Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi eilen. Heinäkuun purjehdusloma latasi akut ja takana on jo työntäyteinen elokuu.

Tässä viestissä:

  • Syksyn työt käynnissä
  • Valtiovarainministerin toivoa tuova työnäyte
  • Päivähoitomaksut ja perhevapaat uusiksi
  • Itämeren puolesta
  • Helsinki -kierrokset jatkuvat

Syksyn työt käynnissä

Syksyn ja koko eduskuntakauden keskeisin asia on ratkaistava vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelma. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Mitä useampi meistä suomalaisista on töissä, sitä kestävämmin pääsemme pois velan ja leikkausten tieltä.

Oli hyvä, että hallitus sai budjettiriihessä sovittua työllisyyttä ja kasvua edistävästä veroratkaisusta. Reilua oli, että veroratkaisu koskee yhtälailla eläkeläisiä. Budjettiesityksessä on useita tervetulleita uudistuksia, kuten kotitalousvähennyksen laajentaminen ja maksuperusteiseen tilitykseen arvonlisäverotuksessa siirtyminen, joka helpottaa yrittäjien maksuvalmiutta ja korjaa verotuksen epäoikeudenmukaisen valuvian.

Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme hallituksen budjettiesityksen käsittelyn. Suuria linjoja on arvioida budjettiesityksen vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun sekä tietenkin pääkaupunkiseudun asumis- ja elinkustannusten kehitykseen. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Pienempiä, mutta ei vähäisiä, tehtäviä on useita. Eduskunnassa on esimerkiksi ratkaistava hallituksen tekemättä jättämä päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus.

Tietenkin sote-uudistus on iso osa eduskuntatyötäni. Vedän kokoomuksen ryhmää, jossa valmistellaan uudistukseen kokoomusnäkemykset. Lokakuussa käynnistyy kuntoutuksen kokonaisuudistus komiteatyönä, jossa olen kokoomuksen edustajana. Oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kaiken ikäisten liikunnan edistäminen on innostavaa.

Kelan pääjohtajan valintaprosessi on johdollani käynnissä. Nykyinen pääjohtaja Liisa Hyssälä jää eläkkeelle vuoden lopussa.

Valtiovarainministerin toivoa tuova työnäyte

Valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla tehty budjettiesitys on toivoa tuova työnäyte. Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Budjetin toimet ovat alkua, jolle Kiky-sopimus ja valmisteilla oleva työllisyyspaketti ovat jatkoa. Näiden lisäksi lisätoimia on valmisteltava ripeästi. Joka kivi on käännettä työlinjan nimissä.

Budjettiesitykseen sisältyvä äitien työnantajille maksettava kertakorvaus on todellinen työvoitto. Kertakorvauksella tasataan vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tämä on merkittävä työelämän tasa-arvoa ja yrittäjyyttä edistävä toimi.

Ensi vuoden budjetissa on mittavia talouden tasapainottamistoimia, mutta myös meidän kokoomuslaisten neuvottelijoiden hallitusneuvotteluissa sopimia lisäpanostuksia mm. omaishoitoon ja koulutuksen kehittämiseen. Budjettiesitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Näin etenee meidän sivistyskansanedustajien pitkäaikainen tavoite.

Olen urakoinut myös kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on aloitteestamme valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä.

Päivähoitomaksut ja perhevapaat uusiksi

Työllisyyden, tasa-arvon ja ihmisten arjen kannalta oli välttämätöntä, että hallitus veti pois keskituloisia kurittavan päivähoitomaksujen korotusehdotuksensa. Ehdotuksesta viedään vain eteenpäin yksinhuoltajaperheiden maksuhuojennukset. Hallitus otti kopin meidän kokoomuksen sote-kolmikon vaateista. Peruttu esitys oli ristiriidassa perheellisten työllistymisen edistämisen kanssa. Päätöksellä turvataan työn kannattavuus ja otetaan askel kannustinloukkujen purkutyössä, joka käynnistyy toden teolla syksyllä.

Päivähoitomaksukorotukset olisivat olleet erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Maksukorotuksista olisi aiheutunut Helsingin korkeiden asumiskustannusten kanssa kamppaileville perheille talousvaikeuksia, kun pienten lasten perheiden talous on jo muutenkin tiukoilla mm. suurten asuntolainojen ja korkeiden vuokrien takia.

Päätös on hyvä ennen kaikkea lasten kannalta. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpia ja tasa-arvoa eniten lisääviä osia, minkä vuoksi on tärkeätä tukea lasten mahdollisimman suurta osallistumista varhaiskasvatukseen. Vaikka hallitus ei saanut puristettua ehdottamaani päätöstä aloittaa vanhempainvapaajärjestelmä, on tämä päätös lähiaikoina tärkeä tehdä. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista.

Itämeren puolesta

Olin vastaanottamassa kansalaistorilla lasten protestin Itämeren puolesta. Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Helsinki on viime vuosina ollut esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä, mutta parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun. Tähän on saatava stoppi.

Intohimoisena Itämeren suojelijana oli ilo viedä lapsille uutinen, että vihdoin Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on saanut sovittua risteilyaluksille kiellon päästää käymäläjätevesiä kotimereemme. Tämä on askel Itämeren pelastamiseksi.

Helsinki-kierrokset jatkuvat

Elokuun juhlista mukavampia olivat Vuosaaren Venetsialaiset, joiden avaajana oli ilo toimia. Juhlimisen lomassa helsinkiläiset kävivät tuomassa toiveita kotikaupungin kehittämiseksi. Yleiskaava herätti erityisesti kysymyksiä. Tarvitsemme kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen ja viheralueitamme vaalien.

Olen tavattavissa lauantaina 10.9. klo 13.00–14.00 kokoomuksen teltalla, ravintola Vltavan edustalla. Tervetuloa tapaamaan.

Sari Helsingin VenetsialaisissaVastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia Helsingin kuin Suomen asioista.

Hyvää alkanutta syksyä!

Sari Sarkomaa

 

 

Julkaistu

Avajaispuheenvuoro 27.8.2016

Hyvät helsinkiläiset ja koko juhlaväki,

oikein hyvää elokuista iltaa kaikille. Lämpimästi tervetuloa Venetsialaisiin. Tunnelma on täällä käsin kosketeltavan upea ja hienoa, että sää suosii meitä.

Venetsialaiset on valon, tulen ja vedenjuhla. Itämeremme ja elokuinen ilta antaa juhlallemme upeat puitteet. Venetsialaisten tarkoituksena on koota kaupunkilaisia yhteen. Juhlimaan voi tulla yksin, kaksin tai joukolla. Olen iloinen, että tässä olemme onnistuneet ja saaneet upean joukon koolle. Tavoite on viihtyä ja tehdä yhdessä illasta onnistunut.

Suomeen alun perin Venetsian karnevaaleihin perustuvat venetsialaiset saapuivat merikaupan myötä noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren ensimmäiset Venetsialaiset juhlittiin kolme vuotta sitten. Kuten silloin niin myös nyt, tapahtuma toteutetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Mukana järjestämässä on ollut alusta lähtien Helsingin kokoomus. Ja tietenkin iki-ihana kahvila Kampela pihapiireineen on ollut tapahtuman kantava voima. 

Venetsialaisemme on taidonnäyte paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja elävää kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Venetsialaisemme on juhla, jossa voimme nauttia kesän viime hetkistä ennen kuin syksy saapuu. Tämän syksyn isoja teemoja Helsingissä on yleiskaava. Se on Helsingin kehittymisen kannalta aivan olennainen. Tarvitsemmehan kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista.

Asuntojen kaavoitus ja tuotanto on saatava paremmin vastaamaan erilaisten kaupunkilaisten tarpeita. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Helsingin on oltava kaupunki, jossa tavallisilla ihmisillä on vara asua. Helsinkiä on rakennettavana niin, että se on kaikille monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkitilaa on käytettävä tehokkaasti. On tiivistettävä mutta rakennettava myös rohkeasti ylöspäin. Kaupunkia on kehitettävä kestävästi niin, että viherkatot, aurinkopaneelit ja yhteisöllinen rakentaminen ovat arkipäivää.

Helsingin lisärakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen. Viheralueitamme on visusti vaalittava. Niiden merkitys kaupunkilaisten elämisen laadulle on iso. Metsien ja puistojen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat todella mittavia. Kun Helsinki on koko maan kasvun ja elinvoiman veturi, on sen oltava myös esikuva ympäristöpolitiikassa.

Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa voi ydinkeskustan läheisyydessä nauttia näin kauniista luonnosta kuin meillä Helsingissä ja erityisesti täällä Vuosaaressa.

Intohimoisena Itämeren suojelijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Yhden kesälomapurjehduksemme kohokohdan piti olla matkalla Gotlantiin Nynänshamnin idylliseen satamaan saapuminen. Toisin kuulkaas kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat.

”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä nauratti. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä. Ja siksi kotimeremme pelastaminenkin on tehtävä yhteistyössä.

Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Voimme olla ylpeitä, että kotikaupunkimme Helsinki on esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä mutta kyllä parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte, jota on ajautunut kuutiokaupalla mereen.

Muovi ei katoa merestä koskaan. Se ei ole vain ruma ja muuten harmillinen. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun.  Tähän on saatava stoppi.

Me voimme näyttää esimerkkiä juhlassamme ja huolehtia, että eivät kulkeudu maahan eikä mereen vaan roskikseen, jonne kuulut.

Hyvä juhlaväki,

Helsinki tunnetaan merellisyydestään ja puhtaasta ympäristöstään. Kaikki neljä vuodenaikaa ovat erinomaisia matkailusesonkeja – Helsingillä on tarjota eksotiikkaa, jota muualta ei löydy. Merellisyys on nostettu Helsingin kaupungin strategioissa tärkeäksi elementiksi. Meillä onkin vielä mittavia mahdollisuuksia käyttämättä ja sitä kautta työpaikkoja saatuvilla.

Ilman työtä ei ole hyvinvointia ja uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin, siksi yrittäjyyden edistäminen on kotikaupunkimme elinvoiman edellytys. Yhteistyössä on voimaa ja siksi kaupunkia on  rakennettava yhdessä. Asukkaat, yritykset, järjestöt, seurakunnatkin. Yhteistyössä on rakennettu myös meidän tämän illan juhla.

Helsingin pitää olla houkutteleva paikka kaikenlaiselle yrittämiselle ja yrittäjille. Tässä meillä on vielä tehtävää. Raskas byrokratia lannistaa edelleen yrittäjiä ja nitistää työpaikkoja, siihen ei ole enää varaa. Turhat kiellot ja raskas lupakäytäntö estävät myös kaupunkilaisia viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria.

Helsingin kaupunkikulttuurissa oma piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa, itse tehty ja lähtökohdiltaan avoin. Tuhannet osallistuvat tänäkin kesänä tapahtumiin tai kyläjuhliin, joita syntyy koko ajan vain lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan. Uskon, että yhdessä se on mahdollista. Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Pieni voi olla suurta. Ja palautetta kannattaa antaa. Kaupunkilaisten ajatukset on paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Venetsialaiset lähtivät liikkeelle, kun aktiivinen ideoida nykyisin myös valtuutettu Jarmo Kelo eräänä päivänä pohti, että miksi muualla muttei meillä vietetä venetsialaisia. Asiaan tartuttiin ja tässä ollaan. Venetsialaisista on tullut kaupunkiimme arvokas perinne. Hyvinvoiva Helsinki rakentuu pienistä ja suuremmista teoista.

Illan aikana on halutessaan mahdollista pistäytyä kokoomuksen teltalla ja tavata kotikaupunkimme päättäjiä, ja antaa ideoita ja palautetta. Risut ja ruusut tai vaikkapa ruiskukat ovat tervetulleita. Olen itse myös puheen jälkeen tavattavissa. Tervetuloa tapaaman ja juttelemaan.

Venetsialaiset on kasvanut vuosien saatossa. Tarjolla on monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Kannustan katsomaan ohjelmaa ja nauttimaan juhlakentän monipuolisesta annista. Ja juhlan onnistumisen teemme me kaikki yhdessä. Kuten on ollut perinne myös tänään päätämme juhlan ilotulitukseen, joka on vahva perinne venetsialaisissa ympäri Eurooppaa. Se on varmasti näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Hyvä juhlaväki,

Venetsialaiset ovat nyt virallisesti avattu. Toivotan teille kaikille upeaa ja ikimuistettavaa elokuista iltaa!

Julkaistu

Kelan valtuutettujen työvaliokunta kutsuu haastatteluun 6 hakijaa.

Kela hakee uutta pääjohtajaa 1.1.2017 alkaen Liisa Hyssälän siirtyessä eläkkeelle. Hakuaika päättyi perjantaina 26.8. ja hakemuksia jätettiin yhteensä 20.

Työvaliokunta kutsuu haastatteluun seuraavat hakijat:

Aaltonen, Elli

s. 1953, yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti 2005

ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Antila, Outi

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

osastopäällikkö, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Lehtonen, Lasse

s. 1962, lääketieteen tohtori, oikeustieteen tohtori

hallintoylilääkäri, professori, HUS

Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka

s. 1962, valtiotieteen lisensiaatti, hallintotieteiden maisteri

johtaja, Kela

Mäkinen, Hannu

s. 1955, oikeustieteen lisensiaatti, valtiotieteen kandidaatti, varatuomari

osastopäällikkö, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö

Räsänen, Päivi

s. 1959, lääketieteen lisensiaatti

kansanedustaja

 

Lisätietoja medialle:


Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa,

puh. 050 511 3033 tai 09 432 2274

 

Julkaistu

Tiedote 1.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa iloitsevat varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksen perumisesta sekä pienituloisia 2–3 hengen perheitä koskevasta maksujen alennuksesta. Kansanedustajien mukaan kyseessä on työlinjan mukainen sivistysteko. Hallitus päätti torstaina budjettiriihessä perua aiemmin suunnitellut varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotukset.

”Päätös olla korottamatta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tärkeä ja vastuullinen perheellisten työllistymisen edellytyksiä tukeva päätös. Päätöksellä mahdollistetaan yksinhuoltajan osallistuminen työelämään ilman pelkoa, että perheen taloudellinen tilanne heikkenee työnteon takia. Nämä päätökset ovat Kokoomuksen ajama työvoitto perheellisten työnteon kannustavuuden turvaamiseksi”, kansanedustajat linjaavat.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotusta koskevan hallituksen esittelyn aikana tuli ilmi, että esitykselle asetetut tavoitteet eivät todennäköisesti tulisi toteutumaan, koska useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä. Päivähoitomaksukorotukset olisivat olleet erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta.

Tarkemmassa arviossa tulikin ilmi, että esitetyt korotukset olisivat voineet luoda lasten vanhemmille kannusteen jäädä kotiin. Vaikka korotus päätettiin perua, tästä huolimatta esityksessä ollut pienituloisten maksujen alentaminen päätettiin toteuttaa.

”Hallitus kantaa tällä päätöksellään vastuutaan lasten mahdollisimman laajan varhaiskasvatukseen osallistumisen turvaamiseksi. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpia ja tasa-arvoa eniten lisääviä osia, minkä vuoksi on tärkeätä tukea lasten mahdollisimman suurta osallistumista varhaiskasvatukseen”, kansanedustajat toteavat.

”Päätöksellä on myös tärkeä rooli työelämän tasa-arvon edistämisessä. Päivähoitomaksujen korotukset olisivat voineet jättää kotiin monia naisia. Tällä päätöksellä päivähoitomaksut pysyvät yhä kohtuullisina, mikä tukee jokaisen perheellisen parempia mahdollisuuksia työssäkäyntiin”, edustajat jatkavat.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

puh. 0505122380

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Julkaistu

On tärkeää, että tänään alkavassa budjettiriihessä lyödään lukkoon äitien päihdekuntoutuksen rahoitusratkaisu. Muistutan tuoretta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa (ps) ja koko hallitusta, että eduskunta on pelastanut lisämäärärahalla Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuusi kertaa. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus etsii rahoitukseen pysyvämmän ratkaisun.

Ilman eduskunnan tukea olisi toimiva järjestelmä muuten murentunut. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi on oltava ensisijalla.

Pidä kiinni –hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Yleisesti tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Nämä luvut varmasti puhuvat puolestaan, kun hallitus istuu riihipöytääni.

Nyt tarvitaan tehdä ratkaisu pidemmälle tähtäimelle. Tilanne, jossa rahoitus ratkaistaan aina vuosittain, ei ole kenenkään etu ja on vahvasti vastoin eduskunnan tahtoa. Pidä kiinni -ensikotien sulkeminen tarkoittaa sitä, että äideiltä katoaa vapaaehtoisen kuntoutumisen mahdollisuus ja vauvat ovat vakavassa vaarassa. Pitkällä aikavälillä sote-ratkaisuun kytkeminen ja päihdekuntoutuksen järjestämisvastuun keskittäminen yhdelle toimijalle on tavoiteltava asia. Sote-uudistuksen toteutumiseen on kuitenkin vielä vuosia ja siksi ajaksi on rahoitus löydettävä.

Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Tiedote 31.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) pitää tärkeänä, että tänään alkavassa budjettiriihessä lyödään lukkoon äitien päihdekuntoutuksen rahoitusratkaisu.

Sarkomaa onnittelee tuoretta ministeri Mattilaa ja muistuttaa, että eduskunta on pelastanut lisämäärärahalla Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuusi kertaa. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus etsii rahoitukseen pysyvämmän ratkaisun.

