Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset                                             joulukuu 2013

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunta on juuri hyväksynyt ensi vuoden talousarvionmietinnön, jonka tekeminen on meille valtiovarainvaliokunnan jäsenille aina loppuvuoden suurin urakka. Valtiovarainvaliokunnassa teimme budjettiin muutoksia, jotka ovat kokonaisuuteen verrattuna pieniä, mutta ihmisten arjen kannalta suuria. Linjasimme myös monin tavoin hallituksen politiikkaa tuleville vuosille.

Valtiovarainvaliokunnassa teimme myös lisäsäästöjä. Tosin pieniä, mutta ne ovat vahva viesti hallitukselle, että sopeuttamisen tahtia on kiristettävä. Tällä hetkellä Suomi on kestämättömän velkaantumisen tiellä. Valtion velan määrä on ensi vuoden lopussa arviolta 100 mrd. euroa. Pääministeri Kataisen johdolla tehty rakennepaketti on tervetullut tahdin muutos hallituksen politiikkaan, jotta saamme kurottu umpeen julkisen talouden kestävyysvajeen. Ylivarojen eläminen on välttämätöntä pysäyttää, jotta voimme turvata hyvinvointimme myös tulevaisuudessa.

Budjetin hyviä toimia ovat yhteisöveron kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus. Ne tehdään, jotta suomalaisilla olisi töitä.

Olen tyytyväinen, että johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston muutosesitykset budjettiin toteutuivat hyvin.

Huoltajuusriitojen sovittelumenettelyn valtakunnallistaminen on lapsen etu

Olen tyytyväinen, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu (ns. Follo-malli) vakinaistetaan ja otetaan käyttöön koko maassa. Kokeilu aloitettiin vuonna 2011, minkä jälkeen lisäsimme jaostossani määrärahan kokeilun laajentamiseen. Sovittelusta on saatu hyviä tuloksia; se on vähentänyt tuomioistuinten ja sosiaalitoimen työtä sekä kustannuksia. Ja mikä parasta, sovittelu parantaa lapsen edun huomioon ottamista.

Pelastimme päihdeäitien palvelut ja lastentarhanopettajien lisäkoulutuksen

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä on huutava pula lastentarhanopettajista. Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen kolmannen kerran suuntaamamme lisävoimavarat ovat helpotus Helsingille. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Suuntasimme voimavaroja veteraanikuntoutukseen ja vanhuspalvelulain toteuttamiseen

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi myös veteraanikuntoutuksen määrärahoja. Arvioimme, että raha ei riitä kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä. Siksi lisäsimme kuntoutusvoimavaroja ensi vuodelle. Edellytämme, että hallitus selvittää kevään 2014 kehyspäätökseen mennessä, mikä on oikea ja riittävä määrärahataso veteraanipalveluiden turvaamiseen kehyskaudella 2015—2018. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Vaikka budjetissa on paljon säästöjä, on tärkeä arvovalinta, että lisävoimavaroja suunnataan myös uuden vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien tukipalveluihin. Taloutta on tasapainotettava ja Suomea on rakennettava niin, että Suomi on hyvä paikka asua, tehdä työtä ja elää kaikenikäisille.

Käynnistimme yrittäjyyskiertueen Helsingissä

Olen iloinen, että 300 000 euron lisäraha Aalto-yliopiston Startup-talolle toteutui. Kannustan hallitusta kaikin tavoin edistämään yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Vierailemme eduskuntaryhmämme kanssa yrittäjien luona eri puolilla Suomea ja kysymme yrittäjyyden haasteista. Yrittäjyyskiertueen tuloksista kootaan lista, joita Kokoomus sitoutuu viemään eteenpäin kuluvalla hallituskaudella. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

http://www.yrittäjyyskiertue.fi

Tänä vuonna joulukorttien ostamisen sijaan teen lahjoituksen Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistykselle. (www.uusilastensairaala2017.fi)

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa.
Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Mikäli osoitteesi vaihtuu tai et halua enää vastaanottaa kuukausikirjettäni, toivoisin Sinun ilmoittavan asiasta avustajalleni Antti Pynttärille, mieluiten sähköpostitse antti.pynttari@eduskunta.fi / puh. 09 432 4033.

http://www.sarisarkomaa.fi/wp-content/uploads/sari_1.jpgJoulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa.

Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Julkaistu

Munkin Seutu, joulukuu 2013

Käsittelemme eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota epävarmassa taloustilanteessa. On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja työn säilymiseen Suomessa. Kolmanneksi, toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia.

Saimme tänään sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden budjettiin eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat hyvin.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus Helsingille. Meillä on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi veteraanien kuntoutukseen suunnattuja voimavaroja ja kuntoutuksen toteutumista. Eduskunta teki kuluvan vuoden budjettiin mittavan lisäyksen, jotta määrärahat riittäisivät veteraanien laadukkaaseen kuntoutukseen. Nyt on arvioitu, että raha ei kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä ole riittävä. Siksi myös ensi vuodelle on lisättävä voimavaroja. On välttämätöntä, että veteraanien kotiin vietäviä palveluja lisätään, sillä veteraanien ikääntyessä tukipalveluiden tarve kasvaa. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Teimme valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden budjettimietintöön seuraavan lausuman Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kevään 2014 kehyspäätökseen mennessä, mikä on oikea ja riittävä määrärahataso veteraanipalveluiden turvaamiseen kehyskaudella 2015—2018.

Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on samalla vähintä, mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen.

Suomi säilytti itsenäisyytensä kovien uhrauksien seurauksena. On arvokasta, että voimme tänä vuonna juhlistaa itsenäistä isänmaata ja 96-vuotiaan Suomen taivalta.

Toivotan Munkin Seudun lukijoille hyvää joulua.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Hallituksen julkaisemassa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöksessä todetaan, että selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri malleista ja niiden kustannuksista on tehty, ja että hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Pelkkä asioiden selvittäminen ei riitä

Jo useaan hallitusohjelmaan sisältynyt vanhemmuuden kustannusten eri mallien jatkuva selvittäminen ei kuitenkaan riitä vaan nyt on löydettävä ja tehtävä ratkaisuja kustannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Asia ei etene, jos jäädään odottamaan työmarkkinajärjestöjen toimia vaan hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

Työnantajien vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä.

Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Näillä aloilla on suuret kasvumahdollisuudet ja me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjyyttä ja työnantajia sekä myös lisää lapsia.

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava ja tällä hetkellä se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Kyse on yrittäjyyden jarrusta ja siitä, että naisia palkkaavat yrittäjät ovat kilpailutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiä palkkaaviin. Yrittäjien eläköitymisen myötä tarvitsemme uusia yrittäjiä enemmän kuin koskaan. Yrittäjyyden ja työllistämisen merkittävin jarru joutaa nyt romukoppaan.

Parempia tapoja vanhemmuuden kulujen tasaamiseen

Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli hän palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Se korvaisi vaikeasti laskettavia tapauskohtaisia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen.

Korvaus olisi toimiva ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olleen mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava.

Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia päätöksiä vielä tämän vaalikauden aikana.

Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka

Julkaistu

Haagalainen, joulukuu 2013

Paljon palautetta Haagasta on tullut liikuntamahdollisuuksista ja toiveista erityisesti senioriliikuntapaikoista.

Liikunta on tärkeää meille kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen.

Uuden vanhuspalvelulain tarkoitus on vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Lain keskeinen tavoite on tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista. Olennaista on varmistaa, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.

Helsingin ja koko Haagan tulevaisuuden kannalta on iloinen asia, että lapsia syntyy jatkossa entistä enemmän. Päivähoitopaikkojen vähyydestä on tullut haagalaisilta paljon palautetta. Siksi onkin iloinen uutinen, että Helsingin ensi vuoden budjetissa lisätään päivähoidon voimavaroja.

Helsingissä on aikaisempina vuosina myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, on kaupunki joutunut jatkuvasti etsimään kalliita korvaavia lisätiloja. Monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen ja siihen on saatava muutos.

Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa perhekeskuspilotti, jossa tavoitteena koota yhteen lapsiperheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin perhepalveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Helsingin on syytä kiriä ja huolehtia, että perheet saavat ajoissa konkreettista apua ja tukea arkeen. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja se on nyt saatava käyttöön helsinkiläisten parhaaksi. On hyvä miettiä, mitä Haagassa tämän osalta voisimme tehdä.

Tämän eduskuntakauden yksi tärkeimmistä uudistuksista on yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Asiaa valmistelevan työryhmän työ on vielä kesken ja nyt on hyvä aika vaikuttaa.

Näkemykset ja ajatukset Haagan, Helsingin ja Suomen asioista ovat tervetulleita (sari.sarkomaa@eduskunta.fi ja gsm 050 511 3033).

Toivotan rauhallista joulua kaikille Haagalaisen lukijoille.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 13.12.2013
Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvarainvaliokunta on tänään saanut valmiiksi ensi vuoden talousarviota koskevan mietintönsä. Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ovat tyytyväisiä, että valtiovarainvaliokunnasta lähti vahva viesti siitä, että kattavalle turvakotiverkostolle on saatava kestävä rahoitus. Pidimme välttämättömänä, että hyväksyimme lausuman Eduskunta edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tämän lisäksi valtiovarainvaliokunta lisäsi 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten auttavan puhelimen kehittämiseen. Ajatuksena on, että Ensi- ja turvakotien liitto olisi taho, joka ottaisi vastuun ympäri vuorokauden (24/7) toimivasta puhelinpäivystyksestä.

Valtiovarainvaliokunnan linjaukset olivat merkittäviä askelia eteenpäin, jotta Suomi voi ratifioida Istanbulin sopimuksen. Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, muistuttavat kokoomusedustajat.

“Lähisuhdeväkivaltaan on saatava riittävästi keinoja puuttua, sillä se on kansallinen häpeä. Kesäkuussa hyväksytyt laatusuositukset määrittelevät turvakotipalvelujen sisältöä sekä työskentelyn tavoitteita. Nämä laatusuositukset on pistettävä täytäntöön viipymättä, jotta vaikeassa asemassa olevat saavat riittävästi turvaa ja tukea”, edustajat vaativat.

On tärkeää, että turvakotipaikkojen lisäksi puhutaan palveluista, joita on mahdollista tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Se edellyttää valtakunnallista toimenpideohjelmaa turvakotien ja palveluiden verkostolle. Helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamisen lisäksi sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelimen järjestämistä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Puh.050 5113033

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja (kok)
puh. 050 5121 941

Julkaistu

Käsittelemme eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota epävarmassa taloustilanteessa. On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja työn säilymiseen Suomessa. Kolmanneksi, toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia.

Saimme tänään sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden budjettiin eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat hyvin.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus Helsingille. Meillä on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Valmistelutyö on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi veteraanien kuntoutukseen suunnattuja voimavaroja ja kuntoutuksen toteutumista. Eduskunta teki kuluvan vuoden budjettiin mittavan lisäyksen, jotta määrärahat riittäisivät veteraanien laadukkaaseen kuntoutukseen. Nyt on arvioitu, että raha ei kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä ole riittävä. Siksi myös ensi vuodelle on lisättävä voimavaroja. On välttämätöntä, että veteraanien kotiin vietäviä palveluja lisätään, sillä veteraanien ikääntyessä tukipalveluiden tarve kasvaa. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on samalla vähintä, mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen.

Suomi säilytti itsenäisyytensä kovien uhrauksien seurauksena. On arvokasta, että voimme tänä vuonna juhlistaa itsenäistä isänmaata ja 96-vuotiaan Suomen taivalta.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Elo-säätiö 5.12.2013

Kouluruokailu - matkalla maailman parhaaksi

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö (ELO-säätiö) kokosi kouluruokailun kehittäjät yhteisen vision taakse: Matkalla maailman parhaaksi. Tavoitteena on saada hyviä tekoja näkyväksi. Helsingissä Oulunkylän yhteiskoulussa juhlistetaan itsenäisyyspäivää suomalaisen ylpeyden aiheen, kouluruokailun, ympärillä. Oppilaiden itse valitsema ateria on poronkäristys, jota 5.12. on nauttimassa 800 henkeä: oppilaita, opettajia ja kouluruokailun vaikuttajia.

Kouluruokailun eteen on tehty paljon työtä - hankkeita, tutkimuksia ja selvityksiä.

- Tärkeintä on se työ ja ruoka, mitä jokaisessa koulussa joka päivä tehdään. On saatu paljon aikaan, silti julkisessa keskustelussa korostuu monesti valitusvirsi, ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki sanoo. - Siihen halusimme puuttua. Meillä on ainekset tulla näkyväksi maailman parhaana maana sekä koulutuksen että kouluruokailun saralla. Nyt tarvitaan yhteisiä tekoja ja tekijöiden arvostusta.

Kunnilla on tiukkaa, mutta ei niin tiukkaa, ettei lasten ja nuorten ruokaan olisi rahaa.

- Jos maassamme oli sotien jälkeen varaa luoda maksuton kouluruokailu, niin nyt on varaa pitää sitä yllä. Kouluruokailu on nähtävä fiksuna sosiaalisena innovaationa ja kannattavana investointina jokaisen lapsen hyvinvointiin ja oppimisen edellytysten luomiseen, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa. - Laadukas ja maukas kouluruoka on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria ja ylpeydenaiheemme, jota on vaalittava.

Hyvä koulutus ja kouluruoka ovat mahdollistaneet meille monta menestystarinaa.

- Nyky-Suomi tarvitsee kouluruokailua ja yhteisöllistä ruokakasvatusta; siksi niiden merkitys kasvaa myös uusissa opetussuunnitelmissa, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo.

Oulunkylän koulun oppilaat valitsivat äänestyksellä juhlapäivän ruoan. Poronkäristys perunamuusin kera oli selvästi suosikki.

- Tätä voisi tehdä kotonakin, juhlan järjestämiseen osallistuneet yläkoulun oppilaat suunnittelevat.

Monipuolisella yhteistyöllä kohti maailman parasta kouluruokailua

Yhteiselle matkalle kohti maailman parasta kouluruokailua ovat sitoutuneet ELO-säätiön lisäksi Opetushallitus, Suomen Gastronomien Seura ry, Ammattikeittiöosaajat ry, Kuntaruokailun asiantuntijat ry, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, Kotitalousopettajat ry, Edutaru Oy, Fazer Food Services, Campbell Soup Finland ja Metsä Tissue. He ja monet muut tekevät työtä kouluruokailun arvostuksen parantamiseksi.

Toimitusjohtaja Jaana Korhola on tyytyväinen, että Fazer Food Servicesillä on mahdollisuus olla mukana juhlistamassa itsenäisyyttä.

- Ravintoloidemme historia ulottuu aina sodan aikaiseen Lotta Svärd -toimintaan saakka. Siksi haluamme satsata kehittämiseen, joka koituu koko kouluruokailujärjestelmän hyödyksi, Korhola sanoo.

Lisätietoja

Seija Kurunmäki, johtaja, ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
p. 0400 460 894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
www.elo-saatio.fi

Laura Tötterman, tiedottaja, Fazer Food Services
p. 044 711 9550, laura.totterman@fazer.com
www.amica.fi/uutiset

Julkaistu

Tiedote 5.12.2013
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka katsovat, että rakennepakettipäätöksen yhteydessä tehty päätös vanhemmuuden kustannusten jakamisen selvittämisestä pitää viedä pidemmälle. Sarkomaa ja Toivakka alleviivaavat, että pelkkä vanhemmuuden kustannusten eri mallien jatkuva selvittäminen ei riitä vaan nyt on tehtävä päätöksiä.

”Vanhemmuuden kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenee."

"Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä. Kannustamme hallitusta erityisesti toimiin, joilla pk-yrittäjyyttä edistetään. Ratkaisu ei saa unohtua eikä sitä saa lykätä palkansaajajärjestöjen aktiivisuuden varaan. Hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä sovun löytämiseen asiassa ja tuotava esitys eduskuntaan tällä vaalikaudella."

"Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava. Se ”joku” on tällä hetkellä perhevapaita käyttävien naisten työnantajat."

"Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee."

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Lenita Toivakka, puh. 050 512 2928

Julkaistu

TIEDOTE 3.12.2013
Julkaisuvapaa heti

-Tieto oppimistulosten laskevasta trendistä ei ole uutinen. Tärkein oivallus tuoreesta Pisa-tutkimuksesta on se, että laadukas perusopetus ei ole itsestäänselvyys. Peruskoulumme laatu on aina perustunut koulutuksen arvostukseen ja jatkuvaan kehittämiseen, kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat uusia Pisa-tuloksia ja korostavat, että äkkiväärille johtopäätöksille ei ole tarvetta: pääosin perusopetuksessamme on paljon hyvää, jonka perustalle voimme uudistamistyön rakentaa.

Huolestuttavaan oppimistulosten laskuun vastattiin aloittamalla Perusopetus paremmaksi hanke (Pop-ohjelma) viime hallituskauden alussa, kansanedustajat muistuttavat. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja täsmärahoituksella. Haluamme, että opettajalla on aikaa oppilaalle. Pop-hanke aloitettiin juuri siksi, että näimme heikkenevät oppimistulokset. Perusopetus nostettiin painopisteeksi. Hyvä perusopetus ei ole itsestäänselvyys. Hyvät oppimistulokset on lunastettava joka päivä luokkahuoneessa, kansanedustajat huomauttavat.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat työn alla opetushallituksessa. Tässä työssä on vastattava perusopetuksen haasteisiin. Kannustamme opetusministeri Kiurua keskittymään opetusmenetelmien uudistamiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen, kansanedustajat kirittävät ministerin tämänpäiväisiä uudistuspuheita. Asiantuntijoiden mukaan meidän on keskityttävä pelien hyödyntämiseen, tutkivaan oppimiseen, konkretisointiin ja opitun liittämiseen arkielämään.

Matematiikan heikot oppimistulokset ovat erityisen huolestuttavia. Varsinkin loogisen päättelykyvyn ja ongelmanratkaisutaitojen hallinta on opittava jo alaluokilla. - Matematiikkaa ei pidä nähdä erillisenä tai elitistisenä taitona, vaan luku- ja kirjoitustaitoon verrattavana kansalaistaitona.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Suomessa valmistaudutaan ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen kannustavat ministeri Huovista pikaisesti toimiin, jotta ratifiointiedellytykset täyttyvät. Tämä on välttämätöntä, onhan Suomi saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, muistuttavat kokoomusedustajat.

Tänään on eri puolilla Suomea kampanjoitu naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. ”Kyseessä ei ole pelkästään naisten ja tyttöjen asia vaan myös miesten ja poikien murhe”, kansanedustajat muistuttavat ja jatkavat ”Toivomme, että ministeri Huovinen ottaa asian vakavasti. Turvakodeille, ennaltaehkäisylle ja tukipalveluille on etsittävä riittävä ja kestävä rahoitus. Tulevissa vuosien 2015-2018 koskevissa kehysneuvotteluissa hallituksen on löydettävä voimavarat, joilla mahdollistetaan turvakotiverkoston rakentaminen ja sopimuksen ratifioinnin edellyttämät toimet."

"Lähisuhdeväkivaltaan on saatava riittävästi keinoja puuttua, sillä se on kansallinen häpeä. Kesäkuussa hyväksytyt laatusuositukset määrittelevät turvakotipalvelujen sisältöä sekä työskentelyn tavoitteita. Nämä laatusuositukset on pistettävä täytäntöön viipymättä, jotta vaikeassa asemassa olevat saavat riittävästi turvaa ja tukea”, edustajat vaativat.

On tärkeää, että turvakotipaikkojen lisäksi puhutaan palveluista, joita on mahdollista tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Se edellyttää valtakunnallista toimenpideohjelmaa turvakotien ja palveluiden verkostolle. Helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamisen lisäksi sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelimen järjestämistä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja ( kok)
Puh.050 5113033

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja (kok)
puh. 050 5121 941