Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 7.3.2013

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat sekä kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja muistuttavat kehysriiheen valmistautuvaa hallitusta uuden lastensairaalan rahoittamiseen tarvittavasta valtion rahoitusosuudesta ja asiaan liittyvästä eduskunnan hyväksymästä lausumasta. Valiokunnan kansanedustajat pitävät välttämättömänä, että hallitus tekee asiasta päätöksen maaliskuun kehysriihessä.

”Hallituksen on muistettava tämän vuoden valtion budjetin yhteydessä eduskunnan hyväksymä lausuma: Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä”, muistuttavat kansanedustajat.

”Perusteltua on, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden”, sanovat kansanedustajat.

Kansanedustajat ovat ilahtuneita myös laajasta kansalaiskeräyksestä sairaalan hyväksi.

Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin, elinkaarensa päässä oleviin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan.

”Myös sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon. Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen”, kansanedustajat toteavat.

Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017.

”Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala. Sairaalan avaaminen vuonna 2017 olisi hieno tulevaisuuspanostus", kansanedustajat lisäävät.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa (kok)
Valtiovarainvaliokunnan jäsen, kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

Kimmo Sasi (kok)
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja
050 511 3148

Kari Rajamäki (sd)
050 511 3135

Kari Uotila (vas)
050 512 3031

Astrid Thors (r)
050 512 1580

Osmo Soininvaara (vihr)
045 121 4559

Jouko Jääskeläinen (kd)
050 512 0782

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset 1.3.2013

Arvoisa vastaanottaja,

Olen tyytyväinen siitä, että hallitus pääsi eilen puolivälitarkastuksessaan yhteisymmärrykseen siitä, että tärkeintä on keskittyä työn määrän lisäämiseen ja kestävän kasvun edellytyksien luomiseen. Meille kokoomuslaisille on tärkeää, että hallituspuolueet sitoutuivat kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Uskomme suomalaisen työn voimaan. Kilpailukykyä ja kaiken työnteon sekä yritysten kannattavuutta tukevat veroratkaisut ovat välttämättömiä. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve.

Eilisten päätösten pohjalta seuraavien kolmen viikon aikana neuvotellaan konkreettiset toimet, joista päätetään maaliskuun 21. päivä kehysriihessä. Silloin on saatava myös päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.

Säästöistä huolimatta Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei talouden sopeuttamistoimilla heikennetä koulutuksen laatua. Koulutukseen ja tutkimukseen on kohdistunut jo tuntuvia sopeutustoimia. Suomen menestys on aina ollut osaamisessa. Näin on takuuvarmasti myös tulevaisuudessa.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
- Hallituksen puhallettava yhteen hiileen yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttamiseksi
- Yrittäjyys on koko Suomen etu
- Lisää liikuntaa ja elämää vuosiin
- Sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuustoimia kirittämässä
- Ehdolla Tehyn vaaleissa!

Julkaistu

28.2.2013 Lauttasaari-lehti

Tuoreimmat valtakunnalliset terveydenhuollon tilastot puhuvat karua kieltään: alle kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolle kiireettömään hoitoon pääsi vain 19 % suomalaisista. Vaikka hoitajien vastaanotolle pääsy on hieman helpottunut, odotusajat terveyskeskuslääkärin vastaanotolle taas ovat pidentyneet. Vastaanotolle pääsyssä on huomattavia alueellisia eroja niin maan kuin kaupunkienkin sisällä.

Huolestuttavaa on, että myös Helsingissä odotusajat terveysaseman lääkärin ja hoitajan vastaanotolle olivat kasvusuunnassa. Hyvä uutinen on, että Helsinki sai parhaan kokonaisarvosanan, kun Kuntaliitto selvitti yhdeksän suuren kaupungin terveyskeskusten ja neuvoloiden asiakastyytyväisyyttä. Terveysasemiemme vahvuuksia ovat yhteyden saannin lisäksi henkilökunnan kyky asiakaspalveluun ja palvelun saatavuus asiakkaan äidinkielellä. Lääkäriemme ja hoitohenkilökuntamme ammattitaito sai paljon ansaittua kiitosta.

Tänä vuonna terveysasemillemme tulee 20 uutta lääkäri-hoitajatyöparia. Lisävoimavara on täysin välttämätön. Tavoite on lisätä kiireettömiä ajanvarausaikoja ja lyhentää jonotusaikoja. Terveysasemillamme jatketaan kehittämistyötä sen eteen, että päivittäin kaikki akuuttia hoitoa tarvitsevat voitaisiin ottaa vastaan.

Erinomaista on se, että helsinkiläisten yhteydensaantia terveysasemalle on helpotettu takaisinsoittopalvelulla. Tavoite on, että asemalta soitetaan aina takaisin, jos puhelimella ei saa heti yhteyttä. Tämä uudistus on todella tervetullut, vaikka ongelmia ja kehitettävää vielä järjestelmässä esiintyykin. Yhteydensaantia terveyskeskuksen toimipisteisiin varmistaa terveyspalveluiden neuvontapuhelin (puh. 09 10023), jossa terveyden- ja sairaanhoitajat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin joka päivä ympäri vuorokauden.

Kataisen hallitusta muodostettaessa olin mukana hallitusneuvottelijana. Sovimme maamme terveydenhuollon kehittämisen yhdeksi painopisteeksi. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän varsin hyvin, että hoitojonot tulevat kalliiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon eli ns. sote-uudistuksen valmistelut ovat vauhdissa, vaikka matkaan on jo mahtunut mutkiakin. Pian saamme kuulla selvityshenkilöiden näkemykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen alueellisista ratkaisuista.

Toimin kokoomuksen sote-uudistusta pohtivassa ryhmässä. Odotan malttamattomana ministeriön esityksiä. Valmistelemme tietenkin näkemyksiämme työn vauhdittamiseksi sekä onnistumiseksi. Oma tehtäväni on myös tuoda helsinkiläisten tarpeet uudistukseen mukaan.

Valmisteilla olevassa terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa painopiste on oltava ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä sekä terveyskeskuksiemme toimivuuden vahvistamisessa. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on saatava toimimaan yhdessä ihmisen parhaaksi. Palvelut on saatava sujuvasti ilman turhaa odottelua ja byrokratiaa.

Selvää on, että sote-uudistusta ei pidä vain odotella eikä näin tehdäkään. Helsingissä urakoidaan jatkuvasti terveydenhuollon kehittämiseksi. Olen talven aikana vieraillut kaupunkimme terveysasemilla ja kulkenut muutoinkin kuulemassa alueiden tilanteista ja terveydenhuoltohenkilöstön näkemyksiä uudistustarpeista. Samalla olen vienyt helsinkiläisiltä saamiani palautteita terveisinä eteenpäin. Vastaanotan mielelläni ruusuja ja risuja kokemuksistanne, jotta saamme kehitettyä helsinkiläisten terveydenhuoltoa entistä toimivammaksi ja laadukkaammaksi.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Julkaistu

20.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa penää demareilta viisautta noudattaa hallitusohjelmaa. Sarkomaa vaatii demareita keskittymään epäkelpoina haudattujen ”koulutuspoliittisten raatojen” kaivelun - kuten oppivelvollisuusiän pidentämisehdotusten - sijaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

”On erittäin huolestuttavaa, että SDP on jälleen kerran kaivamassa esille hellimänsä ajatuksen venyttää oppivelvollisuusikää. Esitys on joka kerta kuopattu epäkelpona. Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino vastata nuorten ongelmiin”, toteaa Sarkomaa. ”Toimien on oltava juuri päinvastaisia. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi nuoret tarvitsevat yksilöllisiä, joustavia ja tilanteen mukaan räätälöityjä mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea aikuisten aikaa sekä tukea opintielle löytääkseen.”

Sarkomaa muistuttaa, että oppivelvollisuusiän nostoa ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan. Sen sijaan hallitusohjelmaan kirjattiin nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

”Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kannustavia ja joustavia ratkaisuja, eivätkä kahta vuotta pakkoistumista lisää koulussa. SDP:n hötkyilyn takia voi koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutuminen olla vaarassa hidastua. Tempoilun sijaan on kaikki voimat laitettava koulutus- ja yhteiskuntakuun toteuttamiseen”, sanoo Sarkomaa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun eteneminen takkuilee, eikä monissa kunnissa edes tiedetä, mitä takuun toteuttaminen tarkoittaa.

”Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme ottaneet erityiseksi seurattavaksi koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumisen. Meneillään oleva yhtälö talouden sopeuttamisineen ja rakennemuutoksineen on enemmän kuin haasteellinen. Esimerkiksi meillä Helsingissä koulutus- ja yhteiskuntatakuu edellyttää 1500 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikan lisäämistä. Koulutusmäärien ja -paikkojen oikean kohdentamisen ohella on korostettava oppilaan- ja opinto-ohjauksen merkitystä”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa työministeri Ihalaista (sd) hoitamaan kiireellisesti kuntiin tarvittavat ohjeistukset koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Hän muistuttaa, että SDP:n ohi hallitusohjelman esille nostamat useat asiat, kuten nuorisokouluhaikailut ja pätkätutkinnot, vievät voimavaroja hallitusohjelmassa yhdessä sovituilta painopisteiltä.

”Nyt on keskityttävä yhdessä sovittujen tavoitteiden ripeään eteenpäin viemiseen. Kentältä on tullut selkeä huolestunut viesti siitä, ehditäänkö kaikki sovittu toteuttamaan. Esimerkiksi uuden varhaiskasvatuslain ja lukiouudistuksen valmistelu käynnistettiin vasta lähempänä vaalikauden puoliväliä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

18.2.2013
Blogi Verkkouutisissa

Väkivalta ja sen uhka ovat kasvava riski sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville. Nimittelylle, nyrkiniskuille ja muulle väkivallalle on saatava nollatoleranssi. Turvaton työpaikka vaikuttaa ihmiseen itseensä, alan houkuttelevuuteen ja työhyvinvointiin. Väkivalta näkyy vakavalla tavalla kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana.

Tilanteen vakavuutta kuvaa kunta-alan työolobarometri (2011). Terveystoimessa vastaajista yli puolet ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. On selvää, että tarvitsemme kiireellisesti uusia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan.

Eduskunnan viimeviikkoisessa keskustelussa työturvallisuuslaista tuli tervetullut uutinen: Sosiaali- ja terveysministeri Risikko vastasi kysymykseeni ja lupasi täsmentää väkivallan torjuntaa sekä yksintyöskentelyä koskevaa asetusta.

Uuden turvallisuusasetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita toimia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia. Ilmoituksen tekeminen on jätetty yksin väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän harteille. Tämä on kohtuutonta. Työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa.

Lähtökohtana on oltava ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat, riittävästi osaamista sekä henkilökuntaa, jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua. Etenkin pienissä yksiköissä kuten terveyskeskuksissa tilanne on haastava: Paikalla henkilökuntaa saattaa olla vähän eikä koulutusta vaaratilanteisiin välttämättä ole riittävästi.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntymässä kotisairaanhoidossa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

Palautetta on tullut myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivalta- ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi. Tämä puute on korjattava viipymättä.

Tosiasia on, että sosiaali- ja terveysalalle koulutetaan tarpeeksi työvoimaa, mutta alalla ei jakseta eläkeikään asti. Moni siirtyy toisiin tehtäviin. Arviolta 30 000 koulutettua sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa työskentelee muilla aloilla.

Hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, on valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa otettava tarkasteluun myös se, miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan. Mikään ei korvaa ammattitaitoista sekä motivoitunutta henkilöstöä ja osaavaa hoitotyön johtoa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja

Sarkomaa jätti 8.2.2013 ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden parantamisesta.

Julkaistu

14.2.2013 Kansallinen senioriliitto ry:n Patina-lehti

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen.

Kokoomuslaisina hallitusneuvottelijoina puolustimme vanhuspalvelulakia ja sen tarvitsemaa rahoitusta kiivaasti. Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, ennaltaehkäisevää toimintaa on tehostettava ja ihmisten toimintakykyä edistettävä. Se on aivan välttämätöntä ihmisten hyvän arjen ja elämänlaadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien runsaan 7 000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30 prosenttia päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää ehdottomasti tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Vanhusten hyvää hoivaa eivät yksin lait ja raha ratkaise. Yhtä tärkeää on monipuolinen osaava henkilökunta sekä oikea, kunnioittava asenne ikääntymistä ja ikäihmisiä kohtaan.

Kokoomuksen kansanedustajat

Sari Sarkomaa, Helsinki
Lenita Toivakka, Mikkeli
Anne-Mari Virolainen, Lieto

Julkaistu

Tiedote 14.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo täystyrmäävät tänään julkisuuteen tulleen opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen korkeakouludiplomeista.

- Esitys on syytä laittaa suoraan roskakoriin. Ehdotetut kaksivuotiset lyhyttutkinnot ovat askel aivan väärään suuntaan ja polku koulutustason laskemiseen. Tavoitteenamme on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.

Haastavan taloustilanteen alla on ammattikorkeakouluihin sekä yliopistosektorille kohdistettu merkittäviä leikkauksia. Edustajien mielestä yhtälö on kummallinen:

- Leikkausten jälkeen esityksellä kuitenkin avattaisiin korkeakoulutusta, mutta resurssit suuntautuisivat matalamman tason koulutukseen.  Pätkimisen sijaan opetusministeriön tulee keskittyä opetuksen laadun, sujuvien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen sekä siihen, että korkeakouluilla on resursseja huolehtia nykyisistä koulutustehtävistään.

Ministeriö on perustellut lyhyttutkintoja sillä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus opiskella korkeakoulussa. Edustajat pitävät perustelua kummallisena, sillä ”maailman osaavin kansa” ei tarkoita sitä, että kaikilla pitäisi olla korkeakoulututkinto hinnalla millä hyvänsä. Tavoite toteutuu sillä, että huolehdimme koulutuksen laadusta ja muistamme, että pärjätäksemme tarvitsemme erilaista osaamista.

Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi kehittäisimme lyhyttutkintoja korkeakouluihin. Koulutustarpeen ennakointi pohjautuu Suomessa systemaattiseen työvoimatarpeen ennakointiin. Viimeisin koulutustarpeen ennakointi ei tuonut mitään vihjettä siitä, että työmarkkinoillamme olisi tarve lyhyttutkinnoille. Päinvastoin työmarkkinajärjestöt ovat viestittäneet selkeästi, ettei mitään tarvetta ole esitetyn kaltaiselle pätkätutkinnolle. Herää kysymys, kuka tätä tutkintoa tarvitsee?

On hyvä muistaa, että työryhmä ei ollut asiasta yksimielinen. Työryhmässä edustettuina olleet työmarkkinajärjestöt jättivät raporttiin asiasta eriävän mielipiteen.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä lyhyttutkintojen pakkosynnytys olisi tempoilevaa koulutuspolitiikkaa, jolle on sanottava ehdoton ei. Maassamme on johdonmukaisesti otettu käyttöön Bologna-prosessin mukainen kaksiportainen tutkintorakenne.  Yliopistot ovat juuri uudistamassa kandidaattitutkintojaan. Tämän työn tulokset ovat vielä näkemättä. Tutkintorakenteen ja sen kehittämistyön on oltava pitkäjänteistä, jotta korkeakoulut voivat sitoutua yhdessä sovittuun kehittämistyöhön.

- On perusteltua myös kysyä, mitä ammatillisen tutkinnon  sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkina-asemalle käy, jos ehdotetut lyhyttutkinnot yleistyisivät?

Sarkomaa ja Vahasalo näkevät välttämättömänä, että hallitus välitarkastuksessa katsoo, ettei säästöillä tai lyhyttutkintojen kehittämisellä romuteta suomalaisten laadukasta koulutusta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

Julkaistu

12.2.2013

Vahasalo ja Sarkomaa: toisen asteen koulutuksen rahoitusta ei yhteen putkeen

– Toisen asteen koulutuksen valtionosuudet tulee pitää erillään jatkossakin, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat Valtionvarainministeriölle juuri esitettyjä selvitysmies Miettisen vaihtoehtoja (12.2.2013) valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. – Lukion ja ammatillisen koulutuksen sulauttaminen yhteen rahoitusputkeen olisi hallitusohjelman vastainen.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, joka on turvannut, ettei koulutuksen rahoitus valu muualle. Raha maksetaan suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka voi olla esimerkiksi kuntayhtymä, säätiö tai muu yksityinen taho. Näin varmistamme, että rahoitus ohjautuu suoraan opetukseen.

– Uudistusta tarvitaan, mutta meidän tulee pitää kiinni nykymallin kivijalasta, jonka perusteella raha menee suoraan oppilaitoksille. Se turvaa rahoituksen oppilaitoksille oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kansanedustajat toteavat.

– Nyt esitetyt vaihtoehdot heikentäisivät koulutuksen tarjoajien toimintaedellytyksiä, kansanedustajat huomauttavat. – Rahoitusjärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon tuloksellisuusmittareita koulutuksen läpäisyasteesta ja vaikuttavuudesta, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat.

– Kuntien tehtäviä ei tule lisätä sillä koulutuksen resurssit katoavat helposti muihin toimintoihin, joissa on tiukempi lainsäädäntö. – Opetuksen voimavaroja ei voi niistää kunnan muihin menoihin. Siksi haluamme, että rahat menevät suoraan oppilaitoksille, kansanedustajat vaativat. – Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on oltava tarkkana, ettemme heikennä koulutusjärjestelmäämme, kansanedustajat huomauttavat.

– Rahoituksen oikea-aikaisuus, ennakoitavuus ja läpinäkyvyys ovat opiskelijoiden, henkilöstön ja koko Suomen etu, Vahasalo ja Sarkomaa valottavat tilannetta.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

10.2.2013 Töölöläisen Munkka-liite

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämän laadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 9.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää toimia sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Sarkomaa muistuttaa, että kyse on isosta asiasta. Vakavuutta kuvaa vuoden 2011 kunta-alan työolobarometri: Terveystoimessa vastaajista 53% ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. Sarkomaa jätti asiasta eilen kirjallisen kysymyksen.

”Väkivalta ja sen uhka vähentävät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan houkuttelevuutta ja työhyvinvointia vakavalla tavalla, joka näkyy kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää sosiaali- ja terveysministeri Risikkoa siitä, että hän on nostanut  asian vahvasti esille. Risikko on näyttänyt vihreää valoa asetukselle, joka tarkentaisi työturvallisuuslain yleisluonteisia säännöksiä väkivallan uhan torjunnasta ja yksintyöskentelyn riskeistä.

”Työntekijöiden kohtaaman väkivallan ehkäisemiseen ja hallitsemiseen on etsittävä uusia keinoja. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan”, sanoo Sarkomaa.

Asetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia, vaan se on jätetty yksittäisen väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän ilmoituksen varaan. Tehyn mielestä työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa. Tämä muutos on Sarkomaan mielestä perusteltu. Sarkomaa vaatii ottamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan viestin vakavasti ja etenemään asiassa ripeästi,  jotta nykyinen eduskunta ehtii käsitellä työturvallisuutta edistävät lakimuutokset.

Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kertovat, että terveydenhuollon työntekijät joutuvat yhä useammin väkivallan kohteeksi. Luvut ovat hälyttävän korkeita: Tehyn viimevuotisesta järjestötutkimuksesta ilmenee, että kyselyä edeltäneenä vuonna fyysistä väkivaltaa oli kokenut 29 % vastaajista. SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

”Terveydenhuoltoalan ammattilaisilta on tullut palautetta myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivaltatilanteista ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi.  Myös tämä puute on korjattava kiireellisesti”, vaatii Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033