Siirry sisältöön

Tiedote 1.3.2016
julkaisuvapaa heti

Tupakoinnin kansanterveydelliset ongelmat ovat valtavat. Vuonna 2012 Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen yli 800 000 sairauslomapäivää ja vähintään 700 uutta työkyvyttömyysseläkejaksoa, ja olleen syynä noin joka kuudennessa kaikista 35-64-vuotiaiden kuolemista.

- Tupakkalain kokonaisuudistuksen lähtökohtana tulee olla tupakan terveyshaittojen minimointi ja tupakkatuotteiden yhdenvertainen kohtelu, linjaavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Raassina, Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa. Samalla edustajat toivovat hallituksen esitystä rohkeampia toimia kohti savutonta Suomea.

Uudessa tupakkalaissa pyritään monin keinoin ennaltaehkäisemään tupakan terveyshaittoja erityisesti passiivisen tupakoinnin kohdalla. Altistumista passiiviselle tupakoinnille pyritään vähentämään muun muassa mahdollistamalla parveketupakoinnin kieltäminen. Ennaltaehkäisevä vaikutus on myös sähkötupakan käytön rajaamisella muualla kuin tupakoinnille osoitetuissa paikoissa.

- Eduskunnassa lakiin on vielä lisättävä kielto tupakoida autossa, jossa on lapsia. Lapsen oikeus terveyteen on mielestämme yksinkertaisesti ja itsestään selvästi arvokkaampi kuin aikuisen oikeus tupakoida milloin vain ja missä tahansa, kansanedustajat sanovat.

Jatkossa sähkötupakassa voidaan käyttää vain tupakanmakuisia ja -hajuisia nesteitä, mikä on linjassa sen kanssa, että myös tavallisen tupakan kohdalla esitetään kiellettäväksi maku- ja hajuaineet kuten mentoli. Edustajat toteavat makutupakoiden kieltämisen taustalla olevan halu alentaa erityisesti lasten ja nuorten kynnystä aloittaa tupakkakokeilut. Koska nikotiini on pienille lapsille jopa hengenvaarallista, on aiheellista, että houkuttelevat hajut ja maut kielletään myös sähkötupakoissa käytettävissä nikotiininesteissä.

- Laissa sähkötupakka aiotaan jatkossa rinnastaa tavalliseen tupakkaan, mikä ei tarkoita sähkötupakan kieltämistä. Sähkötupakkaa ei voida vielä nykyisellään rinnastaa nikotiinikorvaustuotteisiin, joilla on lääkelain 54 pykälän mukainen myyntilupa, sillä sähkötupakan käyttöön liittyvää tutkimustietoa on saatavilla vain vähänlaisesti eikä käytöstä ole tehty lainkaan pitkäaikaistutkimusta. Tässä asiassa varovaisuusperiaate osoittaa viisautta, painottavat kansanedustajat.

Lakiuudistuksen taustalla on EU:n tupakkatuotedirektiivi. Uudistettavana oleva kansallinen tupakkalaki on jo 40-vuotta vanha. Se ei kykene nykyisenlaisena enää vastaamaan kansallisiin tavoitteisiimme vähentää voimakkaasti tupakointia ja siihen liittyviä terveyshaittoja. Kokoomusedustajat muistuttavat, että yhdenmukaisten eurooppalaisten käytäntöjen luominen vaatii myös kansallisen lainsäädännön uudistamista.

Listätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808

 

Koko Suomi odottaa henkeään pidätellen uutta sote-lakiesitystä. Ensisijaista on saada tieto, miten uudistuksen kivijalaksi kaavailtu 18+15-malli konkreettisesti toteutetaan ja kestääkö se perustuslaillisen tarkastelun. Jos ongelmia on, ne on ratkottava heti palvelut paremmaksi -periaatteella.

Malli 18+15 syntyi 7.11.2015 hallituksen värikkään väännön jälkeen. Mallin hyväksyminen ei ollut helppoa, koska sen haasteet olivat ilmeiset. Hallitus sopi, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja sote-palveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Kolmen itsehallintoalueen, jotka hallitus on ristinyt maakunnaksi, pitäisi järjestää palvelut jonkun toisen maakunnan kanssa. Kuinka tämä tehdään, on ollut siitä asti avoin kysymys.

