Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 29.12.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ovat tyrmistyneitä julkisuuteen tulleista kaavailuista hajasijoittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään. Keskuksen siirtäminen Jyväskylään on  vastoin selvitysmiehen esitystä ja valtionhallinnolle esitettyjä tehokkuusvaatimuksia. Opetusministerikin on jo ehtinyt aiemmin todeta, ettei ole perusteluja poiketa selvitysmiehen esityksestä.

Kansanedustajat penäävät nyt vastausta, mistä asiassa kyse ja vaativat opetusministeriä pysymään kannassaan sekä selvitysmiehen perustellussa esityksessä.

Arviontikeskuksen sijoittamiselle Helsinkiin on vahvat perusteet. Siinä toteutuvat toiminnan tehokkuudelle oleelliset arviointiasiantuntijoiden saanti, läheinen yhteys opetusviranomaisiin ja sidosryhmiin, hyvät yhteydet eri puolille Suomea sekä kansainvälinen yhteistyö. Sijoittamisessa tulee niin ikään säästösyistä ottaa huomioon opetushallinnon sisäisten voimavarojen ja tietojärjestelmien  yhteinen käyttö. Sijainti Opetushallituksen yhteydessä voisi luoda myös siltaa arvioinnista kehittämiseen.

Arviointikeskusta koskevan lakiesityksen on arvioitu tulevan alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Selvitysmies jätti asiasta marraskuussa raporttinsa, jossa hän esitti arviointikeskuksen toimipaikaksi Helsinkiä.

Kansanedustajat Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat opetusministeriä eduskunnan  tarkastusvaliokunnan raportista. Raportti roimi kovin sanoin alueellistamispolitiikan toteutusta. Valiokunnan raportti osoittaa, että alueellistamisesta on tullut suuria kustannuksia.  Alueellistaminen ei ole jäänyt vain tuloksiltaan laihaksi, vaan siitä on aiheutunut myös selkeää vahinkoa.

Virastojen pakkosiirrot  ovat tulleet hyvin kalliiksi ja vaurioittaneet siirrettyjen virastojen toiminnan laatua sekä tehokkuutta. Siirrot ovat olleet kestämätöntä henkilöstöpolitiikkaa.

"Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa toistaa näitä virheitä. Päinvastoin on keskityttävä lisäämään kustannustehokuutta, jotta nykyisillä resursseilla voidaan saada aikaiseksi enemmän", toteavat Sarkomaa ja Vahasalo. Edustajat jättävät arviointikeskuksesta myös kirjallisen kysymyksen valtioneuvoston vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050  511 3090

Julkaistu

Tiedote
21.12.2012

Sarkomaa iloitsee: Eduskunnan lausuma Lastensairaalasta oli paras joululahja

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee Suomen lasten kannalta todella tärkeästä eduskunnan ensi vuoden budjetin yhteydessä tänään hyväksymästä lausumasta. Hyväksyessään lausuman eduskunta lähetti kehysriiheen valmistautuvalle hallitukselle jouluterveiset. Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

”Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Useat eri tahot, monet yhdistykset, terveydenhuollon ammattilaiset, lasten äidit ja isät sekä monet meistä poliitikoista tekevät hartiavoimin työtä sen eteen, että uusi Lastensairaala saadaan. Lausuma on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi - ja parhain joululahja " iloitsee Sarkomaa, joka esitteli täysistunnossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaa koskevan osuuden ensi vuoden budjettimietinnöstä ja sen yhteydessä lastensairaalaa lastensairaalaa koskevan lausumaesityksen.

HUS:n Lastenklinikan ja lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä ja koko sairaala ajolähtötilantessa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Myös sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon. Uusi lastensairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017.

”Perusteltua on, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden”, lisää Sarkomaa.

”Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 18.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sarkomaa pitää välttämättömänä lasten huoltajuusriitojen sovittelumallin kokeilun vakinaistamista ja laajentamista koko maahan. Se on perustelua niin inhimilliseltä kuin myös kustannussäästöjen kannalta. Asiantuntija-avusteisessa sovittelumenettelyssä lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Sarkomaa esitteli tänään täysistunnossa oikeusministeriön pääluokkaa koskevan osuuden ensi vuoden budjettimietinnöstä. Sarkomaa toivoo, että eduskunta saisi asiaa koskevan lakiesityksen käsiteltäväkseen tulevana vuonna.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että tänä vuonna ministeriö oli sisällyttänyt sovittelumenettelykokeilun jatkumisen voimavarat ensi vuoden budjettiesitykseen. Näin kokeilua voidaan jatkaa vuonna 2013 nykyisessä laajuudessaan 11 käräjäoikeudessa. Sovittelumenettely on saanut suuren suosion.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 3600 lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa, joista riitaisiksi muodostuu 1800–2000 asiaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta tai pidempäänkin.

”Tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika. Pidimme viime vuonna kunta- ja terveysjaostossa tärkeänä, että vauhditamme sovittelumallin laajentamista. Siksi jaoston ehdotuksesta eduskunta lisäsi tämän vuoden budjettiesitykseen 900 000 euroa”, kertoo Sarkomaa.

Sovittelumenettelykokeilusta on saatu erittäin hyviä tuloksia; sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja sillä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Se on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä tuomioistuimille. Kuntien sosiaalitoimessa kokeilu on vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten laatimisen tarvetta, mikä on vähentänyt myös kuntien menoja. Oikeusministeriön selvityksen mukaan tuomioistuimelle ja sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannussäästöt ovat yhteensä vähintään noin 5 000 euroa/ huoltajuusriita.

”Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

14.12.2012
Kolumni KaupunkiSanomissa

Vaikka taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma, niin yksi asia on varmaa: Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Talouden tasapainottaminen on viisasta ja välttämätöntä. Emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. On tärkeää luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Pidän tärkeänä, että hallitus nostaisi tulevassa puolivälitarkistuksessa lasten hyvinvoinnin yhdeksi painopisteeksi.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota. Saimme sovittua eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken talousarvioesitykseen tulevista muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo osin krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestämme. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä. Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Perusteltua onkin, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla, ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden.

Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavaksi vuosina 2014 – 2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Hyvää joulun odotusta KaupunkiSanomien lukijoille!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

15.12.2012
Kolumni Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n lehdessä

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Itseäni lohduttaa varmuus siitä, että mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Varmaa on myös se, että toimet, joita teemme lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme ja lapsenlapsiemme maksettavaksi.

Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden purkaminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Erityisen huolestuttavaa on se, että osalle lapsista ongelmat kasaantuvat, kun taas osa voi paremmin kuin koskaan. Tämän lapsissa ja nuorissa muhivan kansanterveydellisen aikapommin purkaminen on priorisoitava terveyspolitiikkamme kärkeen.

OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla. Olennaista on kannusta lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Tämä sama painotus on myös johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston työssä. Uuden terveydenhuoltolain sekä neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palveluiden lisäämistarvetta. Kunnille on annettu terveydenhuoltoasetuksen toteuttamiseksi vuosina 2010 ia 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin.

On vakava tosiasia, että lisävoimavaroista huolimatta moni kunta ei edelleenkään huolehdi palveluista lain ja suositusten mukaan. Kunnissa on esimerkiksi hälyttäviä eroja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laadussa lähtien siitä, kuinka ekaluokkalaisten terveystarkastukset hoidetaan tai jätetään hoitamatta.

Olemme jaostossa erityisesti halunneet vauhdittaa keinoja, joilla varmistetaan lasten palveluiden tasavertainen toteutuminen. On hyvä, että tänä syksynä saimme uudet seurantatiedot palveluiden toteutumisesta eri kunnissa ja siten valvovat viranomaiset voivat puuttua niiden kuntien toimintaan, joiden lasten palveluissa selkeitä puutteita ilmenee.

Jotta pureutuminen terveyseroihin onnistuu, on valmisteilla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Olennaista on turvata perheiden tärkeiden lähipalveluiden kuten päivähoidon laatu. Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on varmasti lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta tämän eduskuntakauden tärkeimpiä tekoja. Tähän uudistustyöhön on hyvä saada mukaan kaikki pienten lasten kanssa työtä tekevät, mutta myös vanhemmat. Lasten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry:n
Rautatietekniikka-lehti 10.12.2012

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Eduskunta on aloittanut valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyn poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Itseäni lohduttaa se, että ainakin muutamasta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi kaikki ne toimet, joita teemme hyvän työelämän edistämiseksi ovat kullanarvoisia. Työelämässä on oltava reilut pelisäännöt. RTL:n puheenjohtaja Esko Salomaa totesi kirjoituksessaan aivan oikein, että työpaikoilla hyvän työelämän vaatimukset lähtevät ihmisen arvostuksesta.

Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Työ ehkäisee parhaiten köyhyyttä ja syrjäytymistä ja pitkä työura antaa palkkatulojen lisäksi myös työeläkkeen. Hyvä työelämä on paras keino pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde. Parhaimmillaan työ tuottaa iloa ja ylpeyttä ja on merkittävä osa elämää. Jotta työssä viihdyttäisiin nykyistä paremmin ja pidempään, on työelämää kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja motivoivammaksi. Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Se on mahdollista silloin, kun työilmapiiri on terve ja jokainen kokee työnsä hallittavaksi ja mielekkääksi.

Työn ja perheen yhdistämisen pitää olla ”jokavanhemmanmahdollisuus”, ja hyvän työelämän ”jokatyöntekijänoikeus”. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita.

Kolmanneksi on sanottava, että liikennepolitiikan painopisteen siirtäminen vahvemmin raideliikenteeseen on viisasta niin ihmisten arjen kuin ympäristömme kannalta. Se on tärkeä asia meille pääkaupungin seudun ihmisille, mutta se on varmasti koko Suomen etu. Olen tyytyväinen siitä, että ensi vuoden budjetissa erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Tällä hallituskaudella on ollut erittäin vahva raidepainotus verrattuna aiempiin kausiin. Onneksi meitä raideliikenteen ystäviä oli hallitusneuvotteluissa suuri joukko.

Hyväksyimme eduskunnassa liikennepoliittisen selonteon kesäkuussa. Selonteossa linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012 - 2022. Erityisen tärkeää on se, että olemme sitoutuneet Pisara-radan toteutukseen vuosina 2016-2022. Pisara-rata on selkeästi koko maan raideliikennettä parantava hanke.

Helsingin ratapihan rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uudistamissuunnittelu oli kirjattuna myös hallitusohjelmaan. Tavoitteena on rautatieliikenteen parempi ohjaus ja valtakunnallisen häiriöherkkyyden vähentäminen. Ratapihan toiminnallinen parantaminen on todella tärkeä hanke. On välttämätöntä muistaa, että kokonaisuudessaan ratapihan uusimistyö kestää noin 10 vuotta.

Olen raideliikenteen ahkera käyttäjä ja tosiystävä. Olen aina asunut joko junaradan tai raitiovaunukiskojen lähettyvillä. En osaa edes kuvitella, kuinka paljon hankalampaa arki olisi ilman raideliikennettä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 5.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tervetulleena valtiovarainministeri Urpilaisen (sd) käynnistämää selvityshanketta. Selvitettävänä on, mitä vaikutuksia perheitä tukevilla palveluilla on lasten ja perheiden tilanteeseen ja sitä kautta muihin kustannuksiin. Selvittäjien on tarkoitus jättää raportti vasta hallituksen puoliväliriihen jälkeen. Sarkomaa toivoo, että Urpilainen pyytäisi selvitysraportin jo hyvissä ajoin ennen riihtä, jotta hallituksella olisi käytettävissään parhaat mahdolliset tiedot päätöksiensä pohjaksi.

”On hyvä selvittää ja kerätä tutkimustietoa perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden taloudellisista vaikutuksista.” Sarkomaa korostaa, että toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. ”On viisasta ja välttämätöntä tasapainottaa taloutta. Emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Tärkeää on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen puolivälitarkistuksessa lasten hyvinvointi on nostettava yhdeksi painopisteeksi.

Sarkomaan mukaan lastensuojelun toimivuutta pohtineen sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysryhmän tänään julkistettu väliraportti osoittaa, että lastensuojelu ja perheiden tukeminen vaativat ison remontin. ”Selvitysryhmän viesti on otettava vakavasti. On hyvä, että eduskunta on reagoinut hälyttävään tilanteeseen kun valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät sopivat ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtävistä muutoksista”, sanoo Sarkomaa. ”Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. On tärkeää, että lastensuojelutyön hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä ja juurrutettua koko Suomen laajuisesti.”

Selvitysryhmän mukaan lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuva paine on muodostumassa kohtuuttomaksi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, eikä heitä ole osassa kunnista ollenkaan. ”Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen”, Sarkomaa lisää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sarin kuukausikirje                                                   Talvikirje 2012

Arvoisa vastaanottaja,

Käsittelemme ensi vuoden valtion talousarviota poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. Talouden vakauttaminen on kuuden hallituspuolueen voimin haastavaa, mutta täysin välttämätöntä. Sopeuttamistoimissa on varottava toimenpiteitä, jotka leikkaisivat yritysten kilpailukykyä ja veisivät mahdollisuuden kasvuun. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen.

Lapset budjettisopumme yhtenä painopisteenä

Saimme viime perjantaina sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden talousarvioesitykseen eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston tavoitteet toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Lastensuojelun pelastamisohjelma

Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Lasten huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Oli aivan välttämätöntä sopia lisäresurssien kohdentamisesta lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.

Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Helpotusta lastentarhanopettajapulaan ja vauhtia varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri.

Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Olen kirittänyt opetusministeri Gustafssonia (sd) uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevan laaja-alaisen työryhmän asettamisessa. Työryhmän työ on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle.

Eduskunta turvasi taas päihdeäitien palvelut

Eduskunta on toistuvasti pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Eduskunnalta tuki uuden lastensairaalan rakentamisen valtionosuudelle

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestä. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavaksi vuosina 2014 – 2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Helsingissä panostetaan erityisesti lapsiin ja ikäihmisiin

Hyväksyimme Helsingin kaupunginvaltuuston viime kokouksessa kaupungin ensi vuoden talousarvion. Olen tyytyväinen, että syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Päivähoidon määrärahoja lisättiin, jotta hoitopaikkoja olisi riittävästi siellä, missä on lapsiakin. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Moduuliratkaisuja voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa.

Eduskunnassa käsittelyssämme olevan vanhuspalvelulain tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Kokoomuksen valtuustoryhmässä pidimme tärkeänä, että jo ensi vuoden budjettiesityksessä osaltaan varaudumme vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin.

Vanhuspalvelulaissa mietityttää eniten, onko siihen kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää. Helsingin onkin järkevää ponnistella senioreiden liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. Tietenkin kaupunkia on rakennettava niin, että se mahdollistaa kaikenikäisten aktiivisen liikkumisen.

Lapset aikuisten alkoholinkäytön vankeina

Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmämme järjesti yhdessä Alkon Lasten seurassa –ohjelman kanssa eduskunnassa seminaarin. Alkon hallintoneuvoston puheenjohtajana kerroin seminaarissa Alkon roolista alkoholihaittojen ehkäisyssä.

Alkoholi näkyy kovalla tavalla lasten ja nuorten arjessa. Olemme huolissamme etenkin nuorten päihteiden käytöstä – ja niin meidän pitää ollakin. Tosiasia kuitenkin on, että meidän pitää olla huolissamme myös aikuisten alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Lasten seurassa -ohjelma haastaa aikuiset miettimään toimintansa vaikutuksia. Uunituore Hirviöt-filmi kuvaa hyvin tilanteen vakavuutta.
Blogista voit lukea lisää ajatuksiani.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Käsittelemme eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. On vastuutonta ahnehtia lastemme ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja työn säilymiseen Suomessa. Kolmanneksi, toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia.

Saimme viime perjantaina sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden talousarvioesitykseen eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.

Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri.

Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Olen kirittänyt opetusministeri Gustafssonia (sd) uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevan laaja-alaisen työryhmän asettamisessa. Työryhmän työ on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle.

Eduskunta on toistuvasti pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestämme. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä. Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Julkaistu

2.12.2012 Haagalainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunkimme ensi vuoden budjetin vielä ennen joulua. Budjettiesityksessä panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja lapsiystävällisempiä ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Esitimme päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Kokoomukselle oli tärkeää, että budjettiesityksessä jo olevia korjausmäärärahoja lisättiin. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. Rahaa tarvitaan myös siihen, että huolehditaan koulujen ja päiväkotien pihojen turvallisuudesta ja että ne houkuttelevat leikkimään ja liikkumaan.

Korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen on näkynyt kovalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa, jossa Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta siirrettiin vuosikausia. Iloinen asia on, että tämänhetkisten tietojen mukaan Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vihdoin ja viimein ensi vuonna. Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa.

Vanhuspalvelulaki on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssämme. Sen tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi kokoomus piti tärkeänä, että Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän voimavaroja.

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Senioreille sopivia liikuntapalveluja tarvitaan eri puolille Helsinkiä lisää.

Olin kokoomuksen hallitusneuvottelujoukkuessa Säätytalolla. Alusta asti on ollut selvää, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja ja hoitajia. Selvää on ollut myös se, että nykyisillä toimintatavoilla emme onnistu turvaamaan inhimillisiä, tasa-arvoisia ja laadukkaita vanhusten palveluja. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja sekä monipuolista osaamista. Lain on oltava myös paras mahdollinen helsinkiläisten ikäihmisten kannalta.

Nyt on tärkeää arvioida, onko lakiin kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Toivotan Haagalaisen lukijoille hyvää joulunalusaikaa!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu