Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

On tärkeää, että tänään alkavassa budjettiriihessä lyödään lukkoon äitien päihdekuntoutuksen rahoitusratkaisu. Muistutan tuoretta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa (ps) ja koko hallitusta, että eduskunta on pelastanut lisämäärärahalla Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuusi kertaa. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus etsii rahoitukseen pysyvämmän ratkaisun.

Ilman eduskunnan tukea olisi toimiva järjestelmä muuten murentunut. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi on oltava ensisijalla.

Pidä kiinni –hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Yleisesti tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Nämä luvut varmasti puhuvat puolestaan, kun hallitus istuu riihipöytääni.

Nyt tarvitaan tehdä ratkaisu pidemmälle tähtäimelle. Tilanne, jossa rahoitus ratkaistaan aina vuosittain, ei ole kenenkään etu ja on vahvasti vastoin eduskunnan tahtoa. Pidä kiinni -ensikotien sulkeminen tarkoittaa sitä, että äideiltä katoaa vapaaehtoisen kuntoutumisen mahdollisuus ja vauvat ovat vakavassa vaarassa. Pitkällä aikavälillä sote-ratkaisuun kytkeminen ja päihdekuntoutuksen järjestämisvastuun keskittäminen yhdelle toimijalle on tavoiteltava asia. Sote-uudistuksen toteutumiseen on kuitenkin vielä vuosia ja siksi ajaksi on rahoitus löydettävä.

Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Tiedote 31.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) pitää tärkeänä, että tänään alkavassa budjettiriihessä lyödään lukkoon äitien päihdekuntoutuksen rahoitusratkaisu.

Sarkomaa onnittelee tuoretta ministeri Mattilaa ja muistuttaa, että eduskunta on pelastanut lisämäärärahalla Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuusi kertaa. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus etsii rahoitukseen pysyvämmän ratkaisun.

- Ilman eduskunnan tukea olisi toimiva järjestelmä murentunut. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi on oltava ensisijalla, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa painottaa, että päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

- Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Yleisesti tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Nämä luvut varmasti puhuvat puolestaan, kun hallitus istuu riihipöytään, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä nyt tarvitaan pidempiaikainen ratkaisu. Tilanne, jossa rahoitus ratkaistaan aina vuosittain, ei ole kenenkään etu ja on vahvasti vastoin eduskunnan tahtoa. Pidä kiinni -ensikotien sulkeminen tarkoittaisi sitä, että äideiltä katoaa vapaaehtoisen kuntoutumisen mahdollisuus ja vauvat ovat vakavassa vaarassa.

- Pitkällä aikavälillä sote-ratkaisuun kytkeminen ja päihdekuntoutuksen järjestämisvastuun keskittäminen yhdelle toimijalle on tavoiteltava asia. Sote-uudistuksen toteutumiseen on kuitenkin vielä vuosia ja siksi ajaksi on rahoitus löydettävä, päättää Sarkomaa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä perhevapaajärjestelmämme ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Kannustan hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen käynnistää perhevapaauudistus. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Hallituksen budjettiriihen keskeisin työ on tehdä lisäesityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Työllisyysasteen nosto on ainoa kestävä toimi saada Suomi pois velan ja leikkausten tieltä. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempain-vapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.

Hallituksen on viisasta perua osana työllisyyspakettia päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Yksinhuoltajien työllistymistä on edistettävä. Siksi olisi tärkeää, että nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa. Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettamasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia sekä edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi on erittäin tehokas tapa edistää koulutuksen tasa-arvoa ja katkaista kasvussa olevat erot lasten oppimistuloksissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 26.8.2016

Julkaistu

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2016

Ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta.

Osana työllisyyspakettia hallituksen on peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen.

Päivähoitomaksujen korotukset ovat myös kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Helsingissä asumiskustannukset ovat jopa 60 prosenttia perheiden tuloista. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Budjettiriihessä on tehtävä myös päätös perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää työelämän tasa-arvoa ja vanhemmuuden jakamista. Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus voidaan tehdä kustannusneutraalisti, kuten muun muassa SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on katsottava kokonaisuutena, mukaan lukien kotihoidontuki. Varhaiskasvatus on lasten ja perheiden palvelua, jolla edistetään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä̈ sekä oppimista ja kouluvalmiuksia.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa alle OECD-maiden keskitason. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on otettava maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus 3–5-vuotiaille. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi ovat tehokkaita tapoja edistää koulutuksen tasa-arvoa ja pienentää lasten oppimistulosten erojen kasvua. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 23.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa innostaa hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistaminen.  Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää.

- Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti kuten mm. SAK tekemä perhevapaamalli osoittaa. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Hallituksen kaikkien keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta.

- Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava, sanoo Sarkomaa.

Hallituksen on myös osana työllisyyspakettia peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este.  Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa, Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

- Olisi tärkeää, että yksinhuoltajien lasten osallistumista päivähoitoon ja yksinhuoltajien työllistymistä tuettaisiin. Tämän takia on tärkeää, jos nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa, Sarkomaa sanoo.

Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettavasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia ja edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

Julkaistu

Tiedote 19.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa arvostele SDP:n linjausta olla antamatta laajaa valinnanvapaus kaikille sote-palveluiden käyttäjille. SDP julkaisi perjantaina omia linjauksiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Sarkomaan mukaan valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä ja SDP:n linjasta puuttuva uudistumisen moottori.

- SDP sanoo selvästi ei ihmisten laajalle valinnanvapaudelle. Sen myötä uudistuksesta puuttuu ns. pihvi. SDP esittää vain hallinnollisia muutoksia, mutta puolueella ei ole uutta keinoa verrattuna nykyiseen. Valinnanvapaus on hallituksen mallissa ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. SDP:n linjauksista puuttuu sen sijaan vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista. SDP:n linjaukset ovat kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille, Sarkomaa sanoo.

Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on juuri vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy. Ajoissa hoitoon pääsy lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja. Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää julkaistuissa linjauksissa avoimeksi.

- SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena. Hallituksen ajama valinnanvapaus on puolestaan mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä sote-palveluihin. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. On pakko kysyä miksi SDP vastustaa ihmiset osallisuutta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote- palveluiden valinnanvapautta, Sarkomaa vertaa hallituksen ja SDP:n linjaa.

- Suomi oli ensimmäinen maa, joka halusi vahvistaa potilaan asemaa vuonna 1993 voimaan tulleella potilaslailla. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

Julkaistu

Lisävelkaantumisen, veronkorotusten ja leikkausten tiellä emme kykene rakentamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien Suomea. Parempi työllisyyden taso on se ainoa keino, jolla Suomi voi kestävästi edetä. Eduskuntakauden keskeisin asia on vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelman ratkaisu. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Tuoreen valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen taluosarvioesitys on toivoa tuova työnäyte, joka rakentaa polkua reilumpaan Suomeen.

Orpon esitykseen sisältyy kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroastetta esitetään laskettavaksi puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen eläkeläisille. On oikein, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa.

Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Uudet työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, juuri pk-yrityksiin. Maksuperusteisen arvolisäveroon siirtymisellä päästään pois kohtuuttomasti yrittäjiä lannistaneesta valuviasta, jossa yrittäjä on joutunut maksamaan verot ennen kuin myyntitulot ovat tulleet tilille. Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen esitetään vahvistettavaksi uudella yrittäjävähennyksellä sekä keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.

Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi esitetään kotitalousvähennyksen kasvattamista. Tämä luo uusia työpaikkoja sekä vähentää harmaata taloutta. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vähennystä laajennetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Ehdotin kuntoutuksen ottamista kotitalousvähennyksen piirin jo aiemmin vuonna 2011.

Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman lisätoimia, joita valmistellaan elokuun lopun budjettiriiheen. Tuolloin hallitus käy läpi koko budjettiesityksen ja antaa yhdessä talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Valtion talousarvion käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn keskeisin tehtävämme.

Osana työllisyyspakettia on hallituksen peruttava ylisuuret päivähoitomaksukorotukset, esimerkiksi Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla. Maksukorotusesitys on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteen kanssa, mutta erityisesti pyrkimyksessämme kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Maksujen korotusten peruminen ei yksin riitä, vaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on oltava ykkösagendalla. Tutkimukset osoittavat, että lasten kannalta vaikuttavinta on investoida varhaiskasvatuksen laatuun.

Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Johtavana kirjastokansana on vähintäänkin kohtuullista, että lainattavista teoksista saa myös tekijä oman osansa. Eduskunta on edellyttänyt lainauskorvauksien kuntoon laittamista ja meille sivistyskansanedustajille Orpon budjettiesitys on työvoitto.

Olen urakoinut kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaa lasten terveyseroja. On arvioitu, että rokote käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80 000 työpäivää ja lähes 14 milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.

Eduskunta aloittaa valtion budjetin käsittelyn heti syksyllä. Ajatukset ja palautteet niin Helsingin kuin Suomen asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 17.8.2016

Julkaistu

Tiedote 12.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Valtionvarainministeri Petteri Orpon eilisen budjettiesityksen lähtökohtana on työnteon kannustavuuden lisääminen palkansaajien verotusta keventämällä. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroaste laskee puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna.  Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen myös eläkeläisille.

- Arvostamme valtiovarainministeri Orpon tahtoa kohdistaa veronalennus myös eläkeläisille. Tämä on kokoomukselle erittäin tärkeä tavoite. Eläkettä saavia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Budjettiesitys on esimerkki tästä. Sama 0,5 prosentin verokevennys tulee niin palkansaajille kuin eläkettä saaville. On hyvä, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa, kiittelevät kansanedustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

Budjettiesitys 2017 alentaa yhteensä 100 miljoonalla eläketuloa saavien verotusta. Keskituloisen eläkeläisen (eläke n. 19 000 euroa) käytettävissä oleva tulo nousee vero- ja maksumuutosten jälkeen 90 euroa.

- Edustajat kuitenkin muistuttavat siitä, että edellinen veroalennus kohdennettiin vain palkansaajille perustellusta syystä satsata työnteon kannustavuuden lisäämiseen.  Tämä verokuilu suhteessa palkansaajiin tulee kuroa viimeistään silloin, kun paremmat talousajat koittavat, vaatii Kokoomuskaksikko.

Kokoomuskaksikko on kuitenkin tyytyväinen, että Sipilän hallitus on tehnyt tärkeitä ratkaisuja heikommassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi; takuueläkeläisten eläkekorotuspäätökset, omaishoitajien asemaa on parannettu ja nyt annettu budjettiesitys lisää eläkeläisten ostovoimaa. Näillä toimilla hallitus pitää kaikki suomalaiset samassa veneessä huolimatta erittäin vaikeasta taloustilanteesta.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050- 511 3033

Julkaistu

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehuu valtiovarainministeriön budjettiesitystä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksessä ehdotetaan vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös kansanedustaja Sarkomaa on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä.

- Vesirokkorokotteen tuominen valtiovarainministeriön budjettiesitykseen on sekä kansanterveys- että työllisyysteko. Sekä sairaudet että poissaolot työelämästä vähentyvät rokotteella merkittävästi. Miksi ylipäänsä lasten tulisi sairastaa jokin tauti, joka olisi rokotteella vältettävissä?”, kysyy kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Suomessa kansallisella rokotusohjelmalla on saatu mittavia tuloksia aikaan. On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.

- On viisas investointi päivittää suomalaista rokotusohjelmaa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Harvoin on tarjolla yhtä hyvän hyötysuhteen panostuksia”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa myös vesirokkorokotteen kansanterveydellistä näkökulmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta.

- Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle”, sanoo Sarkomaa.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja”, Sarkomaa jatkaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113033

Julkaistu

Verkkouutiset 11.8.2016

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa: Kelan pääjohtajan paikkaa ei täytetä etukäteen

"Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste."

Kansaneläkelaitoksen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa(kok.) sanoo, että Kelan pääjohtajan paikka on aidosti auki.

– Kannan huolta, että julkisuuden olettamukset, että pääjohtajan paikka on jo etukäteen päätetty, vaikuttavat negatiivisesti pätevien ehdokkaiden hakeutumiseen.

Kelan pääjohtaja, keskustataustainen Liisa Hyssälä jää vuoden lopussa eläkkeelle. Paikkaa on pidetty keskustalle "kuuluvana". Vahva ehdokas Kelan johtoon olisi ollut entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.), mutta hän ei aio hakea tehtävää.

Aula toteaa myös, että poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua.

Sarkomaakin sanoo, että Kelan pääjohtajan paikkaa ei pidä täyttää poliittisin perustein. Tätä mieltä on myös kokoomuksen eduskuntaryhmä.

– Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste.

Sarkomaa toivoo, että yksikään pätevä henkilö ei jätä hakematta sen takia, että uskoo paikan olevan etukäteen jaettu.

– Kannustan kriteerit täyttäviä asiasta innostuneita hakemaan. Pääjohtajan paikka on merkittävä ja Kelan valtuutettujen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että tehtävään valitaan pätevin.

Kelan pääjohtajan paikkaa voi hakea 26. elokuuta saakka. Tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, sosiaaliturvan tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.