Kokoomus on vahvasti sitoutunut siihen, että tämä eduskunta vie sote-uudistuksen maaliin. Tämä edellyttää sitä, että mallin jatkovalmistelussa on saatava ripeästi vastauksia. Soten sotkuinen menneisyys ja aikataulun tiukkuus edellyttävät, että sote-malli läpivalaistaan viivytyksettä ja perusteellisesti. Lausuntokierrokselle saatikka eduskuntaan ei voi eikä saa tuoda lakiesitystä, joka ei kestä perustuslakitarkastelua.

Jokaiselle suomalaiselle tärkeän uudistuksen asiantuntija-arviot on saatava ripeästi osaksi sote-keskustelua. Poliittisessa valmistelussa sote ja ihmisten paremmat palvelut on priorisoitava ykkösasiaksi. Asialla on kiire, koska hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla. Ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet.

Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset. Opiksi on osattava ottaa ja jo tehtyjä virheitä ei ole varaa toistaa.

Sote-esityksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset on läpivalaistava sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. On hyvä muistuttaa lausumasta, jossa eduskunnassa edellytimme, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

Perusteltua huolta aiheuttaa hallituksen kaavailema itsehallinto- ja sote-alueiden suuri määrä. Alueet ovat kantokyvyltään kovin erilaisia ja heikkojakin. Se tuo valmisteluun haasteensa, josta asiantuntijat ovat vakavasti varoittaneet.

Koko hallituksella on vastuu siitä, että muutenkin mittavaan ja tunnetusti monimutkaiseen uudistukseen ei itse enää lisätä vaikeuskertoimia. Ylipaisuneen aluehallinnon ja lisäverotason luominen maakuntaveronmuodossa ovat asioita, joista viisasta pidättäytyä. Rahoitus on viisainta hoitaa valtion verotuksen yhteydessä kerätyillä sote-maksulla. Valmistelukoneiston rajalliset voimavarat ja kiireisen hallituksen poliittinen pääoma on suunnattava itse asiaan eli soteen.

Viime kaudella kuntauudistus kamppasi sote-uudistuksen. Samaan ansaan ei ole vara livetä. Kaikki muut Pohjoismaat ovat kyenneet uudistamaan sote-järjestelmänsä ja juurruttamaan valinnanvapauden osaksi ihmisten arkea. Kyllä me Suomessakin kykenemme, kun tinkimättä etenemme sote-edellä.

Tiedote 25.2.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa hallitusta, että työkalupakissa on pidettävä hallituksen lupaama työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaamiseen tarkoitettu kertakorvaus. Asiasta on saatava lakiesitys eduskuntaan tällä eduskuntakaudella.

Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen ja kannustettava myös työmarkkinajärjestöjä pitämään niin kertakorvaus kuin muutenkin tasa-arvoasiat vahvasti pöydällä kun lähipäivinä neuvotteluja käydään.

- Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle on hyvä askel eteenpäin ns. ”äitiriskin” kitkemisessä, Sarkomaa toteaa.

- Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävästi yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla erityisesti naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia, kansanedustaja alleviivaa.

Kertakorvauksella voidaan korvata sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia kustannuksia äidin työnantajalle.

Sarkomaa huomauttaa, että esimerkiksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kertakorvaus on siksi hänen mielestään hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan tasa-arvokysymyksiin ratkaisemiseen. Kansanedustaja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

- Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 24.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan mielestä Suomella on loistava mahdollisuus olla jatkossakin johtavien maiden joukossa laskentainfrastruktuurissa. Tämä edellyttää tulevassa kehyksessä varaudutaan uuden supertietokoneen hankintaan.

- Vuosien 2017-2019 kehyksissä on varauduttava 35 miljoonan euron verran uuden supertietokoneen hankintaan kansallisena investointina. Investointi kannattaa, koska laskennallisen tieteen potentiaalinen taloudellinen vaikutus ja panos-tuotto -suhde on huomattava. Tästä yhtenä erinomaisena esimerkkinä voidaan nosta jo toteutetut Big Data -hankkeet, summaavat edustajat.

- Kyse ei ole pelkästä laskennasta, vaan ennen kaikkea siitä, että voimme olla mahdollistamassa huippututkimuksen tekemistä Suomessa. Suomessa avainroolissa on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Sen tarjoama laskennallisen tutkimuksen infrastruktuuri on välttämätön suomalaiselle tieteelle ja sen tulevaisuudelle. Laskennallinen tiede on jo kaikkialla mm. säiden ennustamisessa, autojen hallintajärjestelmissä ja robotiikassa, muistuttavat edustajat.

Tämän elintärkeän laskentainfrastruktuurin ytimenä on supertietokone. Valitettavasti vain supertietokoneiden elinikä on lyhyehkö johtuen tiedon määrän ja laskentatehon jatkuvasta kasvusta. Jos uuden supertietokoneen hankintaa ei tehdä, niin laitteiston suorituskyky romahtaa kansainvälisessä vertailussa. Laitteistoa uudistamalla varmistetaan mahdollisuus olla jatkossakin mukana kisaamassa eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta ja varmistetaan jo käynnissä olevien tutkimushankkeiden saumaton eteneminen.

- Suomi ei saa jättäytyä tässä jälkeen. Uusi supertietokone on tärkeä osa toimenpiteitä. Sen avulla turvaamme sen, että suomalainen tutkimus ja tiede säilyvät jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Laskentainfrastruktuuria tullaan tarvitsemaan myös yhä laajemmin yhä useammalla valtionhallinnon alalla, toteavat edustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

Edustajat ovat jättäneet aiheesta kirjallisen kysymyksen 24.2.2016

Lisätietoja:
Sanna Lauslahti
050 5122380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 20.2.2016
julkaisuvapaa heti

- Kannatamme lämpimästi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen esitystä ottaa opiskelijat mukaan perustulokokeiluun. Opiskelijoiden toimeentuloon tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat sujuvan kokopäiväisen opiskelun. On tärkeää, että opiskelijat ovat mukana perustulokokeilussakin yhtenä ryhmänä niin, että kokeilusta saadaan aineksia tuleviin ratkaisuihin. Tavoitteena on oltava nykyistä selkeämpi ja aina työhön, yrittämiseen sekä opiskeluun kannustava kokonaisuus. Jatkossa on huomioitava nykyistä paremmin myös perheellisen opiskelijoiden tilanne. On viisasta ja välttämätöntä ottaa opiskelijat yhdeksi ryhmäksi perustulokokeiluun linjaavat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

Hallitusohjelman mukaisen kokeilun on suunniteltu alkavan vuonna 2017. Kokeilussa on tarkoitus kokeilla perustuloa tietyillä rajatuilla ryhmillä. Opintotuen uudistusta ollaan tekemässä hallitusohjelman mukaisesti tänä vuonna, mutta sen lisäksi on syytä myös kokeilla uusia malleja tulevaisuuden toimeentulomalliksi.

- Hallituksen on syytä ottaa agendalleen ministerin avaus, kun perustulokokeilusta päätetään. Opintotuen jatkuvat uudistukset ovat tehneet tukijärjestelmästä vaikeaselkoisen. Tempoilevista opintotukiuudistuksista on siirryttävä pysyvään malliin, edustajat edellyttävät.

- Opiskelijoille tulee taata sellainen toimeentulo, joka antaa heille mahdollisuuden opiskella täysipäiväisesti. Perustulo opiskelijoille on kokeiltava asia etsittäessä tulevaisuuden toimeentulomallia opiskelijoille ja tuemme täysin sen kokeilemista, edustajat päättävät.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Tiedote 23.2.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana epäkohtana sitä, että päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole edes mainintaa kiusaamisen vastaisesta työstä. Sen sijaan isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita suojaa laki, joka edellyttää, että oppilaat on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Sarkomaa pitää lainsäädännön laadun ja kiusaamisen ehkäisyn tehostamisen kannalta hyvänä, että koulukiusaamisesta ja siihen liittyvistä säädöksistä on viime päivinä käyty keskustelua. Normitalkoot ovat monella saralla paikallaan, sen sijaan varhaiskasvatuslakiin on tarpeen tuoda sieltä puuttuva kiusaamisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen velvoittava pykälä.

Sarkomaa on toistuvasti vaatinut lain korjaamista ja toivoo, että uusi kokoomusministeri ymmärtäisi nyt asian tärkeyden. Myös Opetushallituksessa valmisteilla oleviin valtakunnallisiin varhaiskasvatuksen perusteisiin on otettava tavoitteeksi nollatoleranssi kiusaamiseen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin selvityksen mukaan kiusaaminen on arkipäivää jo päiväkodeissa ja kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta katsojasta.

