?

Sarkomaa kirittää Keskustaa ja koko hallitusta priorisoimaan perhevapaauudistuksen niin, että jo tämä hallitus ehtisi asiassa edetä. Sarkomaa toivoisi, että työ käynnistettäisi heti, että jo puolivälitarkastuksessa voitaisiin linjata perhevapaauudistuksen päälinjat.

- Kyse on lapsen edusta, tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja työelämästä sekä perheiden hyvinvoinnin edistämisestä, mutta myös hallituksen olennaisen tavoitteen eli työllisyyden edistämisestä, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että naisten työllisyysasteen koheneminen ja perhevapaiden nykyistä tasaisempi käyttäminen johtaisi ennen pitkää myös Suomen kilpailukyvyn nousuun. Akavan mukaan prosentin kasvu 22-44-vuotiaiden naisten työllisyysasteeseen merkitsisi melkein 10 000 naisen työllistymistä. Suomella ei ole varaa olla uudistamatta aikansa elänyttä perhevapaauudistusta. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

Sarkomaa toteaa, ettei pidä mennä työmarkkinajärjestöjen selän taakse ja viittaa Keskustan päivän linjauksiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kaikki ilmoittaneet tahtonsa edetä viivytyksettä perhevapaiden uudistamisessa ja ovat myös esittäneet omia valmiita malleja. Keskustan mallissa on paljon samoja elementtejä, joita Kokoomus on jo linjannut.

- Tämä pitäisi kannustaa hallitusta ripeään uudistuksen valmisteluun. Yhteisiä linjoja ovat mm. vanhempien joustavampi mahdollisuus käyttää perhevapaita ja isien vanhempainvapaakiintiöiden pidentäminen. Mahdollisuuksia erilaisiin työn ja perheen yhteensovittamistapoihin on luotava perhevapaiden aikana, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta perhevapaajärjestelmä on modernisoitava lisäksi vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

- On hyvä, että Keskusta on valmis tarkastelemaan myös kotihoidontukea. Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Tiedote 9.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko: Varsin tuore eläkeratkaisu takaa oikeudenmukaisen ja kestävän eläkejärjestelmän

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) masinoiman kansalaisaloitteen tavoitteita poistaa taitettu indeksi eläkkeistä oikeana keinona huolehtia kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä. Kokoomusedustajat pitävät Kiljusen ajamaa aloitetta vastuuttomana ja lyhytnäköisenä ehdotuksena.

- Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %. Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa, Sarkomaa toteaa.

- Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, syöden nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä. Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018, Lauslahti toteaa.

- Varsin tuore, laajalla konsensuksella sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin. Siitä on syytä pitää kiinni, Raassina sanoo.

Lisätietoja:
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523 2808

On ilouutinen, että sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kaavailulle säästötoimenpiteelle pienentää hoitajamitoitusta on nyt hallituksessa löydetty parempi vaihtoehto. Tämä oli viisas päätös, jonka eteen tein paljon töitä yhdessä muiden hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokuntavastaavien kanssa. Päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään hoitajamäärän osalta.

Päätös oli välttämätön ikäihmisten hyvän hoidon turvaamiseksi ja myös arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan. Päätöksellä korostetaan ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Se on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös kotikaupunkimme kehittämisessä.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.

Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää. Johtamani Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Kuulin asian tiimoilta myös kaupunkimme geriatreja.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi