Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE
28.6.2013

Vahasalo ja Sarkomaa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta: Järki voitti!

– Voimme olla tyytyväisiä, että pitkä vääntö ammatillisen koulutuksen valtionosuuksista päättyi järjen voittoon, ratkaisuun joka turvaa ammatillisen koulutuksen järkevän kehittämisen, iloitsevat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti eilen 27.6., että toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille. – Ratkaisu on nyt hallitusohjelman mukainen, iloitsevat kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa, jotka tekivät hartiavoimin töitä päätöksen eteen kuluneen kevään aikana.

Vahasalo ja Sarkomaa ovat helpottuneita, että hallitus ei paineista huolimatta lipsunut hallitusohjelman kirjauksesta. – Päätöksellä turvaamme sen, että koulutuksen rahoitus ei valu muualle. Raha maksetaan suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka voi olla esimerkiksi kuntayhtymä, säätiö tai muu yksityinen taho: – Näin varmistamme, että rahoitus ohjautuu suoraan opetukseen.

– Nykymalli on kivijalka, joka turvaa sen, että rahoitus menee suoraan oppilaitoksille oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti. Näin opetuksen voimavaroja ei riistetä kunnan muihin menoihin.  Tämä on opiskelijoiden, henkilöstön ja koko Suomen etu, kansanedustajat toteavat tyytyväisinä.

– Elinkeinoelämän kannalta olisi huolestuttavaa, jos kuntatalouden tila vaikuttaisi ratkaisevasti koulutustarjontaan. Tämä johtaisi helposti kustannuksiltaan kalliimman, usein juuri vientiteollisuudelle tärkeän koulutuksen lopettamiseen. Tarkoitushan on, että työelämän ja yritysten tarpeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen tarjontaa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat.

Kansanedustajat kiittävät oikeaa ratkaisua valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, sillä se on merkittävä osa hallituksen kuntauudistusta: – Uudistamisen tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa sekä yksinkertaistaa ja selkeyttää valtionosuusjärjestelmää, kansanedustajat taustoittavat tuoretta päätöstä.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE
27.6.2013

Sarkomaa ja Toivakka: Budjettiriihessä tehtävä päätös terveysasematalkoista

Kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka vaativat, että hallitus päättäisi jo syksyn budjettiriihessä käynnistää terveysasematalkoot.

”Hoitojonot on purettava ja terveyserojen kasvu katkaistava. Vaadimme, että hallitus päättää vauhditustoimista jo syksyn budjettiriihen yhteydessä,” Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

”Välttämättömän sote-uudistuksen vaikutukset tuntuvat ihmisten palveluissa vasta usean vuoden kuluttua. Sote-alueet aloittavat toimintansa näillä näkymin vasta 2017. Meillä ei ole varaa odotella, on varmistettava mahdollisimman pikaisesti toimet, joilla varmistetaan terveysasemien laadukas toiminta ja se, että ihmiset pääsevät tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti hoitoon”, Sarkomaa ja Toivakka vaativat.

Kansanedustajat Lenita Toivakka ja Sarkomaa kiittävät lisäksi peruspalveluministeri Susanna Huovista siitä, että päivystysasetus viimein pitkän odottelun jälkeen saatiin eteenpäin sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä. Päivystysasetuksella varmistetaan hoidon laatu ja se, että esimerkiksi synnytykset sujuvat turvallisesti.

Asetuksen merkitys sote-uudistuksen tukena on suuri. Se parantaa potilasturvallisuutta ja purkaa erikoissairaanhoidon kilpavarustelua. Kuntien mahdollisuus panostaa perusterveydenhuoltoon ja ehkäisevään työhön paranee.

Edustajat haluavat että hallitus panostaa muutoinkin vahvasti perusterveydenhuoltoon. He jättivät eilen peruspalveluministerille kirjallisen kysymyksen siitä, miten terveyskeskuksia vahvistetaan niin että niiden perustehtävä kirkastuu ja potilas nostetaan oikeasti keskiöön.

Nyt kun eduskunta eilen istunnossaan hyväksyi kuntarakennelain ja sote-linjaukset, työ peruspalvelujen vahvistamiseksi otti taas askeleen eteenpäin. Kuitenkin kuntapäättäjien on tärkeää muistaa, että tätä työtä voidaan kunnissa tehdä jo uudistuksen seuraavia vaiheita odottelematta. Edustajat pitävät välttämättömänä, että hallitus huolehtii riittävistä voimavaroista sote-järjestämislain valmisteluun. Lain viivästyminen tulisi kalliiksi.

Edustajat pitävät olennaisena, että niin sote-uudistuksessa kuin terveysasematalkoissa on koko sote-henkilöstö mukana. Ihmiset tekevät palveluiden laadun, päättävät edustajat.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Lenita Toivakka, p. 050 512 2928

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset
20.6.2013

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnan työ on vauhdikkaimmillaan. Merkittävimpiä käsittelyssä olevia asioita on kuntajakolaki, jonka käsittely on tarkoitus saada valmiiksi juhannuksen jälkeisellä viikolla.

On viisasta, että hallitus aikoo kiirehtiä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain valmistelua. Sote-lain valmisteluun osoitettaneen lisäresursseja. Sote-järjestämislaki pyritään tuomaan eduskuntaan mahdollisimman nopeasti. Näin varmistetaan kunta- ja sote-uudistusten eteneminen sujuvasti. Uudistusten tärkein tavoite on turvata kansalaisten palvelut ja varmistaa kuntien taloudellinen kestokyky tulevaisuudessakin.

Vietän heinäkuussa lomaa perheeni kanssa ja elokuussa olen taas työn ääressä. Elokuussa on paljon kokouksia ja työmatkoja. Kokoonnumme eduskuntaryhmämme kesken linjaamaan syksyn politiikan painopisteitämme ja ensi vuoden valtion budjettia.

Kokoomuslaisen politiikan sisältötyö vauhdissa

Kokoomuslainen sisältötyö on vauhdissa. Puoluehallitus perusti kolme työryhmää, jotka valmistelevat puolueen tulevaisuusasiakirjaa vuoden 2014 puoluekokoukseen. Työryhmät ovat Muutos, Sivistys ja yrittäjyys sekä Turvallisuus. Olen mukana Muutos-työryhmässä.

Eduskuntaryhmämme nimesi myös kolme ryhmää (nuorisotyöttömyys, energia ja sote), joissa kussakin on nimettynä kaksi kansanedustajaa. Olen kollegani Lenita Toivakan kanssa valmistelemassa ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden edistämiseksi. Kaikki ideat ja ajatukset ovat tervetulleita. Tavoitteemme on tehdä ehdotuksia Kataisen hallituksen ja nykyisen eduskunnan toteutettavaksi.

Nykynaiset perheyritys Vallila Interiorin vieraana

Johtamani naisverkosto Nykynaiset kokoontuu 29.8. tutustumalla Vallila Interioriin. Kuulemme yhtiön hallituksen puheenjohtaja Anne Bernerin puheenvuoron ”Perheyrityksen näkemys Suomen tulevaisuudesta." Alkuaan ydinjoukon ystävistä ja tuttavista koostunut verkosto kerää toimintaansa mukaan nykyään noin 400 naista. Naisverkosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmittymä, johon ovat tervetulleita liittymään kaikenikäiset ja -taustaiset naiset. Lisätietoa saa pyydettäessä minulta tai avustajaltani.

Itämerellisen kesän toivotus

Loma, lepo ja läheisten kanssa yhdessä oleminen on tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin. Olen onnekas kun perheellämme on mahdollisuus viettää yhteistä kesälomaa. Kaikkein innokkain kesälomasta on kuopukseni Miro, jolla on ekaluokkalaisena ja hänen itsensä mukaan ensimmäinen oikea kesäloma. Vietämme lomamme perinteisesti purjehtien Itämeren aalloilla.

Aina merielämykset eivät kuitenkaan ole rentouttavia. Muutaman vuoden takaisen purjehduksemme yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. “Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni.

Aluksi Pyryn kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Ponnisteluista huolimatta Itämeri on maailman saastunein merialue. Pahimpana uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat, mutta myös meidän on tehtävä omat kotiläksymme. Puolan kipsivuoren fosforivuotojen kuriin saaminen on parhaillaan työn alla.

Olen tyytyväinen siitä, että me Itämeren ystävät saimme hallitusneuvotteluissa sovittua Itämeren suojelun tärkeäksi osaksi hallituksen ohjelmaa. Työtä on paljon tehtävänä, jotta tavoitteet saadaan vaikuttaviksi toimiksi.

Haastavien taloudellisten aikojen keskellä meidän on tiukasti pidettävä kiinni siitä, ettei Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista tingitä. Velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää Sinulle ja läheisillesi!

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Lauttasaari, kesäkuu 2013

Perheen ja lasten lomaa suunnitellessa on meidän aikuisten hyvä muistaa, että lapselle tärkeintä eivät ole niinkään matkat ja nähtävyydet, vaan mahdollisuus aikaan ja leikkiin vanhempiensa kanssa. Lapselle iloa tuovat ja loman kruunaavat ne pienet, ihan tavalliset yhdessä tehdyt asiat ja yhdessäolo sekä vanhempien läsnäolo.

Loma, lepo ja läheisten kanssa yhdessä oleminen on tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin. Päiväkoti- ja koulupäivät ovat lapsen työpäiviä. Lasten pitäminen päivähoidossa lomatta lienee harvinaista, mutta se on olemassa oleva ilmiö. Syitä on varmasti monia. Viestin on oltava selvä. Kun vanhemmilla on mahdollisuus lomaan, on myös lasten päästävä lomalle. Keskustelua on käytävä erilaisten perheiden tilanteesta.

Loman pitämisen vaikeus on tuttua ainakin monelle pätkätyötä tekevälle. Myös vuorotyö ja muut työelämän vaateet tuovat haasteita lomajärjestelyihin. Pienyrittäjien haasteet loman pitämisen mahdollisuuksissa voivat olla ja usein ovatkin monin tavoin vieläkin kiperämpiä. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi työelämään tarvitaan joustavuutta. Työelämän joustot kuuluvat kaikille, eikä vain pienten lasten vanhemmille.

Olen onnekas kun perheellämme on mahdollisuus viettää yhteistä kesälomaa. Kaikkein innokkain kesälomasta on kuopukseni, jolla on ekaluokkalaisena ja hänen itsensä mukaan ensimmäinen oikea kesäloma. Tarkoituksena on käydä lomalla myös purjehtimassa Itämeren aalloilla.

Aina merielämykset eivät kuitenkaan ole rentouttavia. Muutaman vuoden takaisen purjehduksemme yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. “Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Ponnisteluista huolimatta Itämeri on maailman saastunein merialue. Pahimpana uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Itämeren pelastamiseen tarvitaan kaikki Itämeren valuma-alueen maat, mutta myös meidän on tehtävä omat kotiläksymme. Olen tyytyväinen siitä, että me Itämeren ystävät saimme hallitusneuvotteluissa sovittua Itämeren suojelun tärkeäksi osaksi hallituksen ohjelmaa.

Haastavien taloudellisten aikojen keskellä meidän on tiukasti pidettävä kiinni siitä, ettei Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista tingitä. Velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Toivotan Lauttasaari-lehden lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistettava, jotta jokainen ihminen saisi tasa-arvoisesti ja ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Mittava uudistustyö on tekeillä ja sen vaikutukset näkyvät ja tuntuvat vasta useiden vuosien päästä. Esimerkiksi uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään vuonna 2017. Siksi on välttämätöntä, että isojen kokonaisuudistuksien rinnalla tehdään ripeästi vaikuttavia toimia.

Terveydenhuollon uudistamisessa painopiste on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Kaikkein kiireisintä on löytää keinot saada terveysasemat toimimaan ja perusterveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi. Ihmiset tekevät palveluiden laadun.

Terveysasemille on päästävä sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen aidosti uutta, jotta pitkät odotusajat saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään. Vielä avoinna olevat terveydenhuollon rahoitusratkaisut on selvitettävä. Viisasta on, että olemme sopineet, että sote-uudistuksessa metropolialueelle tulee erillisratkaisu.

Pidän välttämättömänä sitä, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhtenäisyyttä ei pilkota. Se olisi kallista ja tyhmää. Kärsijöinä ja maksajina olisivat potilaat. Nykyinen HUS ja sen osana HYKS on osoittanut, että työnjaolla, keskittämisellä ja suurilla volyymeillä saadaan hyvää laatua ja muuta maata maltillisempi kustannuskehitys. Meidän alueen toimijoiden on nyt yhdessä käärittävä hihat. Ensisijaista on löytää alueemme yhteinen sote-ratkaisu.

Erikoissairaanhoidossa tarvitaan vahvaa ohjausta ja koordinaatiota ja sen osana valtakunnallisesti yhtenäiset hoitoonoton kriteerit. Näin edistetään potilasturvallisuutta, hoidon vaikuttavuutta ja laatua sekä toiminnan kustannustehokkuutta. Kiritän uutta peruspalveluministeriä antamaan päivystysasetuksen, jolla varmistetaan sairaanhoidon järkevä työnjako.

Terveydenhuollossa on varauduttava lisääntyvään valinnanvapauteen. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Jotta valinnanvapaus toteutuu, tarvitsemme selkeää vertailutietoa vaihtoehdoista, palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Myös ensi vuonna voimaan astuva EU:n potilasdirektiivi edellyttää, että tätä tietoa on tarjolla EU-kansalaisille. Direktiivin lähtökohta on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta.

Olen ehdottanut, että Suomeen luotaisiin ajantasaiset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit, joiden avulla terveydenhuollon palveluntuottajien vertailu palvelun saatavuuden, laadun ja kustannusten osalta on mahdollista. Laaturekistereistä hyötyvät kaikki - niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen yhdessä kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa. (KK 519/2013)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä nimesi minut ja kansanedustaja Lenita Toivakan valmistelemaan ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden edistämiseksi. Työmme keskiössä on perusterveydenhuolto ja terveysasemat. Tavoitteemme on tehdä ehdotuksia Kataisen hallituksen ja nykyisen eduskunnan toteutettavaksi.

Olen vieraillut useilla Helsingin terveysasemilla ja kulkenut muutoinkin kuulemassa eri kaupunginosien tilanteista ja terveydenhuoltohenkilöstön näkemyksiä uudistustarpeista. Samalla olen vienyt helsinkiläisiltä saamiani palautteita eteenpäin terveydenhuoltomme uudistamiseen.

Vastaanotan mielelläni ideoita ja ajatuksia, jotta saamme kehitettyä terveydenhuoltoamme entistä toimivammaksi ja laadukkaammaksi. Ja palautteet  – niin ruusut kuin risut – Helsingin palveluista ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 19.6.2013

Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok) nykyinen avustaja, vuonna 2009 työssään aloittanut Helen Josefsson valmistui viime kesänä luonnontieteiden kandidaatiksi, ja suuntaa syksyllä takaisin genetiikan opintojen pariin. Helen jatkaa kokoomusaktiivina sekä Vantaan kunnallispolitiikassa. Hän toimii mm. Vantaan Työterveys Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana.

Avustajan työt aloittava 27-vuotias Antti Pynttäri toimii Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtajana sekä kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittohallituksen jäsenenä. Vahvasti opiskelijapolitiikassa mukana oleva Pynttäri on toiminut aktiivisesti niin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa, kuin kunta- ja eduskuntavaaleissa. Hän opiskelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, ja valmistui kandidaatiksi viime vuonna.

Antti Pynttäri aloittaa työnsä Sarkomaan eduskunta-avustajana 2.9.2013. Samalla hän aloittaa myös Sarkomaan puheenjohtaman kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan sihteerinä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Helen Josefsson
050 345 9880

Antti Pynttäri
050 351 5079

Julkaistu

SLAL lehti 13.6.2013

Kesän lähestyessä on hyvä nostaa esille se tosiasia, että loma, lepo ja läheisten kanssa yhdessä oleminen on yhtä tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin. Päiväkoti- ja koulupäivät ovat lapsen työpäiviä. Tähän keskusteluun tervetullut puheenvuoro on lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan esitys lapsen oikeudesta vuosittaiseen lomaan päivähoidosta.

Lasten pitäminen päivähoidossa lomatta lienee harvinaista, mutta se on olemassa oleva ilmiö. Syitä on varmasti monia. Viestin on oltava selvä. Kun vanhemmilla on mahdollisuus lomaan, on myös lasten päästävä lomalle. Keskustelua on käytävä erilaisten perheiden tilanteesta.

Loman pitämisen vaikeus on tuttua monelle pätkätyötä tekevälle. Pätkätyösuhteen jälkeen on oikeus saada käyttämättä jääneiden lomapäivien mukainen lomakorvaus, mutta todellista mahdollisuutta lomavapaan pitämiseen ei välttämättä ole. Tämä epäkohta on saatava korjattua. Hyvä keino olisi toteuttaa vuosilomapankki, joka mahdollistaisi oikeuden kerätä erilaisista pätkätöistä lomia säästöön.

Pidän hyvänä, että olemme saaneet käyttöön ns. lomarauhamallin. Työtön työnhakija, joka ei ole voinut lyhyen työ- tai virkasuhteensa aikana pitää lomaa, voi jäädä lomalle työn päätyttyä. Loma-aikana voidaan tarjota työtä, mutta sitä ei ole velvoitettu ottamaan vastaan. Lomarauhamalli on hyvä askel eteenpäin, mutta työtä on jatkettava. Tavoitteena on oltava lomapankkijärjestelmä.

Myös vuorotyö ja muut työelämän vaateet tuovat haasteita lomajärjestelyihin. Viisas työnantaja tekee perheystävällisyydestä kilpailuvaltin. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi työelämään tarvitaan joustavuutta.

Perheen ja lasten lomaa suunnitellessa on meidän aikuisten hyvä muistaa, että lapselle tärkeintä eivät ole niinkään matkat ja nähtävyydet, vaan mahdollisuus aikaan ja leikkiin vanhempiensa kanssa. Lapselle iloa tuovat ja loman kruunaavat ne pienet, ihan tavalliset yhdessä tehdyt asiat ja yhdessäolo sekä vanhempien läsnäolo.

Eduskunnan kevät on vauhdikkaimmillaan. Sote-uudistuskeskustelu käy kuumimmillaan. Lasten arjen ja Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä saada lasten ja perheiden palvelut kuntoon. Päivähoidon, neuvolan, koulun ja kouluterveyshuollon merkitys on suuri.

Eduskuntakauden yksi tärkeimmistä lakihankkeista on yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lapsen näkökulmasta. Keskeinen kysymys on, miten laissa säädetään aikuisten ajasta ja turvataan jatkuvat aikuissuhteet. Lapsille varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatu on ennen kaikkea tuttu ja turvallinen ihminen. Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä niin, että löydetään uusia tapoja rakentaa kasvatuskumppanuutta ja vanhemmuuden tukea.

Olen onnekas kun perheellämme on mahdollisuus koko perheen yhteiseen lomaan. Tänä kesänä purjehdimme yhdessä heinäkuun ajan Itämerellä isovanhempien purjeveneellä. Elokuu on taas jo täynnä kokouksia ja valmistautumista syksyn asioihin. Kaikkein innokkain kesälomasta on kuopukseni, jolla on ekaluokkalaisena ja hänen itsensä mukaan ensimmäinen oikea kesäloma.

Ajatukset yhteisten asioidemme eteenpäin viemiseksi ovat tervetulleita. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen voi tilata kotisivujeni kautta tai ottamalla minuun yhteyttä.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti
Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi050 511 3033

Julkaistu

HS Mielipide 13.6.2013

Pirjo Koivukankaan kirjoituksesta (HS Mielipide 12. 6.) toteamme, että vauvalle ei ole tarkoitus panna hintalappua, vaan kyse on yrittäjyyden jarrun sekä työelämän häpeätahran poistamisesta. Raskaus ei ole työperäinen sairaus tai työstä aiheutuva kustannus. Ei ole järkevää syytä sille, miksi juuri naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset.

Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen työnantajien kesken on räikeä este nuorten naisten työllistymiselle ja eheille työurille. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, naisten syrjintä jatkuu työmarkkinoilla. Tämä näkyy niin naisten palkassa ja pätkätyösuhteissa kuin esteinä edetä työurallaan.

Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän Suomella ei ole varaa – ei inhimillisestä tai kansantaloudellisesta näkökulmasta. Tarvitsemme jokaisen työpaikan ja yrityksen. Siksi tuemme Yrittäjänaisten tekemää aloitetta asian korjaamiseksi.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok), Helsinki

Lenita Toivakka
kansanedustaja (kok), Mikkeli

Elsi Katainen
kansanedustaja (kesk), Pielavesi

Julkaistu

Haagalainen, kesäkuu 2013

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.
Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Lain keskeinen tavoite on tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämänlaadun kannalta.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Parhaillaan viimeistellään vanhuspalvelulain seurantakriteereitä. Olennaista on varmistaa, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa lisäävät elämänlaatua ja ovat kustannustehokkaita toimia.

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu “lonkkaliukumäki” on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 12.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa nosti eilen eduskuntakeskustelussa "koulukurilakipaketista" esille esityksensä koulurauhasopimuksesta. Sopimuksessa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt.

Sarkomaa ilahtui ex-opetusministeri Jukka Gustafssonin puheenvuorosta, jossa hän antoi tuen Sarkomaan ehdotukselle koulurauhasopimuksesta.

”Pidän tärkeänä, että lain eduskuntakäsittelyssä voitaisiin vielä vahvistaa ja kirkastaa koulussa yhdessä tehtävien järjestyssääntöjen merkitystä. Niiden suunnittelussa tulee olla mukana koko koulun henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat.”, Gustafsson sanoi. ”Ajattelen niin, että edustaja Sarkomaankin peräämä koulurauhajulistus ja muu voisi olla osa tätä koulujen järjestyssääntöä”, hän jatkoi.

”Hyvin linjattu”, sanoo Sarkomaa, ja kannustaa lakiesitystä työstävää sivistysvaliokuntaa viilaamaan ehdotusta Sarkomaan-Gustafssonin linjan mukaiseksi.

”Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle”, sanoo Sarkomaa. “Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva ja se ei vaadi lisäbudjetteja”, muistuttaa Sarkomaa.

Koulurauhasopimukselle luo perustan se, että eduskunnan käsittelyyn tulleissa koulujen työrauhaa turvaavissa säädöksissä on säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta. Sarkomaa on ehdottanut, että säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sarkomaan mukaan koulutasolla mutta myös kodeissa tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista.

”On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain. Nykyistä yhtenäisemmän kasvatuksen kaarisillan rakentaminen kodista kouluun on aivan välttämätöntä,” päättää Sarkomaa.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulukurisopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä. Sarkomaa iloitsi myös eduskunnan käsittelyynsä saamasta lakiesityksestä oppilas- ja opiskelijahuollosta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033