Helsingin yliopiston tutkija Laura Repo on korostanut, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli ja siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa varhaiskasvatuksessa, jottei kiusaaminen ole tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun.

- Sen minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa, sanoo Sarkomaa.

- Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille sekä koko elämälle, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa jätti tänään kirjallisen kysymyksen kiusaamisen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa opetusministerin vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 19.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta rakentamaan ripeästi ratkaisut sote-hallintomallille, jolla päästään eteenpäin itse asiaan eli toiminnan kehittämiseen ihmisten parhaaksi. Jos hallituksen 18+15 -kompromissimallissa on korjattavaa, niin se on tehtävä rohkeasti ja palvelut paremmaksi -periaatteella. Ei vilkuilemalla muita poliittisia tavoitteita tai hirttäytymällä asioihin, jotka eivät edistä parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Ihmisten palvelut on pelastettava. Niin palveluja tarvitsevat suomalaiset kuin koko sote-henkilöstö odottavat, että uudistus saadaan vaikeuksien kautta maaliin – se on ihan jokaisen suomalaisen etu.

- Sotessa on kyse koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta. Jos muut Pohjoismaat ovat kyenneet sotensa uudistamaan ja myös valinnanvapausmallit luomaan, niin miksei Suomi sitten, esittää Sarkomaa.

Sarkomaa painottaa, että tulevat viikot on tekemisen paikka, kun eri toimijoiden lausuntojen sekä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on hiottava kokonaisuus, joka vastaa niin perustuslain kuin hallitusohjelmassa sovittuihin uudistuksen tavoitteisiin yhdenvertaisista ja kustannusvaikuttavista palveluista. On rohkeasti tehtävä se, mitä uudistuksen onnistuminen edellyttää ja mitä suomalaiset hallitukselta odottavat. Etusijalle on laitettava palvelut ja romukoppaan on laitettava kaikki muu. Eduskuntaan ei saa eikä voi tuoda torsoa lakia.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeälle uudistukselle valitun hallintomallin arviot ja konkreettinen toteutus on saatava osaksi käytävää keskustelua.

Sarkomaa muistuttaa valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen vedenpitävien vaikutusarviointien välttämättömyydestä, ne ovat koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Sarkomaa kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista.

Eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia sotesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 17.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sote-kolmikko Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti muistuttavat valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen läpinäkyvien vaikutusarviointien välttämättömyydestä.

Kolmikko kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin 18+15 taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava pöytään. On tärkeää saada vaikutusarviot nähtäväksi, jotta voidaan varmistaa, että valittu malli ja uudistus parantaa ihmisten palveluita ja kustannukset saadaan kuriin.

-Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset. Jo tehtyjä virheitä ei ole varaa toistaa, kolmikko linjaa.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeän uudistukselle valitun hallintomallin arviot on tärkeä saada osaksi käytävää keskustelua. Tärkeää on myös saada tieto, miten konkreettisesti 18+15-malli toteutetaan.

Kolmikko alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui, kokoomusedustajat varoittavat.

Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia soten uudistamisesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Into luoda uusia verotasoja ja ylipaisunutta aluehallintoa on heitettävä roskakoriin. Päällimmäisenä on tinkimättömästi pidettävä palveluja tarvitseva ihminen ja koko sote-uudistuksen tarkoitus: yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistus eikä Suomi kestä uutta maakuntaveroa.

Sote-uudistuksen vääntömomentiksi valittu valtakunnallinen ohjaus puoltaa valtion verotusta. Valtion nykyistä vahvempi ohjaus ja valtion rahoitus käyvät käsi kädessä. Niillä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä sote-uudistukselle asetettu kustannustehokkuusvaade.

Sote-palvelujen tasosta päättää viime kädessä valtio lainsäädännössä. Vastuun ja vallan on oltava samoissa käsissä. Kansalaisten ja eri tasoilla toimivien päättäjien pitää ymmärtää, mistä rahat tulevat ja mihin ne käytetään. Verotuksen on oltava kokonaisuudessaan ohjattavaa.

Hallituksen kaavailema itsehallintoalueiden suuri määrä merkitsee sitä, että ne ovat kantokyvyltään kovin erilaisia ja heikkojakin. Maakuntavero johtaisi moninkertaiseen tasausjärjestelmään, minkä maksajina on jälleen Helsinki ja Pääkaupunkiseutu. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei tule enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa.

Uusi verotaso ja maakuntavero lisäisivät entisestään riskiä menojen ja veroasteen nousuun. On syytä muistaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan sote-uudistus on toteutettava niin, ettei kokonaisveroasetta eikä työn verotusta kiristetä. Verojärjestelmän on oltava selkeä ja läpinäkyvä. Veronmaksajien etu on mieluummin rahapussin verotettavien määrän vähentäminen - ei lisääminen. On visusti varottava tekemästä ratkaisuja, jotka kamppaavat uudistuksen ydintavoitetta.

Työn verottamisen tason pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko sote-järjestelmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Työstä ja yrittämisestä kerätään rahat, joilla jatkossakin on tarkoitus julkisen vallan vastuulla olevat sote-palvelut rahoittaa. Nämä palvelut onkin viisainta rahoittaa valtion verotuksen yhteydessä kerätyllä sote-maksulla. Valtion keräämä sote-maksu kerättäisiin kuten nykyisin kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu. Kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy pois kunnilta, on osana uudistusta löydyttävä keinot, joilla kunnat laskevat vastaavasti omaa verotustaan. Hyvä myös todeta, että sote-maksun hallinnolliset kustannukset ovat raskasta maakuntaveroa keveämmät.

Uuden raskaan verotason ja lisähallinnon luomisen sijaan on valmisteilla oleva uudistus pidettävä tiukasti raiteilla, jotka johtavat yhdenvertaisia, vaikuttaviin ihmisten valinnanvapauden mahdollistaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin.

Tiedote 15.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta opetusministeriön päätöksestä vahvistaa Ylioppilastutkintolautakuntaa (YTL) kuluvaksi toimikaudeksi 2016 – 2018. Päätöksellä laajennetaan eri oppiaineiden edustusta sekä palautetaan Opetushallituksen edustus Ylioppilastutkintolautakuntaan. Päätös korjaa edellisen opetusministeri Kiurun laajasti kritisoidun päätöksen leikata YTL:n kokoonpanoa.

-Täydennyspäätös oli viisas ja lämpimästi tervetullut, kiittää Sarkomaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään vahvistanut ylioppilastutkintolautakuntaa nimeämällä siihen uusia jäseniä. YTL valmistelee vuosina 2016 - 2018 ylioppilastutkinnon sähköistämistä ja muita merkittäviä uudistuksia. Ministeri Kiurun nimetessä uutta ylioppilastutkintolautakuntaa lautakunnan jäsenmäärää vähennettiin 39 jäsenestä 18 jäseneen vuonna 2014, jolloin useat tutkintoaineet jäivät vaille edustajaa lautakunnassa.

Opetusministeri Kiurun päätöstä kritisoitiin laajasti ja silloiseen ministeriin vedottiin, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi. Erityisesti lakisääteisesti lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavan opetushallituksen sulkeminen ylioppilastutkintolautakunnan ulkopuolelle herätti ihmetystä.

Sarkomaa kritisoi silloisen opetusministerin YTL-leikkausta. Sarkomaa totesi tuolloin tiedotteessaan, että ministerin päätös nimittää nykyistä pienempi ja kapeamman osaamisen sisältävä lautakunta on huolestuttava. Silloin nimetystä lautakunnasta puuttui opetushallituksen ja kotimaisten kielten keskuksen edustus kokonaisuudessaan. Lisäksi kielten opetuksen asiantuntijoiden määrää oli vähennetty rajusti.

-Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeänä tuoretta opetusministeriön päätöstä todeten, että ylioppilastutkintoa on kehitettävä jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat.

-Nyt tehtävällä jäsenmäärän lisäyksellä varmistetaan lautakunnan monipuolinen asiantuntemus ja riittävä työvoima merkittävien uudistusten toteuttamiseksi. Päätöksellä vahvistetaan ja laajennetaan tutkintolautakunnan osaamista. Nimettävistä jäsenistä lähes kaikilla on jo aikaisempaa kokemusta tutkintolautakunnan jäsenyydestä, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033