- Ilman eduskunnan tukea olisi toimiva järjestelmä murentunut. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi on oltava ensisijalla, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa painottaa, että päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

- Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Yleisesti tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Nämä luvut varmasti puhuvat puolestaan, kun hallitus istuu riihipöytään, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä nyt tarvitaan pidempiaikainen ratkaisu. Tilanne, jossa rahoitus ratkaistaan aina vuosittain, ei ole kenenkään etu ja on vahvasti vastoin eduskunnan tahtoa. Pidä kiinni -ensikotien sulkeminen tarkoittaisi sitä, että äideiltä katoaa vapaaehtoisen kuntoutumisen mahdollisuus ja vauvat ovat vakavassa vaarassa.

- Pitkällä aikavälillä sote-ratkaisuun kytkeminen ja päihdekuntoutuksen järjestämisvastuun keskittäminen yhdelle toimijalle on tavoiteltava asia. Sote-uudistuksen toteutumiseen on kuitenkin vielä vuosia ja siksi ajaksi on rahoitus löydettävä, päättää Sarkomaa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä perhevapaajärjestelmämme ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Kannustan hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen käynnistää perhevapaauudistus. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Hallituksen budjettiriihen keskeisin työ on tehdä lisäesityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Työllisyysasteen nosto on ainoa kestävä toimi saada Suomi pois velan ja leikkausten tieltä. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempain-vapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.

Hallituksen on viisasta perua osana työllisyyspakettia päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Yksinhuoltajien työllistymistä on edistettävä. Siksi olisi tärkeää, että nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa. Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettamasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia sekä edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi on erittäin tehokas tapa edistää koulutuksen tasa-arvoa ja katkaista kasvussa olevat erot lasten oppimistuloksissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 26.8.2016

Julkaistu

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2016

Ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta.

Osana työllisyyspakettia hallituksen on peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen.

Päivähoitomaksujen korotukset ovat myös kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Helsingissä asumiskustannukset ovat jopa 60 prosenttia perheiden tuloista. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Budjettiriihessä on tehtävä myös päätös perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää työelämän tasa-arvoa ja vanhemmuuden jakamista. Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus voidaan tehdä kustannusneutraalisti, kuten muun muassa SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on katsottava kokonaisuutena, mukaan lukien kotihoidontuki. Varhaiskasvatus on lasten ja perheiden palvelua, jolla edistetään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä̈ sekä oppimista ja kouluvalmiuksia.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa alle OECD-maiden keskitason. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on otettava maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus 3–5-vuotiaille. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi ovat tehokkaita tapoja edistää koulutuksen tasa-arvoa ja pienentää lasten oppimistulosten erojen kasvua. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 23.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa innostaa hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistaminen.  Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää.

- Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti kuten mm. SAK tekemä perhevapaamalli osoittaa. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Hallituksen kaikkien keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta.

- Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava, sanoo Sarkomaa.

Hallituksen on myös osana työllisyyspakettia peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este.  Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa, Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

- Olisi tärkeää, että yksinhuoltajien lasten osallistumista päivähoitoon ja yksinhuoltajien työllistymistä tuettaisiin. Tämän takia on tärkeää, jos nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa, Sarkomaa sanoo.

Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettavasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia ja edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

Julkaistu

Tiedote 19.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa arvostele SDP:n linjausta olla antamatta laajaa valinnanvapaus kaikille sote-palveluiden käyttäjille. SDP julkaisi perjantaina omia linjauksiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Sarkomaan mukaan valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä ja SDP:n linjasta puuttuva uudistumisen moottori.

- SDP sanoo selvästi ei ihmisten laajalle valinnanvapaudelle. Sen myötä uudistuksesta puuttuu ns. pihvi. SDP esittää vain hallinnollisia muutoksia, mutta puolueella ei ole uutta keinoa verrattuna nykyiseen. Valinnanvapaus on hallituksen mallissa ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. SDP:n linjauksista puuttuu sen sijaan vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista. SDP:n linjaukset ovat kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille, Sarkomaa sanoo.

Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on juuri vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy. Ajoissa hoitoon pääsy lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja. Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää julkaistuissa linjauksissa avoimeksi.

- SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena. Hallituksen ajama valinnanvapaus on puolestaan mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä sote-palveluihin. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. On pakko kysyä miksi SDP vastustaa ihmiset osallisuutta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote- palveluiden valinnanvapautta, Sarkomaa vertaa hallituksen ja SDP:n linjaa.

- Suomi oli ensimmäinen maa, joka halusi vahvistaa potilaan asemaa vuonna 1993 voimaan tulleella potilaslailla. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033